Mies kysyy: miksi naiset ovat niin alistuvia?
Nostetaanpa kissa pöydälle.
Usein naiset valittavat miksi miehet ovat niin dominoivia ja miksi parisuhteissa pitäisi aina mennä miehen ehdoilla.
Olen samaa mieltä!
Kuitenkin tosielämässä olen huomannut että suurin osa naisista tosipaikan tullen suosii miehiä joilla on suunnitelmat mitä he haluavat tehdä ja käytännössä naisen on siihen mukauduttava. Mies on siis kuin vahva virta joka tempaa naisen mukaansa. Näin sitten naiset ovat ylpeitä miehensä saavutuksista ja siitä kuinka aikaansaavan miehen he ovat saaneet - heidän omien suunnitelmiensa ja saavutustensa jäädessä taka-alalle.
Romanttisesti ja etenkin seksuaalisesti pätee sama. Miehen halutaan olevan aloitteellisempi, ja se osapuoli joka "valloittaa" naisen kuin saaliin. Seksissä viimeistään halutaan että mies vie.
Tätä kaikkea voidaan kuvata kiertoilmaisuilla kuten "molemat vievät omalla tavallaan" tms, mutta tosiasiassa kuitenkin iso osa naisista päätyy alistumaan miehen tahtoon, ja he pitävät siitä enemmän kuin ovat valmiita myöntämään. Nyt ei siis puhuta työttömistä juopoista, vaan aikaansaavista miehistä joita naiset voivat ihailla.
Missä ovat ne vahvat ja tasa-arvoiset naiset - myös parisuhdemielessä?
En kirjoita pidempään siltä varalta että tabua käsittelevä aihe perinteiseen tapaan poistetaan.
M37
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Ja kuitenkin palstalla on vähän väliä aloituksia naisista jotka pomottaa miesparkoja ja määräilee kaikesta parisuhteessa. Koittakaas nyt jo päättää onko naiset pomottavia pahiksia vai alistuvua nössöjä.
Jompaa kumpaa noista, riippuen siitä millainen mies on kyseessä.
Minä uskon vahvasti että pomottavat Justiinat ovat pohjimmiltaan alistuvia. Syy miksi ne pomottavat on se että he eivät ole löytäneet miestä joka ottaisi perheen pään roolin (kenties koska dominoivat miehet suosivat feminiinisempiä naisia). Miestä yritetään provosoida osoittamaan maskuliinisuutensa, ja kun se ei onnistu, mieheen puretaan omaa turhautumista siitä että nainen joutuukin päättämään asioista.
Oikeasti dominoiva nainen olisi roolissa jossa haluaisikin olla, ja luultavasti olisi sinut asian kanssa.
-ap
Sun näkökulmassa on suuri ongelma. Sun maailmassa on vain dominoivia ja alistettuja. Missä on tasa-arvo? Yhdessä sopiminen ja tekeminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa että miehellä on suunnitelmia ≠ alistuminen.
Ei, vaan se että nainen on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan miehensä tähden, ja jopa suosii miehiä joilla on niin isoja suunnitelmia että väistämättä he joutuisivat luopumaan omistaan toimien "supporttina" miehelle.
-ap
Ne "suuret suunnitelmat" tekevät miehen naisen silmissä niin paljon viehättävämmäksi, että tuo kannattaa. Sitäpaitsi yhteen parisuhteeseen ei mahdu kanta tähteä, jomman kumman on ns. soitettava toista viulua. Ja koska evoluutiobiologia, parisuhde ei kestä jos nainen loistaa ja mies on statisti. Koska nainen ei kunnioita itseään huonompaa miestä, ja kunnioitus on hyvän parisuhteen perusta.
Toisekseen naiset oikeasti ei halua niin kovasti uraa kuin mitä feministit tahtoisi. Se on suurimpia syitä miksi naisia ei ole suuryritysten johtokunnissa ja johtoryhmissä enempää: naiset ei ihan aidosti TAHDO.
-nainen numero 17-
En tiedä miksi sinä olet nainen ja sovinisti, mutta minä olen feministi, enkä tahdo että naiset haluaisivat enemmän uraa, se on jokaisen yksilön oma valinta. Usein urakeskeiset ihmiset ovat pinnallisia ja omaan napaansa tuijottavia joille mikään muu elämässä ei ole mitään kuin työ ja raha, sellaiset ihmiset on mulle vähän vieraita, oli miehiä tai naisia. Itsekin kyllä tykkään olla esimiehenä ja jopa johtajanakin, mutta en ole silti mikään uraihminen.
Ja tiedän kyllä sekä miehiä että naisia jotka ei missään nimessä haluaisi olla mitään johtajia, kaikki eivät tykkää siitä vastuusta. Luulen että miehissä on enemmän sellaisia jotka luulevat haluavansa johtajaksi koska ovat omasta mielestään hyviä johtajia, mutta eivät oikeasti ole, ja oikeasti haluavat johtajaksi vain koska se on sellaista lapsellista poikien kilpailua, leikkiä että kuka kusee kauimmas.
Miehet haluaa johtavaan asemaan koska testosteroni tekee miehistä kilpailuhenkisiä. Testosteroni tietyssä mielessä pyörittää maailmaa, ilman sitä kukaan ei yrittäisi mitään, koska nimenomaan se saa aikaan sen palon saavuttaa jotain, johtaa, pärjätä paremmin kuin muut.
Testosteroni, tai sen puute, on luultavasti suurin syy siihen miksi naiset on alistuvampia. Ja miksi dominoivia miehiä suositaan: niillä on korkeammat testotasot.
Minä itse olen naiseksi todella voimakasluonteinen. Maailmassa on tasan kaksi naista joita en pysty jyräämään: äitini ja siskoni. Ja silti tahdon, että mies on vahvempi. En voisi koskaan kunnioittaa miestä jonka pystyisin jyräämään.
-nainen numero 17-
Tuo on mielenkintoien kuvio.
Jos nainen on voimakastahtoinen, miehenkin tulee olla jotta tätä pystyy kunnioittamaan.
Jos nainen ei ole voimakastahtoinen, miehen tulee olla koska jomman kumman täytyy parisuhteessa hoitaa se puoli.
Tulee mieheen nimimerkin 121212 "samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä" / "vastakohdat täydentävät toisiaan" - teoriat (nainen haluaa aina samanlaisen miehen, riippumatta millainen on itse, vain perustelut vaihtuvat).
Kärjistäen se varmaan menee noin. Toki on niitäkin naisia jotka haluavat -tai luulevat haluavansa- kitaraa rämpyttävän isimasun, mutta ne ovat kyllä vähemmistönä.
Mielenkiintoinen kysymys onkin se, että että miksi kaikenlaisille naisille sitten löytyy ottaja? Miksei miehet halua kaikki samanlaista?
Itselläni on muuten Asperger ja siten naiseksi oletettavasti melko maskuliiniset aivot, ja SILTI tahdon että mies on ns. perinteinen mies ja sitä voi katsoa ylöspäin blaablaa.
-lainaamasi-
Myös kaikille miehille löytyy naisia, me kun ollaan kaikki yksilöitä, joillekin naisille kelpaa väkivaltainen juoppokin ja jotkut tykkää kitaraa rämpyttävistä isimasuista. Luultavasti naistenmiesmaussa yleisesti ottaen on enemmän hajontaa kuin miehillä, miehet kun keskittyy niin paljon siihen ulkonäköön ja seksiin.
Tuosta on pakko olla eri mieltä.
Molemmat sukupuolet keskittyvät ulkonäköön, naiset vähintäänkin yhtä paljon kuin miehetkin. Tutkimuksia löytyy: haastatteluissa naiset painottivat enemmän luonnetta, valintatilanteessa ratkaisi ulkonäkö. Eroa on siinä mitä asioita haetaan, esim. miehille on paino tärkeämpää, naisille pituus.
Se minkä huomaa miehenä on että oletus siitä mitä mies tekee ja millaisen roolin mies ottaa romanttis-seksuaalisesti, on hyvin kapea. Nainen voi olla mitä tahansa väliltä pullantuoksuinen perheenäiti / uraohjus-domina, eikä kumpikaan ole este pariutumiselle. Miehelle pariutuminen on enemmän kuin esterata jolla on osoitettava kelpoisuutensa oppimalla ja tekemällä ne tietyt miesasiat jotka vaaditaan.
Ei pidä paikkaansa. Toki nainenkin haluaa että mies miellyttää hänen silmäänsä, mutta miehet saa oikeasti olla aika seinästä revityn näköisiä, koska nainen valitsee puolison nimenomaan luonteen takia, ei ulkonäön. Yleensä kun naiset puhuu miesystävistään, niin he puhuvat siitä mitä miehet tekevät ja puhuvat, ei siitä miltä mies näyttää. Voidaan mainita että joo ihan komea on, mutta sitten puheenaiheet siirtyy siihen miten romanttinen mies on, kuinka huomioonottava tai taitava sängyssä, minkälainen huumorintaju miehellä on (nainen pitää saada nauramaan sen lisäksi että saa laukeamaan), minkälaisista asioista jutellaan, onko samanlaiset elämän suunnitelmat ja elämänarvot, haluaako lapsia... epäilen että miehet harvemmin juttelevat keskenään naisten luonteista, huumorintajusta jne.
Naisille (osalle heistä) on tärkeää että mies on heitä pidempi, ja se onkin aika helppo juttu toteuttaa koska miehet nyt ihan yleisesti on naisia pidempiä, kun taas ne miesten vaatimukset naisten ulkonäköön on todella paljon muutakin kuin paino, on hiusten pituus ja väri, tissit, takapuoli, sääret, pukeutuminen jne. Nainen saa olla tyhmä kuin vasemman jalan saapas, ja ilkeä riivinrauta, kunhan ulkonäkö on kunnossa ja antaa edes joskus.
Pitää paikkansa. Ja todistetusti.
https://www.livescience.com/58607-mens-looks-may-matter-more-than-perso…
Naiset voivat puhua luonteesta ja jopa uskoa että luonne ratkaisi, mutta todellisuudessa ulkonäön suhteen on tiukka raja jonka alittavaa miestä ei luonne pelasta.
"miehet saa oikeasti olla aika seinästä revityn näköisiä"
Tämä harhakuva johtuu siitä että tutkitusti naiset arvioivat 80% miehistä keskitasoa rumemmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Ja kuitenkin palstalla on vähän väliä aloituksia naisista jotka pomottaa miesparkoja ja määräilee kaikesta parisuhteessa. Koittakaas nyt jo päättää onko naiset pomottavia pahiksia vai alistuvua nössöjä.
Jompaa kumpaa noista, riippuen siitä millainen mies on kyseessä.
Minä uskon vahvasti että pomottavat Justiinat ovat pohjimmiltaan alistuvia. Syy miksi ne pomottavat on se että he eivät ole löytäneet miestä joka ottaisi perheen pään roolin (kenties koska dominoivat miehet suosivat feminiinisempiä naisia). Miestä yritetään provosoida osoittamaan maskuliinisuutensa, ja kun se ei onnistu, mieheen puretaan omaa turhautumista siitä että nainen joutuukin päättämään asioista.
Oikeasti dominoiva nainen olisi roolissa jossa haluaisikin olla, ja luultavasti olisi sinut asian kanssa.
-ap
Sun näkökulmassa on suuri ongelma. Sun maailmassa on vain dominoivia ja alistettuja. Missä on tasa-arvo? Yhdessä sopiminen ja tekeminen?
Viesti oli vastaus keskustelijalle joka kirjoitti pomottavista naisista ;)
Tuo on hyvä kysymys. Ongelmaksi tuntuu muodostuvan se että yhdessä sopimisessa ja tekemisessä on lopulta aina se mutta. Tehdään yhdessä ja sovitaan yhdessä - mutta tässä ja tässä asiassa toivoisin että...
Ja lopulta palataan vanhaan mies-nainen-roolijakoon.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä ohjaa loppujen lopuksi aika paljon vieläkin lajinkehityksen aikana muovautunut biologia. Suuren osan aikaa, jonka ihmislaji on ollut olemassa, naisen ja hänen jälkeläistensä eloonjääminen on paljolti ollut kiinni siitä, että saa pidettyä miehen, joka on tehokas hankkimaan ruokaa ja puolustamaan perhettään uhilta. Naiselle fyysisesti heikompana seksuaalisuudella ja miellyttävyydellä ja alistuvuudella viekoittelu on olleet tehokkaimmat keinot pitää mies. Miehillä taas luonnonvalinta on suosinut niitä dominoivimpia, koska näiden jälkeläiset on todennäköisimmin jääneet jatkamaan sukuaan.
Tässä on tieteellisesti katsoen se suuri ongelma, että ihmisillä on kulttuuri. Nykyihminen on siis syntynyt kulttuurin pariin joten biologian osuus on selkeästi vähäisempi ajanjaksolla joka kattaa lähes 100 000 vuotta.
Ihmisen toiminnan ja motiivien analyysi unohtaen kulttuurihistorian ei vaan toimi. Toisaalta riippuu ihmisryhmästä ja alueesta, mutta kivikaudella saattoi olla että miesten ja naisten kokoerotkin olivat nykyistä pienemmät. Uusi tutkimushan paljasti että etenkin pronssikaudella (varhaisen maanviljelyksen ja karjanhoidon alettua) naisten käsivarren voimat olivat vahvemmat kuin nykyisten urheilijoiden. Toistaalta tiedetään että naiset ovat usein miehiä kestävämpiä, koska tarvitsevat vähemmän ravintoa, ja ovat vähemmän herkkiä infektiotaudeille. Biologiakin saattoi siis vaikuttaa eri tavoin kuin kuvitellaan menneisyydessä.
Käsitys, että ihmisillä olisi tuhansia vuosia sitten vain yksi perhemalli, ei sekään pidä paikkaansa. Ydinperhemalli on melko uusi länsimaissakin. Todellisuuessa vielä kolonialismin alkuaikoina kansoilla oli paljon eri perhemalleja ja elämänmuotoja (ennen kuin heitä alettiin pakottaa länsimaiseen kristilliseen mies dominoi, nainen vikisee -malliin). Kulttuuriset käsitykset ja normit ovat myös eri asia kuin sosiaalinen todellisuus; esim. mies on voinut kukkoilla perheen päänä ihmisten edessä, mutta todellisuudessa nainen on voinut olla se, joka perheen elätti.
Jos siis lähdetään väitteestäsi että (ilmeisesti jossain kivikaudella?) naisen piti olla miestä miellyttävä ja alistuva pitääkseen miehen, niin se kuulostaa melko hölmöltä.
Ajatellaanpa nyt vain että ihmiset elivät useimmiten historian aikana laajennetuissa perheissä. Yksilö kuului isompaan ryhmään eikä yhdellä ihmisellä ollut hänen toimeentuloonsa valtavaa roolia. Jos yleistää kivikaudesta, niin näyttää siltä että naisen rooli ruoan tuotannossa oli usein merkittävä. Lisäksi työnjako monissa yhteisöissä sukupuolten välillä oli usein sellainen että kumpikaan osapuoli tullut toimeen ilman toista. Suhde ei siis voinut olla dominoiva mies/alistuva, passiivinen, miehestä riippuvainen nainen, vaan enemmänkin toisiaan täydentävä työpari - tai kuten sanottu naiset ja miehet elivät suuremmissa ryhmissä.
Jos ajatellaan vaikka historiallisen ajan metsästäjä-keräilijöiden elämäntyyliä viitteenä menneisyyden malleista, niin sieltä löytyy paljon vaihtelua kulttuurista toiseen. Ei siis näytä siltä että sukupuoliroolit olisivat muodostuneet jonkun yhden ainoan ikiaikaisen biologisen idean ympärille vaan enemmänkin niin että ihmisen sopeutui ympäri maailmaa eri olosuhteisiin ja sukupuoliroolitkin muuntautuivat sen mukaan. Muutenhan emme pystyisi selittämään suuria vaariaatioita eri kulttuureissa tai nykytilannettakaan Suomessa.
Ajatellaanpa kuinka monissa m-k kulttuureissa (etenkin matrilineaalisissa) saattoi olla että enolla oli isän rooli. Tai jos tapana oli että mies muutti avioituessaan vaimonsa äidin tai isoäidin hallitsemaan taloon, ja lapset kuuluivat äidin klaaniin. Ei aviomiehen rooli voinut olla kovinkaan dominoiva suhteessa vaimoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas. Ja kuitenkin palstalla on vähän väliä aloituksia naisista jotka pomottaa miesparkoja ja määräilee kaikesta parisuhteessa. Koittakaas nyt jo päättää onko naiset pomottavia pahiksia vai alistuvua nössöjä.
Jompaa kumpaa noista, riippuen siitä millainen mies on kyseessä.
Minä uskon vahvasti että pomottavat Justiinat ovat pohjimmiltaan alistuvia. Syy miksi ne pomottavat on se että he eivät ole löytäneet miestä joka ottaisi perheen pään roolin (kenties koska dominoivat miehet suosivat feminiinisempiä naisia). Miestä yritetään provosoida osoittamaan maskuliinisuutensa, ja kun se ei onnistu, mieheen puretaan omaa turhautumista siitä että nainen joutuukin päättämään asioista.
Oikeasti dominoiva nainen olisi roolissa jossa haluaisikin olla, ja luultavasti olisi sinut asian kanssa.
-ap
Sun näkökulmassa on suuri ongelma. Sun maailmassa on vain dominoivia ja alistettuja. Missä on tasa-arvo? Yhdessä sopiminen ja tekeminen?
Viesti oli vastaus keskustelijalle joka kirjoitti pomottavista naisista ;)
Tuo on hyvä kysymys. Ongelmaksi tuntuu muodostuvan se että yhdessä sopimisessa ja tekemisessä on lopulta aina se mutta. Tehdään yhdessä ja sovitaan yhdessä - mutta tässä ja tässä asiassa toivoisin että...
Ja lopulta palataan vanhaan mies-nainen-roolijakoon.
-ap
Minä olen miehenä luopunut parisuhdehaaveista - lopullisesti.
Olen hyväksynyt sen että naiset ovat konservatiivisia, todella konservatiivisia. Ne tietyt asiat halutaan, eivätkä miehet yksinkertaisesti ole niin tasalaatuista tavaraa kuin mitä naiset haluavat. Meissä on enemmän vaihtelua pituuden, koon, toivottujen sukupuoliroolien, parisuhdehistorian, seksuaalisten mieltymysten ym suhteen.
On olemassa tiukat normit. Niiden ulkopuolelle jää muutama karismaattinen ja tunteellinen runoilija-muusikko taiteilijakorttelista. Jos olet taviskategoriassa, sinun on täytettävät miesvaatimukset, ja se kuinka hyvin ne täytät, määrittää paikkasi hierarkiassa.
En vaivaudu enää menemään läpi sitä samaa kuviota jossa nainen kiinnostuu hyvistä puolista joita minussa (kaiketi?) on, ja sitten pettyy kun en sovikaan miesraameihin. Ei ole luvassa valpasta turvaamista ja suojelemista, määrätietoisia otteita seksissä, reipasta ja äänekästä kommunikaatiota naisen sukulaisten seurassa, toimeliasta rakentelua ja korjailua, ei yhtään mitään listalta. Ne asiat joita olisi luvassa, ovat kyllä arvostettuja, mutta vain kaverina.
Ei voi mitään, naisten biologista ohjelmointia ei voi muuttaa. Joskus harmittaa kun en ole syntynyt naisten toiveiden mukaiseksi "normaaliksi mieheksi" vaan biologisesti epäkelvoksi, mutta pitää yrittää nauttia elämästä muilta osin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun päädymme puhumaan omien kokemusten pohjalta... Minun kokemukseni mukaan varsinkin suomalaiset miehet ovat kovin alistuvia.
Vaimo päättää mitä tehdään lomilla, millainen auto ostetaan, millainen talo hankitaan, lapsen kasvatuksesta jne.
Aivan, jopa Väestöliittohan on pyrkinyt tuomaan esiin, että naiset dominoivat parisuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa että miehellä on suunnitelmia ≠ alistuminen.
Ei, vaan se että nainen on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan miehensä tähden, ja jopa suosii miehiä joilla on niin isoja suunnitelmia että väistämättä he joutuisivat luopumaan omistaan toimien "supporttina" miehelle.
-ap
Olet ilmeisen nuori koska ei enää suomenkieli taivu... Eli tarkoitat varmaan että vaimo on miehensä tukena eli tukija?
Nämä suunnitelmat koskevat kai työelämää ja harrastuksia? Ja yleensähän niiden suhteen molemmat voivat tehdä mitä haluavat siihen asti kun mukaan kuvioon tulee lapset, joita jomman kumman pitäisi aina olla hoitamassa ja huolehtimassa, ja jos miehellä on vaativa työ tai aikaavievä harrastus, niin nainen valitsee olla lasten kanssa ja jättää oman työuransa ja harrastuksensa taka-alalle. Musta tämä kertoo lähinnä siitä että miehet ovat henkisesti kehittymättömiä koska eivät osaa arvostaa lastensa kanssa vietettyä aikaa samalla tavalla kuin naiset. Usein se aikaavievä harrastaminen on aika lapsellista touhua, ja urapyrkyrimiehet on myös usein aika pinnallisia rahan ja maineen perässä juoksijoita jotka ehkä sitten keski-iän myötä alkavat vasta ymmärtää miten elämässä olisi kannattanut asiat priorisoida.
Ok. Mutta sitten herääkin kysymys miksi nämä miehet ovat erityisen haluttuja?
-ap
...ja tämä ei siis ole mutua. Ihan virallisten tilastojen mukaan panostaminen uraan ja korkeisiin tuloihin korreloivat positiivisesti pariutumismahdollisuuksien kanssa (miehellä, naisella puolestaan negatiivisesti), ilman ylärajaa.
-ap
Linkitä Suomen kohdalta ne tilastot, pliis että tiedetään pitääkö yhtään paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun päädymme puhumaan omien kokemusten pohjalta... Minun kokemukseni mukaan varsinkin suomalaiset miehet ovat kovin alistuvia.
Vaimo päättää mitä tehdään lomilla, millainen auto ostetaan, millainen talo hankitaan, lapsen kasvatuksesta jne.
Olennainen kysymys on, haluaisiko vaimo päättää?
Minulla ei ole tarjota mitään tutkittua tietoa rooleista parisuhteessa yleisesti, koska niitä on hankalampaa tutkia.
Jos suhde on sama kuin seksuaalisten toiveiden suhteen, alistuvia miehiä on paljon enemmän kuin dominoivia naisia, jolloin väistämättä moni nainen päätyy dominoivampaan rooliin kuin haluaisi. Mutta en voi olla varma onko asia näin.
-aå
En tiedä onko asiaa tutkittu. Omien kokemuksieni mukaan naiset haluaisivat että mies ottaisi enemmän vastuuta. Eli kyse olisi enemmän tasa-arvoisesta päätöksenteosta kuin alistumisesta.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa että miehellä on suunnitelmia ≠ alistuminen.
Ei, vaan se että nainen on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan miehensä tähden, ja jopa suosii miehiä joilla on niin isoja suunnitelmia että väistämättä he joutuisivat luopumaan omistaan toimien "supporttina" miehelle.
-ap
Olet ilmeisen nuori koska ei enää suomenkieli taivu... Eli tarkoitat varmaan että vaimo on miehensä tukena eli tukija?
Nämä suunnitelmat koskevat kai työelämää ja harrastuksia? Ja yleensähän niiden suhteen molemmat voivat tehdä mitä haluavat siihen asti kun mukaan kuvioon tulee lapset, joita jomman kumman pitäisi aina olla hoitamassa ja huolehtimassa, ja jos miehellä on vaativa työ tai aikaavievä harrastus, niin nainen valitsee olla lasten kanssa ja jättää oman työuransa ja harrastuksensa taka-alalle. Musta tämä kertoo lähinnä siitä että miehet ovat henkisesti kehittymättömiä koska eivät osaa arvostaa lastensa kanssa vietettyä aikaa samalla tavalla kuin naiset. Usein se aikaavievä harrastaminen on aika lapsellista touhua, ja urapyrkyrimiehet on myös usein aika pinnallisia rahan ja maineen perässä juoksijoita jotka ehkä sitten keski-iän myötä alkavat vasta ymmärtää miten elämässä olisi kannattanut asiat priorisoida.
Ok. Mutta sitten herääkin kysymys miksi nämä miehet ovat erityisen haluttuja?
-ap
...ja tämä ei siis ole mutua. Ihan virallisten tilastojen mukaan panostaminen uraan ja korkeisiin tuloihin korreloivat positiivisesti pariutumismahdollisuuksien kanssa (miehellä, naisella puolestaan negatiivisesti), ilman ylärajaa.
-ap
Linkitä Suomen kohdalta ne tilastot, pliis että tiedetään pitääkö yhtään paikkansa.
https://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_006_001.gif
No tuosta ensi alkuun.
Kuten huomaat, miesten vs naisten tulorot parisuhteissa ovat huomattavasti suuremmat kuin miesten ja naisten koko väestön osalta.
Olenkadottanut linkin laajastikin lehdissä julkaistuun tutkimukseen jossa miehet jaettiin tuloviidenneksiin ja selvitettiin kuinka moni on tahtomattaan sinkku. Ylimmässä tuloviidenneksessä luku oli alle 3% alimassa tuloviidenneksessä 48%.
Naisten osalta tuloilla ei ole vaikutusta, paitsi hyvätuloisissa on hieman enemmän sinkkuja.
Voisin tehdä tästä palstalaisille kyselyn jotta naiset voisivat itse kertoa mitä odottavat parisuhteelta. En kuitenkaan viitsi, koska sehän poistettaisiin saman tien.
Esimerkiksi:
Miehen on oltava minua pidempi ja isompi K/E
Toivon miehen oevan minua älykkäämpi, määrätietoisempi tai itsevarmempi K/E
Toivon miehen olevan ainakin useammin vievä osapuoli seksissä K/E
100% varma poisto.
-eri
Tuttu havainto omastakin näkövinkkelistä. Lähipiirini tuollaiset naiset ovat jotenkin avuttomia omana itsenään. Monen kohdalla se johtuu vanhakantaisesta ajattelusta. Otetaan mies äidille, kaverille tai jollekin auktoriteettihahmolle, ei niinkään itselle.
Kun nyt kerrankin on hyvä aloitus, haluaisin puolestani kommentteja siihen, miksi miehet viehättyvät minun nähdäkseni kovanoloisista ja itsevarmoista naisista ? Itsevarmuus sinällään on hyvä juttu, mutta tarkoitan nyt sellaisia naisia, joilla se itsevarmuus näkyy rumalla tavalla.
Lähes jokaisella mukavalla miehellä on ei niin mukava nainen. Onko ne miehet piilonarsisteja paskiaisia, jotka tekevät naisen elämästä niin kurjaa, että heillä on jatkuvasti niin paha olla että se näkyy jo ulospäinkin. Vai tunteeko mies olevansa jotenkin parempi ihminen kun näyttää kestävän kurjaa puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa että miehellä on suunnitelmia ≠ alistuminen.
Ei, vaan se että nainen on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan miehensä tähden, ja jopa suosii miehiä joilla on niin isoja suunnitelmia että väistämättä he joutuisivat luopumaan omistaan toimien "supporttina" miehelle.
-ap
Olet ilmeisen nuori koska ei enää suomenkieli taivu... Eli tarkoitat varmaan että vaimo on miehensä tukena eli tukija?
Nämä suunnitelmat koskevat kai työelämää ja harrastuksia? Ja yleensähän niiden suhteen molemmat voivat tehdä mitä haluavat siihen asti kun mukaan kuvioon tulee lapset, joita jomman kumman pitäisi aina olla hoitamassa ja huolehtimassa, ja jos miehellä on vaativa työ tai aikaavievä harrastus, niin nainen valitsee olla lasten kanssa ja jättää oman työuransa ja harrastuksensa taka-alalle. Musta tämä kertoo lähinnä siitä että miehet ovat henkisesti kehittymättömiä koska eivät osaa arvostaa lastensa kanssa vietettyä aikaa samalla tavalla kuin naiset. Usein se aikaavievä harrastaminen on aika lapsellista touhua, ja urapyrkyrimiehet on myös usein aika pinnallisia rahan ja maineen perässä juoksijoita jotka ehkä sitten keski-iän myötä alkavat vasta ymmärtää miten elämässä olisi kannattanut asiat priorisoida.
Ok. Mutta sitten herääkin kysymys miksi nämä miehet ovat erityisen haluttuja?
-ap
Ehkä nämä miehet ovat määrätietoisemmin liehittelemässä naisia, ja syntyy sellainen mielikuva että he ovat haluttuja? Ja luultavasti tälläiset miehet ovat niitä jotka puhuvat mukavia sulavasti ja huolehtivat ulkonäöstäänkin, joten sinänsä ovatkin halutumpia. En usko että varsinaisesti se uraohjusmaisuus on se juttu johon heidän vaimonsa ovat alunperin ihastuneet ja rakastuneet, se tavallinen tarinahan on se, että vaimon mielestä mies muuttuu kun tulee lapsia, eli vaimo on kuvitellut miehen puheista että mies on valmis hyväksi osallistuvaksi isäksi, mutta totuus on sitten toinen. Nämä miehet kun osaavat kehua itseään etukäteen jo todella hyvin vaikka näytöt vielä puuttuisi.
Tätä en niele.
Minun tuntemani ja tietämäni uraohjukset olivat sellaisia jo tapaamis- ja seurusteluvaiheessa. Ei siis todellakaan olut näin että kun tuli lapsia, mies muuttui yhtäkkiä uraohjukseksi.
Se jos nainen toivoo miehen muuttuvan uraohjuksesta perhemieheksi, herättää kysymyksen miksi tämä valitsi uraohjuksen, ja kuinka realistista on perustaa parisuhdehaaveita siihen että kumppani muuttuu toisenlaiseksi?
-ap
Sori, mun on naisena hirveän vaikea hyväksyä Suomeen tuollaista amerikkalaista ideaa että "naiset aina valikoivat varakkaan miehen". En ole nähnyt tuota lähipiirissäni ollenkaan.
Kyllä suomalaisille on jo niin monen sukupolven ajan ollut ihan selvää että tarvitaan sekä miehen että naisen palkka elättämään perhe. Sitä ennen elettiin sääty-yhteiskunnassa, joten pyrittiin naimisiin oman säädyn sisällä. Silloin korkeimpien säätyjen miehet olivat usein niitä, jotka naivat rahaa. Köyhäkin mies pääsi naimisiin sen köyhän tytön kanssa tai sitten jos oli hyvä työmies, saattoi saada varakkaan lesken.
Lisäksi kyllä siihen miehen valintaan vaikuttavat naisilla romanttiset haaveet ja se että synkkaa.
Mutta konkreettisesti ottaen, mun lähisuvussa ei näytä olleen yhtään ilmiötä, josta puhut muka faktana.
Vierailija kirjoitti:
Joku mainitsi biologian.
Seksuaalisestihan on niin että naisista valtaisa enemmistö on alistuvia.
Miina johon monissa tutkimuksissa on ajettu, on ollut vaihtoehdon "molempia" tai "ei kumpaakaan" tarjoaminen, jolloin valtaosa valitsee jomman kumman näistä (esim. jos haluat 99% ajasta alistua ja 1% ajasta dominoida = et ole "alistuva", vaan "molempia").
Kun vastaajien on pitänyt valita jompi kumpi vaihtoehto, on huomattu että naisista alistuvia on yli 96% ja dominoivia alle 4%. Miehistä puolestaan alistuvia on ollut jopa neljännes, ja valtaosa lopuista on halunnut naisen dominoivan useammin kuin naiset haluavat dominoida.
Tämä on johdonmukaista pariutumiskilpailun kanssa jossa doiminoivimmat miehet siittävät eniten jälkeläisiä, siinä toivossa että siinä toivossa että seksuaalisesti dominoivien miesten jälkeläiset olisivat vahvempia ja aggressiivisempia mm. riistan hankinnassa.
Kuinka paljon tämä vaikuttaa parisuhteisiin yleisesti, on eri asia. Kuten joku jo sanoikin, sitä on hankalampaa tutkia.
Kuulostaa melkoisen heikkotasoiselta tutkimukselta. Veikkaan tehty USA:ssa tai nämä evoluutiopsykologit tai mitä ne nykyään on.
Ja miten on määritelty dominoiva ja alistuva (vai tarkoitetaanko todellakin alistettu?)? Miksi ei ole vaihtoehtoa "tasa-arvoinen suhde"?
Vierailija kirjoitti:
Tuttu havainto omastakin näkövinkkelistä. Lähipiirini tuollaiset naiset ovat jotenkin avuttomia omana itsenään. Monen kohdalla se johtuu vanhakantaisesta ajattelusta. Otetaan mies äidille, kaverille tai jollekin auktoriteettihahmolle, ei niinkään itselle.
Kun nyt kerrankin on hyvä aloitus, haluaisin puolestani kommentteja siihen, miksi miehet viehättyvät minun nähdäkseni kovanoloisista ja itsevarmoista naisista ? Itsevarmuus sinällään on hyvä juttu, mutta tarkoitan nyt sellaisia naisia, joilla se itsevarmuus näkyy rumalla tavalla.
Lähes jokaisella mukavalla miehellä on ei niin mukava nainen. Onko ne miehet piilonarsisteja paskiaisia, jotka tekevät naisen elämästä niin kurjaa, että heillä on jatkuvasti niin paha olla että se näkyy jo ulospäinkin. Vai tunteeko mies olevansa jotenkin parempi ihminen kun näyttää kestävän kurjaa puolisoa.
Millä tavalla ei-mukava nainen? Siis pomottava ja ilkeä?
Kommentoin tätä aikaisemmin ja uskoisin että kyse on siitä ettei kaikille riitä sellaisia kumppaneita joita haluttaisiin.
Mukava mutta naisen silmissä ylikiltti mies ei ole mitä enemmistö naisista haluaisi, mutta näistä on ylitarjontaa. Jokaiselle miehelle ei puolestaan riitä vahvaa mutta siinä roolissa viihtyvää naista. Romanttis-seksuaalisesti ei-dominoivia miehiä on enemmän kuin heistä pitäviä naisia.
Monet näistä miehistä sitten erehtyvät pariutumaan naisten kanssa jotka oikeastaan toivoisivat vahvempaa miestä, mutta eivät sellaista saa koska vahvoilla miehillä on mistä valita ja valituksi tulee feminiinisempi tapaus.
Nainen sitten purkaa "tossukkamieheen" turhautumisensa.
Positiivisella tavalla vahvoja naisia ei esimerkiksi minun kaltaisilleni miehille ole olemassa. Ne harvat joita on olemassa, ovat yleensä menestyviä ja kilpailuhenkisiä naisia jotka haluavat sparrikaverin josta on vastusta, eli toisen kilpaurheilija-urakiipijän. Minä en ole kumpaakaan.
Joko siis yrität esittää miesroolia mukavan mutta perinteisen naisen kanssa, tai erehdyt kuvittelemaan että ilkeä kotityranni olisi etsimäsi vahva nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman.
Jos on mies jolla on isot suunnitelmat + halu toteuttaa niitä sen hinnalla että nainen jää miehen tukijaksi, niin kyllä se on pariutumisessa isompi valtti kuin tasa-arvoisuus.
Romanttis-seksuaalinen puoli nyt on itsestäänselvä. Harvassa on naiset jotka ei halua että mies tekee aloitteen ja on ainakin enemmän vievä osapuoli seksitouhuissa.
Kerro niistä kerroista, kun näin on parisuhteissasi käynyt. Muuten tuo on vain tyhjää puhetta, jolla ei ole mitään perusteita.
Olen eri jolta kysyit, enkä voi kertoa omasta parisuhteestani, sillä olen homo. Kuitenkin minulla on kaveri, joka on todella kunnianhimoinen ammatillisesti, opiskeli rahakkaalle alalle nopeasti ja hakeutui vastuullisiin ja vaativiin töihin nuorena. Hänen vaimonsa on jostain syystä ottanut minut jonkinlaiseksi uskotukseen, ja olen joutunut lukemattomat kerrat kuuntelemaan hänen valitustaan siitä, kuinka raskasta on, kun mies on jatkuvasti työmatkoilla ja hän hoitaa yksin kotia ja lapsia, vaikka käy myös (puolipäivä)töissä. Kerran sitten piruuttani totesin: "Joo on toi ihan hirveetä, kyllä sulla olis varmaan parempi ihan vaan poikien kanssa kolmistaan." Nainen tästä aivan hölmistyi, mutisi vain jotain että ei hän nyt niin radikaalia ratkaisua ole hakemassa, halusi vain purkaa huoliaan tms. Sain sentään sillä kerralla sen valitusvirren loppumaan lyhyeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa että miehellä on suunnitelmia ≠ alistuminen.
Ei, vaan se että nainen on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan miehensä tähden, ja jopa suosii miehiä joilla on niin isoja suunnitelmia että väistämättä he joutuisivat luopumaan omistaan toimien "supporttina" miehelle.
-ap
Ne "suuret suunnitelmat" tekevät miehen naisen silmissä niin paljon viehättävämmäksi, että tuo kannattaa. Sitäpaitsi yhteen parisuhteeseen ei mahdu kanta tähteä, jomman kumman on ns. soitettava toista viulua. Ja koska evoluutiobiologia, parisuhde ei kestä jos nainen loistaa ja mies on statisti. Koska nainen ei kunnioita itseään huonompaa miestä, ja kunnioitus on hyvän parisuhteen perusta.
Toisekseen naiset oikeasti ei halua niin kovasti uraa kuin mitä feministit tahtoisi. Se on suurimpia syitä miksi naisia ei ole suuryritysten johtokunnissa ja johtoryhmissä enempää: naiset ei ihan aidosti TAHDO.
-nainen numero 17-
En tiedä miksi sinä olet nainen ja sovinisti, mutta minä olen feministi, enkä tahdo että naiset haluaisivat enemmän uraa, se on jokaisen yksilön oma valinta. Usein urakeskeiset ihmiset ovat pinnallisia ja omaan napaansa tuijottavia joille mikään muu elämässä ei ole mitään kuin työ ja raha, sellaiset ihmiset on mulle vähän vieraita, oli miehiä tai naisia. Itsekin kyllä tykkään olla esimiehenä ja jopa johtajanakin, mutta en ole silti mikään uraihminen.
Ja tiedän kyllä sekä miehiä että naisia jotka ei missään nimessä haluaisi olla mitään johtajia, kaikki eivät tykkää siitä vastuusta. Luulen että miehissä on enemmän sellaisia jotka luulevat haluavansa johtajaksi koska ovat omasta mielestään hyviä johtajia, mutta eivät oikeasti ole, ja oikeasti haluavat johtajaksi vain koska se on sellaista lapsellista poikien kilpailua, leikkiä että kuka kusee kauimmas.
Miehet haluaa johtavaan asemaan koska testosteroni tekee miehistä kilpailuhenkisiä. Testosteroni tietyssä mielessä pyörittää maailmaa, ilman sitä kukaan ei yrittäisi mitään, koska nimenomaan se saa aikaan sen palon saavuttaa jotain, johtaa, pärjätä paremmin kuin muut.
Testosteroni, tai sen puute, on luultavasti suurin syy siihen miksi naiset on alistuvampia. Ja miksi dominoivia miehiä suositaan: niillä on korkeammat testotasot.
Minä itse olen naiseksi todella voimakasluonteinen. Maailmassa on tasan kaksi naista joita en pysty jyräämään: äitini ja siskoni. Ja silti tahdon, että mies on vahvempi. En voisi koskaan kunnioittaa miestä jonka pystyisin jyräämään.
-nainen numero 17-
Juu ei maailmassa olisi koskaan mitään tapahtunut elleivät miehet olisi testosteronillaan jyränneet heh heh. Etteivät olis syyllistyneet myös teston takia enemmän rikoksiin, sotiin, väkivaltaan, sun muuhun alistamiseen...
Ja me naisethan ollaan vaan vienosti istuttu aitan rappusilla unelmoimassa tuhansia vuosia, välillä vähän puhallelltu voikukan haituvia tuuleen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä, että silloin kun on kyse saman ikäluokan ihmisistä ja biologisesta tarpeesta löytää kumppani naiset herkästi sitoutuvat itseään vahvempiin miehiin. Vaikka lapsista tietoisesti kieltäydyttäisiin, niin silti selkäytimisessään nainen hakee turvallisuutta miehestä.
Tottakai jotkut naiset ovat monet mielellään sinkkuja, välttävät joutumasta parisuhteisiin ns alisteisempaan asemaan ja haluavat toteuttaa itseään, mutta aikakautemme ei ihan vielä näytä olevan valmis naisten tasa-arvoon. Miehet eivät monetkaan ole naisten tasa-arvosta huolissaan saati ottaisivat sen vaikkapa työssään yhdeksi tavoitteeksi huolehtia naispuolisen työkaverin palkasta tai asemasta työpaikalla.
Se, että naisten täytyy yhä muistuttaa oikeuksistaan kertoo kurjaa tarinaansa siitä etteivät ihan kaikki miehet halua antaa niitä naisille. Eivät ajattele, syvenny asiaan riittävästi. Ei siis ihme, jo naisille on helpompaa käpertyä miehen kainaloon ja antaa miehen porskuttaa eteenpäin.
Samaa en kuitenkaan vanhempien naisten ja nuorempien miesten välisessä suhteessa.
Mielenkiintoinen kirjoitus, monellakin tasolla.
Kirjoitat kuinka selkäytimessään naiset haluavat miehen turvaavan ja suojelevan. Sen jälkeen esität kuinka miehet eivät ole huolissaan tasa-arvon toteutumista, eivät halua antaa naisille oikeuksia, eivätkä huolehdi naispuolisesta työkaverista.
Eli saanaikaisesti tulisi olla tasa-arvoa, mutta kuitenkin työpaikallakin miehen tulisi suojella ja turvata naista ja tämän oikeuksia. Vääryyttä on jos naisen tulee muistuttaa miehiä, ja tästä syystä onkin helpompaa käpertyä vahvemman miehen kainaloon.
Miehenä en muista saaneeni mitään erityisoikeuksia. Olen ollut naisvaltaisessa ja miesvaltaisessa työpaikassa. En ole koskaan voinut kuvitellakaan että joku huolehtisi oikeuksistani, turvaisi ja suojelisi. Jos jotain haluaa, se on hankittava itse ja puolustettava omaa asemaansa.
Herää kysymys haluatko oikeasti tasa-arvoa? Se kun ei tarkoita vain sitä mitä saadaan, vaan myös tasa-arvoisia velvollisuuksia ja luopumista entisistä positiivisista oikeuksista.
Kun pitää etuoikeuksiaan itsestään selvinä, ei niitä huomaa. Jos olisit elänyt naisena, olisit tietoinen monenlaisesta syrjinnästä. Sun silmät eivät vaan ole vielä auenneet sille, kun elelet omassa pumpulissasi.
Ymmärsin että ym. kirjoittaja tarkoitti että miesten pitäisi tukea naisia saamaan sama palkka työpaikalla osoittakseen solidaarisuutta. Koska muutenhan miehet menevät sen oman etuoikeutensa taakse ja tukevat syrjiviä rakenteita ja hyötyvät siitä (esim. suhteessa omaan vaimoonsa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa että miehellä on suunnitelmia ≠ alistuminen.
Ei, vaan se että nainen on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan miehensä tähden, ja jopa suosii miehiä joilla on niin isoja suunnitelmia että väistämättä he joutuisivat luopumaan omistaan toimien "supporttina" miehelle.
-ap
Ne "suuret suunnitelmat" tekevät miehen naisen silmissä niin paljon viehättävämmäksi, että tuo kannattaa. Sitäpaitsi yhteen parisuhteeseen ei mahdu kanta tähteä, jomman kumman on ns. soitettava toista viulua. Ja koska evoluutiobiologia, parisuhde ei kestä jos nainen loistaa ja mies on statisti. Koska nainen ei kunnioita itseään huonompaa miestä, ja kunnioitus on hyvän parisuhteen perusta.
Toisekseen naiset oikeasti ei halua niin kovasti uraa kuin mitä feministit tahtoisi. Se on suurimpia syitä miksi naisia ei ole suuryritysten johtokunnissa ja johtoryhmissä enempää: naiset ei ihan aidosti TAHDO.
-nainen numero 17-
En tiedä miksi sinä olet nainen ja sovinisti, mutta minä olen feministi, enkä tahdo että naiset haluaisivat enemmän uraa, se on jokaisen yksilön oma valinta. Usein urakeskeiset ihmiset ovat pinnallisia ja omaan napaansa tuijottavia joille mikään muu elämässä ei ole mitään kuin työ ja raha, sellaiset ihmiset on mulle vähän vieraita, oli miehiä tai naisia. Itsekin kyllä tykkään olla esimiehenä ja jopa johtajanakin, mutta en ole silti mikään uraihminen.
Ja tiedän kyllä sekä miehiä että naisia jotka ei missään nimessä haluaisi olla mitään johtajia, kaikki eivät tykkää siitä vastuusta. Luulen että miehissä on enemmän sellaisia jotka luulevat haluavansa johtajaksi koska ovat omasta mielestään hyviä johtajia, mutta eivät oikeasti ole, ja oikeasti haluavat johtajaksi vain koska se on sellaista lapsellista poikien kilpailua, leikkiä että kuka kusee kauimmas.
Miehet haluaa johtavaan asemaan koska testosteroni tekee miehistä kilpailuhenkisiä. Testosteroni tietyssä mielessä pyörittää maailmaa, ilman sitä kukaan ei yrittäisi mitään, koska nimenomaan se saa aikaan sen palon saavuttaa jotain, johtaa, pärjätä paremmin kuin muut.
Testosteroni, tai sen puute, on luultavasti suurin syy siihen miksi naiset on alistuvampia. Ja miksi dominoivia miehiä suositaan: niillä on korkeammat testotasot.
Minä itse olen naiseksi todella voimakasluonteinen. Maailmassa on tasan kaksi naista joita en pysty jyräämään: äitini ja siskoni. Ja silti tahdon, että mies on vahvempi. En voisi koskaan kunnioittaa miestä jonka pystyisin jyräämään.
-nainen numero 17-
Juu ei maailmassa olisi koskaan mitään tapahtunut elleivät miehet olisi testosteronillaan jyränneet heh heh. Etteivät olis syyllistyneet myös teston takia enemmän rikoksiin, sotiin, väkivaltaan, sun muuhun alistamiseen...
Ja me naisethan ollaan vaan vienosti istuttu aitan rappusilla unelmoimassa tuhansia vuosia, välillä vähän puhallelltu voikukan haituvia tuuleen :D
Ja naiset ovat suosimalla voitajia ja valloittajia varmistaneet että näiden miesten geenit pääsevät jatkoon.
Valta ja voima on aina tarkoittanut naisten suosiota, riippumatta siitä oletko hyvä vai paha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on keskimäärin miehiä vakaampi mielikuva itsestä. Tämä näkyy siinä, että naisilla on miehiä vähemmän "näyttämisen halua". Samasta syystä johtuen riskikäyttäytyminen on miehillä kohtalaisen yleistä. Joillain tilanne voi johtaa haluun alistaa kanssaihmisiä. Mitä turvallisempi yhteiskunta, sitä vähemmän alistamista ja alistettavia esiintyy.
Kyse on kuitenkin pienistä eroavuuksista. Suurin osa sijoittuu sukupuolesta riippumatta lähelle keskivertoa ihmistä.
Onkohan näin?
Minusta vaikuttaisi siltä että naisilla on paljon enemmän näyttämisen halua ulkonäön, nuorekkuuden, ym suhteen. Verrataan nyt vaikka somekuvia tai tarinoita siitä kuinka alkossa kysyttiin taas paperit.
Miehillä on enemmän näyttämisen halua saavutusten, resurssien ja aseman suhteen.
Huomaatko mistä tässä on kyse?
Heität valikoiden esimerkkiä. Kyllä some on täynnä miehiä, jotka esittelevät muskeleitaan ja jotkut jopa sukuelimiään. Jopa lähettevät kuvia naisille.
Huomaatko mistä tässä on kyse?
Mielenkiintoinen aihe.
Naisten universaalit toivomukset tuntuvat olevan nämä:
Miehen tulee olla pidempi, vahvempi, fiksumpi, itsevarmampi ja päättäväisempi. Eikä saa olla alemmassa sosioekonomisessa asemassa. Jos naiset ovat yhtä älykkäitä kuin miehet ja haluavat sosioekonomista tasa-arvoa, siine meillä onkin mielenkiintoinen tilanne.
Miehen tulee olla sängyssä määrätietoinen viejä. Ei saa olla nössö, hissuttelija eikä alistuva. Tämä on kanssa mielenkiintoista sikäli että 20-25% miehistä haluaisi mieluiten naisen vievän, kun taas naisista vain prosentti pari haluaisi viedä.
Eli oikeastaan palataan kivikaudelle. Vahvimmat ja dominoivimmat miehet pääsevät siittämään. Nainen saa tuntea olevansa miehen omistama. Vaikka illallisella työkaveriporukassa puhuttaisiin mitä.