Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En löytänyt hyvää naista, eikä sellaista löydy monille muillekaan sinkkumiehille.
27.02.2020 |
Olen 33v, korkeakoulutettu mies. Tällä hetkellä työskentelen opettajana lukiossa. Vapaa - ajalla harrastan salilla käymistä, lautapelejä, fiktion kirjoittamista ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Luonteeltani olen rento, helposti lähestyttävä, hauska ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.
No, arvatkaa montako kertaa olen ollut vakavassa parisuhteessa? Tasan nolla. Vaikka olen kokeillut etsiä sellaista parikymppisestä lähtien. Deittailuun olen kokeillut Tinderiä, mutta mätsejä tulee todella harvoin (ja ne harvat poistavat, kun kuulevat 168cm pituuteni). Yliopistolla harrastin rohkeasti silmäpeliä ja flirttailin, mutta siellä suurin osa naisista tuntui olevan varattuja. Opiskelijabileissä tai baarissa kukaan ei osoittanut kiinnostusta, paitsi keski-ikäiset naiset päissään.
Tällainen kokemus siis ihan normaalilta ja fiksulta mieheltä nykyajan deittailusta. Ja tunnen kymmeniä samassa tilanteessa olevia nuoria miehiä, jotka koulutettuja ja vähintään ihan tavallisen näköisiä.
Kommentit (682)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En läheskään aina jaksa uskoa näitä "kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut minusta" juttuja. Hyvin usein kyse on siitä että koska parisuhde- ja deittailukokemusta on niin vähän, niitä kiinnostuksen osoituksia ei vain huomata.
Itse olin jo aika epätoivoinen ikisinkkumies kun 29-vuotiaana vihdoin löysin sen elämäni naisen. Minullakin oli kokemus että ei kukaan ole sitä ennen ollut minusta kiinnostunut. Mutta kun nykyisellä elämänkokemuksellani katselen taaksepäin niin tajua aika monta tilannetta jossa joku nainen oli osoittanut kiinnostuksen merkkejä mutta minä olin tyhmänä vain mennyt eteenpäin niitä huomaamatta.
Miesten pitäisi ymmärtää että ne tavalliset naiset eivät ole mitään tositeeveen tyrkkynaisia jotka kulkevat tapapuoli pitkällä ja rinnat töröllään eteesi ja kiemurtelevat siinä tyrkyllä. Usein jo se että joku nainen tulee hieman yllättävässä tilanteessa puhumaan kanssasi ihan jotain arkista asiaa voi olla merkki kiinnostuksesta. Mutta jos se mies ei siinä tee mitään aloitteeseen viittaavaakaan pitkään aikaan niin ei siitä mitään synny.
Tämä, niin tämä. Lukekaa, kaikki miehet, ja sisäistäkää!
Luin ja sisäistin. Siltikään en kyllä muista mitään tuollaista tilannetta, että olisi koskaan tapahtunut. Itse ne on lähestymiset pitänyt tehdä.
M37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jo luovutin kun en jaksa enää yrittää. Jos johonkin kiinnostavaan naiseen sattuu arjessa vahingossa tutustumaan niin hyvä. Muutoin en enää yritä etsiä parisuhdetta.
M37
No tässä on oikea asenne. Näin sen parisuhteen parhaiten "löytää", kun ei etsimään. Kun se paine löytämisestä ei koko ajan istu niskassa, on helpompi olla rennosti ja silloin on elämä muutenkin helpompaa.
Noh, miten tuon nyt ottaa. Itse kun en arjessa sinkkunaisia tapaa niin pidän melko epätodennäköisenä, tuskimpa "löytyy". Luulenpa vaan, että todennäköisyys romahti nollasta pakkaselle.
Joku hypersosiaalinen harrastaja/aktiivi varmaan tapaa päivittäin uusia ihmisiä.
M37
No voi perhana. Otan edellisen kommenttini takaisin. Että pitikin mennä kehumaan asennetta, sain kaivettua esiin itsesäälisen marisijan.
PS. TuskiNpa. Ei m, vaan n.
Harvoin näistä jaksan välittää, mutta nyt ärsyttää tuo itsesääli niin paljon että typerät kielioppivirheetkin ottaa aivoon.No sanoinpa vain miten asia on. Miten joku jaksaa kätistä jostain kirjoitusvirheistä aina. Ei kännykkää näpytellessä jaksa korjata kaikkea.
M37
Mitä siis halusit sanoa? Haluat parisuhteen? Olet onnellinen yksin? Halusit vain narista?
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän Hesarista
Romanttinen parisuhde voi syntyä nopeasti, sanoo psykologi ja tietokirjailija Tony Dunderfelt. Onnistuminen perustuu kolmeen ”rakkauden aurinkoon”, kuten hän niitä kutsuu. Jokainen niistä yksinään voi antaa sykäyksen suhteeseen, joka syntyy ja vie hetkessä.
Ensimmäinen on läheisyys, joka tarkoittaa harmoniaa ja samankaltaisuutta, jotain tuttua.
”Läheisyys muodostuu vaivattomasta yhdessäolosta, kosketuksesta ja miellyttävästä, aistittavasta lämmöstä kahden ihmisen välillä”, Dunderfelt kertoo.
Sitten on kipinöinti ja kihelmöivä jännitys, joka saa puhelimet lentämään vesisankoihin: vetovoima. Vetovoimassa on Dunderfeltin mukaan primitiivisyyttä, ja heterosuhteissa se perustuu juuri naisen ja miehen erilaisuuteen. Toinen ihminen herättää voimakkaan tunteen, eikä häntä saa mielestä.
Kolmas ja juuri se, josta Dunderfeltin mukaan puhutaan aivan liian kainostellen, on seksuaalisuus.
”Se on toimintaa ja himoa. Rakastuminen voi tapahtua nopeasti, jos suhde alkaa seksisuhteena ja toiveet kohtaavat täysin.”
Dunderfeltin mukaan parisuhdeneuvonta keskittyy liikaa läheisyyden luomiseen.
”Vinkkejä seksuaaliseen toimintaan tai vetovoiman ylläpitoon annetaan hyvin vähän.”
”Monesti ajatellaan, että jos on lämpöä, kaikki muukin tapahtuu itsestään.”
Rakkaus voi siis roihahtaa eri tavoin, yhden ”auringon” sytyttämänä. Sen jälkeen pitää miettiä, miten muut saataisiin toimimaan, neuvoo Dunderfelt.
”Monesti ajatellaan, että jos on lämpöä, kaikki muukin tapahtuu itsestään. Näin ei ole, vaan jokainen osa-alue vaatii syventämistä.”
Hyvä seksi ei tarkoita automaattisesti lämpöä, eikä vetovoima takaa tyydyttävää seksiä. Ja vaikka vetovoima olisi kova, voi lämpö vaatia keskittymistä.
Usein suhteen alussa tunteet saattavat mennä sekaisin kuin lapsella, joka ei tiedä, johtuuko epämukava olo nälästä, väsymyksestä vai alkavasta flunssasta. Silloin hyvän jutun voi päästää käsistään, koska joku siinä häiritsee, eikä tuntemuksiaan osaa sanoittaa.
Oman lisänsä kaikkeen tuo arki, jota ei pääse karkuun. Se myös testaa suhteen syvyyttä – ja tuo suuriakin yllätyksiä.
Tuo Dunderfelt on aivan täysi pelle ja kaupan päälle rasittava sovinisti. En ota vakavasti yhtään mitään mitä se taas höpisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En läheskään aina jaksa uskoa näitä "kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut minusta" juttuja. Hyvin usein kyse on siitä että koska parisuhde- ja deittailukokemusta on niin vähän, niitä kiinnostuksen osoituksia ei vain huomata.
Itse olin jo aika epätoivoinen ikisinkkumies kun 29-vuotiaana vihdoin löysin sen elämäni naisen. Minullakin oli kokemus että ei kukaan ole sitä ennen ollut minusta kiinnostunut. Mutta kun nykyisellä elämänkokemuksellani katselen taaksepäin niin tajua aika monta tilannetta jossa joku nainen oli osoittanut kiinnostuksen merkkejä mutta minä olin tyhmänä vain mennyt eteenpäin niitä huomaamatta.
Miesten pitäisi ymmärtää että ne tavalliset naiset eivät ole mitään tositeeveen tyrkkynaisia jotka kulkevat tapapuoli pitkällä ja rinnat töröllään eteesi ja kiemurtelevat siinä tyrkyllä. Usein jo se että joku nainen tulee hieman yllättävässä tilanteessa puhumaan kanssasi ihan jotain arkista asiaa voi olla merkki kiinnostuksesta. Mutta jos se mies ei siinä tee mitään aloitteeseen viittaavaakaan pitkään aikaan niin ei siitä mitään synny.
Olen tästä hieman eri mieltä (olen siis 37v nainen, joka ei koskaan ole saanut aloitteita/huomiota). Lähestulkoon kaikki, jotka tästä kuulevat, sanovat, että "varmasti on ollut kiinnostuneita, sinä vain et huomannut sitä". Mutta itse en suostu ottamaan tätä vastuuta - minun ei voida olettaa tajuavan, että joku kelloa kysynyt mies olikin minusta kiinnostunut. Jos joku juttelee minulle töissä puuta heinää, ja otan sen kiinnostuksen merkkinä, 99% nolaan vain itseni.
Kyllä se "vastuu" kiinnostuksesta on sillä kiinnostuneella, ei kiinnostuksen kohteella. Itse olen kaikki ihastukseni ilmaissut selkeästi ja suoraan. Vastakaikua en ole saanut, mutta ainakaan miehen ei ole tarvinnut arvailla, oliko joku katse tai hississä moikkaaminen kiinnostusta vai ei.
Siksi tuo "varmasti oli kiinnostuneita" ei ole millään tavalla lohduttava, vaan paremminkin masentava ja jopa loukkaava toteamus.
Tässähän se tulikin, täysin samaa mieltä.
M37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole löytänyt miestä elämänkumppaniksi ja epäilen syyksi sairauden joka voi olla esteenä lapsen saannissa. Pahalta tuntuu, kun en saa vastakaikua enkä voi antaa rakkautta. N31
Kuitenkin on mahdollista löytää mies jonka ei ole pakko saada lapsia, mutta on niihin valmis naisen vuoksi jota rakastaa. Kun kirjoitat tuon "enkä voi antaa rakkautta" kuulostat minusta sympaattiselta ja kiinnostavalta.
Toivon sinulle onnea, kuin muillekin ketjun sinkuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia hukkapätkiä sitä onkin.
Zinc
Mies on miehelle susi.
Au aua aaauuau aaaauuuuuuu !!
Mä olen muuten nähnyt kaupungilla aika monella pätkä-miehellä ihan naisseuraa, joten en usko sen puutteen johtuvan pätkyydestä.
Ihan tervettä järkeä käyttäen.
Zinc
Noin niinkuin logiikka taistelee sitä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En läheskään aina jaksa uskoa näitä "kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut minusta" juttuja. Hyvin usein kyse on siitä että koska parisuhde- ja deittailukokemusta on niin vähän, niitä kiinnostuksen osoituksia ei vain huomata.
Itse olin jo aika epätoivoinen ikisinkkumies kun 29-vuotiaana vihdoin löysin sen elämäni naisen. Minullakin oli kokemus että ei kukaan ole sitä ennen ollut minusta kiinnostunut. Mutta kun nykyisellä elämänkokemuksellani katselen taaksepäin niin tajua aika monta tilannetta jossa joku nainen oli osoittanut kiinnostuksen merkkejä mutta minä olin tyhmänä vain mennyt eteenpäin niitä huomaamatta.
Miesten pitäisi ymmärtää että ne tavalliset naiset eivät ole mitään tositeeveen tyrkkynaisia jotka kulkevat tapapuoli pitkällä ja rinnat töröllään eteesi ja kiemurtelevat siinä tyrkyllä. Usein jo se että joku nainen tulee hieman yllättävässä tilanteessa puhumaan kanssasi ihan jotain arkista asiaa voi olla merkki kiinnostuksesta. Mutta jos se mies ei siinä tee mitään aloitteeseen viittaavaakaan pitkään aikaan niin ei siitä mitään synny.
Olen tästä hieman eri mieltä (olen siis 37v nainen, joka ei koskaan ole saanut aloitteita/huomiota). Lähestulkoon kaikki, jotka tästä kuulevat, sanovat, että "varmasti on ollut kiinnostuneita, sinä vain et huomannut sitä". Mutta itse en suostu ottamaan tätä vastuuta - minun ei voida olettaa tajuavan, että joku kelloa kysynyt mies olikin minusta kiinnostunut. Jos joku juttelee minulle töissä puuta heinää, ja otan sen kiinnostuksen merkkinä, 99% nolaan vain itseni.
Kyllä se "vastuu" kiinnostuksesta on sillä kiinnostuneella, ei kiinnostuksen kohteella. Itse olen kaikki ihastukseni ilmaissut selkeästi ja suoraan. Vastakaikua en ole saanut, mutta ainakaan miehen ei ole tarvinnut arvailla, oliko joku katse tai hississä moikkaaminen kiinnostusta vai ei.
Siksi tuo "varmasti oli kiinnostuneita" ei ole millään tavalla lohduttava, vaan paremminkin masentava ja jopa loukkaava toteamus.
Arvostan suunnattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta päätellen aloittaja leikkii pikku-ukoilla (nuo lautapelit taitaa olla niitä scifi-fantasia-pelejä) ja kirjoittelee satuja. Jännä ettei naiset kiinnostu.
Mun unelmamies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia hukkapätkiä sitä onkin.
Zinc
Mies on miehelle susi.
Au aua aaauuau aaaauuuuuuu !!
Mä olen muuten nähnyt kaupungilla aika monella pätkä-miehellä ihan naisseuraa, joten en usko sen puutteen johtuvan pätkyydestä.
Ihan tervettä järkeä käyttäen.
Zinc
Noin niinkuin logiikka taistelee sitä vastaan.
Oisko maksettua seuraa.
Pituus on monelle tärkeä juttu, millä sinällään ei väliä. Oon tavannut erään ihanan miehen lyhyt hänkin ja se ei haittaa. Enemmän haittaa se, että on liikaa mies. Eli perus, en käytä dödöä(on naisten juttu???nykyään käyttää sentäs joskus), huolehtii hampaistaan huonosti. Paasannut et ne hampaat pestään aamuin illoin, meinaan tyypillä hammaskiveä paljon ja välillä haisee henki ihan viemärille. Joten oikeesti se hammashygienia on todella tärkee, koskee niin naisia kuin miehiä. Vaatteet haisee välillä tosi pahalle ja miehen kämppä haisee vanhalle miehelle. Ei jatkoon. Ja siis mites näistä sanot nätisti toiselle. Et mitenkään. Oke vaatteista tokasin ja annoin vinkkejä miten pestä. Oli ympäristökin ihmetellyt kun toinen tuoksu paremmalle. Tän ikävä kyllä unohtaa sillon tällön. Ymmärrän et salilla hikoo ja silleen joten voi vaatteet haista mut jos mennään vaikka leffaan niin ois reilua jokikiselle siellä et ei mee haisevana. Itse kiinnitän huomiota miehessä tuoksuun ja kyllä jotkut miehet tuoksuu hyvälle myös urheillessa ja noi hampaat on toinen juttu. Meni vähän ohi, mut kuiteskin. Aloittaja kuullostat kyllä ihan hyvältä tyypiltä, oisko joku noista harrastuksista sellanen et voisit jossain niistä törmätä johonkuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n aloituksesta suoraan kopioitua:
"En löytänyt hyvää naista, eikä sellaista löydy monille muillekaan sinkkumiehille.
Olen 33v, korkeakoulutettu mies. Tällä hetkellä työskentelen opettajana lukiossa. Vapaa - ajalla harrastan salilla käymistä, lautapelejä, fiktion kirjoittamista ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Luonteeltani olen rento, helposti lähestyttävä, hauska ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa."
Ihan ensimmäisenä huomasin tietenkinn
otsikon itkuvirren ja pienen vihamielisen sävyn. Jos minulle tulisi joku sanomaan tuon naamatusten, niin ottaisin pari askelta taaksepäin, huokaisisin ja ajattelisin, että jaaha, taas näitä iänikuisia vinkuliisoja, joille ei mikään kelpaa.
Kun teksti alkaisi, niin heti tuleva maininta korkeasta koulutuksesta saisi minut pyörittämään silmiäni tylsyydestä. Eikö ihminen nyt voisi esitellä itseään muuten kuin koulutuksensa kautta? Eikö hänellä ole mitään muuta kuin koulutus? Ainakin minulle tuollainen koulutuksen esittely olisi vain sitä jonninjoutavaan ylvästelyä.
Harrastukset ovat aina ok, vaikka joitakin harrastuksia pitää ehkä hieman selitelläkin, mutta itse aloittaisin mielummin niillä. Esimerkiksi jostakin fiktioiden kirjoittamisesta voi saada oikean ihmisen kanssa juttua vaikka kuinka, samoin lautapelien pelaamisesta. Väärän ihmisen kanssa juttua ei tule ja silloinhan epäsopivat ihmiset karsiutuvat nopeasti pois. Juttelun myötä on helppo lähteä rönsyilemään, kyselemään toiselta ja lähentyä. Avainsana on kuitenkin se, että kannattaa valita oikea paikka, jossa on oikeanlaisia ihmisiä ja olla se helposti lähestyttävä, hauska, huomaavainen ja mukava.
Omaa rimaa ei tarvitse madaltaa, mutta kannattaa muistaa, että jos omia ystäviäkään ei ole ulkonäön mukaan valinnut, niin miksi naisen pitäisi olla viimeisen päälle kaunotar? Jos nainen on luonteeltaan upea, hänen kanssaan on helppo olla ja juttua riittää, niin varmasti hän alkaa näyttämään kivalta. Sama myös toiseen suuntaan, eli vaikka nainen ei olisi ap:n ulkonäöstä ollut kiinnostunut, niin muut asiat voivatkin tulla tärkeämmiksi tutustumisen myötä. Asennettaan saa siis hieman muuttaa, jos meinaa saada hyvää aikaan. Nykyinen tapa on on osoittautunut huonoksi, joten sen voi unohtaa.
Olet tehnyt tämän virheen: et ole lähestyny naisia kunnolla. Unohda silmäpelit ja flirttailu. Niiden LISÄKSI miehen pitää pyytää kiinnostavaa naista ulos treffeille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vain 180 cm mies, ja samansuuntaisia kokemuksia ap:n kanssa.
Kyllä se on niin että markkinat ovat naisten. Siinä jää tällainen tavallinen kiva mies nopeasti ulos.
Teuvokin todisti rahalla olevan voimaa. Muuten en neuvo ottamaan tuosta miehestä mitään mallia, paitsi käyttämällä samaa taktiikkaa naisen etsinnässä.
Tämä kommenttisi jo kertoo mikset löydä naista. Ei kukaan normaali nainen huoli miestä, joka neuvoo käyttämään naisia hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
No olisit vongannut yliopistolla enemmän :D
Itsekin olen aineenopettaja ja jatkuvastihan siellä jengi toisiaan lähestyi. Opettajaopinnoissakin suurin osa on yleensä naisia. Siellähän on miehen markkinat.
Jep nimenomaan miehen markkinat eli sen yhden komean miehen, johon iso osa auskunaisista oli lääpällään. Ei sielläkään tavismiehenä ole mitään markkinoita enkä ymmärrä miten joku sen voi niin kokea. Ei okl ole mikään eristetty saareke, josta on löydyttävä oma pizzanaama vierelle vaan kaupunki on iso opettajillekin
Vierailija kirjoitti:
No kokeilitko niitä keski-ikäisiä naisia?
Luuletko että viriiliä nuorta miestä kiinnostaa joku mummo? Ei todellakaan. Kohtahan sitä saa olla vaihtamassa mummolle vaippoja ja olla hoitamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet yksin, koska olet ollut kiinnostunut omaan tasoosi nähden liian kauniista naisesta.
Alenna rimaa; otat sen harmaan hiirulaisen, tai pullukamman naisen tai pienitissisen ja naamasta vaatimattoman naisen.
Ikisinkkunaisia riittää kyllä, ihan samoin kuin ikisinkku miehiä.
Pitää näin pienitissisenä naisena varoa ettei tule omalle kohdalle tyytyjää. Olisi kamalaa olla jollekin hätävarana :(
Äläs nyt, pienirintainen naisen on yli kaiken, ainakin minulle
m.i.e.s.
Vierailija kirjoitti:
Eksäni oli 167 ja naiset olivat lääpällään häneen. Tunnen monta lyhyttä miestä joilla on kivat ja nätit naiset. Pituutta vaan on niin hyvä käyttää tekosyynä.
Minäkin tunnen monta töissä olevaa 55-vuotiasta, joten ikäsyrjintää ei ole olemassa. Ikää vaan on niin hyvä käyttää tekosyynä, jos ei työ maistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vain 180 cm mies, ja samansuuntaisia kokemuksia ap:n kanssa.
Kyllä se on niin että markkinat ovat naisten. Siinä jää tällainen tavallinen kiva mies nopeasti ulos.
Teuvokin todisti rahalla olevan voimaa. Muuten en neuvo ottamaan tuosta miehestä mitään mallia, paitsi käyttämällä samaa taktiikkaa naisen etsinnässä.
Tämä kommenttisi jo kertoo mikset löydä naista. Ei kukaan normaali nainen huoli miestä, joka neuvoo käyttämään naisia hyväksi.
Päiväseltään joku täällä veikkasi tuon naisen olevan Teukan sahan perässä. Nauran makeasti, jos onnistuu aikeissaan ja tekee klassisen tempauksen :D
Alue: Aihe vapaa
Olen tästä hieman eri mieltä (olen siis 37v nainen, joka ei koskaan ole saanut aloitteita/huomiota). Lähestulkoon kaikki, jotka tästä kuulevat, sanovat, että "varmasti on ollut kiinnostuneita, sinä vain et huomannut sitä". Mutta itse en suostu ottamaan tätä vastuuta - minun ei voida olettaa tajuavan, että joku kelloa kysynyt mies olikin minusta kiinnostunut. Jos joku juttelee minulle töissä puuta heinää, ja otan sen kiinnostuksen merkkinä, 99% nolaan vain itseni.
Kyllä se "vastuu" kiinnostuksesta on sillä kiinnostuneella, ei kiinnostuksen kohteella. Itse olen kaikki ihastukseni ilmaissut selkeästi ja suoraan. Vastakaikua en ole saanut, mutta ainakaan miehen ei ole tarvinnut arvailla, oliko joku katse tai hississä moikkaaminen kiinnostusta vai ei.
Siksi tuo "varmasti oli kiinnostuneita" ei ole millään tavalla lohduttava, vaan paremminkin masentava ja jopa loukkaava toteamus.