En löytänyt hyvää naista, eikä sellaista löydy monille muillekaan sinkkumiehille.
Olen 33v, korkeakoulutettu mies. Tällä hetkellä työskentelen opettajana lukiossa. Vapaa - ajalla harrastan salilla käymistä, lautapelejä, fiktion kirjoittamista ja vietän aikaa kavereiden kanssa. Luonteeltani olen rento, helposti lähestyttävä, hauska ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.
No, arvatkaa montako kertaa olen ollut vakavassa parisuhteessa? Tasan nolla. Vaikka olen kokeillut etsiä sellaista parikymppisestä lähtien. Deittailuun olen kokeillut Tinderiä, mutta mätsejä tulee todella harvoin (ja ne harvat poistavat, kun kuulevat 168cm pituuteni). Yliopistolla harrastin rohkeasti silmäpeliä ja flirttailin, mutta siellä suurin osa naisista tuntui olevan varattuja. Opiskelijabileissä tai baarissa kukaan ei osoittanut kiinnostusta, paitsi keski-ikäiset naiset päissään.
Tällainen kokemus siis ihan normaalilta ja fiksulta mieheltä nykyajan deittailusta. Ja tunnen kymmeniä samassa tilanteessa olevia nuoria miehiä, jotka koulutettuja ja vähintään ihan tavallisen näköisiä.
Kommentit (682)
Vierailija kirjoitti:
168cm on vielä pitkä. Arvaa montako matchia 166cm lyhyt mies on saanut kolmen vuoden epätoivoisen svaippaamisen aikana? Vastaus: 4
Parempi kai kuin nolla, jos pääsit yrittämään tutustumista? Älä lannistu.
Kaikenlaisia hukkapätkiä sitä onkin.
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia hukkapätkiä sitä onkin.
Zinc
Peiliinkö kurkkasit?
Alle 160 cm pullukkana miehenä, jolla on ollut muutamia vakavia suhteita naisten kanssa lottoan että vika on joko persoonassasi tai sitten yrität löytää naista joka vain on huomattavasti sinua "parempi" ja joka vaatisi mieheltä samaa tasoa kuin itseltään (itse syyllistyin tähän ennen liki huomaamattani).
Nirsoilulla ei pääse pitkälle. Henkilökohtaisesti en näe miksi myöskään mainitsemasi keski-ikäiset naisetkaan olisivat huonoja kanditaatteja, ellet suunnittele suurperhettä. Alle 20v ikäero on vielä aika ongelmaton omasta mielestäni.
Vaihtoehtoisesti voi myös olla, ettet huomaa jos joku nainen osoittaa kiinnostustaan sinuun. Nuoremmat naiset eivät usein ole kovin suorasukaisia, etenkään keski-ikäisiin naisiin verratessa.
Itsellä tilanne "helpotti" kummasti kun karsi niitä ulkonäkövaatimuksia (tuli tajuttua että omalla kohdallani olisi aika tekopyhää odottaa suuria naisten ulkonäöltä) ja oppi tekemään asiallisia aloitteita.
Tiedän omasta tuttavapiiristäni tasan yhden "normaalin" miehen (ei mikään adonis vaikka huomaa että vaimon vaikutuksesta on alkanut huolehtimaan ulkonäöstään), jolla on todella kaunis vaimo. Väittäisin että tällä miehellä suurin valttikortti oli kiltteys. Puhutaan aidosti kiltistä miehestä, joka on kiltti ja herttainen kaikille. Muut miehet usein vain haukkuvat tälläisiä miehiä tossuiksi tai naureskelevat että pitäisi olla enemmän "alfa" että naiset tykkäisi, vaikkei niin tunnu olevan.
Minulle lyhyempi mies ei ole ongelma. Lyhyydestään valittava, epävarma ja alemmuuskompleksista kärsivä mies taas on. N 24v. 172cm
Tulee mieleen, että olet sosiaalisesti jotenkin outo ja naisille tulee epämukava olo seurassasi. Älä flirttaile liian aggressiivisesti, vaan yritä olla luonteva kun kohtaat naisia.
Toisaalta voi olla, että tavoittelet liian kauniita naisia, vaikka olet itse vain "tavallisen näköinen". Moni mies jää yksin, kun on kilometrin pituinen vaatimuslista, mitä saa ja ei saa olla. (Esim. ei läskejä, ei tummaihoisia, ei köyhiä, ei yh-äitejä jne.)
Ehkä sun kannattaisi kokeilla niiden keski-ikäisten kanssa. Et ole itsekään enää niin kovin nuori, ei kannata yrittää iskeä 20-vuotiasta.
Tämän päivän Hesarista
Romanttinen parisuhde voi syntyä nopeasti, sanoo psykologi ja tietokirjailija Tony Dunderfelt. Onnistuminen perustuu kolmeen ”rakkauden aurinkoon”, kuten hän niitä kutsuu. Jokainen niistä yksinään voi antaa sykäyksen suhteeseen, joka syntyy ja vie hetkessä.
Ensimmäinen on läheisyys, joka tarkoittaa harmoniaa ja samankaltaisuutta, jotain tuttua.
”Läheisyys muodostuu vaivattomasta yhdessäolosta, kosketuksesta ja miellyttävästä, aistittavasta lämmöstä kahden ihmisen välillä”, Dunderfelt kertoo.
Sitten on kipinöinti ja kihelmöivä jännitys, joka saa puhelimet lentämään vesisankoihin: vetovoima. Vetovoimassa on Dunderfeltin mukaan primitiivisyyttä, ja heterosuhteissa se perustuu juuri naisen ja miehen erilaisuuteen. Toinen ihminen herättää voimakkaan tunteen, eikä häntä saa mielestä.
Kolmas ja juuri se, josta Dunderfeltin mukaan puhutaan aivan liian kainostellen, on seksuaalisuus.
”Se on toimintaa ja himoa. Rakastuminen voi tapahtua nopeasti, jos suhde alkaa seksisuhteena ja toiveet kohtaavat täysin.”
Dunderfeltin mukaan parisuhdeneuvonta keskittyy liikaa läheisyyden luomiseen.
”Vinkkejä seksuaaliseen toimintaan tai vetovoiman ylläpitoon annetaan hyvin vähän.”
”Monesti ajatellaan, että jos on lämpöä, kaikki muukin tapahtuu itsestään.”
Rakkaus voi siis roihahtaa eri tavoin, yhden ”auringon” sytyttämänä. Sen jälkeen pitää miettiä, miten muut saataisiin toimimaan, neuvoo Dunderfelt.
”Monesti ajatellaan, että jos on lämpöä, kaikki muukin tapahtuu itsestään. Näin ei ole, vaan jokainen osa-alue vaatii syventämistä.”
Hyvä seksi ei tarkoita automaattisesti lämpöä, eikä vetovoima takaa tyydyttävää seksiä. Ja vaikka vetovoima olisi kova, voi lämpö vaatia keskittymistä.
Usein suhteen alussa tunteet saattavat mennä sekaisin kuin lapsella, joka ei tiedä, johtuuko epämukava olo nälästä, väsymyksestä vai alkavasta flunssasta. Silloin hyvän jutun voi päästää käsistään, koska joku siinä häiritsee, eikä tuntemuksiaan osaa sanoittaa.
Oman lisänsä kaikkeen tuo arki, jota ei pääse karkuun. Se myös testaa suhteen syvyyttä – ja tuo suuriakin yllätyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen, että olet sosiaalisesti jotenkin outo ja naisille tulee epämukava olo seurassasi. Älä flirttaile liian aggressiivisesti, vaan yritä olla luonteva kun kohtaat naisia.
Toisaalta voi olla, että tavoittelet liian kauniita naisia, vaikka olet itse vain "tavallisen näköinen". Moni mies jää yksin, kun on kilometrin pituinen vaatimuslista, mitä saa ja ei saa olla. (Esim. ei läskejä, ei tummaihoisia, ei köyhiä, ei yh-äitejä jne.)
Ehkä sun kannattaisi kokeilla niiden keski-ikäisten kanssa. Et ole itsekään enää niin kovin nuori, ei kannata yrittää iskeä 20-vuotiasta.
Taas tuo ikäkortti... Ap voi ihan hyvin tavoitella ikänsä puolesta +25v naisia. Toki 34-vuotiaita on monenlaisia ja kaikki heistä eivät välttämättä kiinnosta nuorempia, mutta ikä ei silti ole automaattisesti mikään este.
Hesari
Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola sanoo, että usein erojen parasta antia on se, että ne kirkastavat ihmisen toiveet tulevaisuutta varten. Vaikka kuinka vannoisi, ettei ikinä enää.
”Eron jälkeen oppii paljon itsestään. Sen jälkeen tietää paremmin, mitä haluaa, ja usein myös tunnistaa itselleen sopivan tyypin ja suuntaa sellaista kohti.”
Jaakkola sanoo, että aivot ovat ohjelmoitu rakastumaan nopeasti. Se tapahtuu kuin yllätys tai säikähdys, tai putoaminen niin kuin englanniksi ”falling in love” kuvaa.
”Syvää rakastumista ei tapahdu kovin usein, joten siitä kannatta nauttia ja tunnetta vaalia.”
Jaakkolan mukaan meillä on nykyään hyvin paljon tietoa ihmissuhteista, esimerkiksi lapsuusajan kiintymyssuhteiden vaikutuksesta tuleviin ihmissuhteisiin. Tästä voi olla jopa haittaa, koska se johtaa liikaan järkeilyyn ja pohdintoihin.
”Ylianalyyttisyys voi estää heittäytymisen, mikä on rakkauden syntymisessä ja kehittymisessä olennainen asia.”
Isoja päätöksiä Jaakkola kuitenkin neuvoo vähän lykkäämään. Alkutäpinöissä ei yleensä huomaa negatiivisia piirteitä, kuten sitä, miten ihminen toimii paineen alla tai suuttuessaan.
Jos näkee vain täydellisyyttä ja haluaa muuttaa toisen vuoksi kaiken, mitä on ennen suhdetta ollut, Jaakkola kuulee hälytyskellojen äänen. Kukaan ei ole täydellinen, ja on syytä olla varovainen, ettei vauhdissa hukkaa itseään.
Hyvänä merkkinä suhteelle hän pitää esimerkiksi sitä, voiko toiselle puhua kipeistä asioista ilman pelkoa reaktiosta. Tai sitten voi kysyä itseltään: Mitä toivon elämältä? Mitkä ovat minun haaveitani? Tuommeko toistemme parhaat puolet esille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet yksin, koska olet ollut kiinnostunut omaan tasoosi nähden liian kauniista naisesta.
Alenna rimaa; otat sen harmaan hiirulaisen, tai pullukamman naisen tai pienitissisen ja naamasta vaatimattoman naisen.
Ikisinkkunaisia riittää kyllä, ihan samoin kuin ikisinkku miehiä.
Pitää näin pienitissisenä naisena varoa ettei tule omalle kohdalle tyytyjää. Olisi kamalaa olla jollekin hätävarana :(
Oletko koskaan kuullut rakastumisesta? Kun johonkin oikeasti rakastuu, ei häneen enää "tyydy" koska se on juuri se ihminen jonka haluat ja hän kelpaa sellaisena kuin on.
Naiset ehkä rakastuu noin, mutta eivät miehet. Miehet rakastuvat kyllä ulkonäköön ja luonne on vähäisempi kriteeri, joskin sekin toki tärkeä mutta tulee selvästi ulkonäön takana.
Turha verrata naisten rakkautta ja miesten "rakkautta" keskenään. Toinen on aitoa kumppanin iästä ja ulkonäöstä riippumatta, toinen on vain nuoruuteen, hoikkuuteen ja kauneuteen hullaantumista ja himoa.
En ole löytänyt miestä elämänkumppaniksi ja epäilen syyksi sairauden joka voi olla esteenä lapsen saannissa. Pahalta tuntuu, kun en saa vastakaikua enkä voi antaa rakkautta. N31
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia hukkapätkiä sitä onkin.
Zinc
Mies on miehelle susi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jo luovutin kun en jaksa enää yrittää. Jos johonkin kiinnostavaan naiseen sattuu arjessa vahingossa tutustumaan niin hyvä. Muutoin en enää yritä etsiä parisuhdetta.
M37
No tässä on oikea asenne. Näin sen parisuhteen parhaiten "löytää", kun ei etsimään. Kun se paine löytämisestä ei koko ajan istu niskassa, on helpompi olla rennosti ja silloin on elämä muutenkin helpompaa.
Noh, miten tuon nyt ottaa. Itse kun en arjessa sinkkunaisia tapaa niin pidän melko epätodennäköisenä, tuskimpa "löytyy". Luulenpa vaan, että todennäköisyys romahti nollasta pakkaselle.
Joku hypersosiaalinen harrastaja/aktiivi varmaan tapaa päivittäin uusia ihmisiä.
M37
No voi perhana. Otan edellisen kommenttini takaisin. Että pitikin mennä kehumaan asennetta, sain kaivettua esiin itsesäälisen marisijan.
PS. TuskiNpa. Ei m, vaan n.
Harvoin näistä jaksan välittää, mutta nyt ärsyttää tuo itsesääli niin paljon että typerät kielioppivirheetkin ottaa aivoon.
No sanoinpa vain miten asia on. Miten joku jaksaa kätistä jostain kirjoitusvirheistä aina. Ei kännykkää näpytellessä jaksa korjata kaikkea.
M37
Vierailija kirjoitti:
Miehelle lyhyys on analoginen naisen ruman naaman kanssa.
Yritäpä ap lähestyä niitä ei-niin-viehättävän näköisiä neitoja.
Chaqu'un pour soi.
Lyhyys on aina miehelle miinustekijä, mutta toisaalta tiedän joitain todella lyhyitäkin naistenmiehiä. Siinä kohtaa luonne ja ulkonäkö kompensoivat rajusti. Ja myös (hurja)maine ja/tai sosiaalinen status, työnkuvalla ei juuri ole merkitystä tai edes sillä että ylipäänsä olisi töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet yksin, koska olet ollut kiinnostunut omaan tasoosi nähden liian kauniista naisesta.
Alenna rimaa; otat sen harmaan hiirulaisen, tai pullukamman naisen tai pienitissisen ja naamasta vaatimattoman naisen.
Ikisinkkunaisia riittää kyllä, ihan samoin kuin ikisinkku miehiä.
Pitää näin pienitissisenä naisena varoa ettei tule omalle kohdalle tyytyjää. Olisi kamalaa olla jollekin hätävarana :(
Oletko koskaan kuullut rakastumisesta? Kun johonkin oikeasti rakastuu, ei häneen enää "tyydy" koska se on juuri se ihminen jonka haluat ja hän kelpaa sellaisena kuin on.
Naiset ehkä rakastuu noin, mutta eivät miehet. Miehet rakastuvat kyllä ulkonäköön ja luonne on vähäisempi kriteeri, joskin sekin toki tärkeä mutta tulee selvästi ulkonäön takana.
Turha verrata naisten rakkautta ja miesten "rakkautta" keskenään. Toinen on aitoa kumppanin iästä ja ulkonäöstä riippumatta, toinen on vain nuoruuteen, hoikkuuteen ja kauneuteen hullaantumista ja himoa.
Aika paksua tuubaa :0
Vierailija kirjoitti:
168cm on vielä pitkä. Arvaa montako matchia 166cm lyhyt mies on saanut kolmen vuoden epätoivoisen svaippaamisen aikana? Vastaus: 4
Lukeeko sulla pituus siellä? Jos ei, tuskin johtuu siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle lyhyys on analoginen naisen ruman naaman kanssa.
Yritäpä ap lähestyä niitä ei-niin-viehättävän näköisiä neitoja.
Chaqu'un pour soi.Lyhyys on aina miehelle miinustekijä, mutta toisaalta tiedän joitain todella lyhyitäkin naistenmiehiä. Siinä kohtaa luonne ja ulkonäkö kompensoivat rajusti. Ja myös (hurja)maine ja/tai sosiaalinen status, työnkuvalla ei juuri ole merkitystä tai edes sillä että ylipäänsä olisi töissä.
Komeimmat näkemäni miehet ovat olleet molemmat max 170. Jos on superkomeat kasvot, naisia varmasti riittää pituudesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jo luovutin kun en jaksa enää yrittää. Jos johonkin kiinnostavaan naiseen sattuu arjessa vahingossa tutustumaan niin hyvä. Muutoin en enää yritä etsiä parisuhdetta.
M37
Sama vika itsellä. Eivät tule kotoa noutamaan, tiedän kyllä. Onneksi pärjään yksin aivan hyvin. Ehkä se on sitten se minun vikani.
Jos ei vain tapaa ketään, eikä rakastu, niin minkä tälle tekee?
Tapaa enemmän ihmisiä. Hanki joku harrastus jossa tapaat hemmetisti ihmisiä. Mitä erikoisempi tyyppi olet, sitä enemmän sun täytyy tavata ihmisiä. Monesti käy päinvastoin, eli eristäydytään.
Työssäni tapaan niin paljon ihmisiä, etten haluaisi illalla enää nähdä ketään=) Vaikka kuinka olen puhelias ja vilkas, niin olen introvertti ja kaipaan omaakin aikaa. Harrastukset ovat intensiivisiä ja epäsosiaalisia=) Niitten avulla en naista saa, uskaltaisin väittää...
Juu, tiedän, mitä "tarttis ja täytys". En vaan enää jaksa. Siis tyydyn tähän.
Minulla täysin sama 8h pitää olla töissä päivässä melkein kuin psykologi osalle asiakkaista, niin ei vaan enää jaksa olla sosiaalinen töidenkin jälkeen. Harrastusten osalta sama tilanne. Yritin joskus aikaisemmin Tinderin kautta hakea seuraa saman henkisistä harrastuksiinkin, mutta eipä sieltä mitään löytynyt.
M37
En tiedä onko ap täällä vielä, mutta kuulostat minulle erinomaiselta miehestä, mutta niin monet muutkin tämän ikäiset, olen jo parisuhteessa. On siis kuitenkin toivoa, että kaltaisiani naisia löytyy vielä vapaana. Itselleni pituus ei ole este. Olet kuitenkin yli 10 cm minua pidempi. Toisaalta olen myös ylipainoinen enkä mikään kaunotar muutenkaan, joten tuskin edes kelpuuttaisit minua, vaikka jaamme samat harrastukset yms. Itsekin olen korkeakoulutettu.
Lisävinkkini voisi olla, että jos biologinen tarve saada omia jälkeläisiä ei ole suunnaton, kiinnitä huomiosi naisiin jotka ovat jo saaneet lapsia tai eivät halua lapsia. Itselleni voisi olla ongelma hankkia lapsia todella lyhyen miehen kanssa, varsinkin kun olen itse kamalan lyhyt, koska jos saisin pojan, hän tuskin kasvaisi yli 160cm.
Jos olet itse hyvä mies muutenkin kuin paperilla eikä epätoivo paista läpi tekemisistäsi, kyllä se hyvä nainen sieltä vielä joskus löytyy, eikä ole liian myöhäistä, rakkauden voi löytää vaikka 60-vuotiaana.
Voi rähmä! Olen tajunnut että minulta on mennyt mahdollisuuksia sivuun. Kerran nainen oikein hieroi kiinnostusta, mutta olin silloin vielä niin burgeri. Harmittaa, mutta täytyy olla tarkkana tulevaisuudessa, ja uskaltaa avata suutaan.