Onko täällä konservatiivikristittyjä, joiden lapsi olisi tullut ulos kaapista? Mitä te teitte?
En kaipaa asiaan kommenttia keneltäkään muulta kuin kristityiltä, jotka edustavat konservatiivista suuntaa ja pitävät homoutta luomistyön vastaisena toimintana ja siis ei hyväksyttynä.
Rakkaus lasta kohtaan ei ole vähentynyt, mutta en missään nimessä hyväksyisi sitä, että lapsi alkaisi seurustella jonkun samaa sukupuolta olevan kanssa. En menisi parin häihin. En voi siunata syntiä.
On todella vaikeaa löytää asiallista keskustelukumppania tämän aiheen tiimoilta, koska nykymaailma on mitä on.
Kommentit (135)
Meidän poika on. Poika on aina ollut todella introvertti luonne ja sanoo itse ettei häntä ole tarkoitettu parisuhteeseen tai aviolittoon, eikä halua lapsia. Aikoo elää elämänsä sinkkuna omasta halustaan. Meidän ei siis tarvitse tehdä vaikeita päätöksiä mennäkö/eikä mennä häihin yms.
Ei se ole synnin siunaamista, jos menee toisten häihin. He itse tekevät valintansa ja kantavat niistä vastuun. Siis meinaan ettei toisten synti sinuun tartu! (Tai "synti", monestihan nämä ovat vain ihmisten tulkintoja.)
Vaikka ei ole kaikesta samaa mieltä tai hyväksy kaikkia toisten ratkaisuja, voi heihin suhtautua neutraalisti ja kasvaa jopa löytämään iloa. Veikkaan että jos lapsesi löytää parisuhteen ja on siinä onnellinen, et sinäkään pysty loputtomiin vain tuomitsemaan. Jossain vaiheessa saatat jopa huomata olevasi onnellinen heidän puolestaan.
Sinä et rakasta lastasi. Sinä rakastat sitä, jonka haluaisit lapsesi olevan, mutta mitä hän ei ole.
Mietin juuri, miten hartaat kristityt mahtavat suhtautua tyttärensä biseksuaalisuuteen.
Vaikuttaa siltä että nimeltä mainitsematon satukirjaan perustuva hahmo ja sille pohjautuva valheellinen elämä on sinulle tärkeämpi kuin oma lapsesi. Lapsesi on sinun ja kumppaniksi tuotos. Jos vihaat häntä vihaat itseäsikin. Valehtelet itsellesi ja muillekin.
Anteeksi, kun vastaan, vaikka multa ei kysytty.
Kuulun tähän ns. sateenkaarivähemmistöön ja mulla on konservatiivikristitty lapsuudenystävä, jonka kanssa ollaan edelleen läheisiä. Hän kunnioittaa mua ja mä häntä. Hän on sanonut kaikkien olevan syntisiä, ja että ihmisten tuomitseminen on Jumalan asia. Hän ei siis näe tätä sen suurempana syntisyytenä kuin ihmisten muutakaan syntisyyttä noin yleensä. Hänellä on oma käsityksensä perheestä ja avioliitosta, mitä itse kunniotan, koska se on osa hänen uskoaan.
Uskot Raamatun sanomaan ja opetuksiin, mutta varmasti rakastat lastasi. Hän tekee omat valintansa ja rakastuu kehen rakastuu. Voit edelleen rakastaa lastasi, etkä voi kuin hyväksyä sen, ettet voi hänen elämäänsä näiltä osin vaikuttaa. Jos uskot, että hänen suuntautumisensa on syntiä, niin uskot, mutta onko se todiaan ihmisen asia tuomita näitä asioita ja jaella rangaistuksia? Kaipa voit oman kantasi sanoa ja kertoa, mitä uskontosi sanoo, ja silloin olet kaiketi tehnyt voitavasi. Jeesus rakasti syntisiäkin ihmisiä käsittääkseni. Voit vain tehdä saman.
Jos joku homo esim. päättää elää yksin koko elämänsä uskontonsa vuoksi, niin se on myös hänen oma henkilökohtainen valintansa. En itse tiedä varmuudella, kuka on oikeassa ja mikä nyt tuo kullekin mielenrauhan, on yleensä ok.
Asiallista keskustelua on tosiaan vaikea käydä. Itse en ole uskonnollinen millään lailla, mutta pyrin aina ymmärtämään muita ihmisiä sen sijaan, että lähtisin riitelemään tai asettamaan sanoja toisen suuhun.
Ei ole vielä lapsia, mutta jos noin kävisi niin pistäisin välit poikki. Simple as that.
Mä en mitään kimakasti hössöttävää ho-mo-poi-kaa katselisi sekuntiakaan.
En minäkään häihin menisi, mutta en usko lapseni haluaisikaan loukata vanhempiaan isoilla häillä. Menisi varmaan maistraatissa naimisiin, ihan vain kunnioituksesta meitä kohtaan.
Tietenkin lastaan rakastaa aina <3 Eihän me vanhemmat välttämättä kaikkea muutakaan toimintaa hyvällä katsota, eikä se vähennä rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Mietin juuri, miten hartaat kristityt mahtavat suhtautua tyttärensä biseksuaalisuuteen.
Bin on aika helppo valita kumppanikseen se toinen sukupuoli.
Tunnustaisin lapselleni että olin itsekin "sellainen" nuorena mutta paranin kun aloin käymään kirkossa lähes joka sunnuntai ja kristillisissä kerhoissa josta löysin äitinsä ja otin vaimokseni jo varhain ja aloimme viettämään kristillistä perhe-elämää.
Eheytymis leirilä on kivoja opas setiä joiden kanssa voi käydä uimassa, salilla, saunassa.
T: Homppeli-Poju
Olet valmis hylkäämään oman lapsesi satujen takia?
Ihmiset ovat typeriä ja hulluja.
tungin takas kaappiin ja ilmoitin eheytyshoitoihin.
Mielenkiinnosta, missä Suomessa noita eheytymisleirejä oikein pidetään, vai onko trollausta?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä lapsia, mutta jos noin kävisi niin pistäisin välit poikki. Simple as that.
Toivotaan että et saakaan niitä
Vierailija kirjoitti:
Mä en mitään kimakasti hössöttävää ho-mo-poi-kaa katselisi sekuntiakaan.
Tunnen työni kautta homoja, eikä kukaan ole kimakasti puhuva
Mistä tuollaisen kuvan olet saanut ?
Vierailija kirjoitti:
En minäkään häihin menisi, mutta en usko lapseni haluaisikaan loukata vanhempiaan isoilla häillä. Menisi varmaan maistraatissa naimisiin, ihan vain kunnioituksesta meitä kohtaan.
Tietenkin lastaan rakastaa aina <3 Eihän me vanhemmat välttämättä kaikkea muutakaan toimintaa hyvällä katsota, eikä se vähennä rakkautta.
Kunnioitatko sinä lastasi?
Lähetettiin poika eheytymis leirille