Päikyn tädit! Mitä te toivoisitte vanhemmilta yhteistyössä?

Vierailija kirjoitti:

Päikyn täti joo, jos puhuttaisiin myös saitsun sedästä (lääkäri), rosiksen tädistä (juristi), piirtäjä poitsusta (arkkitehti). Itseäni ei ollenkaan haittaa, jos lapsi sanoo minua tädiksi tai jos hänen vanhempansa lapselle sanoo minua tädiksi. Mutta hieman outoa, että aikuiset ihmiset keskenään puhuvat päikyn tädeistä ja närkästyvät jos se ei asianosaisten mielestä ole osuva termi. Eikö niillä joita sillä nimellä kutsutaan ole mitään oikeuksia? Itse olisin ainakin avoin ja kiinnostunut, jos rakennusukko kertoisi minulle, että ei millään haluaisi tätä termiä käytettävän. Mielestäni hänellä on oikeus mielipiteeseen ja jopa niin että sillä on merkitystä.

Mitä tulee toiveisiin vanhemmilta. Minulla on ollut todella hyviä vanhempia ja olen itsekin joustava ja avarakatseinen. Tietenkin lastensuojeperheiden vanhemmissa löytyy surullisia tarinoita jotka vaikuttavat myös lapseen. Toivoisin vanhemmilta, että viettäisivät aikaa lasten kanssa, iloitsisivat lapsistaan, kehuisivat ja kannustaisivat heitä, keskustelisivat ihan kaikista aiheista, hassuttelisivat ja leikkisivät. Uskon, että suurin osa vanhemmista tekeekin tätä. Toivon siis lapselle mahdollisimman paljon hyvää sekä kotona, päiväkodissa että lapsen muissa ympyröissä. Rakastetaan lapset vahvoiksi. Älä odota lapselta liikoja mutta toisaalta älä liian vähänkään (usko lapsesi potentiaaliin). Katso maailmaa lapsen silmin tai anna ainakin tilaa lapselle katsea maailmaa lapsen silmin. Mutta tätä kaikkea vanhemmat yleisesti tekevätkin. Ehkä huolenani kuitenkin on vanhempien oma ruutuaika johon itsekin äitinä syyllistyn. Se pitäisi ainakin tiedostaa. Joskus näkee ruuturiippuvaisia vanhempia jotka eivät taida edes tiedostaa sitä. Silloin lapsi jää vaille läsnäoloa ihan jo ilmeiden ja katseiden tasolla. Sitten toiveeni olisi myös, että vanhemmat olisivat aktiivisemmin mukana päiväkodin toiminnassa. Vasu siihen meitä velvoittaa, mutta minkäs teet jos vanhempia ei edes tule vanhempainiltoihin. Joissain päiväkodeissa on näinkin (alueellisia eroja).

Rakennusukot ainakin kutsuvat itseään ihan itse rakennusukoiksi. Heillä ei ole tarvetta brassailla termeillä tai pöyristyä jos joku ei käytäkään sitä kaikkein korrekteinta termiä jostain.

Toisaalta rakennusala ei olekaan akateeminen naisvaltainen ala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa

-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä

-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana

-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon

-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan

-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi

-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.

-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.

-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.

-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys

Tämähän on hyvin järkevä, käytännöllinen lista. Jotenkin odotin, että pedagogiset tavoitteet ja varhaiskasvatuksen laatuajattelu näkyisivät listassa, kun niistä aina niin höyrytään. Vaikkapa siten, että mitä ammattilainen toivoo, että lasten kanssa kotona keskusteltaisiin tai millaisiin tilanteisiin hänen kanssaan harjoiteltaisiin. Miten lapsen tunteita kotona sanoitetaan tai miten häntä osallistetaan moniaistisesti jne.

Tossa listassa näkyy myös se, että yritetään vain selvitä. Yritetään selvitä työvuoroista kotiin ja yritetään pitää lapset tallella. Sellaista se ikävä kyllä on, jos henkilöstöpula on suuri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-7Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa

-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä

-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana

-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon

-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan

-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi

-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.

-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.

-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.

-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys

Tämähän on hyvin järkevä, käytännöllinen lista. Jotenkin odotin, että pedagogiset tavoitteet ja varhaiskasvatuksen laatuajattelu näkyisivät listassa, kun niistä aina niin höyrytään. Vaikkapa siten, että mitä ammattilainen toivoo, että lasten kanssa kotona keskusteltaisiin tai millaisiin tilanteisiin hänen kanssaan harjoiteltaisiin. Miten lapsen tunteita kotona sanoitetaan tai miten häntä osallistetaan moniaistisesti jne.

Hyviä toimintaesimerkkejä kirjasit! Mutta luulen, että jos tällaisia esittäisi tällä palstalla niin nämä varh.kasvatuksen ammattilaisia halveksivat tulisivat silmille 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päikyn täti joo, jos puhuttaisiin myös saitsun sedästä (lääkäri), rosiksen tädistä (juristi), piirtäjä poitsusta (arkkitehti). Itseäni ei ollenkaan haittaa, jos lapsi sanoo minua tädiksi tai jos hänen vanhempansa lapselle sanoo minua tädiksi. Mutta hieman outoa, että aikuiset ihmiset keskenään puhuvat päikyn tädeistä ja närkästyvät jos se ei asianosaisten mielestä ole osuva termi. Eikö niillä joita sillä nimellä kutsutaan ole mitään oikeuksia? Itse olisin ainakin avoin ja kiinnostunut, jos rakennusukko kertoisi minulle, että ei millään haluaisi tätä termiä käytettävän. Mielestäni hänellä on oikeus mielipiteeseen ja jopa niin että sillä on merkitystä.

Mitä tulee toiveisiin vanhemmilta. Minulla on ollut todella hyviä vanhempia ja olen itsekin joustava ja avarakatseinen. Tietenkin lastensuojeperheiden vanhemmissa löytyy surullisia tarinoita jotka vaikuttavat myös lapseen. Toivoisin vanhemmilta, että viettäisivät aikaa lasten kanssa, iloitsisivat lapsistaan, kehuisivat ja kannustaisivat heitä, keskustelisivat ihan kaikista aiheista, hassuttelisivat ja leikkisivät. Uskon, että suurin osa vanhemmista tekeekin tätä. Toivon siis lapselle mahdollisimman paljon hyvää sekä kotona, päiväkodissa että lapsen muissa ympyröissä. Rakastetaan lapset vahvoiksi. Älä odota lapselta liikoja mutta toisaalta älä liian vähänkään (usko lapsesi potentiaaliin). Katso maailmaa lapsen silmin tai anna ainakin tilaa lapselle katsea maailmaa lapsen silmin. Mutta tätä kaikkea vanhemmat yleisesti tekevätkin. Ehkä huolenani kuitenkin on vanhempien oma ruutuaika johon itsekin äitinä syyllistyn. Se pitäisi ainakin tiedostaa. Joskus näkee ruuturiippuvaisia vanhempia jotka eivät taida edes tiedostaa sitä. Silloin lapsi jää vaille läsnäoloa ihan jo ilmeiden ja katseiden tasolla. Sitten toiveeni olisi myös, että vanhemmat olisivat aktiivisemmin mukana päiväkodin toiminnassa. Vasu siihen meitä velvoittaa, mutta minkäs teet jos vanhempia ei edes tule vanhempainiltoihin. Joissain päiväkodeissa on näinkin (alueellisia eroja).

Rakennusukot ainakin kutsuvat itseään ihan itse rakennusukoiksi. Heillä ei ole tarvetta brassailla termeillä tai pöyristyä jos joku ei käytäkään sitä kaikkein korrekteinta termiä jostain.

Toisaalta rakennusala ei olekaan akateeminen naisvaltainen ala.

Naisten monet nimitykset ovat sävyltään kielteisiä ja miesten taas myönteisiä. Ukko voi olla testosteronipommi joka paikan toiminnanmies. Täti taas on aseksuaali hieman alhainen kukkamekko-olento. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päikyn täti joo, jos puhuttaisiin myös saitsun sedästä (lääkäri), rosiksen tädistä (juristi), piirtäjä poitsusta (arkkitehti). Itseäni ei ollenkaan haittaa, jos lapsi sanoo minua tädiksi tai jos hänen vanhempansa lapselle sanoo minua tädiksi. Mutta hieman outoa, että aikuiset ihmiset keskenään puhuvat päikyn tädeistä ja närkästyvät jos se ei asianosaisten mielestä ole osuva termi. Eikö niillä joita sillä nimellä kutsutaan ole mitään oikeuksia? Itse olisin ainakin avoin ja kiinnostunut, jos rakennusukko kertoisi minulle, että ei millään haluaisi tätä termiä käytettävän. Mielestäni hänellä on oikeus mielipiteeseen ja jopa niin että sillä on merkitystä.

Mitä tulee toiveisiin vanhemmilta. Minulla on ollut todella hyviä vanhempia ja olen itsekin joustava ja avarakatseinen. Tietenkin lastensuojeperheiden vanhemmissa löytyy surullisia tarinoita jotka vaikuttavat myös lapseen. Toivoisin vanhemmilta, että viettäisivät aikaa lasten kanssa, iloitsisivat lapsistaan, kehuisivat ja kannustaisivat heitä, keskustelisivat ihan kaikista aiheista, hassuttelisivat ja leikkisivät. Uskon, että suurin osa vanhemmista tekeekin tätä. Toivon siis lapselle mahdollisimman paljon hyvää sekä kotona, päiväkodissa että lapsen muissa ympyröissä. Rakastetaan lapset vahvoiksi. Älä odota lapselta liikoja mutta toisaalta älä liian vähänkään (usko lapsesi potentiaaliin). Katso maailmaa lapsen silmin tai anna ainakin tilaa lapselle katsea maailmaa lapsen silmin. Mutta tätä kaikkea vanhemmat yleisesti tekevätkin. Ehkä huolenani kuitenkin on vanhempien oma ruutuaika johon itsekin äitinä syyllistyn. Se pitäisi ainakin tiedostaa. Joskus näkee ruuturiippuvaisia vanhempia jotka eivät taida edes tiedostaa sitä. Silloin lapsi jää vaille läsnäoloa ihan jo ilmeiden ja katseiden tasolla. Sitten toiveeni olisi myös, että vanhemmat olisivat aktiivisemmin mukana päiväkodin toiminnassa. Vasu siihen meitä velvoittaa, mutta minkäs teet jos vanhempia ei edes tule vanhempainiltoihin. Joissain päiväkodeissa on näinkin (alueellisia eroja).

Rakennusukot ainakin kutsuvat itseään ihan itse rakennusukoiksi. Heillä ei ole tarvetta brassailla termeillä tai pöyristyä jos joku ei käytäkään sitä kaikkein korrekteinta termiä jostain.

Toisaalta rakennusala ei olekaan akateeminen naisvaltainen ala.

Eikä kukaan täällä puhu rakennusmiehistä niin veemäisesti kuin varhaiskasvatuksen työntekijöistä. Vai ootko huomannut??

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsen tunteita kotona sanoitetaan tai miten häntä osallistetaan moniaistisesti jne.

Jos joku "kasvatustieteen kandi" tulisi meille tarhassa ehdottelemaan, että eikö olisi syytä kotona sanoittaa tunteita ja osallistaa moniaistisesti, niin saisi mokoma kuulla kunniansa. Silläkin uhalla, että se varmaan seuraavaksi tekisi meistä lasun, kun on "huoli lapsen kasvuolosuhteista".

Itse olen ihan tavallinen insinööri, yliopistoakin käynyt, alan kokemusta yli 15 vuotta.

eikä mua ahdista yhtään vaikka asiakkaat töissä sanovat minua

Pojaksi

Lapiomieheksi

Appariksi

Kahvinkeittäjäksi

Ingenjööriksi

Työn jarruksi

Ja päälle kaikki välkyt insinöörivitsit.

Ehkä siksi palkkani on tuplat mitä päikyn tädillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-7Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa

-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä

-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana

-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon

-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan

-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi

-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.

-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.

-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.

-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys

Tämähän on hyvin järkevä, käytännöllinen lista. Jotenkin odotin, että pedagogiset tavoitteet ja varhaiskasvatuksen laatuajattelu näkyisivät listassa, kun niistä aina niin höyrytään. Vaikkapa siten, että mitä ammattilainen toivoo, että lasten kanssa kotona keskusteltaisiin tai millaisiin tilanteisiin hänen kanssaan harjoiteltaisiin. Miten lapsen tunteita kotona sanoitetaan tai miten häntä osallistetaan moniaistisesti jne.

Hyviä toimintaesimerkkejä kirjasit! Mutta luulen, että jos tällaisia esittäisi tällä palstalla niin nämä varh.kasvatuksen ammattilaisia halveksivat tulisivat silmille 😂

Nyt sulla menee puurot ja vellit sekaisin. Johan tässä on useampi sanonut, että tuo lista kuvastaa lastenhoitajan (amis) ajatusmaailmaa, on vanhanaikaisen oloinen ja kuvastaa sitä kriisiä mikä päiväkodeissa henkilöstöpulan takia on. Jos tähän laitettaisiin korkeakoulutettujen ammattilaisten toivomia asioita, niin lista voisi olla toisen näköinen. Jokainen ymmärtää, että nuo listatut asiat ovat sellaisia välttämättömyyksiä joita tarvitaan, että arki rullaa. Ne eivät toki riitä vasun vaatimuksiin, että mitä lasten kanssa päiväkodissa tehdään. Toisaalta taas ihan tavallinen, kannustava ja läsnäoleva perhe-elämä on tarpeeksi mitä vanhemmilta edes tulisi toivoa vasunkaan suhteen. Kannattaa perehtyä vasuun ja suomalaiseen varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan, niin aukee paremmin se, että pyrkimys ei ole mihinkään naperoakateemikkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päikyn täti joo, jos puhuttaisiin myös saitsun sedästä (lääkäri), rosiksen tädistä (juristi), piirtäjä poitsusta (arkkitehti). Itseäni ei ollenkaan haittaa, jos lapsi sanoo minua tädiksi tai jos hänen vanhempansa lapselle sanoo minua tädiksi. Mutta hieman outoa, että aikuiset ihmiset keskenään puhuvat päikyn tädeistä ja närkästyvät jos se ei asianosaisten mielestä ole osuva termi. Eikö niillä joita sillä nimellä kutsutaan ole mitään oikeuksia? Itse olisin ainakin avoin ja kiinnostunut, jos rakennusukko kertoisi minulle, että ei millään haluaisi tätä termiä käytettävän. Mielestäni hänellä on oikeus mielipiteeseen ja jopa niin että sillä on merkitystä.

Mitä tulee toiveisiin vanhemmilta. Minulla on ollut todella hyviä vanhempia ja olen itsekin joustava ja avarakatseinen. Tietenkin lastensuojeperheiden vanhemmissa löytyy surullisia tarinoita jotka vaikuttavat myös lapseen. Toivoisin vanhemmilta, että viettäisivät aikaa lasten kanssa, iloitsisivat lapsistaan, kehuisivat ja kannustaisivat heitä, keskustelisivat ihan kaikista aiheista, hassuttelisivat ja leikkisivät. Uskon, että suurin osa vanhemmista tekeekin tätä. Toivon siis lapselle mahdollisimman paljon hyvää sekä kotona, päiväkodissa että lapsen muissa ympyröissä. Rakastetaan lapset vahvoiksi. Älä odota lapselta liikoja mutta toisaalta älä liian vähänkään (usko lapsesi potentiaaliin). Katso maailmaa lapsen silmin tai anna ainakin tilaa lapselle katsea maailmaa lapsen silmin. Mutta tätä kaikkea vanhemmat yleisesti tekevätkin. Ehkä huolenani kuitenkin on vanhempien oma ruutuaika johon itsekin äitinä syyllistyn. Se pitäisi ainakin tiedostaa. Joskus näkee ruuturiippuvaisia vanhempia jotka eivät taida edes tiedostaa sitä. Silloin lapsi jää vaille läsnäoloa ihan jo ilmeiden ja katseiden tasolla. Sitten toiveeni olisi myös, että vanhemmat olisivat aktiivisemmin mukana päiväkodin toiminnassa. Vasu siihen meitä velvoittaa, mutta minkäs teet jos vanhempia ei edes tule vanhempainiltoihin. Joissain päiväkodeissa on näinkin (alueellisia eroja).

Rakennusukot ainakin kutsuvat itseään ihan itse rakennusukoiksi. Heillä ei ole tarvetta brassailla termeillä tai pöyristyä jos joku ei käytäkään sitä kaikkein korrekteinta termiä jostain.

Toisaalta rakennusala ei olekaan akateeminen naisvaltainen ala.

Eikä kukaan täällä puhu rakennusmiehistä niin veemäisesti kuin varhaiskasvatuksen työntekijöistä. Vai ootko huomannut??

Enpä ole huomannut, että täällä olisi perhepäivähoitajia arvosteltu. Mutta heillä onkin terve maalaisjärki tallella eikä tarvetta pätemiseen. Ovat myös rohkeasti perhepäivähoitajia ja hoitotätejä, eikä jotain "pienyksikössä tapahtuvan varhaiskasvatustoiminnan asiantuntijoita".

Koo Mikko kirjoitti:

Itse olen ihan tavallinen insinööri, yliopistoakin käynyt, alan kokemusta yli 15 vuotta.

eikä mua ahdista yhtään vaikka asiakkaat töissä sanovat minua

Pojaksi

Lapiomieheksi

Appariksi

Kahvinkeittäjäksi

Ingenjööriksi

Työn jarruksi

Ja päälle kaikki välkyt insinöörivitsit.

Ehkä siksi palkkani on tuplat mitä päikyn tädillä?

Onko sulla työrauha? Pääsetkö tekemään niitä töitä mitä sut on palkattu tekemään ja jopa vaaditaanko sun tehdä niitä? Päiväkodissa ei. Siellä on työt mitä pitäisi tehdä ja lakisääteisesti vaadittu, mutta työnantaja viis veisaa (eli kunta tai yksityinen, johtajat ja aluepäälliköt heidän juoksupoikiaan). Tässä skenaariossa johtajilla on ollut tapana sekoittaa työntekijöiden työrooleja jotta alaisia olisi entistä helpompi hallita. Siihen on pistetty uuden lain myötä stoppi. Työroolit ovat hiljalleen palautumassa ennen 90-l laman tasoa. Tämä on varmaan osasyynä sille, että päiväkodin henkilöstö toivoo tarkempaa puhetyyliä heidän ammateistaa. En kyllä tiedä mikä olisi suuhun sopivampi termi, mutta ymmärrän miksi tähän pitäisi jotain keksiä. P.S. Tiesitkö muuten, että täysin epäpätevä henkilö (esim. siivooja) voidaan ottaa varhaiskasvatuksen opettajan paikalle ja hän saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa

-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä

-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana

-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon

-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan

-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi

-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.

-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.

-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.

-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys

Tämähän on hyvin järkevä, käytännöllinen lista. Jotenkin odotin, että pedagogiset tavoitteet ja varhaiskasvatuksen laatuajattelu näkyisivät listassa, kun niistä aina niin höyrytään. Vaikkapa siten, että mitä ammattilainen toivoo, että lasten kanssa kotona keskusteltaisiin tai millaisiin tilanteisiin hänen kanssaan harjoiteltaisiin. Miten lapsen tunteita kotona sanoitetaan tai miten häntä osallistetaan moniaistisesti jne.

Sinne asti päästään, kun ensin saadaan ihan perusasiat kuntoon. Sitä odotellessa. Ei nimittäin ole niin helppoa, kuin voisi luulla, valitettavasti...

Vierailija kirjoitti:

Koo Mikko kirjoitti:

Itse olen ihan tavallinen insinööri, yliopistoakin käynyt, alan kokemusta yli 15 vuotta.

eikä mua ahdista yhtään vaikka asiakkaat töissä sanovat minua

Pojaksi

Lapiomieheksi

Appariksi

Kahvinkeittäjäksi

Ingenjööriksi

Työn jarruksi

Ja päälle kaikki välkyt insinöörivitsit.

Ehkä siksi palkkani on tuplat mitä päikyn tädillä?

Onko sulla työrauha? Pääsetkö tekemään niitä töitä mitä sut on palkattu tekemään ja jopa vaaditaanko sun tehdä niitä? Päiväkodissa ei. Siellä on työt mitä pitäisi tehdä ja lakisääteisesti vaadittu, mutta työnantaja viis veisaa (eli kunta tai yksityinen, johtajat ja aluepäälliköt heidän juoksupoikiaan). Tässä skenaariossa johtajilla on ollut tapana sekoittaa työntekijöiden työrooleja jotta alaisia olisi entistä helpompi hallita. Siihen on pistetty uuden lain myötä stoppi. Työroolit ovat hiljalleen palautumassa ennen 90-l laman tasoa. Tämä on varmaan osasyynä sille, että päiväkodin henkilöstö toivoo tarkempaa puhetyyliä heidän ammateistaa. En kyllä tiedä mikä olisi suuhun sopivampi termi, mutta ymmärrän miksi tähän pitäisi jotain keksiä. P.S. Tiesitkö muuten, että täysin epäpätevä henkilö (esim. siivooja) voidaan ottaa varhaiskasvatuksen opettajan paikalle ja hän saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja?

Suomeksi sanottuna siis uusi laki vaatii suunnittelemaan kirjallisesti ja palaveeraamaan. Käytännön elämä taas vaatii sen, että lapset saadaan hoidettua. Ensin mainittuun tarvitaan akateeminen työntekijä  ja jälkimmäinen hoituu keneltä vaan jolla on sopiva persoona ja jonkin verran kokemusta.

Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen siitä, että näissä asioissa mennään käytäntö edellä. Se, että asiat ovat muodollisesti pielessä on paljon pienempi harmi kuin se, että asiat ovat käytännössä pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö muuten, että täysin epäpätevä henkilö (esim. siivooja) voidaan ottaa varhaiskasvatuksen opettajan paikalle ja hän saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja?

Onko koskaan käynyt mielessä, että siihen voi olla joku syy, miksi lastentarhanopettajalle on mahdollista palkata täysin epäpätevä sijainen ja insinöörille taas ei? Ja se syy ei ole mikään naisvaltaisen alan syrjintä patriarkaatin toimesta tai vastaavaa, vaan hyvin kouriintuntuva.

Huolestuttaako teitä alan ulkopuolisia päiväkotien tilanne? Itseäni (alan sisällä) huolestuttaa henkilöstöpula ja puute sopivista tiloista. Tein opintokäyntejä erilaisiin paikkoihin (vammaisten päivätoimintakeskus, ammattiopisto ym.) ja meinasi itku päästä kun näin miten tilavaa siellä oli ja kuinka hyvin erilaisia apuvälineitä. Enkä missään nimessä tarkoita, että heille ei kuuluisi nämä. Mutta minua melkein itkettää se miten huonosti päiväkoteja resurssoidaan. Helsingissä taitaa olla 20€/lapsi/vuosi mutta siitä rahasta pitää kustantaa lelujen lisäksi myös rikkoutuneet huonekalut ja askartelutarvikkeet. Tarvitsisimme erityisen tuen välineitä, mutta niitä ei saada. On eskariryhmiä joilla ei ole yhtään toimivaa padiä. Päiväkotin puretaan, koska siellä on niin paljon kosteusvaurioita. Siitä on tiedetty jo vuosia mutta on käsketty olla hiljaa. Nyt kun se puretaan, papereissa lukee syöpääaiheuttavia mikrobeja ja vanhemmat ovat nostaneet äläkän. Henkilökunta edelleen hyshys. Tilat ovat melkein joka paikassa todella tiukoilla ja jumppasalit muutettu ryhmätiloiksi. Monessa paikassa on yksi ryhmä liikaa jolloin aina joku joutuu olemaan ulkona. Pintamateriaalit vanhoja ja matalan katon takia tilat ovat pimeitä. Minusta tämä on epäoikeudenmukaista ihan jo siinäkin kun vertaa kouluihin ja sotepuolen laitoksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö muuten, että täysin epäpätevä henkilö (esim. siivooja) voidaan ottaa varhaiskasvatuksen opettajan paikalle ja hän saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja?

Onko koskaan käynyt mielessä, että siihen voi olla joku syy, miksi lastentarhanopettajalle on mahdollista palkata täysin epäpätevä sijainen ja insinöörille taas ei? Ja se syy ei ole mikään naisvaltaisen alan syrjintä patriarkaatin toimesta tai vastaavaa, vaan hyvin kouriintuntuva.

Insinööreille ei edes tarvitse palkata sijaista vaikka olisi viikon-pari poissa, lastenhoitajalle täytyy päiväksikin. Tiedätkö miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö muuten, että täysin epäpätevä henkilö (esim. siivooja) voidaan ottaa varhaiskasvatuksen opettajan paikalle ja hän saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja?

Onko koskaan käynyt mielessä, että siihen voi olla joku syy, miksi lastentarhanopettajalle on mahdollista palkata täysin epäpätevä sijainen ja insinöörille taas ei? Ja se syy ei ole mikään naisvaltaisen alan syrjintä patriarkaatin toimesta tai vastaavaa, vaan hyvin kouriintuntuva.

Siinä että siivoja joka palkataan varhaiskasvatuksen opettajaksi saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja ei ole mitään järkeä. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö muuten, että täysin epäpätevä henkilö (esim. siivooja) voidaan ottaa varhaiskasvatuksen opettajan paikalle ja hän saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja?

Onko koskaan käynyt mielessä, että siihen voi olla joku syy, miksi lastentarhanopettajalle on mahdollista palkata täysin epäpätevä sijainen ja insinöörille taas ei? Ja se syy ei ole mikään naisvaltaisen alan syrjintä patriarkaatin toimesta tai vastaavaa, vaan hyvin kouriintuntuva.

Insinööreille ei edes tarvitse palkata sijaista vaikka olisi viikon-pari poissa, lastenhoitajalle täytyy päiväksikin. Tiedätkö miksi?

Oletko ihan varma tuosta? Jos insinöörille ei saada sijaista, niin moni projekti seisoo ja siitä voi tulla miljoonatappiot. Jos taas lastenhoitajalle ei saada sijaista, niin ehkä pitää jättää leikkipuistoretki ja iltapäiväulkoilu väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lapsen tunteita kotona sanoitetaan tai miten häntä osallistetaan moniaistisesti jne.

Jos joku "kasvatustieteen kandi" tulisi meille tarhassa ehdottelemaan, että eikö olisi syytä kotona sanoittaa tunteita ja osallistaa moniaistisesti, niin saisi mokoma kuulla kunniansa. Silläkin uhalla, että se varmaan seuraavaksi tekisi meistä lasun, kun on "huoli lapsen kasvuolosuhteista".

No just näin 👍🏻🤣

T. 104

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö muuten, että täysin epäpätevä henkilö (esim. siivooja) voidaan ottaa varhaiskasvatuksen opettajan paikalle ja hän saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja?

Onko koskaan käynyt mielessä, että siihen voi olla joku syy, miksi lastentarhanopettajalle on mahdollista palkata täysin epäpätevä sijainen ja insinöörille taas ei? Ja se syy ei ole mikään naisvaltaisen alan syrjintä patriarkaatin toimesta tai vastaavaa, vaan hyvin kouriintuntuva.

Suomessa on länsimaiseksi maaksi harvinaisen sukupuolittunut ammattien kenttä. Muissa maissa sairaanhoitajiksi ja päiväkodin työntekijöiksi hakeutuu myös miehiä, insinööreiksi myös naisia. Siis aivan eri mittakaavassa kuin Suomessa. Muissa maissa on murrettu jo sitä höyrykoneen aikaista myyttiä, että ihmisen huoltaminen on vähemmän arvokasta kuin koneen huoltaminen. Näkyy myös palkoissa. Jos nuoren ihmisen kykyjä ja asenteita ralennetaan taidottomasti, niin tulos on vähintään yhtä katastrofaalinen kun jos siltaa rakennetaan taidottomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö muuten, että täysin epäpätevä henkilö (esim. siivooja) voidaan ottaa varhaiskasvatuksen opettajan paikalle ja hän saa samaa palkkaa kuin pätevä varhaiskasvatuksen opettaja?

Onko koskaan käynyt mielessä, että siihen voi olla joku syy, miksi lastentarhanopettajalle on mahdollista palkata täysin epäpätevä sijainen ja insinöörille taas ei? Ja se syy ei ole mikään naisvaltaisen alan syrjintä patriarkaatin toimesta tai vastaavaa, vaan hyvin kouriintuntuva.

Insinööreille ei edes tarvitse palkata sijaista vaikka olisi viikon-pari poissa, lastenhoitajalle täytyy päiväksikin. Tiedätkö miksi?

Oletko ihan varma tuosta? Jos insinöörille ei saada sijaista, niin moni projekti seisoo ja siitä voi tulla miljoonatappiot. Jos taas lastenhoitajalle ei saada sijaista, niin ehkä pitää jättää leikkipuistoretki ja iltapäiväulkoilu väliin.

No jonkun lapsi on tietääkseni ihan kuollutkin kun ei ole saatu riittävästi tuttua ja pätevää henkilökuntaa paikalle, ainakin vammautunut. Kyllä niillä hoitajilla ihan tärkeä tehtävä on olemassa siellä varhaiskasvatuksessa, vaikka sitä ei suoraan rahassa voi mitatakkaan.

Tosin minusta täysin typerää verrata lastenhoitajan ammattia insinööriin. Kaksi täysin eri työtä, erilaisilla haasteilla ja tavoitteilla. Kumpikaan ei ole toista tärkeämpi.