Krooninen perussairaus, pitääkö vältellä julkisia paikkoja täysin?

Perussairailla käsihygienia ja ihmisten välttäminen kuuluu joka talviseen rutiinin. Eikös jokainen saa omalta hoitokontaktiltaan ohjeet? Koronaan pätee ne mitkä pätee influenssaankin.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs odottavat äidit, tai keskoset? Lapsiahan tähän ei kai ole (vielä) kuollut? Mutta toimiiko vaikkapa keskosilla vastustuskyky yhtään?

Miten korona muuttaa keskosten suojelemista taudeilta? Ihan samalla tavalla niitä suojellaan muilta tartunnoilta. Tilastojen mukaan korona olisi vähemmän vaarallinen niille, kuin perusflunssat. Nytkö vasta ihmiset ovat heränneet tartuntatautien vaarallisuuden? Ripuli tai influessa on monelle erittäin vaarallinen. Toksoolasmoosista kukaan ei välitä, mutta listeria pelottaa.

Vierailija kirjoitti:

Perussairailla käsihygienia ja ihmisten välttäminen kuuluu joka talviseen rutiinin. Eikös jokainen saa omalta hoitokontaktiltaan ohjeet? Koronaan pätee ne mitkä pätee influenssaankin.

Niin? Tämä tauti on toistaiseksi osoittautunut vielä vakavammaksi kuin perus kausi-influenssa. 

Ainakin harrastustoimintaa jne on kehotettu välttämään. Virallisia kieltoja ei ole annettu, vain suosituksia. 

Miten tämä vaikuttaa perussairaisiin lapsiin ja nuoriin? Lapsethan ovat sairastaneet tämän yleensä hyvin lievänä. 

Ihan makaat ja röhnötät selälläsi kattoon tuijottaen. Älä ihmeessä tee mitään, rasitut vielä.

ja mitkäköhän on niitä perussairauksia mistä puhutaan?

keliakia? suolistosairaudet? kilpirauhasen vajaatoiminta? diabetes?

entä jos sairaus hoidossa lääkkeillä?

en yhtään ymmärrä ketkä ovat riskiryhmässä.

Vierailija kirjoitti:

ja mitkäköhän on niitä perussairauksia mistä puhutaan?

keliakia? suolistosairaudet? kilpirauhasen vajaatoiminta? diabetes?

entä jos sairaus hoidossa lääkkeillä?

en yhtään ymmärrä ketkä ovat riskiryhmässä.

Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi henkilöt, joilla on jokin seuraavista sairauksista:

Krooninen sydänsairaus, esimerkiksi

sepelvaltimotauti

sydämen vajaatoiminta

kardiomyopatia

eteisvärinä

läppävika (myös korjattu)

Marfanin syndrooma 

Krooninen keuhkosairaus, esimerkiksi

toistuvasti tai säännöllisesti lääkitystä vaativa

diagnosoitu astma

keuhkoahtaumatauti COPD

keuhkolaajentuma

muu krooninen keuhkosairaus, kuten silikoosi tai asbestoosi

Krooninen aineenvaihduntasairaus, kuten

tabletti- tai insuliinihoitoinen diabetes

lisämunuaisen kuoren vajaatoiminta (Addisonin tauti)

muu krooninen aineenvaihduntasairaus, esimerkiksi krooninen alfa-antitrypsiinin puute, hereditaarinen angioödema tai hypertyreoosi

Krooninen maksasairaus

Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Vastustuskykyä heikentävä tauti, esim.

lymfooma tai muu aktiivisessa hoidossa tai seurannassa oleva syöpä

HIV-infektio

perna puuttuu tai ei toimi

elinsiirron, kudossiirron tai kantasolusiirron jälkitila

synnynnäinen immuunipuutostila

Vastustuskykyä heikentävä hoito, jota annetaan esimerkiksi syöpään, reumaan, Crohnin tautiin tai haavaiseen paksusuolentulehdukseen tai elinsiirron vuoksi. 

Esimerkkejä tällaisista hoidoista ovat

kortisonihoito (prednisoloni >15mg/vrk yli 2 viikkoa; lapsilla ei annosrajaa)

solunsalpaajahoito (myös atsatiopriini ja metotreksaatti)

sytostaattihoidossa oleva voi ottaa rokotteen 1-2 viikkoa ennen tai jälkeen hoidon 

sädehoito 

biologiset lääkkeet (TNF-alfa- ja muut sytokiinisalpaajat) esim. adalimumabi (Humira), infliksimabi (Remicade, Inflectra, Remsima), etanersepti (Enbrel, Erelzi), anakinra (Kineret)

Krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti

Erityisesti henkilöt, joilla on hengitystä vaikeuttava sairaus tai joiden hengitys voi merkittävästi vaikeutua infektion takia.

Henkilöt, joiden neurologinen perussairaus voi pahentua tai edetä influenssan tai infektion aikana, kuten

MS-tauti

parkinsonin tauti

polion jälkitila

myastenia gravis

selkäydinvaurion tai aivohalvauksen jälkitila

epilepsia

Downin syndrooma

CP-vamma

Muu sairaus, joka voi altistaa vakavalle influenssalle.

Immunosuppressiivista hoitoa saaville rokotus annetaan hoitotaukojen aikana ja vähintään 1–2 viikkoa ennen voimakasta hoitojaksoa.

Alkoholismi on huomattava (ja usein aliarvioitu) krooninen perussairaus. Jatkuva alkoholin kanssa läträäminen heikentää sisäelinten toimintaa (rasvamaksa, yms) joten koronavirus aiheuttaa helposti hengenvaarallisia komplikaatioita alkoholisteille.

Montaakohan suomalaista nuo riskiryhmät oikeasti kattaa? Tuntuu että puolet suomalaisista. Siis ihan oikeasti. Ja myös eläkeläisiähän on ihan tolkuttomasti. Koronan riskiryhmään kuuluu myös tupakoitsijat. 

Miksi kaikissa virallisissa ohjeissa oletetaan että riskiryhmäläiset ovat jotain vanhuksia, jotka voivat lukkiutua kotiinsa tai hoitolaitoksiin ja joku sukulainen sitten tuo vaan ruokakassin ovelle ja heippa? Moni riskiryhmäläinen on ihan työikäinen tai koululainen. Miten heidän pitää toimia? Saako tällä perusteella saikkua, jos työn kautta suuri riski sairastua? Pitääkö perussairaan koululaisen jäädä kotikouluun?

Tarviiko tuollaista edes kysyä enää ap? V*ttu kyllä  suomalaiset on sitten yksinkertaista porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olisi hyvä jos THL antaisi ohjeita meille perussairaille että miten toimia. Nyt on vaan massoina käsketty ihmiset välttämään kontaktia. 

Ei kannata odottaa THL:n suunnasta apua. Näithän itsekin, miten sekaisin he ovat pääjohtajasta lähtien. THL aiheutti narkolepsiatapaukset rokottamalla kansalaisia vaarallisella rokotteella sikainfluenssassa. Luottaisitko tällaiseen järjestöön? Tutki kuolleisuustaulukkoja ja tee omat johtopäätöksesi. Miksi menisit väkijoukkoihin, jos haluat estää sairastumisen?

https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/BR1eq9/raden-for-dig-som-har-diabe…

Ruotsissa on annettu yleisohjeita mm.astmaatikoille, diabeetikoille, verenpainetaudille ja sydänsairaille. Paikallinen THL ei ole tosin ohjeistanut mitään.

Lyhyesti kehoitetaan tarkistamaan, että on olemassa asianmukaisia lääkkeitä tarpeeksi. Huolehditaan hygieniasta tavallista huolellisemmin, vältetään ihmispaljoutta, käytetään hengityssuojaimet tarvittaessa, diabeetikot huolehdittava tasaisesta verensokerista, sillä liian korkea sokeritasapaino kasvattaa riskiä sairastua mihin tahansa ja vakavoittaa myös koronaoireita. Jos on huolenaiheita, voi varmaan soittaa omalääkärille/sairautta hoitavalle taholle ja pyytää ohjeita.

Laittakaa ihmiset kysymyksiä THL:lle miten he ohjeistavat työelämässä mukana olevia riskiryhmäläisiä toimimaan. Riskiryhmäläisiä työskentelee myös niillä työpaikoilla, joissa etätyö ei ole mahdollista esim. asiakaspalvelutyö, terveydenhuollon työt. Laittakaa myös toimittajille juttuvinkkiä asiasta että saadaan jonkinlainen ohjeistus! Itse aion laittaa toimittajille juttuvinkin, mutta mitä useampi sen tekee sitä parempi.

https://www.scientificamerican.com/article/which-groups-are-most-at-ris…

Tuolla tilastoa kuolleisuudesta. Kyllä perussairaudet nostavat kuolleisuutta aivan olennaisesti. Kaikkien perussairaiden pitää varautua juuri nyt. 

THL saisi antaa nyt viralliset ohjeet että miten vaikuttaa mihinkäkin sairauteen ja mitä pitää huomioida. Sairaudenkuva voi olla todella erilainen jos olet diabeetikko kuin että jos on sydänvika tai keuhkoahtaumatauti. Ja miten esim sytot tai kortisoni vaikuttaa. 

Kummallista että esim 5-vuotias perussairas ja 80-v vanhus niputetaan samaan riskiryhmään. 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen perusterve, mutta sairastuin 4 viikkoa sitten niin että nyt olen aivan pohjakunnossa. Oli niin kuin koronan oireet ilman koronaa. Eli ei mitään mahdollisuutta selvitä tuosta nyt. Ainoa jos tämä mikä minulla on päällä olisi korona voisin selvitä.

Perussairastakin selviää yli 90% joten eiköhän sinulla perusterveenä kuitenkin aika hyvät mahdollisuudet ole, kun et edes kuulu mihinkään riskiryhmään. Jotain suhteellisuudentajua on hyvä olla.

Yöllä kaupassa hiljaista oli....suosittelen kaikkea sain!!