Koska retkien koulussa pitää olla maksuttomia, ne on lopetettu lähes täysin

Olisko tuollaisten retkien teko kouluajan jälkeen, mutta koulun ohjelmoimana "kerhotoimintana" mahdollista?

Meidän keskituloiselle, mutta epäaktiiviselle perheelle on ollut hyväksi, että lapset ovat pikkurahalla päässeet kokeilemaan jotain uutta,ja näin on sitten koko perhe innostunut noista. Esim. ei oltu koskaan käyty teatterissa lasten kanssa, kiipeilemässä tai lähikunnan (=ei oman) uimahallissa.

Koska lapset ovat noista pitäneet, niin on sitten tehty yhdessäkin. Näin keskituloisina on rahaa, mutta onhan se eri asia ostaa teatteriliput koko perheelle (4*65 e + väliaikaruoka + matkat), kuin maksaa lapsen teatterireissusta 10 e.

Lähinnä tuossa on kuitenkin kyse siitä, että emme vie lapsia (usein) paikkoihin, joista itse emme ole kiinnostuneita tai jotka jotenkin olisivat tuttuja, ellei lapsi tajua pyytää. Retkien jälkeen ovat tajunneet pyytää. Ennen kokeilua lapsi ei voi edes tietää, että pitää taidenäyttelyistä tai hurjemmasta hyppytornista.

Kuvittele itsesi tähän asemaan:

1. Olet 10-vuotias.

2. Perheesi muodostuu sinusta ja äidistäsi.

3. Äitisi on alkoholisti. Hoitokontaktit ja sossukontaktit on, rahaa ei ole. Ongelmat ovat ylisukupolvisia, joten apua ei tule isovanhemmilta.

4. Sinun perustarpeistasi ei huolehdita kunnolla. Teet itse itsellesi ruokaa, peset omat vaatteesi joskus jaksaessasi, läksyjä et osaa etkä jaksa tehdä.

5. Kouluruoka on ainoa kunnon ruoka elämässäsi.

Ope ilmoittaa laskettelupäivästä.

- -

Suomessa on maksuton peruskoulu. Koulussa jokaisella pitää olla tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen koulun toimintaan. Koulussa yhdenkään lapsen ei tule kokea ulkopuolisuutta rahan takia. Koulussa ketään ei kiusata eikä jätetä ulkopuolelle.

T. Ope, joka rakastaa suomalaista koulujärjestelmää

Kerhotoiminnan järjestäminen on mahdollista, jos sitä vain joku järjestää, mutta aika vähän on vapaaehtoisia jotka haluavat siihen käyttää vapaa-aikaansa. Järjestellyt kuitenkin vaatii aina työtä. Ryhmälle toiminnan järjestäminen ei tule siinä samalla kun järjestää perheelle jotakin aktiviteettia. Järjestelyt vaatii ihan omanlaista organisointia ja myös ryhmänjohtamistaitoja.

Toinen kysymys on jälleen se rahan keruu. Voiko vanhemmat tai osallistujat siihen että se on oikeudenmukaista. Kuka ottaa vastuun keräämisestä ja rahoista, kuka valvoo että mitään väärinkäytöksiä ei tapahdu.

294 jatkaa:

Suomen koulujärjestelmä on niin ihailtu ja ulkomaillakin ylistetty siksi, että tämän järjestelmän avulla jokainen lapsi saa tasa-arvoisesti valmiudet hyvään elämään. Koulu tasoittaa perheiden välisiä hyvinvointieroja.

Ei me Suomen opettajat olla mitenkään niin poikkeuksellisen erinomaisia, eikä opetuksen taso ole meillä mitenkään parempaa kuin muualla. Ero on siinä, että meillä kaikki lapset saavat samantasoista opetusta ja kasvatusta. Ja jokainen voi koulun (ja varhaiskasvatuksen!) jälkeen jatkaa kohti hyvää aikuisuutta.

Monen mielestä tämä on tasapäistämistä ja ties mitä kommunismia. Mutta niinpä vain yhä edelleen esim. amerikkalaisdelegaatit lentävät Suomeen kyselemään, miksi homma meillä toimii paremmin kuin heillä.

294 huomauttaa vielä, että usein — ei aina — kiusaaminenkin palautuu muuten näihin perusjuttuihin: vaatteisiin, perheoloihin, köyhyyteen.

Mitä vähemmän koulussa annetaan myöden rikkaiden ja keskituloisten perheiden kotkotuksille, sitä vähemmän myös lapset kiinnittävät huomiota rahaan ja materiaan.

Minä en opettajana hyväksy kiusaamista. Tiedän, että köyhien ja huonovointisten perheiden lapset ansaitsevat koulun, jossa voi edes hetkeksi unohtaa sen, mitä kotona tapahtuu. Koulu on rauhan paikka. Koulun aikuiset ovat monelle lapselle ainoat turvalliset aikuiset. Koulun tehtävä on tasoittaa hyvinvointieroja, ei syventää kuilua.

Vierailija kirjoitti:

Kuvittele itsesi tähän asemaan:

1. Olet 10-vuotias.

2. Perheesi muodostuu sinusta ja äidistäsi.

3. Äitisi on alkoholisti. Hoitokontaktit ja sossukontaktit on, rahaa ei ole. Ongelmat ovat ylisukupolvisia, joten apua ei tule isovanhemmilta.

4. Sinun perustarpeistasi ei huolehdita kunnolla. Teet itse itsellesi ruokaa, peset omat vaatteesi joskus jaksaessasi, läksyjä et osaa etkä jaksa tehdä.

5. Kouluruoka on ainoa kunnon ruoka elämässäsi.

Ope ilmoittaa laskettelupäivästä.

- -

Suomessa on maksuton peruskoulu. Koulussa jokaisella pitää olla tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen koulun toimintaan. Koulussa yhdenkään lapsen ei tule kokea ulkopuolisuutta rahan takia. Koulussa ketään ei kiusata eikä jätetä ulkopuolelle.

T. Ope, joka rakastaa suomalaista koulujärjestelmää

Meillä huolehditaan lapsesta ja on varaa osallitua. Lapsi ei kuitenkaan ole innostunut laskettelusta, eikä lähde.

Ei niihin laskettelupäiviin kaikki osallistu, vaan ovat ihan vapaaehtoisesti koulun liikuntapäivässä.

Vierailija kirjoitti:

294 jatkaa:

Suomen koulujärjestelmä on niin ihailtu ja ulkomaillakin ylistetty siksi, että tämän järjestelmän avulla jokainen lapsi saa tasa-arvoisesti valmiudet hyvään elämään. Koulu tasoittaa perheiden välisiä hyvinvointieroja.

Ei me Suomen opettajat olla mitenkään niin poikkeuksellisen erinomaisia, eikä opetuksen taso ole meillä mitenkään parempaa kuin muualla. Ero on siinä, että meillä kaikki lapset saavat samantasoista opetusta ja kasvatusta. Ja jokainen voi koulun (ja varhaiskasvatuksen!) jälkeen jatkaa kohti hyvää aikuisuutta.

Monen mielestä tämä on tasapäistämistä ja ties mitä kommunismia. Mutta niinpä vain yhä edelleen esim. amerikkalaisdelegaatit lentävät Suomeen kyselemään, miksi homma meillä toimii paremmin kuin heillä.

Tuon jälkeen ihmettelen miten Suomen peruskoulun läpäisee oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisessä. Niin suuria, että jatko-opinmot ja omien asoiden hoito on lähes mahdotonta. Ihan suomalaisia oppilaita, usein poikia.

Kuvittele että nyt tuo 10 v ja muut asiansa hoitavat yyhoiden lapset saa kuulla koko ajan että missä ne muut on ollut viikonloppuna. Hiihtämässä ja museoissa jne.

Ja ennen ne asiansa hoitavat yyhoot ja muut köyhät saattoi sanoa että pääset laskettelemaan sitten talviliikuntapäivänä sinäkin vaikka muuten ei ole varaa.

Tämä on iso parannus ja toivottavasti pikkuhiljaa lakkaa kaikki retkiin, leirikouluihin, rahankeräyksiin, talkoisiin, myyjäisiin ja osallistumisiin liittyvä epäsopu ja jatkuva vatvominen. On selkeä linjaus, että koulu ei maksullisia retkiä järjestä ja piste.

Kyllä koululaiset pääsevät edelleen retkille. Laskettelut ja muut kalliit ajanvietteet eivät kuulu perusopetuksen alaan, joten sellaisia ei tarvitsekaan koulun kautta järjestää (ellei laskettelukeskus tai muu taho halua retkeä sponsoroida).

Kunhan vielä siitä älyttömyydestä päästäisiin, että "talkoina" tai "rahankeräyksenä" lapset ja heidän vanhempansa myyvät toisilleen leipomuksia tai pitävät yllä kokonaista elinkeinoalaa: koululaisille mm. vessapaperia, sukkia tai keksejä vähittäismyyntiin välittäviä firmoja.

Näihin en anna lasten osallistua, en osallistu itse enkä anna myöskään osuutta rahana, koska en halua tukea ylläkuvattua toimintaa tai olla siinä mukana.

Sen sijaan voin tarvittaessa olla luokalle esim. valvojana tai kuskina, jos sellaista tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

294 jatkaa:

Suomen koulujärjestelmä on niin ihailtu ja ulkomaillakin ylistetty siksi, että tämän järjestelmän avulla jokainen lapsi saa tasa-arvoisesti valmiudet hyvään elämään. Koulu tasoittaa perheiden välisiä hyvinvointieroja.

Ei me Suomen opettajat olla mitenkään niin poikkeuksellisen erinomaisia, eikä opetuksen taso ole meillä mitenkään parempaa kuin muualla. Ero on siinä, että meillä kaikki lapset saavat samantasoista opetusta ja kasvatusta. Ja jokainen voi koulun (ja varhaiskasvatuksen!) jälkeen jatkaa kohti hyvää aikuisuutta.

Monen mielestä tämä on tasapäistämistä ja ties mitä kommunismia. Mutta niinpä vain yhä edelleen esim. amerikkalaisdelegaatit lentävät Suomeen kyselemään, miksi homma meillä toimii paremmin kuin heillä.

Tuon jälkeen ihmettelen miten Suomen peruskoulun läpäisee oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia luetun sisällön ymmärtämisessä. Niin suuria, että jatko-opinmot ja omien asoiden hoito on lähes mahdotonta. Ihan suomalaisia oppilaita, usein poikia.

Tilastomatematiikka selittää asian.

Sama kuin rokotuksissa: suuri osa hyötyy, yksittäiset sairastuu.

Koulua arvioitaessa kannattaa arvioida keskiarvoja ja mediaaneja.

T. Tää ope (294)

Vierailija kirjoitti:

Kuvittele että nyt tuo 10 v ja muut asiansa hoitavat yyhoiden lapset saa kuulla koko ajan että missä ne muut on ollut viikonloppuna. Hiihtämässä ja museoissa jne.

Ja ennen ne asiansa hoitavat yyhoot ja muut köyhät saattoi sanoa että pääset laskettelemaan sitten talviliikuntapäivänä sinäkin vaikka muuten ei ole varaa.

Hiihtämään ja museoihin pääsee koululaisesi edelleenkin.

Toki ilmastonmuutos saattaa tuon hiihtämisen poistaa tasaveroisesti kaikilta.

Aivan selvää on se, että suomalainen peruskoulujärjestelmä hyödyttää kansantaloutta tällaisenaan.

Koulussa kaikki oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, ainakin auttavasti.

Priorisointi näissä asioissa on tärkeää. Veroeuroilla maksetussa koulussa on ensiarvoisen tärkeää oppia tietyt akateemiset ja sosiaaliset taidot. Laskettelemistaito - niin kivaa kuin laskettelu onkin - ei ole kansalaisille niin tärkeä taito, että siihen pitäisi pistää verorahojamme. Maksuton, tasa-arvoinen peruskoulu perustuu siihen, että kaikki koulun toiminta on kaikille ilmaista.

Kaikkea kivaa ei voi saada, ja sekin on ihan hyvä läksy, jonka voi koulussa (tai huoltajana) oppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, viime vuonna koulun talviliikuntapäivänä pääsi halvalla laskettelemaan. Nyt tuo vaihtui noppapeliksi (jazz) koulun pihalla. Hieno talviliikuntapäivä.

Jos TALVIliikuntapäivä on muutettu noppapeliksi, niin tuntuu että tahallaan ollaan haluttu korostaa uuden lain tyhmyyttä, jotta vanhemmat kritisoisivat sitä. Ihan yhtä hyvin olisi voinut järjestää perinteisiä aktiviteetteja, kuten hiihtoa, luistelua, mäenlaskua ja pilkkimistä.

Miten niin? Nuo perinteiset aktiviteetit eivät ole kelvanneet silloinkaan, kun lisänä oli maksullinen laskettelu. Siksi koko päivää on muutettu.

Vierailija kirjoitti:

Kuvittele itsesi tähän asemaan:

1. Olet 10-vuotias.

2. Perheesi muodostuu sinusta ja äidistäsi.

3. Äitisi on alkoholisti. Hoitokontaktit ja sossukontaktit on, rahaa ei ole. Ongelmat ovat ylisukupolvisia, joten apua ei tule isovanhemmilta.

4. Sinun perustarpeistasi ei huolehdita kunnolla. Teet itse itsellesi ruokaa, peset omat vaatteesi joskus jaksaessasi, läksyjä et osaa etkä jaksa tehdä.

5. Kouluruoka on ainoa kunnon ruoka elämässäsi.

Ope ilmoittaa laskettelupäivästä.

- -

Suomessa on maksuton peruskoulu. Koulussa jokaisella pitää olla tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen koulun toimintaan. Koulussa yhdenkään lapsen ei tule kokea ulkopuolisuutta rahan takia. Koulussa ketään ei kiusata eikä jätetä ulkopuolelle.

T. Ope, joka rakastaa suomalaista koulujärjestelmää

Tällaisessa tapauksessa vanhempi kuuluu jonnekin kurileirille, jossa hänet sopeutetaan takaisin yhteiskuntaan ja lapsi siksi ajaksi sijoitukseen perheseen, joka pystyy huolehtimaan hänen perustarpeistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvittele itsesi tähän asemaan:

1. Olet 10-vuotias.

2. Perheesi muodostuu sinusta ja äidistäsi.

3. Äitisi on alkoholisti. Hoitokontaktit ja sossukontaktit on, rahaa ei ole. Ongelmat ovat ylisukupolvisia, joten apua ei tule isovanhemmilta.

4. Sinun perustarpeistasi ei huolehdita kunnolla. Teet itse itsellesi ruokaa, peset omat vaatteesi joskus jaksaessasi, läksyjä et osaa etkä jaksa tehdä.

5. Kouluruoka on ainoa kunnon ruoka elämässäsi.

Ope ilmoittaa laskettelupäivästä.

- -

Suomessa on maksuton peruskoulu. Koulussa jokaisella pitää olla tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen koulun toimintaan. Koulussa yhdenkään lapsen ei tule kokea ulkopuolisuutta rahan takia. Koulussa ketään ei kiusata eikä jätetä ulkopuolelle.

T. Ope, joka rakastaa suomalaista koulujärjestelmää

Meillä huolehditaan lapsesta ja on varaa osallitua. Lapsi ei kuitenkaan ole innostunut laskettelusta, eikä lähde.

Ei niihin laskettelupäiviin kaikki osallistu, vaan ovat ihan vapaaehtoisesti koulun liikuntapäivässä.

On eri asia valita sitä mikä kiinnostaa tai jäädä joskus vaille vaikka kiinnostaisi, kuin kokea systemaattisesti puutetta ja valinnan vaihtoehtojen kapeutumista köyhyyden takia. Se että jonkun hyvätuloisen perheen lapsi ei halua lasketella tai hurahtaa vaikka kierrätysvaatteisiin, mutta hänelle on maailma auki, on ihan eri juttu kuin se että sen köyhän/elämänhallintaongelmaisen perheen lapsella ei ole varaa miettiä haluamisiaan tai valita, se on kävelyä koulun pihalla ja kirppiksen halvin takki, piste. Tämä on vähän sama kuin hakisit virkavapaata hyvässä taloudellisessa tilanteessa viettääkseni sapattivuotta ja sitten ihmettelet että mitä ne pitkäaikaistyöttömät kitisee, elämänhän on kuin silkkiä vaan.

Ope kirjoitti:

Aivan selvää on se, että suomalainen peruskoulujärjestelmä hyödyttää kansantaloutta tällaisenaan.

Koulussa kaikki oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, ainakin auttavasti.

Priorisointi näissä asioissa on tärkeää. Veroeuroilla maksetussa koulussa on ensiarvoisen tärkeää oppia tietyt akateemiset ja sosiaaliset taidot. Laskettelemistaito - niin kivaa kuin laskettelu onkin - ei ole kansalaisille niin tärkeä taito, että siihen pitäisi pistää verorahojamme. Maksuton, tasa-arvoinen peruskoulu perustuu siihen, että kaikki koulun toiminta on kaikille ilmaista.

Kaikkea kivaa ei voi saada, ja sekin on ihan hyvä läksy, jonka voi koulussa (tai huoltajana) oppia.

Mutta kansantalous voisi hyötyä vielä enemmän jostakin muusta järjestelmästä, esimerkiksi sellaisesta joka ei tasapäistä sitä terävää kärkijoukkoa, joka on Suomen kilpailukyvyn kannalta globaalissa maailmassa aivan ensiarvoisen tärkeä. Kansantalous voisi hyötyä myös vähemmän tiukkapipoisesta maksuttomuuden tulkinnasta. Meillä on paljon perheitä, joilla on halua ja varaa laittaa euroja kiinni omien lastensa koulutukseen. Nyt heidän ei anneta tehdä tätä julkisen peruskoulun puitteissa, jolloin koulutusjärjestelmästä jää pois iso määrä rahaa. Osa rahasta kanavoituu yksityisiin valmennuskursseihin ja koulun jälkeisiin harrastuksiin ym. 

Suomen kouluihin voitaisiin perustaa stipendijärjestelmä. Silloin tuo edellä mainitun esimerkin 10-vuotias voisi lähteä muiden mukana edulliselle ryhmämatkalle ja saada elämänsä ensimmäisen laskettelukokemuksen. Nykytilanteessa koko luokka jää pyörimään sen oman tuttuakin tutumman koulun ympärille tekemään sitä ihan samaa mitä joka viikkoisilla liikuntatunneillakin tehdään.

Luokkaretket ja muu maksullinen koulutoita on ollut loistava keino erotella köyhät perheet rikkaista.

Se että "haluaako" lapsi lähteä mukaan maksulliselle retkelle korrelois aika hyvin myös siihen että onko varaa lähteä mukaan. Jos ei ole rahaa, niin ei kehtaa sanoa että ei voi lähteä, vaan ilmoittaa ettei haluakkaan lähteä. Täysin tarpeetonta eriarvoistamista. Meillä on lailla määrätty maksuton perusopetus, joten ihme juttu että tämä varallisuuden mukaan tapahtuva syrjiminen kesti näinkin pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Luokkaretket ja muu maksullinen koulutoita on ollut loistava keino erotella köyhät perheet rikkaista.

Riippuu paljon siitä miten tuo on järjestetty. Kaikilla opettajilla ei välttämättä ole kovin hyvät ryhmäjohtaja taidot. Kaikki opettajilla osaaminen ei riitä esim. luokkaretken järjestelyihin.

Parasta opetusta mitä noissa lapsi voi saada on se opi toimia ryhmässä jossa on erilaisia ihmisiä, joissa ihmiset taloudellinen tilanne on erilainen, kiinnostuksen kohteet on erilaiset jne. Opitaan olemaan sooloilematta "kun mä haluan sitä", "kun mä en halua tota". Opitaan tekemään asioita niin että kaikilla on mahdollisimman hauskaa mutta myös niin että opitaan jotakin muilta.

Maailmanääriin ryhmätoimisen kannalta ei ole pakko lähteä, mutta ihan hyvä sitä on joskus oppia tutun kouluympäristön ulkopuolellakin.

Vierailija kirjoitti:

Ope kirjoitti:

Aivan selvää on se, että suomalainen peruskoulujärjestelmä hyödyttää kansantaloutta tällaisenaan.

Koulussa kaikki oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, ainakin auttavasti.

Priorisointi näissä asioissa on tärkeää. Veroeuroilla maksetussa koulussa on ensiarvoisen tärkeää oppia tietyt akateemiset ja sosiaaliset taidot. Laskettelemistaito - niin kivaa kuin laskettelu onkin - ei ole kansalaisille niin tärkeä taito, että siihen pitäisi pistää verorahojamme. Maksuton, tasa-arvoinen peruskoulu perustuu siihen, että kaikki koulun toiminta on kaikille ilmaista.

Kaikkea kivaa ei voi saada, ja sekin on ihan hyvä läksy, jonka voi koulussa (tai huoltajana) oppia.

Mutta kansantalous voisi hyötyä vielä enemmän jostakin muusta järjestelmästä, esimerkiksi sellaisesta joka ei tasapäistä sitä terävää kärkijoukkoa, joka on Suomen kilpailukyvyn kannalta globaalissa maailmassa aivan ensiarvoisen tärkeä. Kansantalous voisi hyötyä myös vähemmän tiukkapipoisesta maksuttomuuden tulkinnasta. Meillä on paljon perheitä, joilla on halua ja varaa laittaa euroja kiinni omien lastensa koulutukseen. Nyt heidän ei anneta tehdä tätä julkisen peruskoulun puitteissa, jolloin koulutusjärjestelmästä jää pois iso määrä rahaa. Osa rahasta kanavoituu yksityisiin valmennuskursseihin ja koulun jälkeisiin harrastuksiin ym. 

Suomen kouluihin voitaisiin perustaa stipendijärjestelmä. Silloin tuo edellä mainitun esimerkin 10-vuotias voisi lähteä muiden mukana edulliselle ryhmämatkalle ja saada elämänsä ensimmäisen laskettelukokemuksen. Nykytilanteessa koko luokka jää pyörimään sen oman tuttuakin tutumman koulun ympärille tekemään sitä ihan samaa mitä joka viikkoisilla liikuntatunneillakin tehdään.

Kuvailit amerikkalaisen koulusysteemin, jonka suomalainen peruskoulu peittoaa mennen tullen, mitattiinpa asiaa millä mittarilla tahansa.

Kokoomuslaiset olivat 70-80-luvuilla peruskoulua vastaan, ja perustelut kokoomuslaisilla olivat juuri nuo, joita mainitsit. Itse asiassa EVA nousi varsin sotaisasti koko peruskouluaatetta vastaan systeemin syntyaikoina. Kun suomalaiskoulu sitten alkoi melko spontaanisti herättää kiinnostusta ulkomailla (esim. USA:ssa), samat oikeistolaiset käänsivät takkinsa. Tietenkin oikeistolle on hieman kiusallista, että demareiden tasapäistävä koululaitos onkin niin toimiva ja menestyvä.

Noin tilastollisesti katsottuna näkisin, ettei Suomen kokoisessa maassa ole ihan niin paljon superhyperlahjakkaita lapsia, että heidän vuoksensa koko toimiva koulusysteemi pitäisi kaataa ja myllätä uusiksi. Jo nyt lahjakkaita lapsia tuetaan koulussa, eikä heitä painosteta opiskelemaan samaa tahtia keskivertolasten kanssa. Tätä kutsutaan eriyttämiseksi, ja me opettajat teemme tätä lahjakkaiden lasten eriyttämistyötä päivittäin.

Itse olen 20-vuotisen urani aikana kohdannut yhden hyperlahjakkaan lapsen. Ihan silmittömiä määriä heitä ei ole. Toki näiden superlasten kannustaminen on äärimmäisen tärkeää paitsi kansantalouden myös heidän itsensä kannalta.