Mikä sai sinut lopettamaan kokonaan alkoholin juomisen?

Sairastuin diabetekseen ja alkoholi on myrkkyä, ja lääke, metformiini, aiheuttaa antabus-reaktion, joten jos olen ottamatta lääkkeen, nousee verensokeri taivaisiin ja oksettaa, jos otan lääkkeen ja alkoholia, oksettaa. Siksi lopetin juomisen. Nyt menee ehkä 1 siideri kahteen vuoteen joskus harvemmin.

Kun rahat loppu eikä vara ostaa viinaksia

Matti Nykänen.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan tykännyt. Aina tuli huono olo, päässä heitti jne enkä tarvitse alkoholia voidakseni heittäytyä rennoksi tai muitakaan tunnetiloja poistamaan/tasaamaan/vahvistamaan. 

Eikä se nyt varmaan pahaksi ole kehollekaan olla ilman. 

Tämä sama korostui itselläni 35 ikävuoden jälkeen.

Krapulat pahenivat vuosi vuodelta ja koko touhusta katosi terä ja ilo.

Nyt 54v otan alkoa noin kaksi kertaa vuodessa ja siltikin manailen 3päivän fyysistä krapulaa ja sen päälle sitten vielä toiset 3pv henkistä.

Vähensin ryyppäämistä kun lääkäri niin kehoitti. Ennen otin kossupullosta kuusi ryyppyä, jonka sitten vähensin neljään ryyppyyn. Sitten lopetin juomisen, kun pullo tuli tyhjäksi. Ei auta muuta kuin käydä Alkossa.

Seurasin veljeni kyltymätöntä halua riistää henkensä viinan avulla. Suljin pois mahdollisen geneettisen virheen viinan himoon lopettamalla juomisen totaalisesti. Silmät avautuivat ja elämään tuli sisältöä, vaikka en mikään suurkuluttaja ollutkaan. Lähinnä seurassa tissuttelija. 

Nyt on seura vaihtunut ja oma oloni on loistava, kun ei tarvitse kärsiä krapuloista tai morkkiksista.

Ja velikin on rauhoittunut; ainakin toistaiseksi.

nimim. tulin, näin, join, voitin ja lopetin!

En ole tehnyt päätöstä kokonaan lopettamisesta, mutta eipä tässä ole tullut juotuakaan. Tein päätöksen, että juon seuraavan kerran, kun oikeasti tekee mieli ja olen valmis potemaan siihen liittyvän huonon olon ym. ja vielä ei ole tehnyt mieli.

Tämä päätös terveydellisistä syistä. En aikaisemminkaan juonut paljon, mutta se muutama (3-5) tuli otettua lähes joka viikonloppu. Ja kun ihmisellä on muitakin terveysvaivoja, ei sitä todellakaan paranna se, että juo sitä vähääkään. Keski-iässä keho ei toivu ja palaudu mistään enää samalla tavalla kuin nuorempana ja alkoholi heikentää palautumista entisestään, ellei peräti estä sitä kokonaan. 

Olen vähentänyt en lopettanut, käytän alkoholia rentoutumiseen ja hyvään fiilikseen. Nuorempana tuli paljon negatiivista energiaa ja turhaa draamaa en jaksa draamailua. Jätin myrkylliset ihmiset pois ja huomaan että olo on parempi, liikun, laitan ruokaa ja olen sellaisten ihmisten kanssa jotka välittävät. Olo on energinen ja voin tehdä asioita ahdistumatta. 😇

Vierailija2345 kirjoitti:

Annan jokaisen valita miten elämänsä hoitaa. Mikä minä ole tuomitsemaan ketään? Itse en juo enkä polta. 

kaapissani on kuitenkin vieraille aina tarjottavaa. Kun pääsen eläkkelle aijon ottaa pienet x ?

Työkaverillani oli vaikeuksia alkoholin suhteen. Olin huomannut krapula-aamut, mutta ei niitä usein ollut. 

Silloisella työnantajalla oli tiukka linja. Vaikka hoitaa duunit, niin krapulassa ei saa olla. Tilanne oli pahempi kuin luulin.

Hän sai vaihtoehdot, hoitoon tai potkut. Vein hänet hoitoon. Meillä oli hyvät välit ja mielelläni autoin kaikessa. Vaimonsakin oli tyytyväinen, kun edes joku ymmärtää ja auttaa. Vaimoa hävetti. 

Hän sai apua ja alkoi raitis elämä. En tiedä mitä välillä tapahtui, sillä hän halusi palata elämäämme raittiina, kun aika on. 

Kun se aika tuli, niin muutaman viikon näytti hyvältä. Töissä huomasin miehen muuttuneen täysin. Hänen elämänsä täytti muiden raitistaminen. Myös minun ja muiden työkavereiden ja niiden joiden tukihenkilö hän nyt oli. 

Me muutuimme alkoholisteiksi, jonka missio oli raitistaa meidät. Ensin lähti vaimo, sitten työnantaja sai tarpeekseen.

Tapasin vaimon äskettäin. Hän sanoi, että alkoholistin kanssa pystyi elämään, mutta ei sen ihmisen, josta tuli raitis tyranni. 

Hän menetti kaiken.  

Oot sä kännissä, ku niin sekopäinen viesti?

Työpaikka meni, vaimo lähti, asunto meni. Piti käydä oikeesti pohjalla ennenkun järki voitti. Nyt on uusi työ ja asunto. Ja entisellä vaimolla täys raitis luotettava mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oo tarkoitus lopettaa. Holi rentouttaa, mutta jos dokaa liikaa, niin masennus on se paska juttu aamuyöisin ja varsinkin sitten kun herää.

Selvät aamut on ihan juhlaa. Lopettaisin jos muija lopettais. En halua olla se tiukkis 

Aika noloa laittaa ”muijan syyksi”!

Jokainen on vastuussa omasta juomisesta!

Kyllä seura merkitsee paljon. Pitkässä avioliitossa ex-mieheni kanssa joka viikonloppu pari päivää juomista viikonloppuisin. Olisin halunnut lopettaa ja monesti yritinkin, ei onnistunut, kun toinen joi. Vasta erottuamme raitistuin heti. Nyt parikymmentä vuotta raitista elämää. Seuran ympärillä pitää muuttua, yksin on vaikeaa sanoa ei muutoksille. Nyt on hyvä, kaikinpuolin.

Meillä on ollut miehen kanssa ennen samanlaista, enimmäkseen siksi, että se on ollut miehen tapa ennen yhteistä elämäämme ja siksi, että meillä on oikeasti kivaa keskenämme humalassa. Mutta parin vuoden jälkeen se alkoi oikeasti nakertaa mun terveyttä - varmasti miehenkin, mutta omassani sen huomasin selvästi, koska ennen en juonut. Aikani tästä miehelle puhuttuani, hänkin alkoi sisäistää ajatuksen, ettei ehkä tarvitse silti juoda niin usein. Päätimme, että alamme hänen tapansa sijaan juomaan minun tavallani, joka tarkoittaa kerran - pari vuodessa. En minäkään kyllä yksin selvinpäin alkaisi katselemaan miehen juomista, mut eipä hänkään halua juoda jollen minä juo. Joten toimii se toiseenkin suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olen vähentänyt en lopettanut, käytän alkoholia rentoutumiseen ja hyvään fiilikseen. Nuorempana tuli paljon negatiivista energiaa ja turhaa draamaa en jaksa draamailua. Jätin myrkylliset ihmiset pois ja huomaan että olo on parempi, liikun, laitan ruokaa ja olen sellaisten ihmisten kanssa jotka välittävät. Olo on energinen ja voin tehdä asioita ahdistumatta. 😇

Lisään vielä: huomasin että kroppa ei ollut palautunut, väsymys ja kiukku vaivasi ja unenpuute.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päihteet ovat todellisuuspakoa elämästä, joka ei ole omassa hallinnassa. Ihminen joka sinut itsensä ja elämän kanssa ei tarvitse siihen lääkitystä.

Toki on useita muitakin tapoja paeta elämäänsä. Televisio, pelit, seksiriippuvuus, mässäily, shoppailu.

Ihminen, joka on sinut itsensä kanssa ei juuri tarvitse muuta, kuin katon päänsä päälle ja ravintoa. Kaikki muu on lopulta turhaa.

Toki tällainen asenne sotii luontoa ja ihmistä tuhoavaa kulutusyhteiskuntaa vastaan, mutta olisi maapallon kannalta paras keino turvata tulevaisuus.

Suurin osa ihmisistä ovat tähän kuitenkin liian heikkoja eivätkä tunne itseään erotellakseen oikeat tarpeensa eläimen tasolla olevista eloonjäämis

vieteistä. Hauskaa, että nykyään yltäkylläisessä maailmassa vietit ja ahneus johtavat usein sairauteen.

Kaikki alkoholituotteita käyttävät eivät käytä alkoholia päihteenä.

Niin, viinalla voi myös desinfioida tiskialtaan. 

Kun neljän päivän krapulan päälle tulee vielä parin viikon kuumeilu, tiesin, että oli aika lopettaa. Kun tämä toistui vielä muutaman kerran, älysin todellakin lopettaa.

Onneksi saa nykyään hyvää alkoholitonta olutta ja muita juomia.

Maha ei kestä alkoholia, tulee niin kovat mahakivut pienestäkin alkoholimäärästä ettei se ole sen arvoista.

Nuorempana tuli vedettyy lärvit kolme kertaa viikossa. Ehkä 25v-35v.

Sitten väheni perjantain kalsarikänneihin ja noin 45v loppui kokonaan. 

Ei vaan maistunut. Nyt reilu 10v mennyt ilman.

Toleranssi ja korkea hinta. Huono kombinaation.

Kun ei saavuta enää sitä vanhaa euforiaa, ja peruskännikin kustantaa 30 euroa niin joo.

Ei oikein jaksa enää. Joskus otan kyllä, mutta harvoin enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tähän ovat vastailleet sellaiset, jotka ovat vain vähentäneet juomistaan kohtuulliselle tasolle? Se on kaukana kokonaan lopettamisesta!

Siksi, koska langasta tulisi muuten todella lyhyt. Normaali ihmisillä ei ole mitään syytä lyödä täydellisesti liinoja kiinni, vaan hallita alkon käyttöä. Ongelma on silloin, jos väkisin pitää lopettaa vain haittojen takia. Itse en koe ongelmaksi. Osaan painaa jarrua, jos on ongelma.

Niinpä ja jokainenhan osaa painaa jarrua ajoissa kunnes ei enää osaa.

Ja jos painaa jarrua vasta, kun on jo ongelma.. melko hankalaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuus alkoholistiperheessä aiheutti sen, että suhde alkoholiin oli epäterve ja alkoholin käyttäminen sai minut koko ajan pelkäämään kontrollin menettämistä. Tästä seurasi se, etten koskaan pystynyt rentoutumaan alkholin avulla tai nauttimaan alkoholin käytöstä. Ja niistä harvoista kerroista kun otin vähän enemmän ja koin menettäneenin kontrollin, seurasi sitten niin armottomat ja pitkäkestoiset morkkikset, että totesin paremmaksi luopua kokonaan käytöstä.

Ei se lopettaminen varsinaisesti ole muuttanut elämää mihinkään suuntaan, kun en koskaan mikään suurkäyttäjä ole ollut. On vaan jotenin rennompi olo kun on myöntänyt sen itselleen, että suhde alkoholiin ei ole terve eikä normaali, ja tietää että rentoutuminen täytyy etsiä muuta kautta. Suurin asia on varmaan se, että joutuu hirveän paljon selittelemään ihmisille sitä miksi ei ota, ja erityisesti sitä miksi on lopettanut alkoholin käytön. Alkoholista kieltäytymiselle täytyy Suomessa olla aina joku hyvä perustelu.

Olen absolutisti ja jos joku tivaa ikävällä tavalla perusteluita alkoholittomuudelleni, niin vastaan odottavani kuutosia ja olevani kuvitteelisella lääkekuurilla, jonka kanssa alko ei sovi. Typerään kyselyyn yhtä typerä vastaus.

Minä vastaan aina, että alkoholi ei kiinnosta missään muodossa. Yllättävän hyvin on riittänyt vastaukseksi. Ehkä liikun fiksummissa ympyröissä kuin luulenkaan. Minä kun olen pitänyt jo juomattomuuden esiinnostamista ja siitä kyselemistä moukkamaisena.

Mies jäi työttömäksi, oma tilanne ei ole hääppönen.

Ollaan myyty kaikki, mitä voi myydä, lähes, perjantainen punkku jöi myös aina nopeasti.

10 e pullo on n 500 e vuodessa. Puolikas lainanlyhennys.

Keitetään perhantaisin teetä