Lue keskustelun säännöt.
Päikyn tädit! Mitä te toivoisitte vanhemmilta yhteistyössä?
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Tässä todella hyvä ja kattava toivelista. Itse työskentelen 3-5-vuotiaiden ryhmässä, ja me olemme taas toivoneet nimen omaan housuvaippoja sillä ajatuksella että lapsi vetää ne itse jalkaansa ja pois kuten alushousutkin.
Meillä opetetaan lapset kuiviksi, yleensä oppivat 2,5-3,5 vuotiaana, todella harvoin on 3-5-vuotiaiden ryhmässä kellään vaippoja.
Noh, niin meilläkin yritetään, mutta koska kotienkin tulisi tähän osallistua, jotta oppiminen sujuisi paremmin ja kaikki eivät osallistu niin yhä enenevässä määrin meillä on 3-4-vuotiaita vaipoissa. :( Tällä hetkellä 23 lapsesta kolmella vaipat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleen korjaus otsikkoon: varhaiskasvatuksen asiantuntijat
Päiväkodissa on nykyisin aika vähän varhaistuksen asiantuntijoita. Suurin osa sosionomeja tai lähihoitajia.
hoh onneks mun lapset ei enää päiväkodissa...
Vierailija kirjoitti:
hoh onneks mun lapset ei enää päiväkodissa...
Olispa ollut parempi kun lastesi isät olisivat ennemmin laskeneet lakanalle.
Sitä että lapset eivät tulisi nyt päiväkotiin kun on koronaepidemia alkamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päikyn täti? Olen kasvatustieteiden kandi, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa. Kuulisinpa kerran kutsuttavan minua päikyn tädiksi? Kyllä tietäisin mitä siitä juntista ajattelisin, sääli ainakin lasta.
Hanki itsetunto, päikyn täti.
Vierailija kirjoitti:
Sitä että lapset eivät tulisi nyt päiväkotiin kun on koronaepidemia alkamassa.
Tällaista ohjetta Thl ei ole antanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päikyn täti? Olen kasvatustieteiden kandi, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa. Kuulisinpa kerran kutsuttavan minua päikyn tädiksi? Kyllä tietäisin mitä siitä juntista ajattelisin, sääli ainakin lasta.
Hanki itsetunto, päikyn täti.
Ennen kuin arvostelet, niin mietipä omalle kohdallesi. Olet yliopistollisen loppututkinnon suorittanut, mutta päiväsi menee pitkälti pyllyjä pyyhkiessä, kurahousuja pesiessä ja lattioita luututessa. Et varmaan tuntisi yhtään turhautumista? Saati, että pyrkisit hakemaan arvostusta titteleistä, kun itse työtehtävät eivät sitä sinulle anna.
Ei ole sattumaa, että tarhat ovat nykyään varhaiskasvatuksia, tarhatädit varhaiskasvatusasiantuntijoita ja leikittämisestä on siirrytty kirjallisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Kaikki tämä on osa suurempaa kuviota minkä tarkoituksena on parantaa henkilökunnan arvostusta (ja pidemmällä aikavälillä myös nostaa palkkatasoa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Tässä todella hyvä ja kattava toivelista. Itse työskentelen 3-5-vuotiaiden ryhmässä, ja me olemme taas toivoneet nimen omaan housuvaippoja sillä ajatuksella että lapsi vetää ne itse jalkaansa ja pois kuten alushousutkin.
Meillä opetetaan lapset kuiviksi, yleensä oppivat 2,5-3,5 vuotiaana, todella harvoin on 3-5-vuotiaiden ryhmässä kellään vaippoja.
Noh, niin meilläkin yritetään, mutta koska kotienkin tulisi tähän osallistua, jotta oppiminen sujuisi paremmin ja kaikki eivät osallistu niin yhä enenevässä määrin meillä on 3-4-vuotiaita vaipoissa. :( Tällä hetkellä 23 lapsesta kolmella vaipat.
Jos 23:sta kolmella on vaipat tuossa ikäluokassa, niin se ei ole mitenkään epätavanomaista, vaan normaalia vaihtelua lapsen yksilöllisessä kehityskulussa. Etenkin vielä jos puhutaan päiväunivaipoista niin ihan normaalia, yökuivuus ei yleensä ole opettamiskysymys vaan hormonaalinen kysymys ja se voi jatkua ihan kouluikään. Kastelu on myös vahvasti perinnöllistä eli usein sisarukset kärsii “samasta vaivasta”, jolloin helposti syyttävä sormi osuu vanhempiin ellei henkilökunnalla ole riittävästi tietoa asiasta.
Suuri osa lapsista on täysin päiväkuivia 3-4-vuotiaana, osa on lähes päiväkuivia (eli vahinkoja voi vielä sattua) ja sitten pieni osa joka ei ole vielä oppinut päiväkuivaksi mutta oppiminen on todennäköisesti jo lähellä. Ja kesä on helpoin aika opetella, joskus harjoittelu hieman lykkääntyy esim. talven takia (pakkaseen ei kannata lähteä ilman vaippaa, jos on vielä todennäköistä että pissat tulee sille ainoalle haalarille) mutta se ei ole vaarallista vaan lapsi oppii kyllä kuivaksi kun on valmis. Harvempi vanhempi ihan oikeasti haluaa pitää lasta vaipoissa pitempään kuin on tarve, koska vaipattomuus on heille helpompaa siinä missä meillekkin. Joitain kulttuurieroja on, tietyissä kulttuureissa vaipat ja tutit ja pullot on tapana pitää pitempään kuin meillä täällä Suomessa, sen olen huomannut. Suomessa taas on välillä vähän liiankin maanista se kuivaksiopettelu, moni vanhempi hoitaja pitää sitä jonkinlaisena “kunnia-asiana” että on opettanut omat ja hoitolapset kuivaksi aikaisin ja siitä käydään vähän kilpailuakin. Sitten jos joku lapsi ei opi niin kauhistelusoppa on valmis.
T. Hoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin hyvä teksti nro 71. Meidän lapsi osaa olla kuiva kotona, jopa yöllä. Päiväkodissa pissaamista jännittää eikä pissaa siellä muuta kuin vaippaan. Kakka-asiat ei suju ollenkaan. Ja voi pojat kaikkemme ollaan yritetty, ei tod haluttaisi häntä vaipoissa pitää, mutta neuvolassakin sanotaan aina, ettei kiirettä ole. Asia ihan vaivaakin, koska seurakunta ympärillä ihmetttelee. Ikää kohta 4. Mollatkaa vaan.
T. Äiti
Tuosta nimitys-asiasta...
Joku tossa jo kirjoittikin, että voi puhua päiväkodin aikuisista. Tämä tapa oli meidänkin lasten päiväkodissa käytössä. Selkeä ja helppo tapa. Yksittäistä aikuista kutsuttiin hänen nimellään.
Päiväkoti itse käytti ihan pienimpien puolesta nimeä seimi ja isompien puolesta nimeä tarha. Itse puhuimme aina vaan päiväkodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erittäin hyvä teksti nro 71. Meidän lapsi osaa olla kuiva kotona, jopa yöllä. Päiväkodissa pissaamista jännittää eikä pissaa siellä muuta kuin vaippaan. Kakka-asiat ei suju ollenkaan. Ja voi pojat kaikkemme ollaan yritetty, ei tod haluttaisi häntä vaipoissa pitää, mutta neuvolassakin sanotaan aina, ettei kiirettä ole. Asia ihan vaivaakin, koska seurakunta ympärillä ihmetttelee. Ikää kohta 4. Mollatkaa vaan.
T. Äiti
Minun omista lapsistani yksi oli hyvin hidas oppimaan päiväkuivaksi. Vaippa jäi kyllä pois hieman ennen 3-vuotissynttäreitä, mutta niitä vahinkoja... niitä sattui koko ajan. Ja sattuu välillä vieläkin, hän täyttää pian 5v, vaikka nyt meneekin jo paljon paremmin. Yövaippa hänellä on edelleen. Päiväkodissa oltiin monesti aika helisemässä, kun lasta sai koko ajan kiikuttaa vessaan ja vaihtaa pikkareita. Päiväunivaipan vein sinne väkisin ja käskin käyttää; kivempi olla vaipassa kuin pissata sänky täyteen joka päivä. Henkilökunta oli sitä mieltä että kaverit ihmettelee vaippaa, mutta enemmän ne kaverit kyllä taivasteli sitä kun toinen laski alleen ja sen jälkeen aina kauhea pesu/lakananvaihto ym operaatio. Vaipan käyttö rauhoitti tilanteen.
Itse olen aika varma että hoitohenkilökunnan suhtautuminen on ollut myös osasyy siihen miksi lapsen kuivaksioppiminen oli takkuisaa, koska heistä paistoi selvä turhautuminen asiaan ja se varmasti näytettiin myös lapselle; enemmän tai vähemmän. Lasta pelotti ja jännitti että pissa tulee housuun päiväkodissa, joten hän alkoi käymään siellä vessassa jopa 15 min välein ihan varmistellakseen, ettei näin kävisi, ja sekös sitten vaivasi aikuisia myös. Ja meillä siis käytiin myös lääkärissä sulkemassa pois kaikki sairaudet ym. eli sellaisista ei ollut kyse.
Ei siinä voi kun pitää lapsen puolia, ja myös korjasin ääneen heti jos henkilökunta esitti jotain vääriä väittämiä. Oli tärkeää että lapsi itse ymmärsi, ettei kyse ole siitä että hän on huono tai että hän ei osaa, vaan että kyse on asiasta mitä hän ei voi vielä itse hallita. Ja että hän oppii sen sitten, kun hänen kehonsa on siihen valmis. Eli pidä lapsesi puolia, siinä on minun neuvoni vaikeaan tilanteeseen :) Valitettavasti henkilökunnan osaamistaso voi olla näissä aika huonoa, koska varhaiskasvatuksen opettajilla ja sosionomeilla ei ole minkäänlaista terveyden- tai sairaanhoidon osaamista, ja monilla lähihoitajilla taas osaaminen/tieto on vanhentunutta.
t. hoitaja
onko työsopimuksessa tehtävänimike varhaiskasvatuksen asiantuntija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin hyvä teksti nro 71. Meidän lapsi osaa olla kuiva kotona, jopa yöllä. Päiväkodissa pissaamista jännittää eikä pissaa siellä muuta kuin vaippaan. Kakka-asiat ei suju ollenkaan. Ja voi pojat kaikkemme ollaan yritetty, ei tod haluttaisi häntä vaipoissa pitää, mutta neuvolassakin sanotaan aina, ettei kiirettä ole. Asia ihan vaivaakin, koska seurakunta ympärillä ihmetttelee. Ikää kohta 4. Mollatkaa vaan.
T. Äiti
Minun omista lapsistani yksi oli hyvin hidas oppimaan päiväkuivaksi. Vaippa jäi kyllä pois hieman ennen 3-vuotissynttäreitä, mutta niitä vahinkoja... niitä sattui koko ajan. Ja sattuu välillä vieläkin, hän täyttää pian 5v, vaikka nyt meneekin jo paljon paremmin. Yövaippa hänellä on edelleen. Päiväkodissa oltiin monesti aika helisemässä, kun lasta sai koko ajan kiikuttaa vessaan ja vaihtaa pikkareita. Päiväunivaipan vein sinne väkisin ja käskin käyttää; kivempi olla vaipassa kuin pissata sänky täyteen joka päivä. Henkilökunta oli sitä mieltä että kaverit ihmettelee vaippaa, mutta enemmän ne kaverit kyllä taivasteli sitä kun toinen laski alleen ja sen jälkeen aina kauhea pesu/lakananvaihto ym operaatio. Vaipan käyttö rauhoitti tilanteen.
Itse olen aika varma että hoitohenkilökunnan suhtautuminen on ollut myös osasyy siihen miksi lapsen kuivaksioppiminen oli takkuisaa, koska heistä paistoi selvä turhautuminen asiaan ja se varmasti näytettiin myös lapselle; enemmän tai vähemmän. Lasta pelotti ja jännitti että pissa tulee housuun päiväkodissa, joten hän alkoi käymään siellä vessassa jopa 15 min välein ihan varmistellakseen, ettei näin kävisi, ja sekös sitten vaivasi aikuisia myös. Ja meillä siis käytiin myös lääkärissä sulkemassa pois kaikki sairaudet ym. eli sellaisista ei ollut kyse.
Ei siinä voi kun pitää lapsen puolia, ja myös korjasin ääneen heti jos henkilökunta esitti jotain vääriä väittämiä. Oli tärkeää että lapsi itse ymmärsi, ettei kyse ole siitä että hän on huono tai että hän ei osaa, vaan että kyse on asiasta mitä hän ei voi vielä itse hallita. Ja että hän oppii sen sitten, kun hänen kehonsa on siihen valmis. Eli pidä lapsesi puolia, siinä on minun neuvoni vaikeaan tilanteeseen :) Valitettavasti henkilökunnan osaamistaso voi olla näissä aika huonoa, koska varhaiskasvatuksen opettajilla ja sosionomeilla ei ole minkäänlaista terveyden- tai sairaanhoidon osaamista, ja monilla lähihoitajilla taas osaaminen/tieto on vanhentunutta.
t. hoitaja
Kiitos:)
t. äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Ihan uteliaisuudesta, miksi ei nimikoinnissa kelpaa sukunimi, ettekö muista lasten sukunimiä vai mikä ongelma? Jos nyt ei ole yleinen sukunimi kyseessä.
Sijaiset ja varahoitajat eivät tiedä lapsen sukunimeä/ eivät ehdi opetella niitä ulkoa. Siinä sitten mietit kuka lapsi on Makkonen, kuka Virtanen ja kuka Tuupanen. Mikko, Sari ja Sanna kun lukee lapussa niin tunnistaa heti.
Henkilökohtaisesti toivon sitä sukunimeä. Ryhmässä voi olla 5 Veeraa, 3 Saria ja 2Jesseä aina sen mukaan, mikä nimi on muotia.
Vaan edelleen sukunimi ei sano mitään lyhytaikaiselle sijaiselle yms. Aina on samannimisiä lapsia ja niistä on selvitty.
Ymmärrän, että on siitä on sijaiselle lisää työtä jos laittaa sukunimellä nimetyt vaatteet sivuun kunnes pääsee kysymään joltain vakkarilta "kuka näistä on Nieminen", mutta tajuatko mikä duuni on nimikoida koko lapsen vaatekaappi pipoista pikkareihin kolmeen kertaan yhden kerran sijaan sen takia ettei joku oletettu sijainen joutuisi kerran päiväkotivuodessa kysymään että kukahan mahtaa olla Nieminen? Varsinkin kun vaatteita siirtyy lapselta toiselle ripotellen ja osaa vaatteista voi käyttää komeasti ristiin (esim. pipoja, rukkasia). Huonosti nimikoidessa toki ottaa riskin vaatteen menetyksestä, mutta minä nimikoin ensimmäisen vuoden ajan kaiken pilkulleen, toisena vuonna en enää jaksanut (vaatteissa saattaa olla sisaruksen nimi, sukunimi tai ei mitään nimeä) ja olemme menettäneet peräti yhden sukan. Tosin lapset on jo sen ikäisiä että pääsääntöisesti tunnistaa omat vaatteensa, varsinkin jos kokolapussa on tutulla käsialalla siskon nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Ihan uteliaisuudesta, miksi ei nimikoinnissa kelpaa sukunimi, ettekö muista lasten sukunimiä vai mikä ongelma? Jos nyt ei ole yleinen sukunimi kyseessä.
Sijaiset ja varahoitajat eivät tiedä lapsen sukunimeä/ eivät ehdi opetella niitä ulkoa. Siinä sitten mietit kuka lapsi on Makkonen, kuka Virtanen ja kuka Tuupanen. Mikko, Sari ja Sanna kun lukee lapussa niin tunnistaa heti.
Henkilökohtaisesti toivon sitä sukunimeä. Ryhmässä voi olla 5 Veeraa, 3 Saria ja 2Jesseä aina sen mukaan, mikä nimi on muotia.
Vaan edelleen sukunimi ei sano mitään lyhytaikaiselle sijaiselle yms. Aina on samannimisiä lapsia ja niistä on selvitty.
Ymmärrän, että on siitä on sijaiselle lisää työtä jos laittaa sukunimellä nimetyt vaatteet sivuun kunnes pääsee kysymään joltain vakkarilta "kuka näistä on Nieminen", mutta tajuatko mikä duuni on nimikoida koko lapsen vaatekaappi pipoista pikkareihin kolmeen kertaan yhden kerran sijaan sen takia ettei joku oletettu sijainen joutuisi kerran päiväkotivuodessa kysymään että kukahan mahtaa olla Nieminen? Varsinkin kun vaatteita siirtyy lapselta toiselle ripotellen ja osaa vaatteista voi käyttää komeasti ristiin (esim. pipoja, rukkasia). Huonosti nimikoidessa toki ottaa riskin vaatteen menetyksestä, mutta minä nimikoin ensimmäisen vuoden ajan kaiken pilkulleen, toisena vuonna en enää jaksanut (vaatteissa saattaa olla sisaruksen nimi, sukunimi tai ei mitään nimeä) ja olemme menettäneet peräti yhden sukan. Tosin lapset on jo sen ikäisiä että pääsääntöisesti tunnistaa omat vaatteensa, varsinkin jos kokolapussa on tutulla käsialalla siskon nimi.
Niin, olette menettäneet yhden sukan. Ajatteletko ollenkaan minkä määrää turhaa työtä se on vaatinut, että tavarat on silti pysyneet noin hyvin tallessa? Että uudestaan ja uudestaan kyselee työntekijät toisiltaan ja käy lapset läpi että kenen hanskasukkakenkähousupikkari tämä taas on, muistaako joku, tunnistaako kukaan? Ja jos kaikki 23 perhettä toimisi samoin kuin sinä?
Niin, et tietenkään ajatellut. Ajattelet vain kuinka paljon asiasta on vaivaa SINULLE, ja kuinka paljon TEILTÄ on hävinnyt tavaraa sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Ihan uteliaisuudesta, miksi ei nimikoinnissa kelpaa sukunimi, ettekö muista lasten sukunimiä vai mikä ongelma? Jos nyt ei ole yleinen sukunimi kyseessä.
Sijaiset ja varahoitajat eivät tiedä lapsen sukunimeä/ eivät ehdi opetella niitä ulkoa. Siinä sitten mietit kuka lapsi on Makkonen, kuka Virtanen ja kuka Tuupanen. Mikko, Sari ja Sanna kun lukee lapussa niin tunnistaa heti.
Henkilökohtaisesti toivon sitä sukunimeä. Ryhmässä voi olla 5 Veeraa, 3 Saria ja 2Jesseä aina sen mukaan, mikä nimi on muotia.
Vaan edelleen sukunimi ei sano mitään lyhytaikaiselle sijaiselle yms. Aina on samannimisiä lapsia ja niistä on selvitty.
Ymmärrän, että on siitä on sijaiselle lisää työtä jos laittaa sukunimellä nimetyt vaatteet sivuun kunnes pääsee kysymään joltain vakkarilta "kuka näistä on Nieminen", mutta tajuatko mikä duuni on nimikoida koko lapsen vaatekaappi pipoista pikkareihin kolmeen kertaan yhden kerran sijaan sen takia ettei joku oletettu sijainen joutuisi kerran päiväkotivuodessa kysymään että kukahan mahtaa olla Nieminen? Varsinkin kun vaatteita siirtyy lapselta toiselle ripotellen ja osaa vaatteista voi käyttää komeasti ristiin (esim. pipoja, rukkasia). Huonosti nimikoidessa toki ottaa riskin vaatteen menetyksestä, mutta minä nimikoin ensimmäisen vuoden ajan kaiken pilkulleen, toisena vuonna en enää jaksanut (vaatteissa saattaa olla sisaruksen nimi, sukunimi tai ei mitään nimeä) ja olemme menettäneet peräti yhden sukan. Tosin lapset on jo sen ikäisiä että pääsääntöisesti tunnistaa omat vaatteensa, varsinkin jos kokolapussa on tutulla käsialalla siskon nimi.
En tajua sillä olen aikoinani nimikoinut kaikki lasten vaatteet päiväkotiin, nimikoin vielä kouluunkin hanskat, takin, kengät yms.
Päiväkodissa ei ole aikaa ulos pukiessa laittaa lasten vaatteita sivuun, se kauluri tarvitaan kaulaan juuri sillä hetkellä, käteen hanskat ja jalkoihin kengät. Onneksi osa lapsista tietää sukunimensä ja osaa auttaa mutta aika moni kolmevuotias ei tiedä, tai ei tiedä sitä että kuomissa lukeekin serkun Jyrin nimi eikä oma nimi Mikael.
Hyvä keino on pitää erillään päiväkotivaatteet ja kotivaatteet, nikoi vain päiväkotivaatteet. Osta tarroja jotka liimataan pesulappuun, ne ovat käteviä ja tarrassa voi olla etu- ja sukunimi. Sisaruksen nimitarran voi liimata päälle.
Ja kiitos kun olet jaksanut nimikoida, helpottaa työtämme huomattavasti eli jää aikaan olennaiseen, lasten kanssa olemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päikyn täti? Olen kasvatustieteiden kandi, joka työskentelee varhaiskasvatuksessa. Kuulisinpa kerran kutsuttavan minua päikyn tädiksi? Kyllä tietäisin mitä siitä juntista ajattelisin, sääli ainakin lasta.
Hanki itsetunto, päikyn täti.
Ennen kuin arvostelet, niin mietipä omalle kohdallesi. Olet yliopistollisen loppututkinnon suorittanut, mutta päiväsi menee pitkälti pyllyjä pyyhkiessä, kurahousuja pesiessä ja lattioita luututessa. Et varmaan tuntisi yhtään turhautumista? Saati, että pyrkisit hakemaan arvostusta titteleistä, kun itse työtehtävät eivät sitä sinulle anna.
Ei ole sattumaa, että tarhat ovat nykyään varhaiskasvatuksia, tarhatädit varhaiskasvatusasiantuntijoita ja leikittämisestä on siirrytty kirjallisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Kaikki tämä on osa suurempaa kuviota minkä tarkoituksena on parantaa henkilökunnan arvostusta (ja pidemmällä aikavälillä myös nostaa palkkatasoa).
Ja tämä tuli yliopistolliselle ihmiselle yllätyksenä?
Miksi käydä pitkät koulut mennäkseen töihin paikkaan missä joutuu tekemään noita kurahommia eikä arvostusta heru?
Ja vielä naukua siitä jälkikäteen?
Jos on oikeesti noin tyhmä, niin silloin on ansainnut sen loskan mitä niskaan kaadetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Ilmoittakaa lapsenne hoitoajat sekä loma-ajat ja muut poissaolot ajoissa
-Älkää tuoko lasta sairaana hoitoon ja jos lapsi sairastuu kesken hoitopäivän hakekaa lapsi viivytyksettä
-Hakekaa lapsenne ajoissa ja sovittuna aikana
-Tuokaa lapselle säänmukaiset vaatteet ja varavaatteet lokeroon
-Pelkkä kalvolla varustettu haalari ei ole säänmukainen vaate, koska se ei hylji kuraa ja vettäkin se on saattanut pitää viimeksi kunnolla kaupan rekissä ollessaan
-Vietkää lapsen vaatteet säännöllisesti kotiin pestäviksi
-Lukekaa vanhempaintiedotteet ajatuksen kanssa, ja samoin eteisen tiedotteet päiväohjelmasta. Niin ei tule yllätyksenä jos olemme vaikka leikkipuistossa, kirjastossa, luistinradalla, hiihtoladulla tms.
-Huolehtikaa, että lapsellanne on päiväohjelman mukaiset tarvikkeet mukana. Jumppaan jumppavaatteet, luistinradalle luistimet, retkelle valjaat, eväsreissulle eväät, kuutamokävelylle taskulamppu yms.
-Nimikoikaa *kaikki* lapsen vaatteet ja tarvikkeet mitä tuotte päiväkotiin, ja nimenomaan lapsen oma etunimi mukaan nimikointeihin. Ei sisarusten etunimiä, ei pelkkää sukunimeä, ei pelkkiä nimikirjaimia.
-Vaippoja tulee tuoda ajoissa lisää eikä vasta sitten kun ne ovat loppuneet. Ja nimenomaan teippivaippoja, housuvaippoja vaihtaessa menee ikä ja terveys
Ihan uteliaisuudesta, miksi ei nimikoinnissa kelpaa sukunimi, ettekö muista lasten sukunimiä vai mikä ongelma? Jos nyt ei ole yleinen sukunimi kyseessä.
Sijaiset ja varahoitajat eivät tiedä lapsen sukunimeä/ eivät ehdi opetella niitä ulkoa. Siinä sitten mietit kuka lapsi on Makkonen, kuka Virtanen ja kuka Tuupanen. Mikko, Sari ja Sanna kun lukee lapussa niin tunnistaa heti.
Henkilökohtaisesti toivon sitä sukunimeä. Ryhmässä voi olla 5 Veeraa, 3 Saria ja 2Jesseä aina sen mukaan, mikä nimi on muotia.
Vaan edelleen sukunimi ei sano mitään lyhytaikaiselle sijaiselle yms. Aina on samannimisiä lapsia ja niistä on selvitty.
Ymmärrän, että on siitä on sijaiselle lisää työtä jos laittaa sukunimellä nimetyt vaatteet sivuun kunnes pääsee kysymään joltain vakkarilta "kuka näistä on Nieminen", mutta tajuatko mikä duuni on nimikoida koko lapsen vaatekaappi pipoista pikkareihin kolmeen kertaan yhden kerran sijaan sen takia ettei joku oletettu sijainen joutuisi kerran päiväkotivuodessa kysymään että kukahan mahtaa olla Nieminen? Varsinkin kun vaatteita siirtyy lapselta toiselle ripotellen ja osaa vaatteista voi käyttää komeasti ristiin (esim. pipoja, rukkasia). Huonosti nimikoidessa toki ottaa riskin vaatteen menetyksestä, mutta minä nimikoin ensimmäisen vuoden ajan kaiken pilkulleen, toisena vuonna en enää jaksanut (vaatteissa saattaa olla sisaruksen nimi, sukunimi tai ei mitään nimeä) ja olemme menettäneet peräti yhden sukan. Tosin lapset on jo sen ikäisiä että pääsääntöisesti tunnistaa omat vaatteensa, varsinkin jos kokolapussa on tutulla käsialalla siskon nimi.
Niin, olette menettäneet yhden sukan. Ajatteletko ollenkaan minkä määrää turhaa työtä se on vaatinut, että tavarat on silti pysyneet noin hyvin tallessa? Että uudestaan ja uudestaan kyselee työntekijät toisiltaan ja käy lapset läpi että kenen hanskasukkakenkähousupikkari tämä taas on, muistaako joku, tunnistaako kukaan? Ja jos kaikki 23 perhettä toimisi samoin kuin sinä?
Niin, et tietenkään ajatellut. Ajattelet vain kuinka paljon asiasta on vaivaa SINULLE, ja kuinka paljon TEILTÄ on hävinnyt tavaraa sen takia.
Millaisia vaatearsenaaleja te siellä päiväkodissa säilytätte ja missä? Meidän lapsilla on tapana säilyttää vaatteita korissaan ja huolehtia itse siitä että ne riisuessa menee sinne ja pukiessa päälle menee oikeat vaatteet. Tai näin olen kuullut. Aika monesta asiasta päikkypäivän päätteeksi jutellaan, niin varmaan olisivat maininneet jos vaatteet on alvariinsa hukassa - rohkeasti sanovat muistakin tarpeista kun olen pyytänyt, esim. jos joku vaate on päiväkodin kannalta epäkäytännöllinen tms. tai en ole huomannut että isommat tossut voisi olla jo paikallaan. Sijaisia ei ole tänä vuonna näkynyt.
Se on sitten eri juttu jos lapset ei huolehdi vaatteistaan tai omalle henkilökunnalle on uudelleen ja uudelleen vaivaa sekaisin menevistä vaatteista (säilytystiloihinkin voi tässä vaiheessa kiinnittää huomiota jos mahdollista), mut jos tässä nyt vaaditaan etunimellä nimeämistä sukunimen sijaan LYHYTAIKAISTEN SIJAISTEN TAKIA niin se on simputtamista.
Meillä opetetaan lapset kuiviksi, yleensä oppivat 2,5-3,5 vuotiaana, todella harvoin on 3-5-vuotiaiden ryhmässä kellään vaippoja.