Oletko keskivertoa älykkäämpi? Ennen kuin vastaat, vertaa onnistumistasi elämässä muihin ihmisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli ymmärsinkö oikein, että tässä tarkoitettiin älykkyydellä jotain muuta kuin ÄO:ta?

Bingo. Niitä juttuja joissa ap pärjää.

Monenlaiseen ihimisenmieli venyy, kun on pakkomielle olla paras, mutta ei olekaan. 

Äläpä muuta sano...

Tuskin olen mutta teen kovasti töitä jotta pärjäisin älykkäämpien joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Maxwelll kirjoitti:

Ei kukaan voi ajatella näin vuonna 2020?

Missä luolassa ap asuu?

Korkea älykkyys ei tarkoita että elämässä ”onnistuisi” tai menestyisi.

Missä luolassa itse asut? Joku ÄO on todettu jo ajat sitten mekanistiseksi ja kulttuurisidonnaiseksi rationaalisen päättelykyvyn mittariksi, ei älykkyyden mitaksi. Sama koskee muita kapeita käsityksiä älystä. Mutta kun kerran olet niin kartalla omasta mielestäsi, niin kerro ihmeessä, mitä viittaamasi "korkea älykkyys" on.

ap

Mistä näitä ÄO-jankkaajia vieläkin löytyy? Luulin, että tällainen jäi 90-luvulle.

Parhaatkaan älykkyystestit eivät ole täydellisiä objektiivisia mittareita jostain ihmisen perustasosta, vaan niitä voi harjoitella, ihan kuten kaikkea muutakin. Niillä voidaan yleensä erotella joukosta vajaaälyiset ja huippuyksilöt mutta käytännössä ÄO 115 ja 125 ovat ihan yhtä älykkäitä tai jopa päinvastoin.

Älykkyys on kulttuurisidonnainenkin asia. Jos menet jonnekin Kenian maaseudulle, ihmiset kuolevat nauruun kun saavat selville sinun olevan niin tyhmä, että eksyt ilman karttaa.

Korkea ÄO ei johda menestykseen vaan hyvät lähtökohdat tuottavat keskimäärin korkeamman ÄO:n kuin huonot. Kun on jo lähtökohtaisesti hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa, resurssit kunnossa, saa kunnon ruokaa ja hyvät yöunet, voi käydä kouluja: tuloksena on elämässä paremmin pärjääminen sekä myös älykkyystesteissä paremmin pärjääminen.

Vierailija kirjoitti:

Olen tutkitusti keskimääräistä älykkäämpi. Tämä todettiin, kun olin osastolla vaikean masennuksen ja itsemurhayrityksen takia.

Aika moni kommentoija on jo maininnut "tutkitusti" tai "testatusti". Kertokaa nyt, miten teitä on tutkittu ja testattu? Ihminen voi tehdä toiselle pilipalitestejä omien arvostustensa mukaan, voidaan mitata vaikka ihmisen taitoa toimia koirien kanssa tai kykyä ymmärtää eri poliittisten ryhmien intressejä. Looginen päättelykyky ei ole sen kummemmin älykkyyttä kuin kyky hahmottaa eri värejä, matemaattinen taito ei ole sen enempää älyä kuin kyky tunnistaa tunteita toisen kasvoilta ja osata reagoida niihin sosiaalisessa tilanteessa.

Älyä kokonaisuudessaan ei mikään testi mittaa, vain elämä.

ap

Perusnätti Tiina saa helposti kavereita ja parisuhteita. Itsetunto kasvaa. Tietää että minne meneekin, on sinne tervetullut. Siksi uskaltaa olla kunnianhimoinen ja hakeutua haluamiinsa töihin yms. Onnellinen, onnistunut. Siis älykäs?

Toisessa universumissa sama Tiina onkin ruma. Häntä kiusataan ja syrjitään, on ikisinkku. Itsetunto mennyt. Työt tai opiskelu ei motivoi, koska päällimmäisenä kaikkeen liittyy pysyvä huonoudentunne, vaikka miten ponnistelisi. Onneton, epäonnistunut. Siis tyhmä?

Elämä on aika huono testi, kun se ei ole kaikille sama.

Jos saisit koulussa helpon kokeen ja toinen vaikean, niin et ole välttämättä sitä toista yhtään fiksumpi, vaikka saisit enemmän oikeita vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tutkitusti keskimääräistä älykkäämpi. Tämä todettiin, kun olin osastolla vaikean masennuksen ja itsemurhayrityksen takia.

Aika moni kommentoija on jo maininnut "tutkitusti" tai "testatusti". Kertokaa nyt, miten teitä on tutkittu ja testattu? Ihminen voi tehdä toiselle pilipalitestejä omien arvostustensa mukaan, voidaan mitata vaikka ihmisen taitoa toimia koirien kanssa tai kykyä ymmärtää eri poliittisten ryhmien intressejä. Looginen päättelykyky ei ole sen kummemmin älykkyyttä kuin kyky hahmottaa eri värejä, matemaattinen taito ei ole sen enempää älyä kuin kyky tunnistaa tunteita toisen kasvoilta ja osata reagoida niihin sosiaalisessa tilanteessa.

Älyä kokonaisuudessaan ei mikään testi mittaa, vain elämä.

ap

Elämä ja elämässä menestyminen voi mitata monia asioita, mutta se mittari jota siinä käytetään ei ole älykkyys. Sitä varten on monia muita, paljon käyttökelpoisempia mittareita. Kuten vaikka resilienssi, joka lienee takana aika monessa niistä asioista jotka ap yhdistää hölmösti suoraan älyyn. Koetan nyt päästä yli siitä ettet päässytkään Mensaan vaikka luulit että menisit heittämällä läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Joissakin asioissa tunnen itseni tyhmäksi, joissakin taas muiden tyhmyys turhauttaa. Menestymättömyyteeni löytyy syitä erilaisista henkisistä ominaisuuksista muistakin kuin älykkyydestä, suurimman esteeni voisi tiivistää sanaan PELKO. Ehkä älykäs ei antaisi tunne-elämän ongelmien estää itseään, en tiedä?

Uskon noin. Uskon, että älykäs kykenee nousemaan tunteidensa yläpuolelle. Älykäs ei sorru pettämään, vaikka se houkuttelisi kuinka paljon. Älykäs käsittelee lentopelkonsa ennen lentokoneeseen menemistä tai ei mene lentokoneeseen. Koneessa pelosta ei ole hyötyä, mutta pelkoa voi hyödyntää ennen lentoa joko pidättäytymällä lentämästä tai ottamalla selvää lentoturvallisuudesta ja mitä itse voi tehdä turvallisuutensa eteen lennolla.

Ja sitten toisilla on elämä, jossa on vaan lennettävä jos aikoo tehdä duuninsa, pelosta huolimatta. Mitäs jos aloittaisit oman älykkyytesi kasvattamisen vaikkapa siitä, että tutustuisit traumojen vaikutukseen ihmismieleen. Ja riittääkö niissä lentoturvallisuudesta selvää ottaminen :D. Eli olet ap nyt tyhmä, mutta kunhan vähän sivistät itseäsi niin etköhän kohta taas pääse taas älykkäitten kerhoon. 

Olen lukenut traumoista riittävästi, esimerkiksi van der Kolkin The Body keeps the Scoren jo vuosia sitten, nythän se on viimein käännetty suomeksikin. Traumatietämys tukee juuri sitä mitä sanoin kehollisuudesta. Älykäs ihminen ymmärtää, että kaikkia asioita ei ratkaista niistä puhumalla ja niitä ajattelemalla, vaan keho kykenee auttamaan mieltä irrottautumisessa. Tämä liittyy oman toiminnan ohjaukseen: ota keho käyttöön, vaikka psyyke yrittää estää.

ap

Maxwelll kirjoitti:

Ei kukaan voi ajatella näin vuonna 2020?

Missä luolassa ap asuu?

Korkea älykkyys ei tarkoita että elämässä ”onnistuisi” tai menestyisi.

Ap ei menestyisi edes luolassa :) Ei ainakaan luettelonsa perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maxwelll kirjoitti:

Ei kukaan voi ajatella näin vuonna 2020?

Missä luolassa ap asuu?

Korkea älykkyys ei tarkoita että elämässä ”onnistuisi” tai menestyisi.

Missä luolassa itse asut? Joku ÄO on todettu jo ajat sitten mekanistiseksi ja kulttuurisidonnaiseksi rationaalisen päättelykyvyn mittariksi, ei älykkyyden mitaksi. Sama koskee muita kapeita käsityksiä älystä. Mutta kun kerran olet niin kartalla omasta mielestäsi, niin kerro ihmeessä, mitä viittaamasi "korkea älykkyys" on.

ap

Mistä näitä ÄO-jankkaajia vieläkin löytyy? Luulin, että tällainen jäi 90-luvulle.

Parhaatkaan älykkyystestit eivät ole täydellisiä objektiivisia mittareita jostain ihmisen perustasosta, vaan niitä voi harjoitella, ihan kuten kaikkea muutakin. Niillä voidaan yleensä erotella joukosta vajaaälyiset ja huippuyksilöt mutta käytännössä ÄO 115 ja 125 ovat ihan yhtä älykkäitä tai jopa päinvastoin.

Älykkyys on kulttuurisidonnainenkin asia. Jos menet jonnekin Kenian maaseudulle, ihmiset kuolevat nauruun kun saavat selville sinun olevan niin tyhmä, että eksyt ilman karttaa.

Korkea ÄO ei johda menestykseen vaan hyvät lähtökohdat tuottavat keskimäärin korkeamman ÄO:n kuin huonot. Kun on jo lähtökohtaisesti hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa, resurssit kunnossa, saa kunnon ruokaa ja hyvät yöunet, voi käydä kouluja: tuloksena on elämässä paremmin pärjääminen sekä myös älykkyystesteissä paremmin pärjääminen.

Jankkausta löytyy niin kauan kuin kaltaisesi "itsenäiset ajattelijat" tulevat pätemään omilla luulotelmillaan. Esimerkiksi suunnistustaito, johon viittaat, ei liity mitenkään älykkyyteen vaan on opittu taito. Älykkyys näkyy lähinnä oppimisnopeudessa ja kyvyssä soveltaa opittua, ei kuitenkaan itse taitojen osaamisessa. 

Esimerkiksi mensatyyppisessä älykkyystestissä vaaditaan vähän ja aika alkeellisia taitoja; lähinnä kynällä kirjoittamisen taitoa. Lisäksi perustavanlaatuinen lineaarisen progression käsitys, jotta niissä matriiseissa voi hahmottaa kehityssuunnat kuvioiden muutoksessa. Muita perustietoja ja taitoja ei tarvita. Tietenkin näkevät silmät lisäksi. Mutta teoriassa ainakin nämä kuviot voidaan korvata pistekirjoituksella näkövammaisille. 

Voidaan sanoa että melkein kaikkialla maailmassa aikuiset hallitsevat nämä perustaidot. Itse testi mittaa ihmisten välistä suorituskykyeroa soveltaa kyseisiä taitoja päättelyitse. Se on melko kiinteä aivojen ominaisuus eikä siihen vaikuta koulutus tai ruokavalio. 

Ei nämä faktat ole muuttuneet sitten 90-luvun, joten jos siitä asti olet aiheesta tuloksetta jankannut, ehkä olisi jo aika lopetella. 

Ei älykkyyttä mitata ihmissuhteiden määrässä tai työasemasta. Huippuälykästä ei välttämättä kiinnosta suhtet ja johtajan pesti. Lisäksi menestyminen riippuu paljon vanhempien tulotasosta, köyhän lapsi jää helpommin ulkopuoliseksi jne. joten ihan eri lähtökohdat kuin hyvätuloisen lapsella. Eli ap:n mainitsemat asiat eivät olet mitenkään älykkyyden mittareita.

Mensan testi on se mikä kertoo oikeasta älykkyydestä, vaikka jotkut huonosti Mensan testissä pärjäävät eivät halua myöntää tätä (mikä on ymmärrettävää).

Mensan nettitesti kertoo että kuulun 2% älykkäimpään joukkoon, toki vain nettitesti, oikeaa testiä en ole tehnyt. uskallan kuitenkin väittää että aika suurella todennäköisyydellä olen keskivertoa älykkäämpi.

Akateemista koulutusta, keskivertoa parempaa palkkaani, blondia hoikkaa 25v tyttöystävääni tai erittäin rentoa 6h/päivä työpaikkaani en pidä älykkyyden saavutuksina vaikka näiden perusteella asiat onnistuneet minulta erittäin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Joissakin asioissa tunnen itseni tyhmäksi, joissakin taas muiden tyhmyys turhauttaa. Menestymättömyyteeni löytyy syitä erilaisista henkisistä ominaisuuksista muistakin kuin älykkyydestä, suurimman esteeni voisi tiivistää sanaan PELKO. Ehkä älykäs ei antaisi tunne-elämän ongelmien estää itseään, en tiedä?

Uskon noin. Uskon, että älykäs kykenee nousemaan tunteidensa yläpuolelle. Älykäs ei sorru pettämään, vaikka se houkuttelisi kuinka paljon. Älykäs käsittelee lentopelkonsa ennen lentokoneeseen menemistä tai ei mene lentokoneeseen. Koneessa pelosta ei ole hyötyä, mutta pelkoa voi hyödyntää ennen lentoa joko pidättäytymällä lentämästä tai ottamalla selvää lentoturvallisuudesta ja mitä itse voi tehdä turvallisuutensa eteen lennolla.

Ja sitten toisilla on elämä, jossa on vaan lennettävä jos aikoo tehdä duuninsa, pelosta huolimatta. Mitäs jos aloittaisit oman älykkyytesi kasvattamisen vaikkapa siitä, että tutustuisit traumojen vaikutukseen ihmismieleen. Ja riittääkö niissä lentoturvallisuudesta selvää ottaminen :D. Eli olet ap nyt tyhmä, mutta kunhan vähän sivistät itseäsi niin etköhän kohta taas pääse taas älykkäitten kerhoon. 

Olen lukenut traumoista riittävästi, esimerkiksi van der Kolkin The Body keeps the Scoren jo vuosia sitten, nythän se on viimein käännetty suomeksikin. Traumatietämys tukee juuri sitä mitä sanoin kehollisuudesta. Älykäs ihminen ymmärtää, että kaikkia asioita ei ratkaista niistä puhumalla ja niitä ajattelemalla, vaan keho kykenee auttamaan mieltä irrottautumisessa. Tämä liittyy oman toiminnan ohjaukseen: ota keho käyttöön, vaikka psyyke yrittää estää.

ap

No mitä ihmettä sitten horiset lentämisestä pidättäytymisestä tai lentoturvallisuudesta selvän ottamisesta? Hienosti kerkesit tässä välissä käydä vähän googlettelemassa :D.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on aika huono testi, kun se ei ole kaikille sama.

Jos saisit koulussa helpon kokeen ja toinen vaikean, niin et ole välttämättä sitä toista yhtään fiksumpi, vaikka saisit enemmän oikeita vastauksia.

Tämä on totta. Niinpä älykkyys ja elämästä suoriutuminenkin on suhteellista.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Joissakin asioissa tunnen itseni tyhmäksi, joissakin taas muiden tyhmyys turhauttaa. Menestymättömyyteeni löytyy syitä erilaisista henkisistä ominaisuuksista muistakin kuin älykkyydestä, suurimman esteeni voisi tiivistää sanaan PELKO. Ehkä älykäs ei antaisi tunne-elämän ongelmien estää itseään, en tiedä?

Uskon noin. Uskon, että älykäs kykenee nousemaan tunteidensa yläpuolelle. Älykäs ei sorru pettämään, vaikka se houkuttelisi kuinka paljon. Älykäs käsittelee lentopelkonsa ennen lentokoneeseen menemistä tai ei mene lentokoneeseen. Koneessa pelosta ei ole hyötyä, mutta pelkoa voi hyödyntää ennen lentoa joko pidättäytymällä lentämästä tai ottamalla selvää lentoturvallisuudesta ja mitä itse voi tehdä turvallisuutensa eteen lennolla.

Ja sitten toisilla on elämä, jossa on vaan lennettävä jos aikoo tehdä duuninsa, pelosta huolimatta. Mitäs jos aloittaisit oman älykkyytesi kasvattamisen vaikkapa siitä, että tutustuisit traumojen vaikutukseen ihmismieleen. Ja riittääkö niissä lentoturvallisuudesta selvää ottaminen :D. Eli olet ap nyt tyhmä, mutta kunhan vähän sivistät itseäsi niin etköhän kohta taas pääse taas älykkäitten kerhoon. 

Olen lukenut traumoista riittävästi, esimerkiksi van der Kolkin The Body keeps the Scoren jo vuosia sitten, nythän se on viimein käännetty suomeksikin. Traumatietämys tukee juuri sitä mitä sanoin kehollisuudesta. Älykäs ihminen ymmärtää, että kaikkia asioita ei ratkaista niistä puhumalla ja niitä ajattelemalla, vaan keho kykenee auttamaan mieltä irrottautumisessa. Tämä liittyy oman toiminnan ohjaukseen: ota keho käyttöön, vaikka psyyke yrittää estää.

ap

No mitä ihmettä sitten horiset lentämisestä pidättäytymisestä tai lentoturvallisuudesta selvän ottamisesta? Hienosti kerkesit tässä välissä käydä vähän googlettelemassa :D.

Mitä sinä horiset? Ne olivat esimerkkejä siitä, että älykäs ihminen aina tekee peloilleen jotain. Pelko on vain merkki siitä, että on ratkaistavia asioita. Ei se ole mikään tulvan tai hirmumyrskyn kaltainen luonnonilmiö, jolle ei mitään voi.

ap

Elän sitä elämää, jonka olen itse halunnut. Jonkun toisen silmissä olen varmasti kaikkea muuta kuin menestyjä, mutta jos tyytyväisyys on mittari, niin olen erittäin menestynyt.

Onnellista itselleni, että en koskaan ole kaivannut elämääni mitään kalliita asioita, niin ei ole myöskään ollut tarvetta valita uraa siitä saatavan palkan mukaan, vaan on päätynyt työskentelemään oman intohimonsa parissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Joissakin asioissa tunnen itseni tyhmäksi, joissakin taas muiden tyhmyys turhauttaa. Menestymättömyyteeni löytyy syitä erilaisista henkisistä ominaisuuksista muistakin kuin älykkyydestä, suurimman esteeni voisi tiivistää sanaan PELKO. Ehkä älykäs ei antaisi tunne-elämän ongelmien estää itseään, en tiedä?

Uskon noin. Uskon, että älykäs kykenee nousemaan tunteidensa yläpuolelle. Älykäs ei sorru pettämään, vaikka se houkuttelisi kuinka paljon. Älykäs käsittelee lentopelkonsa ennen lentokoneeseen menemistä tai ei mene lentokoneeseen. Koneessa pelosta ei ole hyötyä, mutta pelkoa voi hyödyntää ennen lentoa joko pidättäytymällä lentämästä tai ottamalla selvää lentoturvallisuudesta ja mitä itse voi tehdä turvallisuutensa eteen lennolla.

Ja sitten toisilla on elämä, jossa on vaan lennettävä jos aikoo tehdä duuninsa, pelosta huolimatta. Mitäs jos aloittaisit oman älykkyytesi kasvattamisen vaikkapa siitä, että tutustuisit traumojen vaikutukseen ihmismieleen. Ja riittääkö niissä lentoturvallisuudesta selvää ottaminen :D. Eli olet ap nyt tyhmä, mutta kunhan vähän sivistät itseäsi niin etköhän kohta taas pääse taas älykkäitten kerhoon. 

Olen lukenut traumoista riittävästi, esimerkiksi van der Kolkin The Body keeps the Scoren jo vuosia sitten, nythän se on viimein käännetty suomeksikin. Traumatietämys tukee juuri sitä mitä sanoin kehollisuudesta. Älykäs ihminen ymmärtää, että kaikkia asioita ei ratkaista niistä puhumalla ja niitä ajattelemalla, vaan keho kykenee auttamaan mieltä irrottautumisessa. Tämä liittyy oman toiminnan ohjaukseen: ota keho käyttöön, vaikka psyyke yrittää estää.

ap

No mitä ihmettä sitten horiset lentämisestä pidättäytymisestä tai lentoturvallisuudesta selvän ottamisesta? Hienosti kerkesit tässä välissä käydä vähän googlettelemassa :D.

Mitä sinä horiset? Ne olivat esimerkkejä siitä, että älykäs ihminen aina tekee peloilleen jotain. Pelko on vain merkki siitä, että on ratkaistavia asioita. Ei se ole mikään tulvan tai hirmumyrskyn kaltainen luonnonilmiö, jolle ei mitään voi.

ap

Jep jep, psykiatria tuottaa erehtymättömiä tuloksia 100% varmuudella, kukaan ei enää pelkää mitään kun on lukenut besselvanderkolkit ja vähän joogannut. Ja se joka pääsee mainitsemisen arvoisesta lentopelosta lukemalla lentoturvallisuudesta ei ole koskaan mainittavasti pelännytkään. Älykäs ihminen voi käydä terapiassa vuosia eikä silti taivas aukene. Älykkyys tuli tuolla yllä jo määriteltyäkin niin kuin on järkevää, eli kyky oivaltaa ja soveltaa muita nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Perusnätti Tiina saa helposti kavereita ja parisuhteita. Itsetunto kasvaa. Tietää että minne meneekin, on sinne tervetullut. Siksi uskaltaa olla kunnianhimoinen ja hakeutua haluamiinsa töihin yms. Onnellinen, onnistunut. Siis älykäs?

Toisessa universumissa sama Tiina onkin ruma. Häntä kiusataan ja syrjitään, on ikisinkku. Itsetunto mennyt. Työt tai opiskelu ei motivoi, koska päällimmäisenä kaikkeen liittyy pysyvä huonoudentunne, vaikka miten ponnistelisi. Onneton, epäonnistunut. Siis tyhmä?

Tämä on mielenkiintoinen asetelma. Nämä perusnätit aina onnistuneet Tiinat kokevat usein keski-iässä syvän merkityksettömyyden kriisin ja alkavat vasta silloin kysellä läheisiltään asioita, jotka muut ovat käsitelleet jo teini-iässä: Mitä järkeä tässä kaikessa on? Olen saavuttanut kaiken, mutta elämäni tuntuu silti tyhjältä. Miksi? Mikä on elämän tarkoitus? Täytyykö minun jatkaa tätä samaa vielä kolmekymmentä vuotta?

Ruma ja epäonnistunut Tiina taas ei ole koskaan päässyt tärkeitä kysymyksiä pakoon. Hänellä on tasan kaksi vaihtoehtoa: katkeroitua ja uskoa siten itsekin huonommuuteensa, tai kieltäytyä hänelle tarjotusta roolista. Rumakin Tiina kykenee tekemään sen paremman valinnan ja kulkemaan omaa polkuaan.

Elämä ei ole reilua, sen myönnän.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusnätti Tiina saa helposti kavereita ja parisuhteita. Itsetunto kasvaa. Tietää että minne meneekin, on sinne tervetullut. Siksi uskaltaa olla kunnianhimoinen ja hakeutua haluamiinsa töihin yms. Onnellinen, onnistunut. Siis älykäs?

Toisessa universumissa sama Tiina onkin ruma. Häntä kiusataan ja syrjitään, on ikisinkku. Itsetunto mennyt. Työt tai opiskelu ei motivoi, koska päällimmäisenä kaikkeen liittyy pysyvä huonoudentunne, vaikka miten ponnistelisi. Onneton, epäonnistunut. Siis tyhmä?

Tämä on mielenkiintoinen asetelma. Nämä perusnätit aina onnistuneet Tiinat kokevat usein keski-iässä syvän merkityksettömyyden kriisin ja alkavat vasta silloin kysellä läheisiltään asioita, jotka muut ovat käsitelleet jo teini-iässä: Mitä järkeä tässä kaikessa on? Olen saavuttanut kaiken, mutta elämäni tuntuu silti tyhjältä. Miksi? Mikä on elämän tarkoitus? Täytyykö minun jatkaa tätä samaa vielä kolmekymmentä vuotta?

Ruma ja epäonnistunut Tiina taas ei ole koskaan päässyt tärkeitä kysymyksiä pakoon. Hänellä on tasan kaksi vaihtoehtoa: katkeroitua ja uskoa siten itsekin huonommuuteensa, tai kieltäytyä hänelle tarjotusta roolista. Rumakin Tiina kykenee tekemään sen paremman valinnan ja kulkemaan omaa polkuaan.

Elämä ei ole reilua, sen myönnän.

ap

Olisit vaan reilusti myöntänyt tappiosi tuon ympäripyöreän sillisalaatin sijaan. -Eri.

No niin ap, testaan sinun älyäsi.

herään aamuun kiviluolassa jossa ei ole tulta eikä vettä eikä ketään ihmistä 100 km säteellä ja paikka on  Tampereesta pohjoiseen, Tamperettakaan ei ole. Maailma on jääkauden jälkeinen ja jo metsittynyt ja faunoittunut kyllä.

Miten toimit? On kesä.

Lapsi valmistuu insinööriksi - ok

Viihdyn työssä ja työttömyys ei uhkaa - ok

Asun juuri missä haluan - ok

Kavereita on sikana - ok

Miesten kanssa menee aina vituix - olen idiootti.