Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nainen perui treffit kun kuuli että olen tällä hetkellä työttömänä
25.02.2020 |
Olimme jutelleet netissä silloin tällöin jo yli viikon verran, ja sovimme pari päivää sitten menevämme huomenna yksille. Kolmekymppisiä olemme molemmat.
Meillä oli hyvinkin antoisia keskusteluita, eikä tarvinnut keksiä väkisin juttua joistakin arkisista jutuista...Tuntui että meillä synkkaa tosi hyvin.
Kuitenkin tänään tuli sitten kautta rantain puheeksi työasiat ensimmäistä kertaa, ja naiselle kävi ilmi etten ole töissä tällä hetkellä. Naisen kirjoitustapa muuttui kuin taikaiskusta, välttelevämpään ja niukempaan suuntaan.
Vähän aikaa sitten hän ilmoitti ettei voikaan lähteä kanssa ulos huomenna erääseen (teko)syyhyn vedoten.
Oikean syyn pystyisi kyllä jokainen normaalilla järjellä varustettu rivien välistä lukemaan.
Hän ei myöskään ehdottanut mitään jatkosta.
Onko nykymeno tosiaan näin tarkkaa ja pinnallista? Onko miehen katkeamaton työssäolo näin äärimmäisen tärkeää?
Olen melko närkästynyt sekä pettynyt.
Kommentit (589)
Nuorempana kerroin aina uusille tuttavuuksilleni olevani työtön. Karsi noin kolme viidestä heti kättelyssä. N50+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei tarvitse lusmuja yhtään mihinkään. He vain vievät muilta.
Riittää että elätän noita veroistani, mieheksi en sellaista ota.
Toivottavasti hyvin moni kaltaisesi löytää itsensä samasta asemasta, kuin nämä maahan tallotut, joita potkitte sadistisine luonteinenne vielä lisää. Toivon todellakin, että hyvin moni teistä saa maistaa monin kertaisesti omaa lääkettään.
Tästähän tuli oikein kunnon kokoomustrolliketju. Taisi lopulta löytyä se palstalaisia yhdistävä tekijä, joka saa jopa iänikuisen miehet vs. naiset -väännönkin vaimenemaan: työttömien vihaaminen. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se tekosyy aikuisella miehellä sille työttömyydelle edes voi olla? Muutaman kuukauden työttömyyspätkiä voi tulla kenelle tahansa, mutta normaalille aikuiselle ei yhtään tuon enempää. Vastuuntuntoinen aikuinen on hoitanut koulutusasiat, verkostoitumisen ja urakehityksen sille tasolle, että tietää saavansa ennen pitkää aina uuden työpaikan. En minäkään katselisi ihmistä, joka ei ole toiminut aikuiselta edellytettävällä tasolla ja on nyt omien valintojensa takia työttömänä. Se kertoo kaiken tuosta ihmisestä eikä semmoinen ihminen ole hyvä kumppaniehdokas. Siksi tämä on niin tärkeää. Alkuvaikutelma ihmisestä voi olla hyvä tai jopa mahtavakin, mutta työttömyyden ja sen syiden paljastuessa kaikki syystäkin muuttuu. Näin se vain menee.
"Teko"syy on se, ettei kaikilla ole samanlainen elämäntilanne, työympäristö tai ammatti, missä voisi verkostoitua noin vain.
Voihan työttömyys kohdata vaikka ammatinvaihtajaa, joka ei voi tehdä entistä työtään.No, ehkä ap sitten olisi maininnut olevansa ammatinvaihtaja eikä vain työtön?
No mitä ihmettä? Jos on työtön, on työtön. Ongelma on juuri sinunlaiset, joiden mielestä työtön tarkoittaa automaattisesti elämäntapatyötöntä, ja muut työttömät eivät oikeasti ole työttömiä. Kun todellisuudessa suurin osa työttömyydestä on juuri lyhytaikaista työttömyyttä työsuhteiden välissä.
Minusta on kyllä hassusti sanottu, jos kuukauden työttömänä ollut alanvaihtaja (jolla on kenties uusi työpaikka jo tiedossa), kutsuu itseään työttömäksi. Kuka muka sanoo niin? En minä kyllä profiloisi itseäni työttömäksi tuossa vaiheessa. Itsellänikin on pari kertaa opintojen välissä ollut parin kuukauden työttömyysjaksot, mutta en mieltänyt itseäni kyllä silloin työttömäksi vaan opiskelijaksi, joka nyt sattui odottamaan opintojen alkua.
Tarkoitinkin sellaista tapausta, joka ei ole onnistunut työllistymään uuteen ammattiinsa. Saanut vaikka allergian edellisessä, niin että on ollut pakko vaihtaa, ja kouluttautunut uudelleen.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnustan, että olen samasta syystä perunut myös treffit.
Viestittelin Tinderissä miehen kanssa, hän sanoi olevansa työtön ja rahatilanne on tosi tiukka. Mä haluan kuitenkin matkustaa miehen kanssa, käydä syömässä ulkona, maistella hyviä viinejä...koska mun taloudellinen tilanne on hyvä.
Sanoin ton miehelle rehellisesti ja pyysin anteeksi. Mies otti asian hyvin, kiitti rehellisyydestä.
Mina matkustelen miehen kanssa, kayn hanen kanssaan ulkona syomassa ja maistelemme hyvia viineja, koska mina haluan naita asioita.
Kaymme toki myos metsakavelyilla (reppuun termari ja evasleivat) ja paremmilla ilmoilla piknikeilla tai ihan vaan mato-ongella parin oluttolkin kanssa. Nama ovat asioita, jotka ovat halvempia kuin nuo ensin mainitsemani, mutta ihan yhta kivoja kun tekee itselle rakkaan ihmisen seurasta nauttien.
Mies varmasti parjaisi (ja parjasikin ennen minun tapaamistani) ilman niita useamman ruokalajin fine dining-aterioita ja ruokalajeihin kuuluvia viineja, tai ulkomaanmatkoja/kaupunkilomia, mutta mina haluan niita harrastaa ja haluan niita harrastaa nimenomaan mieheni kanssa.
Siksi siis on itsestaanselvaa, etta mina myos maksan kun olen se, joka tienaa.
Tiesin heti kun loysin miehen deittisovelluksesta, etta tassa on mies, jonka kanssa haluan viettaa loppuelamani. On perin raadollista edes ajatella, etta hanen tyottomyytensa (ja varattomuutensa) olisi tassa tilanteessa ollut jotenkin deal-breaker. Ajatelkaa nyt: unelmien mies mutta ei rahaa ja olisin hylannyt ajatuksen treffeista hanen kanssaan? Ihan vaan materialististen asioiden takia?!
Siksi halusinkin kysya: oliko miehessa muutakin, joka ei sataprosenttisesti natsannut, vai ihanko oikeasti torjuit treffit ihan_pelkastaan_sen_takia etta miehella oli tiukkaa rahasta?
You serious? Minä en olisi sitoutunut loppuelämäkseni vielä vuoden enkä toisenkaan vuoden seurustelun jälkeen. Kun siitä vielä pari vuotta oli mennyt eteenpäin, aloin olla varma, että tämän miehen kanssa haluan viettää loppuelämäni. Siinä vaiheessa muutimme yhteen.
Ajatus, että olisin tehnyt tuollaisen päätöksen deittiprofiilin perusteella - huhhuh.
No ei toki pelkan profiilin, vaan siina vaiheessa kun oltiin viestitelty intensiivisesti useampi paiva.
Mun mielesta on ylipaataan typeraa sitoutua monogaamiseen seurustelusuhteeseen mitenkaan muuten kuin loppuelamakseen (vaikka ei se olekaan niin todennakoista etta se suhde tulee kestamaan loppuelaman), miten sina sitten sitoudut? Etta juu, ei tama nyt ihan sita ole mita etsin ainakaan nain ensivaikutelman perusteella, mutta voisin semmoisen maaraaikaisen viiden vuoden suhteen tasta vaikka rakentaa? :)
Me tosiaan alettiin "vakavissaan" seurustelemaan heti ekoilta treffeilta, nahtiin sen jalkeen joka vkl, sitten ne muuttuivat pitkiksi viikonlopuiksi ja kun loppujen lopuksi mies oli mun luona tyyliin to-ti, niin sanoin etta eiko se ole jo sama ja helpompikin etta muutat tanne. :) Tama n. 8kk ekoista treffeista.
Loppuelämän sitoutuminen muutaman päivän viestittelyn perusteella? Ei, en todellakaan pystyisi ajattelemaan tuollaista. Minulle, ja onneksi puolisollani oli sama ymmärrys, parisuhde kehittyi niin että kiinnostuimme, ihastuimme, aloimme viettää aikaa yhdessä ja tutustua sekä toisiimme että toistemme sukulaisiin ystäviin jne (= seurustella) ja noin neljän vuoden tiiviin yhdessäolon jälkeen olimme molemmat varmoja siitä, että haluamme olla yhdessä loppuelämämme. Siinä vaiheessa muutimme avoliittoon. Naimisiin emme mene koska meille avioliitto ei ole instituutiona millään tavalla merkityksellinen.
No, nain meita sitten on erilaisia :) Onneksi mulla ja mun puolisolla oli myos sama salamarakastumisen kokemus ja halu olla heti mahdollisimman paljon yhdessa. Ei se avoliittokaan mikaan vankityrma ole jonka avain heitetaan jorpakkoon heti, vaan sieltakin paasee tarvittaessa pois jos sukset menee ristiin.
Mun mielesta puolestaan olisi taysin jarjetonta hukata nelja kokonaista vuotta ja sitten vasta testata, miten arki ja yhdessa asuminen onnistuu (pl. lomamatkat mutta se ei olekaan arkea).
Mutta varmaan vahan ikasidonnaistakin tama, olen itse kohta 45-vuotias joten ei ole minkaanlaista tarvetta enaa "edeta hitaasti". Harrastimme myos ihan sulavasti seksiakin ekoilla treffeilla jo. :D
Ensin tiesit jo profiilin nähdessäsi, että haluat olla miehen kanssa loppuelämäsi. Nyt kirjoitat, että pääseehän siitä avoliitostakin pois. Tuossa on meidän eromme. Meidän avoliittomme on tarkoitettu loppuelämäksi. Siksi emme siihen sitoutuneet kevyesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se tekosyy aikuisella miehellä sille työttömyydelle edes voi olla? Muutaman kuukauden työttömyyspätkiä voi tulla kenelle tahansa, mutta normaalille aikuiselle ei yhtään tuon enempää. Vastuuntuntoinen aikuinen on hoitanut koulutusasiat, verkostoitumisen ja urakehityksen sille tasolle, että tietää saavansa ennen pitkää aina uuden työpaikan. En minäkään katselisi ihmistä, joka ei ole toiminut aikuiselta edellytettävällä tasolla ja on nyt omien valintojensa takia työttömänä. Se kertoo kaiken tuosta ihmisestä eikä semmoinen ihminen ole hyvä kumppaniehdokas. Siksi tämä on niin tärkeää. Alkuvaikutelma ihmisestä voi olla hyvä tai jopa mahtavakin, mutta työttömyyden ja sen syiden paljastuessa kaikki syystäkin muuttuu. Näin se vain menee.
"Teko"syy on se, ettei kaikilla ole samanlainen elämäntilanne, työympäristö tai ammatti, missä voisi verkostoitua noin vain.
Voihan työttömyys kohdata vaikka ammatinvaihtajaa, joka ei voi tehdä entistä työtään.No, ehkä ap sitten olisi maininnut olevansa ammatinvaihtaja eikä vain työtön?
En sanonut että ap olisi ammatinvaihtaja, vaan että kuka tahansa työtön voi olla VAIKKA sellainenkin.
Asennevammatesti:
"olen juuri nyt työttömänä"
"(vastaus)"
"...mutta huomenna pitäisi taas mennä töihin"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se työ on niin tärkeä, luulisi sitä kysyttävän heti ekaksi. Itse olen ollut "tällä hetkellä työtön" lähemmäs 9 vuotta joten en toisten työtilannetta pidä merkityksellisenä parin valinnan kannalta, mutta ymmärän sen olevan sitä useimmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se tekosyy aikuisella miehellä sille työttömyydelle edes voi olla? Muutaman kuukauden työttömyyspätkiä voi tulla kenelle tahansa, mutta normaalille aikuiselle ei yhtään tuon enempää. Vastuuntuntoinen aikuinen on hoitanut koulutusasiat, verkostoitumisen ja urakehityksen sille tasolle, että tietää saavansa ennen pitkää aina uuden työpaikan. En minäkään katselisi ihmistä, joka ei ole toiminut aikuiselta edellytettävällä tasolla ja on nyt omien valintojensa takia työttömänä. Se kertoo kaiken tuosta ihmisestä eikä semmoinen ihminen ole hyvä kumppaniehdokas. Siksi tämä on niin tärkeää. Alkuvaikutelma ihmisestä voi olla hyvä tai jopa mahtavakin, mutta työttömyyden ja sen syiden paljastuessa kaikki syystäkin muuttuu. Näin se vain menee.
"Teko"syy on se, ettei kaikilla ole samanlainen elämäntilanne, työympäristö tai ammatti, missä voisi verkostoitua noin vain.
Voihan työttömyys kohdata vaikka ammatinvaihtajaa, joka ei voi tehdä entistä työtään.No, ehkä ap sitten olisi maininnut olevansa ammatinvaihtaja eikä vain työtön?
No mitä ihmettä? Jos on työtön, on työtön. Ongelma on juuri sinunlaiset, joiden mielestä työtön tarkoittaa automaattisesti elämäntapatyötöntä, ja muut työttömät eivät oikeasti ole työttömiä. Kun todellisuudessa suurin osa työttömyydestä on juuri lyhytaikaista työttömyyttä työsuhteiden välissä.
Mitä vit--? Mistä keksit minulle tuollaisen mielipiteen?
Se ei ole todellakaan minun päästäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnustan, että olen samasta syystä perunut myös treffit.
Viestittelin Tinderissä miehen kanssa, hän sanoi olevansa työtön ja rahatilanne on tosi tiukka. Mä haluan kuitenkin matkustaa miehen kanssa, käydä syömässä ulkona, maistella hyviä viinejä...koska mun taloudellinen tilanne on hyvä.
Sanoin ton miehelle rehellisesti ja pyysin anteeksi. Mies otti asian hyvin, kiitti rehellisyydestä.
Mina matkustelen miehen kanssa, kayn hanen kanssaan ulkona syomassa ja maistelemme hyvia viineja, koska mina haluan naita asioita.
Kaymme toki myos metsakavelyilla (reppuun termari ja evasleivat) ja paremmilla ilmoilla piknikeilla tai ihan vaan mato-ongella parin oluttolkin kanssa. Nama ovat asioita, jotka ovat halvempia kuin nuo ensin mainitsemani, mutta ihan yhta kivoja kun tekee itselle rakkaan ihmisen seurasta nauttien.
Mies varmasti parjaisi (ja parjasikin ennen minun tapaamistani) ilman niita useamman ruokalajin fine dining-aterioita ja ruokalajeihin kuuluvia viineja, tai ulkomaanmatkoja/kaupunkilomia, mutta mina haluan niita harrastaa ja haluan niita harrastaa nimenomaan mieheni kanssa.
Siksi siis on itsestaanselvaa, etta mina myos maksan kun olen se, joka tienaa.
Tiesin heti kun loysin miehen deittisovelluksesta, etta tassa on mies, jonka kanssa haluan viettaa loppuelamani. On perin raadollista edes ajatella, etta hanen tyottomyytensa (ja varattomuutensa) olisi tassa tilanteessa ollut jotenkin deal-breaker. Ajatelkaa nyt: unelmien mies mutta ei rahaa ja olisin hylannyt ajatuksen treffeista hanen kanssaan? Ihan vaan materialististen asioiden takia?!
Siksi halusinkin kysya: oliko miehessa muutakin, joka ei sataprosenttisesti natsannut, vai ihanko oikeasti torjuit treffit ihan_pelkastaan_sen_takia etta miehella oli tiukkaa rahasta?
You serious? Minä en olisi sitoutunut loppuelämäkseni vielä vuoden enkä toisenkaan vuoden seurustelun jälkeen. Kun siitä vielä pari vuotta oli mennyt eteenpäin, aloin olla varma, että tämän miehen kanssa haluan viettää loppuelämäni. Siinä vaiheessa muutimme yhteen.
Ajatus, että olisin tehnyt tuollaisen päätöksen deittiprofiilin perusteella - huhhuh.
No ei toki pelkan profiilin, vaan siina vaiheessa kun oltiin viestitelty intensiivisesti useampi paiva.
Mun mielesta on ylipaataan typeraa sitoutua monogaamiseen seurustelusuhteeseen mitenkaan muuten kuin loppuelamakseen (vaikka ei se olekaan niin todennakoista etta se suhde tulee kestamaan loppuelaman), miten sina sitten sitoudut? Etta juu, ei tama nyt ihan sita ole mita etsin ainakaan nain ensivaikutelman perusteella, mutta voisin semmoisen maaraaikaisen viiden vuoden suhteen tasta vaikka rakentaa? :)
Me tosiaan alettiin "vakavissaan" seurustelemaan heti ekoilta treffeilta, nahtiin sen jalkeen joka vkl, sitten ne muuttuivat pitkiksi viikonlopuiksi ja kun loppujen lopuksi mies oli mun luona tyyliin to-ti, niin sanoin etta eiko se ole jo sama ja helpompikin etta muutat tanne. :) Tama n. 8kk ekoista treffeista.
Loppuelämän sitoutuminen muutaman päivän viestittelyn perusteella? Ei, en todellakaan pystyisi ajattelemaan tuollaista. Minulle, ja onneksi puolisollani oli sama ymmärrys, parisuhde kehittyi niin että kiinnostuimme, ihastuimme, aloimme viettää aikaa yhdessä ja tutustua sekä toisiimme että toistemme sukulaisiin ystäviin jne (= seurustella) ja noin neljän vuoden tiiviin yhdessäolon jälkeen olimme molemmat varmoja siitä, että haluamme olla yhdessä loppuelämämme. Siinä vaiheessa muutimme avoliittoon. Naimisiin emme mene koska meille avioliitto ei ole instituutiona millään tavalla merkityksellinen.
No, nain meita sitten on erilaisia :) Onneksi mulla ja mun puolisolla oli myos sama salamarakastumisen kokemus ja halu olla heti mahdollisimman paljon yhdessa. Ei se avoliittokaan mikaan vankityrma ole jonka avain heitetaan jorpakkoon heti, vaan sieltakin paasee tarvittaessa pois jos sukset menee ristiin.
Mun mielesta puolestaan olisi taysin jarjetonta hukata nelja kokonaista vuotta ja sitten vasta testata, miten arki ja yhdessa asuminen onnistuu (pl. lomamatkat mutta se ei olekaan arkea).
Mutta varmaan vahan ikasidonnaistakin tama, olen itse kohta 45-vuotias joten ei ole minkaanlaista tarvetta enaa "edeta hitaasti". Harrastimme myos ihan sulavasti seksiakin ekoilla treffeilla jo. :D
Ensin tiesit jo profiilin nähdessäsi, että haluat olla miehen kanssa loppuelämäsi. Nyt kirjoitat, että pääseehän siitä avoliitostakin pois. Tuossa on meidän eromme. Meidän avoliittomme on tarkoitettu loppuelämäksi. Siksi emme siihen sitoutuneet kevyesti.
Jep, joka tapauksessa tietty osa avo- ja avioliitoistakin paattyy eroon, sitouduttiin sitten kevyesti tai ei.
Mun edellinen suhde alkoi kanssa salamarakastumisesta, yhteen muutettiin puolen vuoden jalkeen (asuttiin eri maissa tuolloin, eli tavattiin ko. aikana kolme kertaa ja sitten menin hanen kotimaahansa lomalle ja sille tielle jain). Suhde kesti 16 vuotta ja paattyi siihen etta mies menehtyi.
Ei se, etta on nopea liikkeissaan, tarkoita sita ettako "sitoutuisi kevyesti" tai etta olisi vahemman tosissaan. Jotkut vaan tietaa heti, toisilla kestaa oman aikansa.
Voisitko edes ajatella myontavasi, etta ihmisia on erilaisia eika teidan tapanne ole se ainut ja oikea? :)
P.S. Edelleenkaan en tiennyt viela profiilin nahtyani. Kuten jo aiemmin mainitsin...
Vierailija kirjoitti:
Tästähän tuli oikein kunnon kokoomustrolliketju. Taisi lopulta löytyä se palstalaisia yhdistävä tekijä, joka saa jopa iänikuisen miehet vs. naiset -väännönkin vaimenemaan: työttömien vihaaminen. :D
Mitä tarkoitat sillä, että tuli trolliketju? Mielestäni tämä ketju osoittaa hyvin kuinka narsistisia ja sadistisia etc. hyvin monet ihmiset oikeasti ovat, eli totuuden suuren massan todellisista karvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästähän tuli oikein kunnon kokoomustrolliketju. Taisi lopulta löytyä se palstalaisia yhdistävä tekijä, joka saa jopa iänikuisen miehet vs. naiset -väännönkin vaimenemaan: työttömien vihaaminen. :D
Mitä tarkoitat sillä, että tuli trolliketju? Mielestäni tämä ketju osoittaa hyvin kuinka narsistisia ja sadistisia etc. hyvin monet ihmiset oikeasti ovat, eli totuuden suuren massan todellisista karvoista.
Samaa mielta. Ma jarkytyin kun tajusin miten materialistisia ja itsekkaita ihmiset on. (Toki vain taman palstan perusteella.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se tekosyy aikuisella miehellä sille työttömyydelle edes voi olla? Muutaman kuukauden työttömyyspätkiä voi tulla kenelle tahansa, mutta normaalille aikuiselle ei yhtään tuon enempää. Vastuuntuntoinen aikuinen on hoitanut koulutusasiat, verkostoitumisen ja urakehityksen sille tasolle, että tietää saavansa ennen pitkää aina uuden työpaikan. En minäkään katselisi ihmistä, joka ei ole toiminut aikuiselta edellytettävällä tasolla ja on nyt omien valintojensa takia työttömänä. Se kertoo kaiken tuosta ihmisestä eikä semmoinen ihminen ole hyvä kumppaniehdokas. Siksi tämä on niin tärkeää. Alkuvaikutelma ihmisestä voi olla hyvä tai jopa mahtavakin, mutta työttömyyden ja sen syiden paljastuessa kaikki syystäkin muuttuu. Näin se vain menee.
"Teko"syy on se, ettei kaikilla ole samanlainen elämäntilanne, työympäristö tai ammatti, missä voisi verkostoitua noin vain.
Voihan työttömyys kohdata vaikka ammatinvaihtajaa, joka ei voi tehdä entistä työtään.No, ehkä ap sitten olisi maininnut olevansa ammatinvaihtaja eikä vain työtön?
No mitä ihmettä? Jos on työtön, on työtön. Ongelma on juuri sinunlaiset, joiden mielestä työtön tarkoittaa automaattisesti elämäntapatyötöntä, ja muut työttömät eivät oikeasti ole työttömiä. Kun todellisuudessa suurin osa työttömyydestä on juuri lyhytaikaista työttömyyttä työsuhteiden välissä.
Minusta on kyllä hassusti sanottu, jos kuukauden työttömänä ollut alanvaihtaja (jolla on kenties uusi työpaikka jo tiedossa), kutsuu itseään työttömäksi. Kuka muka sanoo niin? En minä kyllä profiloisi itseäni työttömäksi tuossa vaiheessa. Itsellänikin on pari kertaa opintojen välissä ollut parin kuukauden työttömyysjaksot, mutta en mieltänyt itseäni kyllä silloin työttömäksi vaan opiskelijaksi, joka nyt sattui odottamaan opintojen alkua.
Tarkoitinkin sellaista tapausta, joka ei ole onnistunut työllistymään uuteen ammattiinsa. Saanut vaikka allergian edellisessä, niin että on ollut pakko vaihtaa, ja kouluttautunut uudelleen.
Niin? Miten tuo eroaa muista työttömistä, jos sitä työtä ei pitkän etsimisen jälkeenkään ole löytänyt? Jos taas on kyse lyhytaikaisesta työttömyydestä, eikö siinäkin ole ihan luontevaa kertoa, että on vasta valmistunut ja on aloittamassa uuden työn. Työtä kai etsitään jo opiskeluaikanakin ja uuden alan työllisyystilanne toivottavasti jotenkin selvillä. Tuossakin tilanteessa miellän itseni vain vastavalmistuneeksi ja pitkä aika saa mennä ennen kuin vain toteaisin ilman mitään muuta kuvausta olevani työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Automaation ja teknologian kehityksen myötä yhä suurempi osa työpaikoista tulee katoamaan, ja kasvavalle joukolla ei ole mitään "järkevää tekemistä" työn muodossa.
Ihminen on koko historiansa ajan pyrkinyt tehostamaan ja helpottamaan omaa työskentelyään erilaisten työkalujen, koneiden ja esimerkiksi kasvatusmenetelmien avulla.
Kehitys on ollut ekspotentiaalista viimeisen 200 vuoden aikana, ja nyt alamme olla pisteessä jossa suurta osaa ihmisistä ei tarvita työtä tekemään.
Kuitenkin; jokainen työtön lähinnä demonisoidaan...Miksi asia on näin? Miksi asenteet ovat näin syvälle juurtuneita, eikä osata nähdä totuutta.
Yhteiskunta nimenomaan tarvitsee sellaisia ihmisiä, jotka osaavat elää hyvää elämää täysipäisinä ilman "oikeaa työtä"
Ihmettelen minäkin. Onkohan jotain syvällä olevaa luterilaista työetiikkaa. Tai sitten on median ja somen propaganda ja manipuolinti uponnut kuin kuuma veitsi voihin. Tai sitten yksinkertaisesti epämiellyttävän totuuden kieltämistä ja pään työntämistä pensaaseen.
On päivänselvä asia, että digitalisaation ja robotisaation myötä työpaikat tulevat vähenemään rajusti. Uusiakin työpaikkoja syntyy, mutta lähinnä juuri teknologian alalle, eikä oikeasti voida olettaa, että kaikista ihmisistä olisi sen alan osaajiksi tai asiantuntijoiksi.
Eikä kaikista ole myöskään fitness- tai elämäntaitovalmentajaksi, tai muuksi ns. hyvinvointialan yrittäjäksi, puhujaksi tai muuksi toimijaksi. Tämä lienee toinen nouseva tulevaisuuden ala (ainakin nyt näyttää siltä).
Mitä näille muille ihmisille sitten tehdään? Heillä voi silti olla todella paljon annettavaa, vaikka eivät varsinaista ansiotyötä tekisikään. Ja on tosi epäreilua ja typerää kutsua lusmuiksi ihmisiä, joka ovat työttömiä siksi, että maailma ja rakenteet muuttuvat.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästähän tuli oikein kunnon kokoomustrolliketju. Taisi lopulta löytyä se palstalaisia yhdistävä tekijä, joka saa jopa iänikuisen miehet vs. naiset -väännönkin vaimenemaan: työttömien vihaaminen. :D
Mitä tarkoitat sillä, että tuli trolliketju? Mielestäni tämä ketju osoittaa hyvin kuinka narsistisia ja sadistisia etc. hyvin monet ihmiset oikeasti ovat, eli totuuden suuren massan todellisista karvoista.
Samaa mielta. Ma jarkytyin kun tajusin miten materialistisia ja itsekkaita ihmiset on. (Toki vain taman palstan perusteella.)
Saman näkee, aistii, kokee, tuntee etc. ihan joka puolella myös IRL, siis sen mitä niiden enemmän tai vähemmän kaunisteltujen karvojen alla oikeasti monet on. Osalla piilossa paremmin kuin toisilla, mutta samaa silkkoa sisältä.
Itsekin joskus sinkkuaikoina peruin treffit samasta syystä. Kyse ei kaikkien kohdalla ole pinnallisuudesta tai että status merkitsee. Ainakin nyt omalla kohdallani kyse oli siitä, että olin itse vähän alta kolmekymppinen ja kiinnostunut vakaasta parisuhteesta ja elämän rakentamisesta. Tasavertainen parisuhde ja elämä jossa tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia, vaikka oma koti, perhe, lomat jne, vaatii sen että yhteinen talous sen sallii. Omat tuloni ovat aina olleet ihan perus, että pärjään itsekseni mutta en voisi ottaa taloudellista vastuuta ja maksaa kahden ihmisen kuluista suurinta osaa. Ja itse halusin oman kodin jne. Mies jonka tapasin, oli kaikin puolin kiva. Mutta oli täysin ok sen kanssa että on työtön, koska kyllähän niinkin hengissä pysyy.
Kolmekymppiset ihmiset yleensä hakee jo vähän vakaampaa olemista ja tulevaisuutta. JOS työttömyytesi on väliaikaista etkä aio hengailla huvikseen työttömänä, kannattaa se aika painokkaasti tuoda esiin jos itse näet että nainen on sen arvoinen, eikä syyllistää toista siitä että arvostaa työssäkäyntiä ja pärjäämistä.
Aina ei voi olla töitä, voi joutua työttömäksi niin monesta syystä, mutta itse olen sitä laatua joka uskoo että työtä tekevältä ei hommat lopu, jos ei nirsoile. Aina on jotain. Ennen nykyistä työtäni, nuorempana, tein mitä vain jotta pysyin työelämässä kiinni. Siivosin, olin kassalla, tein kesätyöt, tein pätkätyöt, kaikki kelpasi. Nykyään samaan aikaan kun valitetaan ettei ole töitä, on samaan aikaan totuus se että töitä on, mutta tuo ja tuo ei kelpaa minulle, en nyt ainakaan tota voi tehdä ja tuo ei vastaa koulutusta jne.
Ei video, te ootte niin pihalla, parempi kun pysytte sinkkuina ja ette ainakaan lisäänny...
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästähän tuli oikein kunnon kokoomustrolliketju. Taisi lopulta löytyä se palstalaisia yhdistävä tekijä, joka saa jopa iänikuisen miehet vs. naiset -väännönkin vaimenemaan: työttömien vihaaminen. :D
Mitä tarkoitat sillä, että tuli trolliketju? Mielestäni tämä ketju osoittaa hyvin kuinka narsistisia ja sadistisia etc. hyvin monet ihmiset oikeasti ovat, eli totuuden suuren massan todellisista karvoista.
Samaa mielta. Ma jarkytyin kun tajusin miten materialistisia ja itsekkaita ihmiset on. (Toki vain taman palstan perusteella.)
Saman näkee, aistii, kokee, tuntee etc. ihan joka puolella myös IRL, siis sen mitä niiden enemmän tai vähemmän kaunisteltujen karvojen alla oikeasti monet on. Osalla piilossa paremmin kuin toisilla, mutta samaa silkkoa sisältä.
Valitettavasti nain on, olen itse huomannut saman.
Mutta onneksi on myos ihmisia, jotka aidosti valittavat toisista ja haluavat auttaa.
(Sori, ohis.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras suhde on sellainen, jossa mies on rikas (mutta voi olla ruma ja plösö) ja nainen on kaunis ja timmi (mutta voi olla köyhä). Silloin on molempien tarpeet tyydytetty.
Kenelle tuo on paras, miksi ja miten pitkään?
No suhteen molemmille osapuolille. Siksi että kumpikin saa sen mitä suhteelta hakee. Siihen asti kunnes eukko rupsahtaa ja on aika vaihtaa nuorempaan.
Tuo fantasia varmaan tekee rumien ja lihavien miesten olon hyväksi. Luullaan, että saisi naisen jos olisi rahaa. Teoreettisesti rahaa voisi saada joten teoriassa voisi saada naisenkin.
Ei se pelkkää luuloa ole:
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2013/01/02/article-2256105-16B970E20000…
Nuoret kauniit naiset saavat kyllä nuoren ja hyvännäköisen miehen jolla on rahaa, ei heidän tarvitse tyytyä läskeihin rumiluksiin.
Juu briteissä pörssikeinottelijoita ,jalkapalloilijoita ja pop-tähtiä riittää.
Alue: Aihe vapaa
Palsta"miljonäärin" logiikka:
Elätän itseni omilla säästöillä, kun en mene töihin vaan nostan työttömyyskorvauksen sijasta peruspäivärahan.
Normaali-ihmisen logiikka:
Elätän itseni omilla säästöilläni, kun pystyn elämään käymättä töissä ilman yhteiskunnan etuuksia.