Lue keskustelun säännöt.
Miehet, miksi jäätte huonoihin parisuhteisiin?
28.02.2020 |
Ihmetyttää, kun monessa keskustelussa on käynyt ilmi, että moni mies on todella tyytymätön parisuhteeseensa.
Seksi on harvinaista, puoliso ei tee lainkaan aloitteita tai ole kiinnostunut seksuaalisesta kanssakäymisestä.
Läheisyys on kortilla; puolisoa kiinnostaa vain TV tai älypuhelin, eikä oma mies.
Vastatkaa, miehet, miksi jaksatte olla näin huonoissa parisuhteissa?
Pidätteleekö teitä lasten kasvatus ja/tai asuntolaina? Vai ettekö edes halua parempaa elämää?
Ettekö saa aikaiseksi avioeroa tai lähtemistä parisuhteesta?
Miksi annatte kohdella itseänne huonosti ja antaa vaimojenne sivuuttaa teidän olemassaolonne ja tarpeenne?
Mitä hyvää tällainen avioliitto/parisuhde teille tarjoaa?
Olen siis itsekin mies, enkä ymmärrä, miksi toiset miehet jäävät jumiin noin huonoihin parisuhteisiin? Olen siis aidosti kiinnostunut, ja uskon, että montaa muutakin kiinnostaa.
Tässä aloituksessa ei ollut tietenkään tarkoituksena mollata tai haukkua ketään, vaan ihan puhdas uteliaisuus.
Kommentit (132)
Moni mies vaikuttaa olevan läheisriippuvainen ja yleensä uusi kumppani on katsottuna, jos mies on jättäjän roolissa. Elävät mieluummin paskassa suhteessa kuin sinkkuna. Ulkopuolisena on vaikea ymmärtää, mikä paskassa suhteessa on parempaa kuin sinkkuna elämisessä. Suhteeseen jäämistä saatetaan perustella lapsilla ja yhteisellä omaisuudella, mutta uuden kumppanin löytyessä näillä ei enää ole niin väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaan ole aina helppoa lähteä. Nykyinen mieheni kärvisteli pitkään täysin kuolleessa suhteessa ja mun on joskus vaikea tajuta että hän on onnellinen ihan siitäkin että voidaan pitkin päivää jutella niitä näitä. Että sekään ei ole itsestäänselvyys. Alkuun hänestä oli myös ihmeellistä että häntä kohtaan osoitetaan halua ja intohimoa. Varmaan siinä on ihan samoja pelkoja kuin naisilla: miten lasten käy, miten talousasiat järjestyy, löytääkö enää koskaan ketään ja kelpaako kenellekään.
Uskaltakaa irrottautua toimimattomasta suhteesta, mikäli puolisolta puuttuu halu tehdä töitä suhteen eteen.
Vaikka toiselle kierrokselle hyppääminen ei todellakaan takaa onnea, on ainakin itsellä ja miehelläni kirkastunut se, mitä parisuhteelta haluaa. Loppuelämän suhteeseen kuuluu myös kriisejä ja huonompia ajanjaksoja, mutta tehdään aktiivisesti töitä onnen, rakkauden ja hyvän seksin eteen :)
En suinkaan halua lytätä onneasi, mutta mikäli sinulla on vain miehesi versio edellisestä suhteesta, niin se on vain puolitotuus. Iso osa mainitsemistasi asioista on todellakin voinut miehesi ihan itse aiheuttaa. On hienoa, että jos on sen verran kasvanut ymmärtämään, että hänen pitää itsekin tehdä töitä suhteensa eteen, kun kertomasi kuulosti lähinnä siltä, että edellisessä suhteessaan hän ei ole tehnyt itse mitään.
Kuitenkin uskon, että myös siinä edellisessä liitossa on ollut kaikkea sitä, mitä teillä on nyt ja ensiarvoisen tärkeää onkin siinä toisella kierroksella tajuta ne itse tekemänsä virheet, jotta ne ei toistu ja uusikin suhde kuole samalla tavalla.
Olet oikeassa. Kommenttini oli tosi yksipuolinen ja poimin siihen vain muutaman nimenomaan positiivisen asian tuomatta esiin kokonaisuutta. On selvää että entisissä suhteissa on ollut onnea ja rakkautta, onhan niitä lapsiakin siunaantunut. Toisaalta pidätän oikeuden uskoa että meillä on jotain ainutlaatuista ja erityistä -itselläni ei ainakaan ole ollut mitään tämänkaltaista kenenkään kanssa ja jos mieheni tuntee samoin, haluan uskoa häntä
Olemme puhuneet paljon myös omista virheistä edellisissä suhteissa ja todettu pari asiaa. Ensinnäkin ihminen toimii itselleen tyypilliseen tapaan melko pysyvästi ellei sitä vastaan taistele tietoisesti ja opettele parempia keinoja kommunikoida (opettelemme tätä tietoisesti). Toisekseen jotkut huonot puolet sopivat paremmin yhteen kuin toiset. Me ollaan aika hyvin toisiamme tasapainoittava pari.
No mun mies petti ja sanoin hänelle, että herra laittaa vaan avioeron vireille ja jättää avaimet pöydälle, ovesta pääsee ulos heti ja en itke pettäjän perään.
Mies totesi hetken mietittyään että ei suostu maksamaan mulle elareita eikä antamaan erossa 50% omaisuudesta. Meillä ei siis avioehtoa ja yhteinen omaisuus jo useamman miljoonan suuruinen.
Ihan sama mulle. En mä tuohon ukkoon enää koske. Mulla on uudet kuviot😀 uudet huvit😀 ja miehen miljoonat. Not a bad deal.
Lähdin huonosta suhteesta. Ja pitää sanoa että nykyinen deitti kulttuuri on raadollista ja aivan jostain. Ja tarjonta on aivan ala-arvoista.
Pitää henkisesti valmistautumaan loppuelämän poikamies elämään. Ja tehdä testamentit sisarusten lapsia varten. En kritisoi nyt ketään vaan kritisoin nykyisiä deittipalveluita.
AP:n kysymys on outo. Aivan kuin miehet olisivat joitakin kärsiviä olentoja, joita naiset kiduttavat.
Parisuhde on kahden kauppa. Jos puolisoa ei kiinnosta seksi ja läheisyys, niin mistähän se voisi johtua?
Ehkäpä mies on etäinen tai ei tarjoa puolisolleen tukea jollakin muulla elämän osa-alueella. Ehkäpä seksi ei ole naisesta tyydyttävää. Miehen kannattaisi miettiä, miksi naista ei kiinnosta läheisyys ja seksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP:n kysymys on outo. Aivan kuin miehet olisivat joitakin kärsiviä olentoja, joita naiset kiduttavat.
Parisuhde on kahden kauppa. Jos puolisoa ei kiinnosta seksi ja läheisyys, niin mistähän se voisi johtua?
Ehkäpä mies on etäinen tai ei tarjoa puolisolleen tukea jollakin muulla elämän osa-alueella. Ehkäpä seksi ei ole naisesta tyydyttävää. Miehen kannattaisi miettiä, miksi naista ei kiinnosta läheisyys ja seksi.
Naisena voin kertoa että minua ei kiinnostanut pitkässä avioliitossa enää seksi koska mies nimitteli viikottain seuraavin kommentein minua; lahna, lihava, puet päällesi Kotona seksintappoaseita (verkkarit ja t-paita), epäseksikäs, isomahainen, häpykarvat trimmaamatta, näytät siltä mitä syöt jne.
Ja olin 35v, 160/55, meikattu pitkähiuksinen blondi, joka pukeutuu töissä kynähameisiin ja jakkuihi n kuten juristit nyt tapaa pukeutua.
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, joten en voi puhua omasta puolestani, mutta olen kysynyt samaa lukuisia kertoja miespuolisilta kavereiltani, joiden parisuhdearki kuulostaa kertakaikkiaan kamalalta (mustasukkaisuutta, pomottamista, rajoittamista, jatkuvaa riitelyä, kiristämistä, fyysistäkin vävivaltaa edellä mainittujen henkisten lisäksi ja seksiä ehkä kerran vuodessa ja silloinkin sen saamiselle on lukuisia ehtoja ja vaatimuksia)
Vastauksista olen päätellyt, että turvallinen helvetti on joidenkin miesten mielestä parempi vaihtoehto kuin tuntematon sinkkuelämä. Jostain syystä pelko siitä että jos tästä nyt lähtee niin ei koskaan kenties löydä enää ketään, saa tekemään järjenvastaisen ratkaisun pysyä huonossa suhteessa. Jos vastaan kävelisi lupaus paremmasta suhteesta, he varmaan vaihtaisivat lennosta heti.
Osa myös pelkää konflikteja. Huutava ja itkevä nainen on kauhistus. Lisäksi painaa jokin mystinen velvollisuudentunto, naista ei kehdata jättää kun pelätään että se ei osaisi sitten huolehtia itsestään.
En osaa sanoa, kuinka paljon nämä vaikuttavat todellisuudessa, koska tiedän vain yhden puolen tarinasta, mutta tässä ehkä joitain syitä.
Itse en ottaisi näiden miesten kertomuksia tästä ”parisuhdehelvetistä” tosissaan. Ensinnäkin miten niin monen kohdalle olisi osunut näitä luonnevammaisia, kontrolloivia akkoja? Toisekseen tuskin nämä miehet ovat itse puhtaita pulmusia vaikka antavat sellaisen kuvan. Varmasti kotona asiat eivät ole noin huonosti mitä kertovat ja naisen v#ttumaisuuden syy juontuu ainakin osittain miehen käytöksestä mikä lienee tätä normaalia kotitöiden jättämistä naisen niskoille. Ei sillä etteikö luonnevammaisia akkoja ole olemassa mutta ei niitä nyt joka toisella miehellä ole. Tuskin edes joka viidennelläkään.
Mutta varmaan tuossa joitain syitä on listattu miksi mies ei eroa huonoksi kokemastaan suhteesta. Tuntuu että miehet jäävät mielummin siihen tuttuun h€lvettiin kuin vaihtaisivat tuntemattomaan taivaaseen. Vaikka se toinen nainenkin olisi odottamassa niin ei siitäkään ole takeita kestääkö suhde pitkään toisin kuin miehen nykyinen suhde missä on enemmän syitä pysyä yhdessä. Naisettomuus kun tuntuu olevan miehelle se pahin mahdollinen skenaario.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on mies, jolla on kaksi eksää. Ensimmäisestä hän erosi yhteisellä päätöksellä. Toisessa nainen heitti hänet pihalle.
Me olemme naimisissa ja yhdessä kymmenisen vuotta, ja mies on alusta asti sanonut, että yhdessä vanhetaan. Kaveria ei jätetä. Kun sitoudutaan, niin sitten sitoudutaan.
Tällä asenteella mies on ja pysyy, vaikka olisin millainen. Voin olettaa, että mies vain alkaa tekemään pidempää työpäivää siinä vaiheessa. (Näin hän teki aiemminkin, kun kotona oli paha olla.)
Mun ex-miehellä oli samanlainen historia kun sun miehellä. Samoilla sanoilla hänkin sanoi, että yhdessä vanhetaan. Mies oli minua muutaman vuoden vanhempi eli ihan aikuinen. Niin vaan iski äijään joku lähestyvä 60v kriisi ja alkoi sekoilemaan nuorien työkaverinaisten kanssa. Minulle muisti kehua aina, että meillä on niin hieno ja upea elämä, joten luulin miehen olevan onnellinen kanssani. Sainpa mahtavan opetuksen olla luottamatta kehenkään. Sinne meni se kumppanuus ja yhteiset vanhuuspäivät.
Koskaan et voi tietää mitä tulevaisuus tuo ja pysyykö kumppani oikeasti vierelläsi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on mies, jolla on kaksi eksää. Ensimmäisestä hän erosi yhteisellä päätöksellä. Toisessa nainen heitti hänet pihalle.
Me olemme naimisissa ja yhdessä kymmenisen vuotta, ja mies on alusta asti sanonut, että yhdessä vanhetaan. Kaveria ei jätetä. Kun sitoudutaan, niin sitten sitoudutaan.
Tällä asenteella mies on ja pysyy, vaikka olisin millainen. Voin olettaa, että mies vain alkaa tekemään pidempää työpäivää siinä vaiheessa. (Näin hän teki aiemminkin, kun kotona oli paha olla.)
Mun ex-miehellä oli samanlainen historia kun sun miehellä. Samoilla sanoilla hänkin sanoi, että yhdessä vanhetaan ja ollaan vielä kiikkustuolit vierekkäin. Mies oli minua muutaman vuoden vanhempi eli ihan aikuinen. Niin vaan iski äijään joku lähestyvä 60v kriisi ja alkoi sekoilemaan ja pettämää nuorien työkaverinaisten kanssa. Minulle muisti kehua aina, että meillä on niin hieno ja upea elämä, joten luulin miehen olevan onnellinen kanssani. Sainpa mahtavan opetuksen olla luottamatta kehenkään. Sinne meni se kumppanuus ja yhteiset vanhuuspäivät.
Koskaan et voi tietää mitä tulevaisuus tuo ja pysyykö kumppani oikeasti vierelläsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää miesvihaa ketju täynnä, ei kai pitäisi yllättyä..
Vastauksena otsikon kysymykseen, kyllä syynä on ylivoimaisesti useimmin pelko siitä, että hullu eksä saa kaapattua lasten huoltajuuden itselleen. Isät olisivat yleensä parempia lähivanhempia kuin äidit. Tämän osoittaa sekin, että miehet eivät yhtä usein halua altistaa lapsia vuosikausien oikeustaisteluille, ja valitettavasti naiset on kyllä edelleen lähtökohtaisesti niskan päällä huoltajuuskysymyksissä. Turha kenenkään väittää muuta.
Vierailija kirjoitti:
AP:n kysymys on outo. Aivan kuin miehet olisivat joitakin kärsiviä olentoja, joita naiset kiduttavat.
Parisuhde on kahden kauppa. Jos puolisoa ei kiinnosta seksi ja läheisyys, niin mistähän se voisi johtua?
Ehkäpä mies on etäinen tai ei tarjoa puolisolleen tukea jollakin muulla elämän osa-alueella. Ehkäpä seksi ei ole naisesta tyydyttävää. Miehen kannattaisi miettiä, miksi naista ei kiinnosta läheisyys ja seksi.
Kahden kaupasta puhutaan mutta sitten kuitenkin lopulta syytä etsitään vain miehestä. Sama teema toistuu läpi ketjun ja palstan. Hohhoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla ei parane. Epäkohtia oppii sietämään ajan kanssa. Vaihtamalla saa vain erilaisia, uusia ongelmia.
Miksi pitäisi "vaihtaa" ollenkaan, mikset vaan lähde pois jos kerran elämä on niin hirveän kamalaa ja ahdistavaa ja täynnä ongelmia?
Vai onko naiset pelkkiä identtisiä kotitaloushyödykkeitä, joita "vaihdetaan" keskenään, ettei vaan tarvitsisi miehen olla yksin ja kantaa vastuuta omasta huushollistaan? Ei siis ihmisiä ollenkaan?
Aika masentavaa. Tämä ehkä selittää senkin, miksi näillä miehillä on naisten kanssa "ongelmia": kukapa nainen ei ärsyyntyisi tyyppiin, joka näyttää jatkuvasti hapanta naamaa ja on suhteessa vain saadakseen jonkun tekemään kotipalveluita, kun itse heittäytyy täysin vastuuta kantamattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää miesvihaa ketju täynnä, ei kai pitäisi yllättyä..
Vastauksena otsikon kysymykseen, kyllä syynä on ylivoimaisesti useimmin pelko siitä, että hullu eksä saa kaapattua lasten huoltajuuden itselleen. Isät olisivat yleensä parempia lähivanhempia kuin äidit. Tämän osoittaa sekin, että miehet eivät yhtä usein halua altistaa lapsia vuosikausien oikeustaisteluille, ja valitettavasti naiset on kyllä edelleen lähtökohtaisesti niskan päällä huoltajuuskysymyksissä. Turha kenenkään väittää muuta.
Miksi miehet on niin tyhmiä että ottaa alun perinkin niitä hulluja? Ja vielä tekee sellaisten kanssa lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa miehistä on kykenemätön lähtemään juuri siitä syystä, että sitten loppu ne ilmaispalvelut. Siksi yllättävän moni nimenomaan mies, etsii ensin sen uuden , jotta saa varmistettua,että huolto ei katkea.
Tämä on mun mielestä todella säälittävää, ettei pärjätä yksin vaan tarvitaan se nainen sinne kotiin tekemään niitä "ilmaispalveluita". Mä olen yksinelävä ja kotona kaikki hommat hoituu, koska äiti opetti mut tekemään kotitöitä/ruokaa ja jos uusia reseptejä haluaa kokeilla, niin netti on niitä täynnä. Mä sain nuorempana kuulla olevani äm-mä, kun teen ak-kojen hommia ja äiti sai piiloivailua/vit-tuilua osakseen, kun mukamas kasvattaa pojastaan naista.
M26
Kuulostat oikein fiksulta nuorelta kaverilta. Sinusta saa joku joskus erinomaisen miehen, jos itse niin haluat. Jatka samaan malliin ja pysy itsellesi uskollisena.
t. täti 50+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, joten en voi puhua omasta puolestani, mutta olen kysynyt samaa lukuisia kertoja miespuolisilta kavereiltani, joiden parisuhdearki kuulostaa kertakaikkiaan kamalalta (mustasukkaisuutta, pomottamista, rajoittamista, jatkuvaa riitelyä, kiristämistä, fyysistäkin vävivaltaa edellä mainittujen henkisten lisäksi ja seksiä ehkä kerran vuodessa ja silloinkin sen saamiselle on lukuisia ehtoja ja vaatimuksia)
Vastauksista olen päätellyt, että turvallinen helvetti on joidenkin miesten mielestä parempi vaihtoehto kuin tuntematon sinkkuelämä. Jostain syystä pelko siitä että jos tästä nyt lähtee niin ei koskaan kenties löydä enää ketään, saa tekemään järjenvastaisen ratkaisun pysyä huonossa suhteessa. Jos vastaan kävelisi lupaus paremmasta suhteesta, he varmaan vaihtaisivat lennosta heti.
Osa myös pelkää konflikteja. Huutava ja itkevä nainen on kauhistus. Lisäksi painaa jokin mystinen velvollisuudentunto, naista ei kehdata jättää kun pelätään että se ei osaisi sitten huolehtia itsestään.
En osaa sanoa, kuinka paljon nämä vaikuttavat todellisuudessa, koska tiedän vain yhden puolen tarinasta, mutta tässä ehkä joitain syitä.
Itse en ottaisi näiden miesten kertomuksia tästä ”parisuhdehelvetistä” tosissaan. Ensinnäkin miten niin monen kohdalle olisi osunut näitä luonnevammaisia, kontrolloivia akkoja? Toisekseen tuskin nämä miehet ovat itse puhtaita pulmusia vaikka antavat sellaisen kuvan. Varmasti kotona asiat eivät ole noin huonosti mitä kertovat ja naisen v#ttumaisuuden syy juontuu ainakin osittain miehen käytöksestä mikä lienee tätä normaalia kotitöiden jättämistä naisen niskoille. Ei sillä etteikö luonnevammaisia akkoja ole olemassa mutta ei niitä nyt joka toisella miehellä ole. Tuskin edes joka viidennelläkään.
Mutta varmaan tuossa joitain syitä on listattu miksi mies ei eroa huonoksi kokemastaan suhteesta. Tuntuu että miehet jäävät mielummin siihen tuttuun h€lvettiin kuin vaihtaisivat tuntemattomaan taivaaseen. Vaikka se toinen nainenkin olisi odottamassa niin ei siitäkään ole takeita kestääkö suhde pitkään toisin kuin miehen nykyinen suhde missä on enemmän syitä pysyä yhdessä. Naisettomuus kun tuntuu olevan miehelle se pahin mahdollinen skenaario.
Niinhän naisten kertomuksissakin kaikki exät ovat vähintään narsisteja. Ex on aina pahin kaikista eikä itsessä ole mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää miesvihaa ketju täynnä, ei kai pitäisi yllättyä..
Vastauksena otsikon kysymykseen, kyllä syynä on ylivoimaisesti useimmin pelko siitä, että hullu eksä saa kaapattua lasten huoltajuuden itselleen. Isät olisivat yleensä parempia lähivanhempia kuin äidit. Tämän osoittaa sekin, että miehet eivät yhtä usein halua altistaa lapsia vuosikausien oikeustaisteluille, ja valitettavasti naiset on kyllä edelleen lähtökohtaisesti niskan päällä huoltajuuskysymyksissä. Turha kenenkään väittää muuta.
Miksi miehet on niin tyhmiä että ottaa alun perinkin niitä hulluja? Ja vielä tekee sellaisten kanssa lapsia?
Miksi naiset ovat niin tyhmiä, että ottavat väkivaltaisia miehiä, alkoholisteja? Toiset ihmiset vaan jostain kumman syystä tuntevat vetoa vaikeisiin tapauksiin, ehkä kuvittelevat voivansa heidät pelastaa. Ei se ole sukupuolesta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää miesvihaa ketju täynnä, ei kai pitäisi yllättyä..
Vastauksena otsikon kysymykseen, kyllä syynä on ylivoimaisesti useimmin pelko siitä, että hullu eksä saa kaapattua lasten huoltajuuden itselleen. Isät olisivat yleensä parempia lähivanhempia kuin äidit. Tämän osoittaa sekin, että miehet eivät yhtä usein halua altistaa lapsia vuosikausien oikeustaisteluille, ja valitettavasti naiset on kyllä edelleen lähtökohtaisesti niskan päällä huoltajuuskysymyksissä. Turha kenenkään väittää muuta.
Miksi miehet on niin tyhmiä että ottaa alun perinkin niitä hulluja? Ja vielä tekee sellaisten kanssa lapsia?
Miksi naiset ovat niin tyhmiä, että ottavat väkivaltaisia miehiä, alkoholisteja? Toiset ihmiset vaan jostain kumman syystä tuntevat vetoa vaikeisiin tapauksiin, ehkä kuvittelevat voivansa heidät pelastaa. Ei se ole sukupuolesta kiinni.
Jos ei ole sukupuolesta kiinni, niin miksi sitten aina kaikki syy kaadetaan vain naisten niskoille? Ja kuka mies muka edes huolehtii naisesta, vielä vähemmän yrittää pelastaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää miesvihaa ketju täynnä, ei kai pitäisi yllättyä..
Vastauksena otsikon kysymykseen, kyllä syynä on ylivoimaisesti useimmin pelko siitä, että hullu eksä saa kaapattua lasten huoltajuuden itselleen. Isät olisivat yleensä parempia lähivanhempia kuin äidit. Tämän osoittaa sekin, että miehet eivät yhtä usein halua altistaa lapsia vuosikausien oikeustaisteluille, ja valitettavasti naiset on kyllä edelleen lähtökohtaisesti niskan päällä huoltajuuskysymyksissä. Turha kenenkään väittää muuta.
Miksi miehet on niin tyhmiä että ottaa alun perinkin niitä hulluja? Ja vielä tekee sellaisten kanssa lapsia?
Varmaan samasta syystä kuin naisetkin pariutuu niiden miesvauvojen kanssa, jotka on vain yksi lapsi lisää hoidettavaksi. Tyhmyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, joten en voi puhua omasta puolestani, mutta olen kysynyt samaa lukuisia kertoja miespuolisilta kavereiltani, joiden parisuhdearki kuulostaa kertakaikkiaan kamalalta (mustasukkaisuutta, pomottamista, rajoittamista, jatkuvaa riitelyä, kiristämistä, fyysistäkin vävivaltaa edellä mainittujen henkisten lisäksi ja seksiä ehkä kerran vuodessa ja silloinkin sen saamiselle on lukuisia ehtoja ja vaatimuksia)
Vastauksista olen päätellyt, että turvallinen helvetti on joidenkin miesten mielestä parempi vaihtoehto kuin tuntematon sinkkuelämä. Jostain syystä pelko siitä että jos tästä nyt lähtee niin ei koskaan kenties löydä enää ketään, saa tekemään järjenvastaisen ratkaisun pysyä huonossa suhteessa. Jos vastaan kävelisi lupaus paremmasta suhteesta, he varmaan vaihtaisivat lennosta heti.
Osa myös pelkää konflikteja. Huutava ja itkevä nainen on kauhistus. Lisäksi painaa jokin mystinen velvollisuudentunto, naista ei kehdata jättää kun pelätään että se ei osaisi sitten huolehtia itsestään.
En osaa sanoa, kuinka paljon nämä vaikuttavat todellisuudessa, koska tiedän vain yhden puolen tarinasta, mutta tässä ehkä joitain syitä.
Erikosta että olet keskustelut lukuisten miespuolisten ystäviesi kanssa heidän parisuhdeongelmistaan. Liittyykö näihin tilanteisiin kenties jonkinlaista vonkausta sun suuntaan, koska siltähän toi vähän kuulostaa? Ymmärrä minua, vaimoni on ikävä ihminen.
Reilu tyyppi eroaisi ensin sitä ikävästä ja sitten vasta etsisi sympatiaa muualta.
Vähän kuin mun ex, itki minulle ettei hänellä ole ketään joka auttaisi, mutta kävipä ilmi että siellä oli samantien uusi tyttöystävä auttelemassa kun en viitsinyt eron jälkeen mennä jeesaamaan.
Onko niin vaikea ajatella, että jotkut miehet kaipaavat ihan rehellisesti puhekumppania, jolle voivat puhua ilman pelkoa suuttumisesta, hysteerisestä kohtauksesta, mustasukkaisuudesta tms.
Onko niin vaikea ajatella, että juuri sen vuoksi on helppo puhua ulkopuoliselle naiselle sillloin kun ei ole kysymys mistään vonkauksesta tai iskemisestä, ihan vaan ollaan kaksi ihmistä ilman sivujuonteita.
En ole tämä kirjoittaja, mutta allekirjoitan tämän saman asian ja kokemuksen. Miehetkin ovat ihmisiä ja monet haluavat jutella näistä kotona, mutta eivät (jostain syystä) pysty tai voi.
Kerran olin jutellut erään miehen kanssa, olen itse parisuhteessa, ja kerroin, että aina kun jompikumpi meistä lähtee tai tulee kotiin niin menemme ovelle ja halaamme ja suukotamme. Toivotamme hyvää työpäivää tai kiva kun tulit kotiin.
Hän sanoi, että voi kun meilläkin, hän olisi olisi kuin seitsemännessä taivaassa.
Heillä kun ei pahemmin halailla, suukotella ja puhuta kauniisti. Hän kyllä yrittää halata, mutta vaimo vetäytyy tai tuiskaisee hänet pois.
En mitenkään epäile, etteikö miesten kertomat jutut ole tosia, juuri siksi, kun ei ole kyseessä mikään toinen nainen tai siksi haluava.
Tietysti myös näissä kakkossuhteissa kerrotaan asioita, enkä silloinkaan epäile, etteikö asiat olisi tosia. Osin siksi, että miksi mies, joka kotoa saa hellyyttä ja voi puhua vapaasti asioistaan hakeutuisi sivusuhteeseen, ainakaan pitempään.Aika usein mies ihastuu ja olettaa ties mitä, kun hänelle on normaalin ystävällinen.
Samoin mustasukkainen mies saa kohtauksen, jos vaimo on toiselle miehelle mukava.Puhumattakaan että puoliso avautuisi toista sukupuolta olevalle ystävälleen parisuhteen kahdenkeskisistä asioista, jotka ei ulkopuoliselle (ystävälle) kuulu.
Yleensä silloin avaudutaan ystävälle, kun ei enää keskinäisten asioiden ratkominen kahden kesken parisuhteessa onnistu. Ja niin pitääkin. Siksi ystäviä on ja vaihtoehtonahan on lähinnä mielenterveyden menetys.
Ei, vaan silloin erotaan. Jos mieheni lurittelisi parisuhdeongelmiamme jollekin naispuoliselle ystävälleen, olisi suhde taputeltu. Parisuhdeasiat kun on PARIsuhdeasioita.
Muuten hyvä Nti/Rva Miesvihaaja, mutta ei pidä paikkansa. Vaikka miehetkin pihtaavat, tässä asiassa naiset kyllä peittoavat miehet, ks. esim. FINSEX-tutkimus.