Lue keskustelun säännöt.
Miehet, miksi jäätte huonoihin parisuhteisiin?
28.02.2020 |
Ihmetyttää, kun monessa keskustelussa on käynyt ilmi, että moni mies on todella tyytymätön parisuhteeseensa.
Seksi on harvinaista, puoliso ei tee lainkaan aloitteita tai ole kiinnostunut seksuaalisesta kanssakäymisestä.
Läheisyys on kortilla; puolisoa kiinnostaa vain TV tai älypuhelin, eikä oma mies.
Vastatkaa, miehet, miksi jaksatte olla näin huonoissa parisuhteissa?
Pidätteleekö teitä lasten kasvatus ja/tai asuntolaina? Vai ettekö edes halua parempaa elämää?
Ettekö saa aikaiseksi avioeroa tai lähtemistä parisuhteesta?
Miksi annatte kohdella itseänne huonosti ja antaa vaimojenne sivuuttaa teidän olemassaolonne ja tarpeenne?
Mitä hyvää tällainen avioliitto/parisuhde teille tarjoaa?
Olen siis itsekin mies, enkä ymmärrä, miksi toiset miehet jäävät jumiin noin huonoihin parisuhteisiin? Olen siis aidosti kiinnostunut, ja uskon, että montaa muutakin kiinnostaa.
Tässä aloituksessa ei ollut tietenkään tarkoituksena mollata tai haukkua ketään, vaan ihan puhdas uteliaisuus.
Kommentit (132)
Miehet ei halua olla yksin, eli ensin pitää löytää se joku toinen, pelehtiä sen kanssa ja sitten joko jättää tai jäädä kiinni jolloin nainen tekee senkin työn. Sitten voidaan ulista kuinka suurin osa avioeroista on naisten tekemiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, joten en voi puhua omasta puolestani, mutta olen kysynyt samaa lukuisia kertoja miespuolisilta kavereiltani, joiden parisuhdearki kuulostaa kertakaikkiaan kamalalta (mustasukkaisuutta, pomottamista, rajoittamista, jatkuvaa riitelyä, kiristämistä, fyysistäkin vävivaltaa edellä mainittujen henkisten lisäksi ja seksiä ehkä kerran vuodessa ja silloinkin sen saamiselle on lukuisia ehtoja ja vaatimuksia)
Vastauksista olen päätellyt, että turvallinen helvetti on joidenkin miesten mielestä parempi vaihtoehto kuin tuntematon sinkkuelämä. Jostain syystä pelko siitä että jos tästä nyt lähtee niin ei koskaan kenties löydä enää ketään, saa tekemään järjenvastaisen ratkaisun pysyä huonossa suhteessa. Jos vastaan kävelisi lupaus paremmasta suhteesta, he varmaan vaihtaisivat lennosta heti.
Osa myös pelkää konflikteja. Huutava ja itkevä nainen on kauhistus. Lisäksi painaa jokin mystinen velvollisuudentunto, naista ei kehdata jättää kun pelätään että se ei osaisi sitten huolehtia itsestään.
En osaa sanoa, kuinka paljon nämä vaikuttavat todellisuudessa, koska tiedän vain yhden puolen tarinasta, mutta tässä ehkä joitain syitä.
Erikosta että olet keskustelut lukuisten miespuolisten ystäviesi kanssa heidän parisuhdeongelmistaan. Liittyykö näihin tilanteisiin kenties jonkinlaista vonkausta sun suuntaan, koska siltähän toi vähän kuulostaa? Ymmärrä minua, vaimoni on ikävä ihminen.
Reilu tyyppi eroaisi ensin sitä ikävästä ja sitten vasta etsisi sympatiaa muualta.
Vähän kuin mun ex, itki minulle ettei hänellä ole ketään joka auttaisi, mutta kävipä ilmi että siellä oli samantien uusi tyttöystävä auttelemassa kun en viitsinyt eron jälkeen mennä jeesaamaan.
Onko niin vaikea ajatella, että jotkut miehet kaipaavat ihan rehellisesti puhekumppania, jolle voivat puhua ilman pelkoa suuttumisesta, hysteerisestä kohtauksesta, mustasukkaisuudesta tms.
Onko niin vaikea ajatella, että juuri sen vuoksi on helppo puhua ulkopuoliselle naiselle sillloin kun ei ole kysymys mistään vonkauksesta tai iskemisestä, ihan vaan ollaan kaksi ihmistä ilman sivujuonteita.
En ole tämä kirjoittaja, mutta allekirjoitan tämän saman asian ja kokemuksen. Miehetkin ovat ihmisiä ja monet haluavat jutella näistä kotona, mutta eivät (jostain syystä) pysty tai voi.
Kerran olin jutellut erään miehen kanssa, olen itse parisuhteessa, ja kerroin, että aina kun jompikumpi meistä lähtee tai tulee kotiin niin menemme ovelle ja halaamme ja suukotamme. Toivotamme hyvää työpäivää tai kiva kun tulit kotiin.
Hän sanoi, että voi kun meilläkin, hän olisi olisi kuin seitsemännessä taivaassa.
Heillä kun ei pahemmin halailla, suukotella ja puhuta kauniisti. Hän kyllä yrittää halata, mutta vaimo vetäytyy tai tuiskaisee hänet pois.
En mitenkään epäile, etteikö miesten kertomat jutut ole tosia, juuri siksi, kun ei ole kyseessä mikään toinen nainen tai siksi haluava.
Tietysti myös näissä kakkossuhteissa kerrotaan asioita, enkä silloinkaan epäile, etteikö asiat olisi tosia. Osin siksi, että miksi mies, joka kotoa saa hellyyttä ja voi puhua vapaasti asioistaan hakeutuisi sivusuhteeseen, ainakaan pitempään.Aika usein mies ihastuu ja olettaa ties mitä, kun hänelle on normaalin ystävällinen.
Samoin mustasukkainen mies saa kohtauksen, jos vaimo on toiselle miehelle mukava.Puhumattakaan että puoliso avautuisi toista sukupuolta olevalle ystävälleen parisuhteen kahdenkeskisistä asioista, jotka ei ulkopuoliselle (ystävälle) kuulu.
Yleensä silloin avaudutaan ystävälle, kun ei enää keskinäisten asioiden ratkominen kahden kesken parisuhteessa onnistu. Ja niin pitääkin. Siksi ystäviä on ja vaihtoehtonahan on lähinnä mielenterveyden menetys.
Ei, vaan silloin erotaan. Jos mieheni lurittelisi parisuhdeongelmiamme jollekin naispuoliselle ystävälleen, olisi suhde taputeltu. Parisuhdeasiat kun on PARIsuhdeasioita.
Mutta tyttöjen kesken voidaan kuitenkin haukkua typerät puolisot.
Tuo ei ole yleistä vaikka niin luulet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, joten en voi puhua omasta puolestani, mutta olen kysynyt samaa lukuisia kertoja miespuolisilta kavereiltani, joiden parisuhdearki kuulostaa kertakaikkiaan kamalalta (mustasukkaisuutta, pomottamista, rajoittamista, jatkuvaa riitelyä, kiristämistä, fyysistäkin vävivaltaa edellä mainittujen henkisten lisäksi ja seksiä ehkä kerran vuodessa ja silloinkin sen saamiselle on lukuisia ehtoja ja vaatimuksia)
Vastauksista olen päätellyt, että turvallinen helvetti on joidenkin miesten mielestä parempi vaihtoehto kuin tuntematon sinkkuelämä. Jostain syystä pelko siitä että jos tästä nyt lähtee niin ei koskaan kenties löydä enää ketään, saa tekemään järjenvastaisen ratkaisun pysyä huonossa suhteessa. Jos vastaan kävelisi lupaus paremmasta suhteesta, he varmaan vaihtaisivat lennosta heti.
Osa myös pelkää konflikteja. Huutava ja itkevä nainen on kauhistus. Lisäksi painaa jokin mystinen velvollisuudentunto, naista ei kehdata jättää kun pelätään että se ei osaisi sitten huolehtia itsestään.
En osaa sanoa, kuinka paljon nämä vaikuttavat todellisuudessa, koska tiedän vain yhden puolen tarinasta, mutta tässä ehkä joitain syitä.
Erikosta että olet keskustelut lukuisten miespuolisten ystäviesi kanssa heidän parisuhdeongelmistaan. Liittyykö näihin tilanteisiin kenties jonkinlaista vonkausta sun suuntaan, koska siltähän toi vähän kuulostaa? Ymmärrä minua, vaimoni on ikävä ihminen.
Reilu tyyppi eroaisi ensin sitä ikävästä ja sitten vasta etsisi sympatiaa muualta.
Vähän kuin mun ex, itki minulle ettei hänellä ole ketään joka auttaisi, mutta kävipä ilmi että siellä oli samantien uusi tyttöystävä auttelemassa kun en viitsinyt eron jälkeen mennä jeesaamaan.
Onko niin vaikea ajatella, että jotkut miehet kaipaavat ihan rehellisesti puhekumppania, jolle voivat puhua ilman pelkoa suuttumisesta, hysteerisestä kohtauksesta, mustasukkaisuudesta tms.
Onko niin vaikea ajatella, että juuri sen vuoksi on helppo puhua ulkopuoliselle naiselle sillloin kun ei ole kysymys mistään vonkauksesta tai iskemisestä, ihan vaan ollaan kaksi ihmistä ilman sivujuonteita.
En ole tämä kirjoittaja, mutta allekirjoitan tämän saman asian ja kokemuksen. Miehetkin ovat ihmisiä ja monet haluavat jutella näistä kotona, mutta eivät (jostain syystä) pysty tai voi.
Kerran olin jutellut erään miehen kanssa, olen itse parisuhteessa, ja kerroin, että aina kun jompikumpi meistä lähtee tai tulee kotiin niin menemme ovelle ja halaamme ja suukotamme. Toivotamme hyvää työpäivää tai kiva kun tulit kotiin.
Hän sanoi, että voi kun meilläkin, hän olisi olisi kuin seitsemännessä taivaassa.
Heillä kun ei pahemmin halailla, suukotella ja puhuta kauniisti. Hän kyllä yrittää halata, mutta vaimo vetäytyy tai tuiskaisee hänet pois.
En mitenkään epäile, etteikö miesten kertomat jutut ole tosia, juuri siksi, kun ei ole kyseessä mikään toinen nainen tai siksi haluava.
Tietysti myös näissä kakkossuhteissa kerrotaan asioita, enkä silloinkaan epäile, etteikö asiat olisi tosia. Osin siksi, että miksi mies, joka kotoa saa hellyyttä ja voi puhua vapaasti asioistaan hakeutuisi sivusuhteeseen, ainakaan pitempään.Aika usein mies ihastuu ja olettaa ties mitä, kun hänelle on normaalin ystävällinen.
Samoin mustasukkainen mies saa kohtauksen, jos vaimo on toiselle miehelle mukava.Puhumattakaan että puoliso avautuisi toista sukupuolta olevalle ystävälleen parisuhteen kahdenkeskisistä asioista, jotka ei ulkopuoliselle (ystävälle) kuulu.
Yleensä silloin avaudutaan ystävälle, kun ei enää keskinäisten asioiden ratkominen kahden kesken parisuhteessa onnistu. Ja niin pitääkin. Siksi ystäviä on ja vaihtoehtonahan on lähinnä mielenterveyden menetys.
Ei, vaan silloin erotaan. Jos mieheni lurittelisi parisuhdeongelmiamme jollekin naispuoliselle ystävälleen, olisi suhde taputeltu. Parisuhdeasiat kun on PARIsuhdeasioita.
Mutta tyttöjen kesken voidaan kuitenkin haukkua typerät puolisot.
Ei ole ollut tapana ja samaa odotan puolisoltani.
Naurattaa tuo "naista kiinnostaa vaan tv ja älypuhelin" - meillä se on kyllä mies jota ei muu kiinnosta. Samalla varmaan itsekseen manailee, kun on niin vähän seksiä :D Vaimo "pihtaa" eli laittaa lapset petiin, kurkkaa toiveikkaana olkkariin mutta huomaa äijän nenä kiinni ruudussa, huokaisee ja painelee aikaisin nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
"Suomalaisesta avioerosta 2000-luvulla väitellyt Jouko Kiiski tutki väitöksessään 224 eronneen miehen ja 311 naisen käsityksiä ja kokemuksia avioerosta. Yleisimmiksi erosyiksi mainittiin läheisyyden puute, erilleen kasvu ja puolison itsenäistyminen. Naiset löysivät erosyitä miehiä enemmän, mikä tukee sitä havaintoa, että erohakemuksista länsimaissa noin 70–80 prosenttia jättää nainen. Vaaranen selittää suurta prosentuaalista eroa
– Naiset ovat aktiivisempia. Heille henkilökohtainen onnellisuus merkitsee paljon. Monille miehille taas perheen koossa pysyminen on keskeinen arvo epäonnenkin hinnalla."
Monelle miehelle perhe on saavutettu etu ja statussymboli. Exäni ei laittanut kotona tikkuakaan ristiin, vaikka sanoin usein, että yhtä hyvin voimme erota, koska olen kyllästänyt silloiseen menoon. Mikään ei muuttunut, joten hain eroa. Tämä tuli miehelle täysin puskista, sillä kyllä hän olisi halunnut pitää perheen kasassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh..Olen jokaikiseltä liitosta lähtijältä kuullut saman:
Miksi en lähtenyt jo aiemmin? Elämä lyhyt.Älä haaskaa sitä huonoon suhteeseen. Pelko pärjäämisestä kait estää lähtemästä.
Pahin virhe minkä mies voi tehdä on sitoutua johonkin naiseen. Viime yönä lähdin kotiin kun se meni taas sellaiseksi huutamiseksi. Aikuiselta naiselta voi odottaa sentään aikuismaista käytöstä. Jos ei niin huutakoon yksinään minun ei ole pakko sitä kuunnella.
Joskus tein virheen ja muutin yhteen. Sitä mokaa ei tapahdu toista kertaa. Alussa kyllä ollaan niin ihanaa mutta se muuttuu ja sitten ei ole kivaa. Kaikki huono on aina miehen syytä. Naiset taitaa saada jo äidin maidossa sen syyllistämisen jalon taidon? Kokemusten perusteella ovat siinä syyllistämisessä julman taitavia.
En suostu enää pelaamaan niitä pelejä. Jos haluaa kanssani kuluttaa aikaa niin se sopii mutta riidellä voi niiden kanssa joita sellainen homma huvittaa. Mä tiedän millainen olen suustani. Siksi en halua riidellä. Sanallinen lahjakkuus on kuin tyrmäys kehässä. Siitä ei nouse jos annan suuni käydä ilman miettimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan moni pelkää yksin jäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:n kysymys on outo. Aivan kuin miehet olisivat joitakin kärsiviä olentoja, joita naiset kiduttavat.
Parisuhde on kahden kauppa. Jos puolisoa ei kiinnosta seksi ja läheisyys, niin mistähän se voisi johtua?
Ehkäpä mies on etäinen tai ei tarjoa puolisolleen tukea jollakin muulla elämän osa-alueella. Ehkäpä seksi ei ole naisesta tyydyttävää. Miehen kannattaisi miettiä, miksi naista ei kiinnosta läheisyys ja seksi.
Kahden kaupasta puhutaan mutta sitten kuitenkin lopulta syytä etsitään vain miehestä. Sama teema toistuu läpi ketjun ja palstan. Hohhoijaa.
Syytä etsitään vain miehestä? Eikö AP:n aloituksessa syytä etsitä nimenomaan ja vain naisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet tietäävät että erosta voi alkaa pitkä alamäki. Jos sitten etsii lohtua pullosta ja tuntee olevansa epäonnistunut. Monelle on myös täysi yllätys se elintason lasku mikä seuraa erosta. Seurapiirit muuttuu. Naiset ovat avoimempi ja osaavat hakea apua eri tilanteissa. Jos se vaimo on huolehtinut taloudesta ja ollut säästäväinen ja hyvä ruuanlaittaja, on sillä miehellä äkkiä paljon opeteltavaa, vaikka joku asunto olisikin. Moni on menettänyt rennot viikonloppumatkat vaimon kesämökille. Se voi olla se kovin paikka. Ei pikkuongelmien takia kannata erota.
Mutta tyttöjen kesken voidaan kuitenkin haukkua typerät puolisot.