Työttömyyden vuoksi sosiaalityöntekijän puheille?
Minulla on hyvä koulutus ja pitkä ura, mutta ikäni (50+) vuoksi en pääse töihin. Olen siis tuonne ylikoulutettu ja tänne liian kallis palkattavaksi. Päihdeongelmia minulla ei ole, olen työkykyinen ja olen hakenut työtä ahkerasti. Fyysisesti rasittavaan työhön en pysty, eikä kukaan minua sellaiseen palkkaisikaan.
Nyt minulle on vasten tahtoani varattu aika kaupungin sosiaalityöntekijän ja jonkin TE-virkailijan palaveriin. Mitä on odotettavissa? Onko jollakulla tästä kokemusta?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minä olin tuollaisessa palaverissa, n. 10 vuotta sitten Tampereella, niin siellä kartoiettiin tilannettani ja kehuttiin TYP:iä ja sain itse päättää jälkikäteen lähdenkö asiakkaaksi, koska terveystietojen luovutukseen ei ollut pakko suostua. En lähtenyt, ja siitä ei seurannut mitään. Olen ymmärtänyt että nykyään ei voisi noin vain kieltäytyä ilman karenssia. Korjatkaa jos olen väärässä.
Siihen ensimmäiseen palaveriin, johon on saanut kutsun, tulee karenssin uhalla osallistua. Mutta siellä voitte yhdessä tulla lopputulokseen, että ei ole tarvetta TYP - palveluille ja voi jatkaa tavallisen TE-toimiston puolella. Ei tosiaankaan kannata kertoa mitään ylimääräistä, mistä he voisivat keksiä jonkin ongelman, jota pitää tutkia. Kannattaa sanoa vaan niin kuin aloituksessakin, että ainoa ongelma on se, että ei palkata töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä33248 kirjoitti:
Tuntuu stadi ainakin ottaneen hallituksen linjaamana tyylin kutsua juurikin sinun tilanteessa, iässä olevia tuonne TYP toiminnan haastatteluihin, terveystarkastuksiin, psykologille ja tuloksena mahdollisesti kuntouttava työtoiminta (tempputyöllistäminen) tai siitä kieltäytymisenä työmarkkinatuen lakkautus ja näin saatiin taas yksi työtön vähemmän, tilastot kaunistuu ja siirrettyä toimeentulotuki luukulle tai sairauspäivärahalle. Kunta säästää myös sakkorahan kun saa työttömän siirrettyä pois.
Itse myös samaan rumbaan jouduin.
En oikein ymmärrä sitä, miksi minua pitäisi ohjata terveystarkastuksiin yms. toimenpiteisiin, kun ainoa ongelmani on se, ettei kukaan palkkaa minua. En ole oikeastaan koskaan edes sairaana, kun flunssat yms. taudit eivät minuun tartu. Minun on vaikea hahmottaa sitä, mitä minusta oikein halutaan.
Muistatko noista palavereista mitään konkreettisia kysymyksiä, asenteita tai muuta, mistä minä ehkä haluaisin tietää?
Ap
Onkohan laki sinulle tuttu?
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189
Kun on ollut tarpeeksi pitkään työtön, niin ei kysellä enää, että mitähän saisi olla.
Osaan lukea lakipykäliä. Nyt kuitenkin pyysin omakohtaisia kokemuksia noista palavereista. Finlexissä on niitä aika harvassa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aapeli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään saman olevan edessä kun ikäkin täsmää :( En tarvitse mitään työkyvyn tai toimintakyvyn kartoitusta, teen töitä ja olen toimintakuntoinen näinkin. ainoa "vika" on se että ikää on jo päälle 50 vuotta. Ainoa vika tässä yhtälössä on työnantajat ja niitten ankara ikäsyrjintä. Palkkatyötä minäkin tarvitsen, en mitään lässytystä ja turhia tapaamisia.
Paras neuvo noihin tapaamisiin kuulemma on että mihinkään ei pidä suostua eikä varsinkaan allekirjoittaa mitään vaikka kuinka painostettaisiin. Tulehan sitten ap kertomaan kokemuksiasi jälkikäteen.
Eipä minulla taida olla mitään mahdollisuuksia vastustaa painostusta ja kieltäytyä allekirjoittelemasta, kun uhataan karenssilla. YE-virkailija puhui niin epämääräisesti TYPistä ja välillä luki paperista, enkä minä pysynyt perässä. Ihan konkreettisia asioita ei kuule mistään.
Ajatus palavereista, joissa vain kehitellään ja jutustellaan, on kammottava. Kun tähän lisätään se, että minun on käytännössä hyvin hankalaa matkustaa palavereihin, pinnani tulee olemaan aika kireällä, jollei mitään kouriintuntuvaa saada aikaan. Työtehtävissäni minut on tunnettu poikkeuksellisen kärsivällisenä ihmisenä, mutta juttu- ja holhoamistuokiot minua heikosti tuntevien viranomaisten kanssa saattavat olla toinen juttu.
Ap
Avaatko vähän miten sinun on hankala matkustaa tapaamisiin? Jos terveys on niin heikko ettei kestä autossa tai bussissa istumista niin silloinhan on ihan paikallaan kartoittaa työkykyä. Ja joutuisit töihinkin matkustamaan päivittäin, harva kuitenkaan voi lähteä siitä olettamuksesta että kaikki työt on etätöitä. Harva työnantaja suostuu etätöihin uuden työntekijän kohdalla.
Tartuit siis pikkuruiseen yksityiskohtaan, jolla halusin ilmaista sen, kuinka ajatuskin vaivalloisesta turhiin palavereihin matkustamisesta tuskastuttaa jo etukäteen?
Kerroin tuolla aiempana, että sopisin esimerkiksi taksinkuljettajaksi. Luonteeni vuoksi uskoisin olevani erityisen hyvä esimerkiksi invataksin kuljettajana. Päättele tuosta, jaksanko istua autossa. Tai työnantajan osoittamalla tuolilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinut ohjataan joko uravalmennushöpöhöpökurssille, taikka kuntouttavaan työtoimintaan, jossa saat tehdä jotakin paskahommaa 9€/päivä kulukorvauksella. Ei muuta kuin tsemppiä ap:lle, ja otan osaa.
Jokin uravalmennushöpöhöpökurssi voisi olla mielenkiintoinen kokemus siinä mielessä, että olen hakenut sellaisille töihin. Itse asiassa toiminkin joskus vuosituhannen alkupuolella silloisen työnantajani leivissä kaupungin kokoon keräämien akateemisten työttömien kouluttajana ja taitojen kartoittajana. Aikuiskouluttaja olen ollut melkein kolmekymmentä vuotta.
Voisi kyllä käydä niin, että jos joutuisin harjoittelemaan puhelimella asiointia tai CV:n tekemistä itseäni puolta nuoremman ja kokemattomamman ihmisen ohjauksessa, minulta saattaisi löytyä mittava asenneongelma.
Ap
Holtittomat narkomaanit ja työtä välttelevät tapaukset eivät mihinkään palavereihin saavu. Siksi tunnollisia työttömiä kiusataan niillä. Ansion menetys ei ensin mainittuja ryhmiä huoleta, kun toimeentulotuki kompensoi menetykset.