Lue keskustelun säännöt.
Pystytkö hyväksymään pahat tapahtumat elämässäsi?
25.10.2024 |
Pystytkö hyväksymään pahat tosiasiat, esim. jos sairastut pitkäaikaissairauteen tai menetät läheisen ihmisen tai vaikka koet suuren taloudellisen tappion? Hyväksytkö sen nöyrästi ja jatkat elämääsi siipeesi pahan kerran saaneena vai pyöritteletkö pahaa asiaa mielessäsi tuntien henkistä tuskaa, epätoivoa, katkeruutta tms.?
Kommentit (53)
En siedä seksuaalisia tapahtumia joihin ei liity tunteita. Mutta pääasiassa pääsen hyvin yli asioista, esim. väkivallasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos huonot asiat pitää hyväksyä, niin miksi meillä on vankilat?
Vierailija kirjoitti:
Jos huonot asiat pitää hyväksyä, niin miksi meillä on vankilat?
Lue aloitus, älä pelkästään otsikkoa!
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt ne ammattilaisten kanssa läpi. Joskus tietty tulee tilanteita, että asiat nousee uudestaan pintaan. Eikös se ole aika normaalia ihmiselossa ja ihmismielessä?
Eli siinä taas sekopääakka joka on ravannut Kelan maksamassa terapiassa joka saatanan kissan kuoleman takia. HUOH!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen päässyt yli perheenjäsenen kuolemasta siinä mielessä, etten syyttele ihmisiä tai ole katkera. Mutta tietysti jos olisi ollut joku tahallinen tapahtuma tai selvä hoitovirhe kyseessä, niin varmaan olisin katkera. Mutta kun kyse vain huonosta tuurista, niin minkä sille voi. En ole uskovainen, joten huono-onnisuudesta en voi siis syyttää mitään yliluonnollisia voimiakaan.
Pakko ne on hyväksyä, jos haluaa elää mielekästä elämä. Muutenkin, jos asioille ei mitään voi niin ei siinä auta kuin mennä eteen päin ja selviytyä. Tiedän, että minulla on joustavuutta asioiden suhteen ja pystyn keskittymään tulevaisuuteen ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomiakka ei ole erityinen jollei hän jatkuvasti uhriudu ja pillitä tRaUmOjA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt ne ammattilaisten kanssa läpi. Joskus tietty tulee tilanteita, että asiat nousee uudestaan pintaan. Eikös se ole aika normaalia ihmiselossa ja ihmismielessä?
Eli siinä taas sekopääakka joka on ravannut Kelan maksamassa terapiassa joka saatanan kissan kuoleman takia. HUOH!
Sinä sekopääukko et näköjään tunne ollenkaan empatiaa! Riehut palstalla joka s a a t a n a n päivä.
Vierailija kirjoitti:
Suomiakka ei ole erityinen jollei hän jatkuvasti uhriudu ja pillitä tRaUmOjA.
Ainakin laktoosi-intoleranssi ja hajusteallergia PITÄÄ olla. 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksyminen ei tarkoittane ajatuksissa kiehumista hammasta kiristellen tai sietäen itseaiheutettua tilannetta masokistisesti vaan:
irti päästämistä olemalla läsnä nykyhetkessä.
-persuguru
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt ne ammattilaisten kanssa läpi. Joskus tietty tulee tilanteita, että asiat nousee uudestaan pintaan. Eikös se ole aika normaalia ihmiselossa ja ihmismielessä?
Eli siinä taas sekopääakka joka on ravannut Kelan maksamassa terapiassa joka saatanan kissan kuoleman takia. HUOH!
Sinä sekopääukko et näköjään tunne ollenkaan empatiaa! Riehut palstalla joka s a a t a n a n päivä.
Ei raivoaville sekopäille jaella empatiaa. Painu sinne työtoimintaan ja ota lääkkeesi, vammanen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En siedä seksuaalisia tapahtumia joihin ei liity tunteita. Mutta pääasiassa pääsen hyvin yli asioista, esim. väkivallasta.
Onko tämä joku AP:n lisäys aloitukseen? Väkivalta on todellakin jotakin jota voisi jossain terapiassa käsitellä. Kuuluuko se edes 'normaaliin' elämään kuten nuo avauksessa luettelemasi jutut joiden kanssa on vain jatkettava elämää. Väkivaltakokemukset ovat luultavasti aiheuttaneet hirveitäkin TRAUMOJA ja siksi ne ovat eri juttu. Mitä ovat seksuaaliset tapahtumat joihin ei liity tunteita? Ovatko ne irtosuhteita? Vahinkoraskauksia? Raiskauksia? Vai mitä ihmettä? Nekään eivät ole normaalin elämän tapahtumia sillä niitä ei ole pakko sisällyttää omaan elämäänsä ja siinä mielessä ei ole mitään ylipääsemistä, mutta katumista kylläkin. Jos ne ovat tapahtuneet sinulle siten että olet uhri niin on kyse rikoksen uhrin asemassa tapahtuneista asioista ja se on kyllä kamalaa. Joissakin tapauksissa sellainenkin voi kääntyä 'positiiviseksi' elämänkokemukseksi - siis joissakin tapauksissa - vaikka voivat aiheuttaa häpeää ja ties mitä kaikkea, jopa sairastumista ja hirveää stressiä yms.
Kaipaan siis enemmän konkretiaa siihen mitä ovat nämä elämän 'pahat tapahtumat' jotka pitäisi hyväksyä? Eli 'Pystytkö hyväksymään pahat tapahtumat elämässäsi?' Hyväksyminenkin on eri juttu kuin se että niiden kokemusten kanssa pystyy jatkamaan elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyminen ei tarkoittane ajatuksissa kiehumista hammasta kiristellen tai sietäen itseaiheutettua tilannetta masokistisesti vaan:
irti päästämistä olemalla läsnä nykyhetkessä.
-persuguru
Lue: P e r s e guru
Vierailija kirjoitti:
Pakko ne on hyväksyä, jos haluaa elää mielekästä elämä. Muutenkin, jos asioille ei mitään voi niin ei siinä auta kuin mennä eteen päin ja selviytyä. Tiedän, että minulla on joustavuutta asioiden suhteen ja pystyn keskittymään tulevaisuuteen ym.
Tulevaisuuteen keskittyminen on vähän kuin ajelisi moottoritiellä kiikarit silmillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siedä seksuaalisia tapahtumia joihin ei liity tunteita. Mutta pääasiassa pääsen hyvin yli asioista, esim. väkivallasta.
Onko tämä joku AP:n lisäys aloitukseen? Väkivalta on todellakin jotakin jota voisi jossain terapiassa käsitellä. Kuuluuko se edes 'normaaliin' elämään kuten nuo avauksessa luettelemasi jutut joiden kanssa on vain jatkettava elämää. Väkivaltakokemukset ovat luultavasti aiheuttaneet hirveitäkin TRAUMOJA ja siksi ne ovat eri juttu. Mitä ovat seksuaaliset tapahtumat joihin ei liity tunteita? Ovatko ne irtosuhteita? Vahinkoraskauksia? Raiskauksia? Vai mitä ihmettä? Nekään eivät ole normaalin elämän tapahtumia sillä niitä ei ole pakko sisällyttää omaan elämäänsä ja siinä mielessä ei ole mitään ylipääsemistä, mutta katumista kylläkin. Jos ne ovat tapahtuneet sinulle siten että olet uhri niin on kyse rikoksen uhrin asemassa tapahtuneista asioista ja
Ei ollut ap:n teksti.
Toivon että vapaudut.
En hyväksy sitä että mielisairas narsisti vieraannuttaa ja pahoinpitelee lasta ja rikollisvaltio nimeltä Suomi auttaa ja tekee bisnestä.
Jos asia on tapahtunut, niin siitä pitää selvitä että voi jatkaa elämäänsä. Miksi olla loppuelämänsä katkera ja pilata oma elämänsä kun se katkeruus ei palauta asiaa entiselleen ja myrkyttää ainoastaan oman elämänsä?
Olen käynyt ne ammattilaisten kanssa läpi. Joskus tietty tulee tilanteita, että asiat nousee uudestaan pintaan. Eikös se ole aika normaalia ihmiselossa ja ihmismielessä?