" Täydelliset" moku-liitot...
Mua ihmetyttää kun täällä kaikki hehkuttaa löytäneensä sen " maailman upeimman, täydellisen, sen oikean miehen" puolisokseen. Joillekin on sattunut joku psykopaatti mieheksi, mutta siitäkin on päästy eroon ja uuden ulkomaalaisen miehen kanssa onkin kaikki sitten ruusuilla tanssimista.
Onko suomalaiset naiset tosiaan niin naiiveja, että tumma mies puhuu ne ihan pökerryksiin ja saa ne uskomaan mitä vaan? Vai esittääkö täällä kaikki elämänsä olevan jotain mitä se on vain haaveissa?
Mä ite tapasin afrikkalaisen mieheni ihan teininä ja uskoin sen olevan niin ihana ja uskollinen ja " täydellinen" miltä se vaikutti. Nyt kolmekymppisenä neljän lapsen äitinä olen jo monta vuotta ollut perillä mieheni todellisesta luonteesta. Naisia on joka sormelle ja kaikille varmaankin runoillaan niin kauniita niin kauniita... ja kaikki menee läpi! Ite olen uskollinen enkä tollasta pettämistä ymmärrä, mutta mun luoksehan se kuitenkin aina palaa, se on pääasia. Eikä mieheni tajua että tiedän sen naisjutuista, se luulee mun uskovan kaiken mitä se sanoo. (Tyhmä suomalainen nainen kun olen...) Kotona mies on ihana mulle ja lapsille, se riittää mulle. Ei se vaihtamalla parane kuitenkaan. Yksin en haluais olla ja kaikissa miehissä on jotain vikaa, joku hakkaa, toinen juo ja suurin osa pettää...
Mun mielestä stereotypia mustasta miehestä joka iskee kaikkia valkosia naisia pitää aika hyvin paikkansa. Ainakin mun miehen kaikki kaverit on just samanlaisia. Oli sitten vaimo ja lapsia tai ei niin kaikki ne samanlailla käyttää nuoria tyttöjä hyväkseen. Ainakin täällä Tampereella missä me asutaan. Ei tulis mieleenkään tulla johonkin vertaistukiryhmään hymyilemään muille vaimoille, kun tiedän kuitenkin mitä miehensä tekevät selän takana...
Naiset, herätkää! Jos ette halua tyytyä samaan kuin mä niin miettikää tosissanne kannattaako miehen puheita uskoa. Uskokaa tai älkää, mut miehet osaa olla tosi romanttisia ja ihania usein just sen takia että ne voi peittää todellisen luonteensa.
Olen ite edelleen aika vetävän näköinen muori ja kuljen sitten yksin tai lasten kanssa kaupungin katuja niin teidän ulkomaalaiset miehenne päivittäin yrittää iskeä mua! Kai mulla on joku näkymätön leima otsassa " olen antanut mustalle miehelle" , mikä niitä houkuttelee...
Tämä nyt ihan varoituksen sanaksi ja totuuden julki tuomiseksi kaikille! Toivoa on aina, eli toivottavasti joku on löytänyt helmenkin kaiken sen roskan joukosta!
Kommentit (70)
Hehkutan nyt huvikseni täällä miten hyvä avioliitto ja miten ihana mies mulla on. Meillä on kaksi kaunista lasta. Mieheni on yrittäjä ja itse olen kotona. Meillä on todella onnellinen perhe koska meillä on raamatun periaatteet ohjaamassa perhe elämäämme. Jumalaa kunnioittava aviomies kunnioittaa myös perhettään ja osaa arvostaa vaimoaan.
Mieheni minut tavatessaan ei puhellut kauniita vaan järkeviä ja kiinnostavia asioita, koska tarkoitus ei ollut saada minua sänkyyn heti paikalla, vaan odotimme raamatun ohjeiden mukaan avioliittoon. Tämä onkin loistava perusta hyvälle avioliitolle! Kyllä niitä helmiäkin sieltä seasta löytyy!
Itse ulkomaalaisen miehen kanssa naimisisa oleva, erittäin onnellisena.... vaikka se kuinka muita ärsyttäisi. uskaltaisin väittää että mitä vähemmän olette tekemisissä muiden " moku" parien kanssa sen onnellisempia tod.näköisesti tulette olemaan. Ikävä kyllä totuus on että näissä piireissä kateus on numero ykkönen, en tiedä mistä se johtuu....
Näkeehän sen täälläkin palstalla kuinka nämä " vakikirjoittajat" ovat herkkiä arvostelemaan toisten elämää ja antamaan ainuita oikeita neuvoja elämään... Kuitenkin sitten paljastuu joskus todellinen puoli elämästä.... ikävää... Mutta ei ole toisten ihmisten vika jos elää vapaaehtoisesti suhteessa joss ei ole luottamusta ja näin olle katkeroituu. Yriteään me onnelliset muistaa aina näiden arvostelijoiden perimmäiset syyt!!!
Hyvää kesää kaikille!!
Surullista on jos ajattelee ettei ansaitse parempaa kuin pettäjän!
Hyviä puolisoita on olemassa väristä riippumatta! Meillä 16 v takana ilman moisia kiemuroita. Ongelmiahan suhteissa aina on mutta jossain raja! Olkaa ylpeitä itsestänne ja laittakaa selkeät säännöt, jokainen määritelkööt ne itse tietty! Tuntuu että niin kauan jatkavat nämä sällit kun heidän antaa sählätä.
Kun siihen nyt tuolla toisaalla moneen kertaan viitattiin :)
älkää siis ampuko viestintuojaa. Minä en puhu omasta suhteestani yhtään mitään,en hehkuta onnellisuutta enkä marise surullista liittoani,ei ole tarvetta kommentoida sitä mitenkään. kuten imouzzer sanoi, kannattaa olla mahdollisimman vähän tekemisissä toisten mokuperheiden kanssa, näin minäkin teen.
Täällä on nyt hehkutettu onnellisuutta aika lailla, mutta seuraava juttu on täyttä totta ja voi koskettaa jotain teistä onnellista perhettä.En aio mainita miehen kansallisuutta.
Mutta asiaan; kyse on täydellisestä muslimimiehestä, tai ainakin hänen vaimosta näin asian näkee. Tällä ko. miehellä on suomalainen muslimivaimo ja kolme lasta, olen nähnyt heidät Itäkeskuksessa onnellisena perheenä...mutta asialla on kääntöpuoli, miehellä on myös tyttöystävä, hän ei tiedä vaimosta mitään ja ilmeisesti vaimo ei tiedä tyttöystävästä. Eli mies viilaa linssiin molempia, mies pettää vaimoaa surutta, mutta tyttöystävä ei ketään, on vaan autuaan tietämätön, valitettavasti. Ja olen ymmärtänyt, että miehen piireissä hänestä puhutaan hyvänä muslimina samoin vaimosta.
Tyttöystävä on erittäin rakastunut, onnellinen ja he suunnittelevat yhteistä perhe-elämää ja lapsia. Mies on selittänyt asumisen erillään tietysti niin että se on haram, islamilaista vihkimistä he myös suunnittelevat tämän kuun lopulle. Tyttöystävä on tyytyväinen heidän elämään, mies on joskus yökylässä siellä...niin ja eihän pettäminen tapahdu yöaikaan todellakaan.
Eli olipa hyvä tai ei niin kyllä naisia löytyy, halut ne on hyvillä ihmisilläkin ja pettää voi vaimoa surutta. Näinköhän on ainut tyttöystävä....Säälittää vaimo, heidän lapset, tyttöystävä ja heidän tulevat lapset. Miestä en sääli, tai ehkä säälin koska on niin raukka ettei uskalla kertoa totuutta edes itselleen. Tyttöystävää ei voi moittia, koska hän luulee olevansa se ainut oikea miehelle, samoin vaimo ja 3 lasta.
Eli ei ne liitot aina niin onnellisia ole mitä ulospäin hehkutetaan tai ehkä on vaimojen mielestä...mies ei ajattele ku mihin päin muna osoittaa.
Olenkin miettinyt että pitäiskö puhkaista kupla...mutta taidan vaan tyytyä seuraamaan sivusta niin en itse siitä saa ongelmia elämääni.
Kannattaa avata silmät ennenkuin on liian myöhäistä, sillä maailmasta ei löydä miestä joka ei elämässään ole kertaakaan käynyt vieraissa. Joo ja en ole katkera, olen vaan avannut silmäni.
Hyvää onnea em.vaimolle ja kolmelle lapselle
Mä kyllä puhkaisisin kuplan. Mutta toisaalta en tajuakaan muslimipiireistä sen vertaa, että tietäisin kuinka paha rikos se olisi ja mitä siitä seuraisi. Toisten asioihin puuttuminen siis. Lähettäisin varmaan nimettömän kirjeen tuolle vaimolle ja tyttöystävällekin jos hänen nimensä tietäisin. Musta vaan tuollainen tilanne on itsessään kestämätön, eihän tuo tietämättömyys voi ikuisesti kestää. Parempihan se kupla on puhkaista nyt kun lapsia ei vielä tuolla toisella " vaimolla" ole! Joskus tuo tuleva kakkosvaimo saa ihan varmasti tietää ja mahtaakohan noin vaan hymyssä suin tilanteeseensa tyytyä! Siis tulevalta mieheltä melkoisen rankka petos. Ykkösvaimolle kanssa tietysti ja lapsille! Hirmuista jos mies ajattelee, että tietämättömyys on yhtä kuin hyväksyminen.
Ja toisesta aiheesta. Meillä ei tähän asti ole mokupariskuntia ystävänä ollut, mutta itseasiassa tässä viimeisten parin viikon aikana on muutama löytynyt. Itse en näe asiaa ollenkaan pahana, mikäli miehet (ja naisetkin) ovat just sellaisia kotona viihtyvää tyyppiä. Eipä nuo meidän miehet kovasti voi mistään juoruta, kun eivät missään käy. Senhän takia esim me just tällaisia kontakteja " haetaan" , kun muuten ystäväpiiri on pieni. Sanoisin, että aika tavallista " suomalaista" lapsiperheiden seurustelumeininkiä. Grillausta ja lasten kanssa leikkimistä, lomamatkoja tms. En minäkään niihin " piireihin" halua, niistä tuskin mitään hyvää seuraa.
ei aina ole hyötyä, paitsi jos on kuva mukana
Kiva seurata vierestä ja myhäillä että tässä taas nähtiin miesten uskottomuus. Oletan siis, että sinulla on asiasta kuulopuhetta tarkempaa tietoa. Mitään mutu tietoon pohjautuvaa en menisi infoamaan, mutta jos molemmat naiset tosiaan ovat tietämättömiä asian oikeasta laidasta niin kyllä ansaitsevat tietää.
ei mikään hyvä ystävä mutta kuitenkin. Valokuvia olisi helppo saada, senkun menisin tyttöystävälle kylään.
Ja miehen perheineen olen nähnyt itse ostoksilla, lapset kutsuivat miestä babaksi joten omia ne olivat. Naista lapset kutsuivat äidiksi...joten 1+1=2.
Mä vielä hetken haudon mielessäni mitä teen, en nimittäin halua ongelmia itselleni, kun ne tahtoo kääntyä sitten " käräyttäjää" vastaan. Ehkä otan itseäni niskasta kiinni ja sanon suoraan tyttöystävälle, tai ehkä jatkan omaa elämääni ja unohdan heidän elämän.
kannattaa harkita tosiaa sitten tarkalleen että mitä teet, olen huomannut ihan saman asian että " käräyttäjää" vastaanhan ne asiat yleensä kääntyvät. Itse ajattelen aina sillä tavoin kaikkia asioita, että miten itse tahtoisin tulla kohdelluksi. Ja tässä tapauksessa tahtoisin tietää. Miten sitten onnistuisi tuo käräytys tehdä nimettömänä,ettet joutuisi kärsijäksi...
-zizi
Voisiko sille miehelle kertoa, että tietää tämän pelistä ja antaa miehelle mahdollisuus hoitaa asia itse? Usein on niin kuin tässä aiemmin on todettu, että viestintuoja ammutaan.
kuumetta:
Eli ei ne liitot aina niin onnellisia ole mitä ulospäin hehkutetaan tai ehkä on vaimojen mielestä...mies ei ajattele ku mihin päin muna osoittaa.
Kannattaa avata silmät ennenkuin on liian myöhäistä, sillä maailmasta ei löydä miestä joka ei elämässään ole kertaakaan käynyt vieraissa.
Ja mä kun olen jo pitkään ajatellut olevani kyyninen vanha ämmä... mutta toiseksi jäin tuolle sutkauttajalle ;)
Pahasti on kirjoittaja miehiin pettynyt, jos negaatiot on noinkin voimakkaat. Yleistäminen on tällä palstalla suosittua, mutta " kuumetta" kommentoi kyllä huiput ;)
Jomar:
Ja toisesta aiheesta. Meillä ei tähän asti ole mokupariskuntia ystävänä ollut, mutta itseasiassa tässä viimeisten parin viikon aikana on muutama löytynyt. Itse en näe asiaa ollenkaan pahana, mikäli miehet (ja naisetkin) ovat just sellaisia kotona viihtyvää tyyppiä. Eipä nuo meidän miehet kovasti voi mistään juoruta, kun eivät missään käy. Senhän takia esim me just tällaisia kontakteja " haetaan" , kun muuten ystäväpiiri on pieni. Sanoisin, että aika tavallista " suomalaista" lapsiperheiden seurustelumeininkiä. Grillausta ja lasten kanssa leikkimistä, lomamatkoja tms. En minäkään niihin " piireihin" halua, niistä tuskin mitään hyvää seuraa.
Normaalit yksilöiden ja/tai perheiden väliset ystävyyssuhteet ovat niitä, joita ei ole väkisin tehty. Jokaikinen meistä varmasti valikoi ne suomalaiset ystävänsä suht tarkkaan... miksi sitten ulkomaalaisten ja mokuparien kohdallakaan pitäisi tyytyä vähempään? Jos tuttavuuden ainoa syy on sama kansallisuus, tai vain monikulttuurisuus, niin eipä se riitä. Muitakin yhdistäviä tekijöitä tarvitaan, jotta kemiat ja homma muutenkin toimii. Mutta ei toisia pariskuntia kannattaisi pelkästään senkään takia karttaa, että toinen osapuoli on tiettyä kansallisuutta. Kaikille pitäisi antaa tasapuoliset mahdollisuudet näyttää omat (hyvät)puolensa.
Esim. minulle ystävien luotettavuus on tärkeä asia, samoin miehelleni. Miksi siis kaveeraisimme jonkun sellaisen kanssa, jonka tiedämme selkään puukottajaksi, toisten elämän tahalliseksi sekoittajaksi, vaikka hlö olisikin esim. nigerialainen/suomalainen? Viihdymme myös kotona ja " piirit" saavat meidänkin puolestamme olla ihan rauhassa.
Hassu pikku tapahtuma muutaman päivän takaa. Mieheni oli kirkkoreissultaan tulossa, kun törmäsi opiskelukamuihinsa. Seuraan liittyi myös ennestään miehelleni tuntematon afrikkalaiskeikari, joka ilmoitti heti olevansa valmis herraties mihin palveluksiin ja uutta tulijaa auttamaan. Että onhan rankkaa, kun vastaanottokeskuksessa joutuu majailemaan, mutta että onneksi mies kuitenkin saapui tänne Eurooppaan näin kesällä, kun on mukavampaa, talvella onkin sitten kovemmat ajat jne. Ja joko joudut nyt keskukseen lähtemään (mies oli tulossa kotiin), kyllähän hän nyt jotain järjestää, että eihän sentään ainakaan nälissään tarvii olla. Mieheni oli jätkän köykäiseksi havainnut ja vedätti siinä sitten tarinassa mukana... mahtoi jätkältä venähtää naama, kun toiset selvensivät ukkelille asiat ;) Eli että jaaritteli paikkakunnalla ihan vakituiseen asustavalle miehelle :) Minä tunnistin hyyppärin helposti mieheni kuvauksesta, tuttu työni kautta het Suomeen saapumisestaan lähtien. Eikä varmastikaan ihastu asiasta, jos joskus tajuaa mokanneensa vielä just mun miehelleni ;)
Tuolla tarinalla halusin kertoa esimerkin tietystä ihmistyypistä, " piiriläisestä" , jolleka jokainen uusi paikkakunnalle saapunut on tietty vain turvis tai muuten heikossa asemassa ja siten hänen hyödynnettävissään... ja jota jotkut onnettomat perässäseuraajat kutsuvat nimellä " master" ;) Jolle normaalit ihmisten väliset suhteet ovat täysin tuntematon käsite, kaikesta ja kaikista pitää olla vain jotain hyötyä. Ja suomalaiset naiset ovat vain tietynlaisiin tarkoituksiin sopivia. Eli mies hoitelee tarvitsijoille naisia, töitä ym. korvausta vastaan, onhan hän " ammattilainen" . Hänelle esim. todisteeksi miehen ja naisen välisestä seksisuhteesta riittää se, että joku on nähnyt heidät kadulla kättelemässä toisiaan (hyvin yleinen ajatusmalli " piiriläisillä" muuten).
Itse äijä tuli maahan joitakin vuosia sitten, väänsi jonkun onnettoman kanssa " lupavauvan" , asuen kuitenkin itse toisen naisen kämpillä ja hänen elättinään, milloin muilta naimareissuiltaan ehti. Ja kun lupa oli turvallisesti pysyvä, kulkeutui kotimaan vaimo maisemiin... ja naimahommat muiden naisten kanssa ovat edelleen harrastuksenaan... joopa joo... Sattuneista syistä ei ole meidän " sohvaperunaamme" aiemmin törmännyt. Kun on herroilla ulkona kulkemis ajat yleensä hiukan eri aikaan vuorokaudesta ;)
Mun mies ei ollut YHTÄÄN innoissaan kun kerroin, että tutustuin vauvauinnin kautta suomalaiseen naiseen, jolla myöskin on sohvaperuna kenialainen mies ja he haluaisivat tavata... Mä nyt olen tällainen häsä-hösö ja keksin juttua vaikka perunasta, joten en pelkää uusien ihmisten tapaamista ja ajattelin, että mikä ettei. Onneksi tuo toinenkin kenialainen mies osottautui " kunnolliseksi" jalkapalloa rakastavaksi perheenisäksi, joten homma toimi. Todellakin mennään metsään jos aletaan tietoisesti etsimään niitä mokupiirejä ja niihin " tunkeutua" sen takia, että niin " kuuluu" tehdä kun itsekin on. Oikeat ystävät tulevat luonnollisesti, niin kuin sanoit. Ja mistä ne mokupiirit meille tulisi, kun mieheni on tullut Suomeen/tutustunut Suomeen minun kanssani? Ja mä olen tavissuomalainen vailla mokutaustaa. Ja se millaisen käsityksen olen Helsinkin " piireistä" saanut, niin apua, en halua että me, minä tai mieheni mennään lähellekään! Ja tuskin ne piirit meitä haluaisikaan. Me kun ollaan NIIN taviksia, ettei mitään rajaa. Oli kyllä kiva tavata tuo toinen suomi/kenia pari ja havaita, ettei olla ainoita! :)
Mun mies siis oli TOSI vastakahoinen alkuun kenialaista " veljeänsä" tapaamaan. Hän ei todellakaan perusta suhteitaan kansalaisuuteen tai saman maan kansalaisuuteen, ei ymmärrä tätä " veljeys" periaatetta sitten ollenkaan. Mutta niin kun kuuluukin, niin hyvä tyyppi on sitten hyvä tyyppi, oli sitten minkä värinen tahansa!
kuumetta:
Eli ei ne liitot aina niin onnellisia ole mitä ulospäin hehkutetaan tai ehkä on vaimojen mielestä...mies ei ajattele ku mihin päin muna osoittaa.
Kannattaa avata silmät ennenkuin on liian myöhäistä, sillä maailmasta ei löydä miestä joka ei elämässään ole kertaakaan käynyt vieraissa.
Siis kyllähän nyt helkutissa niitä hyviä/kunnollisia/uskollisia miehiäkin on, kaikissa kansalaisuuksissa. Toki toisissa enemmän kuin toisissa... Voisin vannoa, että oma suomalainen isäni ei ole ikinä äitiäni tai ketään muutakaan pettänyt. Oman miehen villistä " nuoruudesta" en voi mennä sanomaan, mutta sanoo, ettei ole koskaan pettänyt... Eikä kyllä ole minua pettänyt. Kun skeptiset silmät ovat auki kyllä! ;)
Pitäisikö tuo sanomasi nyt ymmärtää niin, että kaikkien aviomiehet ovat pettäjiä? Hirmu synkkä ajatus, ei kyllä ehkä ihan realistinen, onneksi.
kotipsykologialle pettymys, itse en ole lainkaan pettynyt miehiin, en nykyiseen enkä exään. Vaikka kirjotukseni kyynisyys ja negatiivisuus voisi niinkin antaa olettaa, totuus on kuitenkin toinen. Mutta muistaakseni kirjoitin alussa ettei ole tarvetta kommentoida omaa suhdettani oli se onnellinen tai onneton. Nostin vain kissan pöydälle, eli yksittäisen tapauksen hyvästä muslimimiehestä.
Totuus on kuitenkin se, mistä kukaan ei halua puhua eikä myöntää, asia on olemassa ja sitä ei kannata unohtaa. Tai siitä ei muka voisi puhua, ihan varmasti jokainen meistä tuntee jonkun joka on joko pettänyt tai tullut petyksi. Itse en voi vannoa onko mieheni pettänyt minua, sen tietää vain hän ja Jumala. Sitä minä ihmettelen kuinka tällä palstalla tämä asia on niin tabu, jos joku siitä puhuu niin heti ollaan kyynisiä vanhoja akkoja, muuten en ole vanha enkä tunne itseäni vanhaksi ;))) En tiedä onko teille jollekkin häpeä myöntää pettämisen olemassa oloa, sitä kun on tapahtunut maailman alusta saakka.
Ja jokainen meistä on varmasti jossakin vaiheessa elämäänsä tuntenut pienen pistoksen mielessään, entä jos mieheni pettää minua, vai onko näin?? Minä ainakin voin ihan rehellisesti myöntää miettineeni.
Mutta ilmeisesti täällä on turha pettämisestä puhua, koska teidän mielestänne sitä ei in real life tapahdu, ne vain keksitään ja kerrotaan tarinoina eteenpäin.
Eiköhän tässä ollut kyse siitä, että kärjistyksesi on otettu kirjaimellisesti vastaan. Ei varmaan kukaan tiedä, onko maailmassa miestä, joka ei olisi pettänyt, mutta ei varmaan kukaan tiedä sitäkään, jos vaikka onkin. Mahdollista sekin. Voisin kuvitella mieheni pysyvän mulle uskollisena, yhtä lailla voin kuvitella itseni pysyvän hänelle uskollisena.
Ei tartte olla sinisilmäinen tai pitää asiaa tabuna, jos uskoo, että maailmassa on hyviäkin miehiä niiden pettäjien lisäksi. Kaikesta huolimatta, lähdenpä tästä landelle (ja mies jää kaupunkiin, hmm....)
En missään nimessä väitä, etteivätkö suomalaiset miehet petä yhtä paljon kuin eri kulttuurista tulevatkin, mutta totuushan on että eri kulttuureista tulevat, esim. juuri arabimiehet ovat paljon räikeämpiä tässä puuhassa. Muistan kun itse asuin nuorena yhdessä Uudenmaan kaupungissa niin minua yritti iskeä ainakin viisi arabimiestä (siis eri kerroilla) kun lenkkeilin. Ajelivat fillarilla perässä ja kehuivat että olen yhtä kaunis kuin heidän pieni tyttärensä ja ehdottelivat jotain. Kaverini oli kaupassa töissä ja samaiset miehet olivat yrittäneet iskeä häntäkin ja tulleet seuraavalla kerralla noloina raskaana olevien vaimojen ja lapsikatraiden kanssa. Suomalaiset miehet eivät mun käsityksen mukaan juuri koskaan yritä iskeä ketään keskellä kirkasta päivää jossain kadulla. Sen verran jäykkiä ovat kuitenkin että aika kännissä pitää olla... Luulen suomalaisten miesten vähemmän nauttivan tästä vikittelystä ja olevan siinä huonompia. Sen sijaan he käyvät enemmän maksullisissa kuten mieheni perheelliset työkaverit joita strippibaarit ja horot kiinnostavat kummasti... Ihan yhtä yököttävää on kumpikin pettäminen!!!