Epäröikö muut asuntokauppoja just nyt, jos talous heittää 2020 häränpyllyn ja päätyy ostamaan juuri ennen kuin kupla puhkeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut näitä kuplajuttuja jo 10 vuotta sitten. Miten on Helsingin asuntojen hinnat kehittyneet viimeiset 10 vuotta? Odottajat asuvat yhä vuokraluukuissaan ja maksavat turkasen kallista vuokraa ja vuokranantaja senkun rikastuu asunnonarvon kohoamisena ja vuokratuloilla. Mut kukin tyylillään.

Kun isommassa kuvassa talous on romahtamassa, se oireilee juurikin näin, että ensin sahataan ees sun taas ja ”elvytetään”. Onko se tervhdyttänyt taloutta? Ei todellakaan ole.

Miten se romahtaa? En ole kuullutkenenkään talousasiantuntijan puhuvan talouden romahtamisesta. Väliaikaisesta taantumasta, mutta että oikein romahtaminen? Mitä silloin tapahtuu? Jos rahan arvo häviää niin silloinhan kannattaa käteisen laittaa kiinteään asuntoon, eiks vain. Mutta nyt odotan tarkempaa tietoa miten talous romahtaa. Kiinnostaa kovin.

Talousasiantuntijoiden intressissä on pitää ihmiset luottavaisina. Monikaan ei ehkä tiedä, että raha on ensinnäkin vain järjestelmä, eikä koko järjestelmä ole aina ollut tällainen. 1971 Perustettiin tämä nykyinen, velkavetoinen rahajärjestelmä, jossa rahan arvoa ei ole sidottu minkäänlaiseen fyysiseen asiaan, esim. kultaan, vaan sitä voidaan laskea liikkeelle teoriassa rajaton määrä. Ennen vuotta 1971 rahajärjestelmä oli täysin erilainen, siinä USAn dollari oli sidoksissa kultaan ja muut valuutat dollariin. Enää näin ei siis ole. Toiseksi rahajärjestelmilläkin on sykli. Tämä nykyinen toimi ensin hienosti, mutta siihen liitty matemaattinen ongelma. Kaikki raha nimittäin lasketaan liikkeelle AINA lainana. Ja lainassa on korko, ja se pitää maksaa takaisin. Mutta sen koron osuutta ei ole laskettu liikkeelle minkään maan valuuttana, joten maailmassa on aina vähemmän rahaa, kuin on velkaa. Jatkan, koska äsken laitteeni hävitti koko kirjoittamani tekstin ja jouduin aloittamaan alusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut näitä kuplajuttuja jo 10 vuotta sitten. Miten on Helsingin asuntojen hinnat kehittyneet viimeiset 10 vuotta? Odottajat asuvat yhä vuokraluukuissaan ja maksavat turkasen kallista vuokraa ja vuokranantaja senkun rikastuu asunnonarvon kohoamisena ja vuokratuloilla. Mut kukin tyylillään.

Mä olen lukenut kuplajuttuja jo 20 vuotta, pieni lasku tuli 2007, mutta vuodessa nousi taas korkeammalle. Näillä koroilla ei rommaa ja korot ei nouse, koska se romahduttaisi koko järjestelmän.

Itse asiassa luulen että kun/jos arvopaperisijoittaminen alkaa tuntua riskaabelilta asuntosijoittaminen lisääntyy. Ihmisillä on rahaa ja korkotaso on matala. Itse esimerkiksi olen päättänyt että nyt kun olen ostamassa uutta asuntoa otan mielummin lisälainaa kun myyn vanhan asuntoni. Rahani ovat paremmassa turvassa hyvällä paikalla sijaitsevassa kerrostalokämpässä kuin muissa sijoituksissa tai edes pankkitileillä.

Onhan tää nähty viime pokseissa. Eli 2000 ja 2008.

Ei ne asunnot mitään rommaa kun keskuspankkiirit kultasuihkuttaa helikoptereista ilmaista lainarahaa kansan päälle.

Varmaan nyt tullaan siihen pisteeseen että laina-ajaksi laitetaan 100v, 20v lyhennysvapaata, ja pankki maksaa asiakkalle korkoa siitä että viitsivät ottaa asuntolainaa. Tämä siis jos talous menee seis koska korona.

MItäs väliä sillä on? Jos olet ostamassa sijoitusasuntoa, ostat sen helsingistä, muualta ostaminen on typerää joten ei vaikuta mitään. Ja jos taas ostat itsellesi, ostat suhdnteista riippumatta. 

Mie tunnen ukon joka on varronnut kuplan puhkeamista 80-luvulta saakka. Ei koskaan uskalla ostaa kun aina on ennusmerkit siitä, että kohta romahtaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut näitä kuplajuttuja jo 10 vuotta sitten. Miten on Helsingin asuntojen hinnat kehittyneet viimeiset 10 vuotta? Odottajat asuvat yhä vuokraluukuissaan ja maksavat turkasen kallista vuokraa ja vuokranantaja senkun rikastuu asunnonarvon kohoamisena ja vuokratuloilla. Mut kukin tyylillään.

Mä olen lukenut kuplajuttuja jo 20 vuotta, pieni lasku tuli 2007, mutta vuodessa nousi taas korkeammalle. Näillä koroilla ei rommaa ja korot ei nouse, koska se romahduttaisi koko järjestelmän.

Itse asiassa luulen että kun/jos arvopaperisijoittaminen alkaa tuntua riskaabelilta asuntosijoittaminen lisääntyy. Ihmisillä on rahaa ja korkotaso on matala. Itse esimerkiksi olen päättänyt että nyt kun olen ostamassa uutta asuntoa otan mielummin lisälainaa kuin myyn vanhan asuntoni. Rahani ovat paremmassa turvassa hyvällä paikalla sijaitsevassa kerrostalokämpässä kuin muissa sijoituksissa tai edes pankkitileillä.

P.o. ” mielummin lisälainaa kuin myyn” eli en aio myydä vanhaa asuntoa.

Ja kun siis on liikkeellä vähemmän rahaa, kuin on velkaa, niin siitä seuraa, että kun velka pitäis maksaa pois, rahaa ei ole niin paljon. Jos ymmärsin oikein, nin tähän ”auttaisi” se, että velan maksuhetkellä annettaisiin niiden toimijoiden (=valtiot, valuutat, pankit) kaatua, joilla EI ole mennyt hyvin ja joilla sitärahaa ei ole (koska liikkeelle laskettu raha jakautuu epätasaisesti, osalle enemmän, osalle vähemmän) eikä pelastettaisi heitä, mutta inhimillisistä syistä näin ei ole haluttu tehdä.

Liikkeelle on laskettu siis lisää rahaa, näin se köyhempikin saa velkansa kuitattua.

Ajan pitkää tämä ei kuitenkaan toimi. Kun liikkeelle lasketaan ajan kanssa eksponentiaalinen määrä rahaa, järjestelmä alkaa yskiä ja sitten se romahtaa. Eli tervehdyttävää olisi antaa osan valuutoista ja pankeista ja valtioista romahtaa, mutta ei, kun kaikkia länsimaita ainakin pelastetaan määrällisellä elvytyksellä, jokasiis suomeksi tarkoittaa lisää rahan laskemista liikkeelle, (=rahan painamista) mutta jälleen kerran, huom. lainana.

Vierailija kirjoitti:

Ja kun siis on liikkeellä vähemmän rahaa, kuin on velkaa, niin siitä seuraa, että kun velka pitäis maksaa pois, rahaa ei ole niin paljon. Jos ymmärsin oikein, nin tähän ”auttaisi” se, että velan maksuhetkellä annettaisiin niiden toimijoiden (=valtiot, valuutat, pankit) kaatua, joilla EI ole mennyt hyvin ja joilla sitärahaa ei ole (koska liikkeelle laskettu raha jakautuu epätasaisesti, osalle enemmän, osalle vähemmän) eikä pelastettaisi heitä, mutta inhimillisistä syistä näin ei ole haluttu tehdä.

Liikkeelle on laskettu siis lisää rahaa, näin se köyhempikin saa velkansa kuitattua.

Ajan pitkää tämä ei kuitenkaan toimi. Kun liikkeelle lasketaan ajan kanssa eksponentiaalinen määrä rahaa, järjestelmä alkaa yskiä ja sitten se romahtaa. Eli tervehdyttävää olisi antaa osan valuutoista ja pankeista ja valtioista romahtaa, mutta ei, kun kaikkia länsimaita ainakin pelastetaan määrällisellä elvytyksellä, jokasiis suomeksi tarkoittaa lisää rahan laskemista liikkeelle, (=rahan painamista) mutta jälleen kerran, huom. lainana.

Ja siis romahdus aiheutuu siitä, kun ihmisten luottamus valuuttaan romahtaa. Eli ajatellaan, että en saa tällä määrällärahaa ensi viikolla enää samoja asioita (tai puoltakaan niistä), kuin nyt vielä saisin. Siihen lienee vielä matkaa, mutta tämä on siis karu tilanne. Ja taloustieteilijät eivät puhuaiitä siksi, että ylensä haastatellan pankkien ekonomisteja, ja heille on edullista, että ihmiset nimenomaan luottavat rahaan. Ja onhan siihen vielä aika ok luottaakin. Mutta pahoja merkkejä systeemin jossain vaiheessa tulossa olevasta romahtamisesta on jo olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Mie tunnen ukon joka on varronnut kuplan puhkeamista 80-luvulta saakka. Ei koskaan uskalla ostaa kun aina on ennusmerkit siitä, että kohta romahtaa. 

Häntä ehkä arvelutti se, että raha irrotettiin kultakannasta, toisin sanoen jostain maa-ankkurista, ja tieto siitä, että tässä rahajärjestelmässä rahaa voidaan painaa miten paljon tahansa ja että pankkien yms. pelastaminen on epätervettä toimintaa.

Jaa jaa, pk-seudun pääradan varressa vanhojen asuntojen hinnat nousseet tänä vuonna 4,5 %.

Kuplien puhkeilun odottajilta meni juna jo, niin sanotusti.

Kuplahan edellyttäisi, että olisi jaeltu maksukyvyttömille vakuudettomia asuntoluottoja. Näin ei ole Suomessa tehty, joten ei myöskään ole kuplaa.

Pikavippirahvas on asia erikseen, nehän juovat vippinsä eivätkä ostele asuntoja.

Noista liikkeelle laskettujen rahamäärien lainoista vielä, että ensin liikkeelle lasketussa rahassa on tietty korko. Kun rahaa pitää velan maksun takia laskea liikkeelle lisää uuten lainana, niin siihen laitetaan yleensä matalampi korko, ehkä siksi, että lainakorkojen vaatiman rahamäärän ja olemassa olevan rahan epäsuhta ei olisi niin suuri. Ja että velallisen olisi helpompaa selviytyä.

No, mites sitten autetaan, kun korko jo on nolla, ja taaskaan se maailmassa olemassa oleva rahamäää ei riitä velan maksuun?

Ottaisin aikalisän 2-4 kk

Ihmisiä on kahdenlaisia: ikuisia vuokralaisia ja asunnonomistajia.

Asunnonomistaja vaurastuu, ellei ole ostanut muuttotappiokunnasta. Sielläkin voi silti tienata vuokraamalla, ja maapohja on oma, vaikka talon jättäisi lahoamaan.

Vuokralainen vaurastuttaa asunnonomistajaa.

Ja siis minulla, joka tästä rahajärjestlmästä puhun, on nimenomaan pk-seudulla nyt (perintönä tulossa) useampikin asunto. Minua ei siis yhtään haittaa, jos kuplan kasvu vielä jatkuu ja voin myydä ne ensi kesänä kalliiimmalla, kuin nyt (tai kaksi kk sitten) olisin voi ut myydä, mutta vakavasti mietin, että missä vaiheessa kotiutan kyseisten asuntojen nykyisen arvonnousun.

Vierailija kirjoitti:

Ja siis minulla, joka tästä rahajärjestlmästä puhun, on nimenomaan pk-seudulla nyt (perintönä tulossa) useampikin asunto. Minua ei siis yhtään haittaa, jos kuplan kasvu vielä jatkuu ja voin myydä ne ensi kesänä kalliiimmalla, kuin nyt (tai kaksi kk sitten) olisin voi ut myydä, mutta vakavasti mietin, että missä vaiheessa kotiutan kyseisten asuntojen nykyisen arvonnousun.

Ja seuraavaksi mietin, että mihin ihmeessä pistän ne rahat, koska pelkään myös valuutan romahdusta. Siihen voi tietenkin mennä vielä vuosia, vaikea sanoa, kun ei voi katsoa, miten edellisen velkavetoisen rahajärjestelmän kaatuessa kävi, koska nykyinen järjestelmä on maailmanhistorian ensimmäinen ei-mihinkään fyysiseen sidottu rahajärjestelmä. Kulta kyllä, yes, mutta se ei anna tuottoa, jos romahduksessa menee aikaa :)

Minä ostin asunnon Helsingistä vuonna 2002. Lehdet olivat täynnä hintaromahdusennusteita ja kaavioita siitä, kuinka asuntojen hinnat olivat nousseet niin pitkään yhtäjaksoisesti. Useampi tuttava ja sukulainen varoitteli ostamasta ja kehotti odottamaan romahdusta.

Maksoin asunnostani 68 000 euroa, joka siis tuntui aivan kammottavan isolta rahalta silloin. Kämpän nykyinen arvo on lähes 300 000,- (remontoituna, ostaessa se oli huonokuntoinen).

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin aikalisän 2-4 kk

Juuri näin. Sen jälkeen möisin asunnon 5 vuoden sisällä, kun se olisi arvossaan noussut. Eli jos ei ole myyntihaluja siinä aikaikkunassa, asuisin vuokralla. Nyt on oikeasti NIIN kallista ostaa asunto.

Uskokoon ken haluaa. Ihmisen pitää elää tätä päivää.

En usko että kunnon romahdusta tulee ja vaikka tulisikin jossain pitää asua. En odottele, mutta en myöskään maksa ylihintaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä ostin asunnon Helsingistä vuonna 2002. Lehdet olivat täynnä hintaromahdusennusteita ja kaavioita siitä, kuinka asuntojen hinnat olivat nousseet niin pitkään yhtäjaksoisesti. Useampi tuttava ja sukulainen varoitteli ostamasta ja kehotti odottamaan romahdusta.

Maksoin asunnostani 68 000 euroa, joka siis tuntui aivan kammottavan isolta rahalta silloin. Kämpän nykyinen arvo on lähes 300 000,- (remontoituna, ostaessa se oli huonokuntoinen).

Eikö 2002 ollut juuri it-romahdus takana? No, se ei ehkä vaikuttanut asuntojen hintoihin. Itse katsoisin omaisuuslajeja sykleinä. Asuntosijoittamisessakin on sykli, oliko sihen maailmanaikaan muita tekijöitä, jotka olisivat voineet tuoda asuntosijoittamisen syklin päätökseensä? Ihmisiä aivan ymmärrettävästi pelotti 1990-luvun talousromahdus, eihän sitäkään nähty ennalta.