Mikä sai sinut lopettamaan kokonaan alkoholin juomisen?

En saa alkoholista mitään kicksejä, ihan turha juoda. Väsyttää vain.

Kaksi painavaa syytä.

Toinen se, että humaltuneet ihmiset ärsyttää suunnattomasti. En jaksa jorinoita ja jankkaamista. Ensin voi olla hauskaa tunti ja sen jälkeen se meno lähtee aina alavireeseen. Ihmiset myös valehtelevat älyttömästi humalassa. Mihinkään et voi luottaa mitä sanotaan. Jos seuraavana päivänä palaa samoihin puheisiin, eihän ne totta ollutkaan.

Toinen syy taas on oma terveys. Alkoholi aiheuttaa minulle mm. sydämen sykkeen tihentymistå, joskus voinut tulla oksettava olo jo yhden viinilasillisen jälkeen. Se on tosi kiva sitten odottaa, että alkoholi poistuu ja sydämen hakkaaminen loppuu. Lisäksi saan todella helposti krapulan. 

Vierailija kirjoitti:

Kaksi painavaa syytä.

Toinen se, että humaltuneet ihmiset ärsyttää suunnattomasti. En jaksa jorinoita ja jankkaamista. Ensin voi olla hauskaa tunti ja sen jälkeen se meno lähtee aina alavireeseen. Ihmiset myös valehtelevat älyttömästi humalassa. Mihinkään et voi luottaa mitä sanotaan. Jos seuraavana päivänä palaa samoihin puheisiin, eihän ne totta ollutkaan.

Toinen syy taas on oma terveys. Alkoholi aiheuttaa minulle mm. sydämen sykkeen tihentymistå, joskus voinut tulla oksettava olo jo yhden viinilasillisen jälkeen. Se on tosi kiva sitten odottaa, että alkoholi poistuu ja sydämen hakkaaminen loppuu. Lisäksi saan todella helposti krapulan. 

Mulla oli aikoinaan kaverina patologinen valehtelija, joka oli ihan mahdoton valehtelija. Joka asian valehteli niin että korvat heiluivat. Selvinpäinkin selitti kuin Runeberg ja humalassa möläytellessä sitten paljasti, mistä oli puhunut paskaa. Joskus se totuus tulee humalaisen ja hullun suusta, mutta selvinpäin ollessaan puhuvat harvoin totta mistään. Tää kaveri se sitten jaksoi puhua ja puhua ja puhua väsymättä, kuinka hän on kova työmies. Kun keskiviikkona se oli 30 vuotta, mitä niillä hänen käsillä oli töitä tehty, niin torstaina se olikin jo yli 40 vuotta. Perjantaina se ei ollutkaan enää kuin 18 vuotta ja kun lauantaihin päästiin, niin se olikin taas jo 25 vuotta, mitä niillä käsillä oli töitä tehty. Totuus oli, että kaveri ei ollut tehnyt koskaan päivääkään töitä. Amis jätetty kesken, ei ikinä mitään työuraa luotu, tehty töitä missään. En ole nähnyt kaveria 16 vuoteen, eikä tartte näkyäkään. 

Haima tulehdukseen loppui juominen. Viikko sairaalassa letkuissa kun tulehdus arvot 348 ja haima arvot 600. 

En käytä itseni myrkyttämiseen muitakaan päihteitä. Etanolin juominen ei ole järkevämpää kuin muidenkaan aineiden viihdekäyttö.

Vierailija kirjoitti:

Haima tulehdukseen loppui juominen. Viikko sairaalassa letkuissa kun tulehdus arvot 348 ja haima arvot 600. 

Kuinka kauan ja usein olit käyttänyt alkoholia?

Juominen loppuu heti kun viina loppuu, on tapahtunut usein, mutta onneksi alkosta saa lisää.

Viikon loma reissu oli Kreikassa siellä tuli tissuteltua altaalla. Mut ei mitään örvelö kännejä kertaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haima tulehdukseen loppui juominen. Viikko sairaalassa letkuissa kun tulehdus arvot 348 ja haima arvot 600. 

Kuinka kauan ja usein olit käyttänyt alkoholia?

Viikon loma reissu oli Kreikassa siellä tuli tissuteltua altaalla. Mut ei mitään örvelö kännejä kertaakaan.

Kallista ja kaloreita. Olen tykästynyt erikoisoluisiin ja tullut niitä osteltua vähän turhan tiuhaan. Kun verkkopankista katsoi, että kuinka paljon menee rahaa niin huh huh... sillä rahalla saisi ostettua paljon hyödyllisempiä asioita. Jättää vain kaksi pulloa ostamatta niin se on heti noin 10 euroa säästöä. Sitten myös alkoi ne turhat kalorit ja turvotus vaivata. 

En ole vielä nähnyt tuloksia, kun vasta tyyliin kuukausi sitten lopetin, mutta katsellaan. 

Sain ryypättyä ja poltettua tupakkia tarpeeksi.  

Avovaimo jäi kiinni pettämisestä. En olisi pystynyt käsittelemään niitä tunteita kännissä. Elän pitkälti tunteella ja kännissä olisi mennyt ylikierroksille.

Ainakin nukkuminen on ollut paljon parempaa ja osaa nauttia viikonlopuistakin muutenkin kuin vain iltaisin.

Elämä on hyvää ilman alkoholia, toivottavasti vielä joskus uskallan rakastaa.

Mielenterveys ei enää kestänyt. Alkoi tulla vainoharhaisuutta, itsetuhoisuutta, riidanhaluisuutta. Sen verran oli todellisuudentajua jäljellä, että jos en nyt lopeta, on edessä joko hengenlähtö tai hoitokoti.

Ei ole tehnyt mieli juoda lainkaan enkä viihdy kännisten seurassa. Mitään kieltolakiakaan en kannata mutta en vain enää halua alkoholia elämääni.

Mä prosessoin lopettamista pitkään.

Ryyppyiltoja kavereiden kanssa oli harvakseen,2-3 vuodessa, mutta muuten tuli aina viikonlopuksi ostettua muutama olut, 2-4 kpl 0,5l olutta illassa.Tuntui, että kroppa ei tykännyt. Tuli sydämen muljahteluja, maha meni sekaisin jne.

Sitten hommasin Ouran, jolla pystyin seuraamaan leposykkeitä ja unen laatua muutenkin. Kun oman tuntemuksen lisäksi näki dataa siitä miten jo pari olutta vaikuttaa unenlaatuun, niin pikkuhiljaa kypsyi ajatus koko juomisen lopettamisesta.

Tämän vuoden ollut juomatta ja hyvin on mennyt. Moni asia missä olut on enemmän tai vähemmän ollut mukana on onnistunut ihan hyvin. Kesän mökkeilyt, puutarhajuhlat, poikien kanssa pari saunailtaa jne. Luulenpa etten enää tarvitse alkoholia ollenkaan.

Positiivisenä juttuna on myös se, että rahaa on säästynyt reippaasti. Pelkkiin oluisiin menee helposti 1000€ vuodessa. 

Pillu ja eihän siitä mitään hyvää seurannut kun se meni ja veti kännit kymmenen vuoden jälkeen...

Fyysisten krapuloiden vaihtuminen päiviä kestävään ahdistukseen ja masennukseen. Ei vain ollut sen arvoista, että yhden "kivan" illan vastapainona oli univelkaa ja seuraavat 2-3 päivää pilalla. Lisäksi huomasin, etten yksinkertaisesti hallitse alkolohikäyttäytymistäni - viimeiset puoli vuotta muutuin usein holtittomaksi ja riidanhaluiseksi enkä muistanut loppuilloista mitään. Käytin alkoholia tunteiden käsittelemiseen kuormittavassa elämäntilanteessa, mutta rentoutumisen ja vapautumisen sijasta negatiiviset fiilikset ottivat vallan ja purkautuivat kanssajuhlijoihin. Tein itsestäni ihan pellen ja muutamat ystävyydetkin meinasi mennä siinä samalla (onneksi asiat on nyt selvitetty!). En myöskään osannut juoda kohtuudella, vaan ajatusmaailma ajautui yhä vakaammin siihen suuntaan, että jos yksi on korkattu niin lisää on saatava sammumispisteeseen asti.

Nyt takana 3kk raitista elämää ja on helpottavaa voida olla täysin vastuussa omista sanoista ja tekemisistä, mitään ei enää tarvitse selvitellä jälkikäteen. En osaa sanoin kuvailla sitä karseaa tunnetta, kun krapula-aamuna herää puolenpäivän aikoihin, hetken miettii missä ylipäänsä on (vaikka olisikin omassa sängyssä), päätä jomottaa, hikoiluttaa, olo on tahmainen, kahvikuppi tärisee ja mieleen alkaa enenevissä määrin palata fläsäreitä edeltävästä illasta. Se, ettei tuota tunnetta tarvitse enää kestää, on todellakin raittiuden arvoista!

En tee mitään muutakaan missä ei ole mitään järkeä eikä mieltä.

Nuorena piti mennä joukon mukana vaikka ei niin olisi huvittanutkaan. Tuntui typerälle koko touhu.

Kun aivot kehittyi aikuisen tasolle jätin totaalisesti koko litkun. En tarvitse mihinkään.

Dokumentissa Martti Syrjä toteaa jotakuinkin 'Kaikille aloitteleville alkoholisteille sanoisin, että kannattaa juoda lisää - sieltä se käänne/lopettaminen/tms sitten tulee jos on tullakseen' 

Tämä ketju on täynnä henkilöitä, joille näin on käynyt. Hyvä heille. Oma vahva tunne on johtanut päätökseen, joista halutaan sitten pitää kiinni.

Valitettavasti en ole itse törmännyt ko. fiiliksiin. Ymmärrän, että terveydelle ja arjen mielialalle ryyppäily ei tee hyvää, mutta mitään valaistumista, käännettä, oivallusta tai päätöspistettä ei "valitettavasti" ole todellakaan tullut vastaan. Mikään ei ole kovin huonosti. Oikeastaan kaikki on hyvin, ehkä liian hyvin. Mitään suuria innostuksen kohteita tai tavoitteita ei vain ole ollut yli kymmeneen vuoteen. Alkoholi tuo rytmiä ja hetkellistä iloa viikkoon, ainakin toistaiseksi mielestäni paljon enemmän kuin mitä se ottaa. 

Joskus on pitänyt olla olosuhteiden tai työn takia pari viikkoa juomatta. Kerran olin vissiin 2 tai 3 kk kuivana.  Liikunta/urheilu hieman helpottuu, mutta mitään muuta hyvää en keksi. Tylsää ja monotonista on lähinnä, ei oikein mitään, mitä ennalta odottaa.

Kuuntelin kerran kaverin kännistä sössötystä ollessani selvinpäin. Mietin, ei hitsit toltako minäkin aina kännissä olen kuulostanut. Lopetin juomisen. 

Huomasin että ekan siiderin aikana  juoma oli vielä hyvää  ja fiilis oli hyvä,mutta kolmannen kohdalla alkoi väsyttää eikä tehnyt enää mieli juoda. Känniset ympärillä alkoi vituttaa. Edes tupakka ei maistunut vaikka ennen olin niitä jotka selvänä ei polta ja kännissä menee aski.

Tein jopa raskaustestin joka oli negatiivinen