Krooninen perussairaus, pitääkö vältellä julkisia paikkoja täysin?

Vierailija kirjoitti:

Kummallista että esim 5-vuotias perussairas ja 80-v vanhus niputetaan samaan riskiryhmään. 

Mitä kummallista siinä on? Ei se riskiryhmä tässä muuta tarkoita kuin kohonnutta kuoleman tai vakavan infektion riskiä, ja kaikkia siihen kuuluvia pitää pyrkiä eristämään taudinkantajista samoin keinoin. 80-vuotiaalle tauti on varmasti joka tapauksessa vaarallisempi.

Olenkohan sairastetun aivoinfarktin vuoksi riskiryhmää?

Vierailija kirjoitti:

Olenkohan sairastetun aivoinfarktin vuoksi riskiryhmää?

Onko sinulla alentunut vastustuskyky? Olitko sairauden aikana hengityskoneessa?

Vierailija kirjoitti:

Kiuru eilen ohjeisti, miten on syytä nyt välttää tapaamasta läheisiään, joilla jokin perussairaus.

Miten ihmeessä välttelet, jos oma lapsi/lapset ovat tätä ryhmää?

Miten pihalla ministeri voi olla, jos kuvittelee, että vain ikääntyneet läheiset kuuluvat riskiryhmään...

Mitä ministerin olisi pitänyt sanoa? Ei ole mahdollista päättää kaikkien erilaisissa elämäntilanteissa tai töissä olevien puolesta, mitä kenenkin yksittäisen ihmisen kuuluu nyt tehdä. Oma harkinta nyt.

Asioita pitää hoitaa. Menen taksilla, kun busseissa ollaan liian lähekkäin. Turhaan ei kannata mennä ihmisjoukkoihin.

Sydänsairaus (ikää alle 40v) käyn kaupassa aamulla kun tiedän että vähemmän porukkaa (aukeaa klo 7, aamun huippu on vähän ennen klo 8, joten käyn heti klo 7 tai sitten 10 yli 8.

Pesen kädet aina kun tulen kotiin. Käsidesipullo on laukussa, mutta käytän sitä vain jos muuta ei ole.

Lisäksi kardiologilta on ohje (voimassa ympäri vuoden muutenkin) että soitto tahdistinpolille pienestäkin flunssaoireesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja mitkäköhän on niitä perussairauksia mistä puhutaan?

keliakia? suolistosairaudet? kilpirauhasen vajaatoiminta? diabetes?

entä jos sairaus hoidossa lääkkeillä?

en yhtään ymmärrä ketkä ovat riskiryhmässä.

Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi henkilöt, joilla on jokin seuraavista sairauksista:

Krooninen sydänsairaus, esimerkiksi

sepelvaltimotauti

sydämen vajaatoiminta

kardiomyopatia

eteisvärinä

läppävika (myös korjattu)

Marfanin syndrooma 

Krooninen keuhkosairaus, esimerkiksi

toistuvasti tai säännöllisesti lääkitystä vaativa

diagnosoitu astma

keuhkoahtaumatauti COPD

keuhkolaajentuma

muu krooninen keuhkosairaus, kuten silikoosi tai asbestoosi

Krooninen aineenvaihduntasairaus, kuten

tabletti- tai insuliinihoitoinen diabetes

lisämunuaisen kuoren vajaatoiminta (Addisonin tauti)

muu krooninen aineenvaihduntasairaus, esimerkiksi krooninen alfa-antitrypsiinin puute, hereditaarinen angioödema tai hypertyreoosi

Krooninen maksasairaus

Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Vastustuskykyä heikentävä tauti, esim.

lymfooma tai muu aktiivisessa hoidossa tai seurannassa oleva syöpä

HIV-infektio

perna puuttuu tai ei toimi

elinsiirron, kudossiirron tai kantasolusiirron jälkitila

synnynnäinen immuunipuutostila

Vastustuskykyä heikentävä hoito, jota annetaan esimerkiksi syöpään, reumaan, Crohnin tautiin tai haavaiseen paksusuolentulehdukseen tai elinsiirron vuoksi. 

Esimerkkejä tällaisista hoidoista ovat

kortisonihoito (prednisoloni >15mg/vrk yli 2 viikkoa; lapsilla ei annosrajaa)

solunsalpaajahoito (myös atsatiopriini ja metotreksaatti)

sytostaattihoidossa oleva voi ottaa rokotteen 1-2 viikkoa ennen tai jälkeen hoidon 

sädehoito 

biologiset lääkkeet (TNF-alfa- ja muut sytokiinisalpaajat) esim. adalimumabi (Humira), infliksimabi (Remicade, Inflectra, Remsima), etanersepti (Enbrel, Erelzi), anakinra (Kineret)

Krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti

Erityisesti henkilöt, joilla on hengitystä vaikeuttava sairaus tai joiden hengitys voi merkittävästi vaikeutua infektion takia.

Henkilöt, joiden neurologinen perussairaus voi pahentua tai edetä influenssan tai infektion aikana, kuten

MS-tauti

parkinsonin tauti

polion jälkitila

myastenia gravis

selkäydinvaurion tai aivohalvauksen jälkitila

epilepsia

Downin syndrooma

CP-vamma

Muu sairaus, joka voi altistaa vakavalle influenssalle.

Immunosuppressiivista hoitoa saaville rokotus annetaan hoitotaukojen aikana ja vähintään 1–2 viikkoa ennen voimakasta hoitojaksoa.

Todella paljon kiitoksia tästä. Olen siis itse kroonikko, jolla reumatyyppinen autoimmuunisairaus ja immuniteettia heikentävä jatkuva lääkitys. On silti ollut epävarmaa tähän asti, missä määrin oma sairauteni ja tuo lääktiys vaikuttavat riskiryhmään kuulumiseen. Jos vielä luet ketjua, olisitko kiltti ja laittaisit, mistä tieto on kopioitu, tutkisin mielelläni aihetta lisää! :)

Mulla on työkavereina lähinnä keski-ikäisiä, joiden vaivat vaihtelevat astmasta synnynnäiseen sydänvikaan ja diabetekseen. Tiedä sitten, mitä pitäisi tehdä. Etätyön mahdollisuutta ei ole. Oikeasti toivon, että valtio säätäisi, että työnantajan pitäisi päästää riskiryhmiin kuuluvat edes palkattomalle vapaalle. Itse olen nuori ja perusterve, voisin jäädä pitämään putiikkia pystyssä.

Italiassa melkein kaikilla koronaan kuolleilla on ollut vähintään kaksi sairautta ennen koronaan sairastumista. Kuolleiden keski-ikä n. 80 vuotta. Kaikki alle 40 vuotiaat koronaan kuolleet olivat sairaalahoidossa jo ennen koronaa.

Kukaan ei vielä tiedä millaisia mahdollisia pysyviä vaurioita viruksesta voi jäädä... Olisi myös kiinnostava nähdä tietoa miten vaikuttaa eri sairauksissa

Nyt oikeasti kaikki laittamaan viestiä maanlaajuisen ohjeistuksen tarpeellisuudesta sosiaali- ja terveysministeriöön, THL:lle ja muille viranomaisille. Lisäksi mahdollisimman monelle lehdelle uutisvinkkiä asiasta, jospa lehdistökin alkaisi kyselemään viranomaisilta miksei työelämässä mukana olevista riskiryhmäläisistä ole huolehdittu.

Sais jo tulla viralliset ohjeet. Arvon että perunko kaikki opiskelujutut loppukeväältä vai en. Haluan todellista faktaa pöytään. 

Onko kukaan laittanut viestiä minnekään ns virallisille tahoille lisäohjeistuksen tarpeesta?

Itselläni verenpainetauti ja kuulema riskiryhmää, koska sydän-ja verisuonitauti.

Etätyö ei mahdollista ja koko työpäiväni kuluu potentiaalisten pöpöpesien parissa.

Diabetesliiton sivuilla ajankohtaista osiossa löytyy ohjeet diabeetikoille.

Vierailija kirjoitti:

Diabetesliiton sivuilla ajankohtaista osiossa löytyy ohjeet diabeetikoille.

Hienoa! Kaikki sairauksiin liittyvät järjestöt saisivat nyt toimia noin. Voidaanko tänne listata mitä eri liitot ovat kirjoittaneet?

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko tuollaista edes kysyä enää ap? V*ttu kyllä  suomalaiset on sitten yksinkertaista porukkaa.

Huh heijaa. Tässä kohtaa ei kaivata nyt yhtään v**tuilua, vaan järkeviä vastauksia tai sitten on vaan hiljaa.

Thl muutti eilen luetteloa siitä, ketkä ovat riskiryhmää. Vielä eilen aamupäivällä lista oli kovin erinnäköinen kuin nyt. Esim. astma oli riskitekijä, jos astmaan oli lääkehoito. Käsittämätöntä, näin meidät sitten uhrataan kun lista karsittiin minimiin. Miten influenssa voi olla riski käytännössä kaikille, joilla on kroonisia sairauksia mutta tämä korona ei THL:n mukaan ole riski juuri kenellekään alle 70-vuotiaalle?

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö mistään tietoa miten vaikuttaa astmaatikkoihin? 

Astmaatikot ovat riskiryhmä coronan kannalta. En tosiaan kulje paljoa metrolla ym ja etätöissä olen ollut jo viikon. Astmaatikoilla corona kehittyy helposti vakavaksi keuhko-oireiluksi.

Kortisonilääkitystä käyttävät ovat ilmeisesti riskiryhmää myös, ainakin jos tulee keuhkokuume. Onneksi nyt suljetaan kaikki ylimääräiset paikat. 

Vähän vaikea tulkita tuota THL:n ohjetta että kuulunko nyt astmaatikkona riskiryhmään vai en. Sairauteni on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä hoitotasapainossa, pystyn urheilemaan vaikka katupöly ja siitepöly yskittääkin nyt ja on jo allergiaoireita. Mutta jokainen flunssa menee aina keuhkoihin ja tulee hengenahdistusta ja joudun monesti syömään kortisonitablettikuurin ja antibioottikuurin. Joten onko minulla astma hyvässä hoitotasapainossa vai ei? Kun pahanemisvaiheita tulee kuitenkin monia joka vuosi. Ja niitä hyviä jaksoja on monia joka vuosi.