Suomi ei saa Naton apua, jos Venäjä hyökkää kimppuun
Britannian asevoimien eversti Paul Clayton on sanonut suorat sanat sen suhteen, saako Suomi apua Natolta, jos Venäjä hyökkää sen kimpuun. EI SAA!
"Suomi ei ole Naton jäsenmaa vaan kumppani. Naton ensisijainen tehtävä on huolehtia jäsenmaidensa puolustuksesta."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006419199.html
Olemme yhtä yksin kuin esim. Ukrainakin oli ja on. Se kannattaa pitää tarkasti mielessä.
Kommentit (53)
Onneksi Perussuomalaiset ovat luoneet hyvät suhteet Putiniin ja Venäjään. Kaukonäköisyys pelastaa Suomen vielä joku päivä.
Vierailija kirjoitti:
Niin jostakin syystä päättäjämme halusivat että mahdollinen sota käydään täällä, eikä niin että suomalaiset kävisivät sen jossain muualla. En ymmärrä miksi näin.
Suomi tulee aina olemaan etulinja tykkäsit tai et. Vaikka Suomi olisi puoluueton niin Venäjä tulee silti käyttämään Suomen maaperää joukkojen liikutteluun ja rakentaa todennäköisesti puskurivyöhykkeen itä Suomeen. Näitä puskurivyöhykkeitä on myös mm Ukrainassa ja Transnistrian alue. Suomi ei apua saa jos ei kuulu natoon ja miksi pitäisi saada jos suomalainen ei ole valmis kuolemaan muiden eurooppalaisten rinnalla niin miksi pitäisi heidänkään kuolla?
Ylläri. Nato ei käy Venäjän kimppuun mistään muusta syystä, kuin iskusta yhdysvaltoihin.
Talvisota oli urhoollinen puolustustaistelu, mutta toisintoa siitä ei enää kaivata. Myönnän, että Suomen puolustuksellinen "yksinäisyys" huolettaa minua. Viro on turvassa meihin nähden.
Netin Nato-keskusteluissa kannattaa huomata että Natoon liittymistä vastustavilla ei koskaan ole minkäänlaisia järkiargumentteja. Vain huonoa logiikkaa ja puhdasta valehtelua.
"Netin Nato-keskusteluissa kannattaa huomata että Natoon liittymistä vastustavilla ei koskaan ole minkäänlaisia järkiargumentteja. Vain huonoa logiikkaa ja puhdasta valehtelua."
Eli heitä ei haittaisi, vaikka Putin vyöryisi huomenna rajan yli tänne?
Ukrainaan aina vaan verrataan, mutta kertokaapa nyt sitten joku, mitä yhtäläistä Suomella ja NL:stä vuonna 1990 omaksi valtiokseen itsenäistyneellä Ukrainan alueella on ?
(minä kun en oikein keksi mitään ,edes saman kaltaisuutta)
Suomen rajalta on vain 200 kilometriä yhteen Euroopan suurimmista metropoleista ja Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Edellisestä faktasta ja maantieteellisestä sijainnista johtuen Suomella on erikoisasema, kuten Paasikivi aikoinaan totesi.
Paljon merkittävämpi asema kuin täällä mainitulla Ukrainalla tai Georgialla. Yksi Venäjän tunnetuimmista taisteluista, Leningradin piiritys, käytiin Pietarissa. Se ei ole unohtunut, eikä 600 000 - 800 000 siviiliuhria. Joukot tulivat pääosin Karjalankannakselta.
Sieltä toiselta puolen rajaa ei tule yhtäkään joukkoa. Sieltä tulee joukko risteilyohjuksia, joiden ensi-isku tulee kohdistumaan täydellä teholla lähitienoolle, missä niitä joukkoja sijaitsee, eli nato-isäntäsopimuksen tehneeseen Suomeen, jolla on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Mitään toisintoa talvisota II:sta tark'ampujineen ei tule tapahtumaan. Kaiken maailman sisseilyt voi unohtaa heti alkuunsa.
Venäjän sotakompleksi tuotekehitys voi olla kärsinyt, mutta ydinasekehitys ei ole. Tämän myös Obama joutui katkerasti toteamaan. Uusin nk. super sataniksi nimetty suurohjus kykenee tuhoamaan puolet Ranskaa kerrasta. Idea on simppeli; yksi ainoa ohjus riittää. Mikään ohjustorjunta ei ole 100%:nen, ei lähellekään.
Kun edelliset summaa yhteen, seuraavaa tulee tapahtumaan: jokin kansainvälinen kriisi tai muu tilanne johtaa sotaan ja koska Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä paikalla, se on erittäin houkuttava paikka mahdolliselle Naton sotilasoperaatiolle. Venäjä puolestaan tekee heti alkuunsa massiivisen ydiniskun, koska Pietari.
Kun Jenkkilässä tajutaan, että se on menoa eikä meinaamista, ja että USA ole itsekään suojassa ydinaseilta, nostetaan kädet pystyyn ja tilanne rauhoittuu. Ainoaksi kysymykseksi jää, kuka tai mikä taho auttaa Suomea jälleenrakennuksessa. Siihen on turha kysellä apua sen enempää jenkeiltä kuin briteiltäkään. Nämä maat ovat kautta historian harrastaneet "proxy waria", eli antaneet muiden sotia, ottaa riskit ja ottaa takkiin mahdollisissa sodissa. Tilanne on sama kuin siellä koulun pihalla, missä se luokan suosituin tyttö usuttaa jonkin tomppelin tappelemaan puolestaan. Suomen rooli on olla tässä se tomppeli.
Vierailija kirjoitti:
Netin Nato-keskusteluissa kannattaa huomata että Natoon liittymistä vastustavilla ei koskaan ole minkäänlaisia järkiargumentteja. Vain huonoa logiikkaa ja puhdasta valehtelua.
Minulla on sinulle yksi argumentti!
Natoon liittyminen maksaa rahaa. Suomen pitäisi maksaa jäsenmaksuja sekä kasvattaa puolustusbudjettiaan vaatimusten mukaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomen rajalta on vain 200 kilometriä yhteen Euroopan suurimmista metropoleista ja Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Edellisestä faktasta ja maantieteellisestä sijainnista johtuen Suomella on erikoisasema, kuten Paasikivi aikoinaan totesi.
Paljon merkittävämpi asema kuin täällä mainitulla Ukrainalla tai Georgialla. Yksi Venäjän tunnetuimmista taisteluista, Leningradin piiritys, käytiin Pietarissa. Se ei ole unohtunut, eikä 600 000 - 800 000 siviiliuhria. Joukot tulivat pääosin Karjalankannakselta.
Sieltä toiselta puolen rajaa ei tule yhtäkään joukkoa. Sieltä tulee joukko risteilyohjuksia, joiden ensi-isku tulee kohdistumaan täydellä teholla lähitienoolle, missä niitä joukkoja sijaitsee, eli nato-isäntäsopimuksen tehneeseen Suomeen, jolla on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Mitään toisintoa talvisota II:sta tark'ampujineen ei tule tapahtumaan. Kaiken maailman sisseilyt voi unohtaa heti alkuunsa.
Venäjän sotakompleksi tuotekehitys voi olla kärsinyt, mutta ydinasekehitys ei ole. Tämän myös Obama joutui katkerasti toteamaan. Uusin nk. super sataniksi nimetty suurohjus kykenee tuhoamaan puolet Ranskaa kerrasta. Idea on simppeli; yksi ainoa ohjus riittää. Mikään ohjustorjunta ei ole 100%:nen, ei lähellekään.
Kun edelliset summaa yhteen, seuraavaa tulee tapahtumaan: jokin kansainvälinen kriisi tai muu tilanne johtaa sotaan ja koska Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä paikalla, se on erittäin houkuttava paikka mahdolliselle Naton sotilasoperaatiolle. Venäjä puolestaan tekee heti alkuunsa massiivisen ydiniskun, koska Pietari.
Kun Jenkkilässä tajutaan, että se on menoa eikä meinaamista, ja että USA ole itsekään suojassa ydinaseilta, nostetaan kädet pystyyn ja tilanne rauhoittuu. Ainoaksi kysymykseksi jää, kuka tai mikä taho auttaa Suomea jälleenrakennuksessa. Siihen on turha kysellä apua sen enempää jenkeiltä kuin briteiltäkään. Nämä maat ovat kautta historian harrastaneet "proxy waria", eli antaneet muiden sotia, ottaa riskit ja ottaa takkiin mahdollisissa sodissa. Tilanne on sama kuin siellä koulun pihalla, missä se luokan suosituin tyttö usuttaa jonkin tomppelin tappelemaan puolestaan. Suomen rooli on olla tässä se tomppeli.
Ensimmäinen huomio: Saksalaiset eivät menneet piirittämään Leningradia Suomen kautta. Se hyökkäys tapahtui balttian maiden läpi etelästä.
Toinen huomio: Miksi ihmeessä Venäjä aloittaisi uuden maailmansodan ampumalla ydinaseita oman miljoonakaupunkinsa viereen? Tuohan on ihan tärähtänyt ajatus. Mitä strategista etua Venäjälle olisi ydinpommein raunioiksi tuhotulla Suomella? Sehän olisi pelkkää tuhoamista tuhoamisen ilosta. Mitään hyötyä siitä ei olisi.
Suomi saa EU:n apua, ihan kuin Ukrainakin... eiku siis... tota... Suomi on EU:n ytimessä, ihan siellä päättämässä asioista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netin Nato-keskusteluissa kannattaa huomata että Natoon liittymistä vastustavilla ei koskaan ole minkäänlaisia järkiargumentteja. Vain huonoa logiikkaa ja puhdasta valehtelua.
Minulla on sinulle yksi argumentti!
Natoon liittyminen maksaa rahaa. Suomen pitäisi maksaa jäsenmaksuja sekä kasvattaa puolustusbudjettiaan vaatimusten mukaiseksi.
Suomen puolustusbudjetti on jo nyt 2% vaatimuksen mukainen, riippuen hieman miten lasketaan, ja joka tapauksessa on vastaavalla tasolla kuin monessa Nato-maassa. Varsinaiset jäsenmaksut ovat yksi kärpäsen paska, esim. Tanskan vuosittaiset maksut ovat luokkaa 30 miljoonaa.
Pysyn esittämässäni kannassa.
Vierailija kirjoitti:
Siksipä ei kannattaisi joka käänteessä vittuilla Venäjälle vaan pitää hyvät diplomaattiset suhteet ja käydä kauppaa.
Eli pää pensaaseen ja suu suppuun vaikka Venäjä rikkoisi kuinka räikeästi kv.lakeja ja valloittaisi maa-alueita naapureiltaan? Sitä paitsi Suomi on osa eu:ta ja noudatetaan eu:n linjaa pakotteiden ym. suhteen. Onneksi ollaan edes eu:ssa, muuten oltaisiin samassa tilassa kuin Valko-Venäjä, jatkuva pelko perseessä koska Putler tulee ja "ystävällisesti" liittää maan Venäjään, Lukasenka on jatkuvan hermoromahduksen partaalla luultavasti kun miettii kokoajan milloin Venäjän tankit valuu Minskiin.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Perussuomalaiset ovat luoneet hyvät suhteet Putiniin ja Venäjään. Kaukonäköisyys pelastaa Suomen vielä joku päivä.
Suomen ja Venäjän asiat ovat yhteneväiset! Vain Perussuomalaiset näkevät tämän totuuden ja toimivat yhteistyössä Putinin kanssa, joka tulee nostamaan Venäjän arvoiseensa kukoistukseen ja vetää Suomen mukanaan valoon, kunhan Suomi ymmärtää jättää EU:n taaksensa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen rajalta on vain 200 kilometriä yhteen Euroopan suurimmista metropoleista ja Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Edellisestä faktasta ja maantieteellisestä sijainnista johtuen Suomella on erikoisasema, kuten Paasikivi aikoinaan totesi.
Paljon merkittävämpi asema kuin täällä mainitulla Ukrainalla tai Georgialla. Yksi Venäjän tunnetuimmista taisteluista, Leningradin piiritys, käytiin Pietarissa. Se ei ole unohtunut, eikä 600 000 - 800 000 siviiliuhria. Joukot tulivat pääosin Karjalankannakselta.
Sieltä toiselta puolen rajaa ei tule yhtäkään joukkoa. Sieltä tulee joukko risteilyohjuksia, joiden ensi-isku tulee kohdistumaan täydellä teholla lähitienoolle, missä niitä joukkoja sijaitsee, eli nato-isäntäsopimuksen tehneeseen Suomeen, jolla on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Mitään toisintoa talvisota II:sta tark'ampujineen ei tule tapahtumaan. Kaiken maailman sisseilyt voi unohtaa heti alkuunsa.
Venäjän sotakompleksi tuotekehitys voi olla kärsinyt, mutta ydinasekehitys ei ole. Tämän myös Obama joutui katkerasti toteamaan. Uusin nk. super sataniksi nimetty suurohjus kykenee tuhoamaan puolet Ranskaa kerrasta. Idea on simppeli; yksi ainoa ohjus riittää. Mikään ohjustorjunta ei ole 100%:nen, ei lähellekään.
Kun edelliset summaa yhteen, seuraavaa tulee tapahtumaan: jokin kansainvälinen kriisi tai muu tilanne johtaa sotaan ja koska Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä paikalla, se on erittäin houkuttava paikka mahdolliselle Naton sotilasoperaatiolle. Venäjä puolestaan tekee heti alkuunsa massiivisen ydiniskun, koska Pietari.
Kun Jenkkilässä tajutaan, että se on menoa eikä meinaamista, ja että USA ole itsekään suojassa ydinaseilta, nostetaan kädet pystyyn ja tilanne rauhoittuu. Ainoaksi kysymykseksi jää, kuka tai mikä taho auttaa Suomea jälleenrakennuksessa. Siihen on turha kysellä apua sen enempää jenkeiltä kuin briteiltäkään. Nämä maat ovat kautta historian harrastaneet "proxy waria", eli antaneet muiden sotia, ottaa riskit ja ottaa takkiin mahdollisissa sodissa. Tilanne on sama kuin siellä koulun pihalla, missä se luokan suosituin tyttö usuttaa jonkin tomppelin tappelemaan puolestaan. Suomen rooli on olla tässä se tomppeli.
Ensimmäinen huomio: Saksalaiset eivät menneet piirittämään Leningradia Suomen kautta. Se hyökkäys tapahtui balttian maiden läpi etelästä.
Toinen huomio: Miksi ihmeessä Venäjä aloittaisi uuden maailmansodan ampumalla ydinaseita oman miljoonakaupunkinsa viereen? Tuohan on ihan tärähtänyt ajatus. Mitä strategista etua Venäjälle olisi ydinpommein raunioiksi tuhotulla Suomella? Sehän olisi pelkkää tuhoamista tuhoamisen ilosta. Mitään hyötyä siitä ei olisi.
Venäjä on ilmoittanut, että se ei emmi laisinkaan käyttää ydinasetta sen itsensä ollessa uhattuna. Kolmatta maailmansotaa ei synny, vaan konflikti päättyy tuohon. En usko pätkääkään, että jenkit ovat valmiita katsotaan niitä kortteja loppuun saakka. Lue uudestaan se proxy war. Pelkurit eivät omaa ahteriaan polta, vaan se rooli on varattu muille.
Jenkkilässä tiedetään, että kun kyseisen maan sotilaita aletaan rahtaamaan sinkkiarkuissa kotimaan kamaralle, sotainnostus laantuu merkittävästi. Mahdollinen ydinaseisku päättää sen kokonaan. Tässä skenaariossa Suomi jää yksin soittelemaan lehdelle, mutta minkäs teet kun entisten suojeluskuntien henkiset perilliset ovat Suomen maanpuolustuspolitiikkaa vääntämässä. Karjalan mänty ja sitä rataa...
VEnäjä ei todellakaan hyökkää Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksipä ei kannattaisi joka käänteessä vittuilla Venäjälle vaan pitää hyvät diplomaattiset suhteet ja käydä kauppaa.
Eli pää pensaaseen ja suu suppuun vaikka Venäjä rikkoisi kuinka räikeästi kv.lakeja ja valloittaisi maa-alueita naapureiltaan? Sitä paitsi Suomi on osa eu:ta ja noudatetaan eu:n linjaa pakotteiden ym. suhteen. Onneksi ollaan edes eu:ssa, muuten oltaisiin samassa tilassa kuin Valko-Venäjä, jatkuva pelko perseessä koska Putler tulee ja "ystävällisesti" liittää maan Venäjään, Lukasenka on jatkuvan hermoromahduksen partaalla luultavasti kun miettii kokoajan milloin Venäjän tankit valuu Minskiin.
Moni muukin valtio rikkoo. Vaan missä ovat innokkaat maan_puollustajat niiden kohdalla? Keppihevosia natojäsenyyteen löytyy epäilemättä vaikka Venäjän eläinsuojelulaista, jos niikseen tulee :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksipä ei kannattaisi joka käänteessä vittuilla Venäjälle vaan pitää hyvät diplomaattiset suhteet ja käydä kauppaa.
Eli pää pensaaseen ja suu suppuun vaikka Venäjä rikkoisi kuinka räikeästi kv.lakeja ja valloittaisi maa-alueita naapureiltaan? Sitä paitsi Suomi on osa eu:ta ja noudatetaan eu:n linjaa pakotteiden ym. suhteen. Onneksi ollaan edes eu:ssa, muuten oltaisiin samassa tilassa kuin Valko-Venäjä, jatkuva pelko perseessä koska Putler tulee ja "ystävällisesti" liittää maan Venäjään, Lukasenka on jatkuvan hermoromahduksen partaalla luultavasti kun miettii kokoajan milloin Venäjän tankit valuu Minskiin.
No mitäs ehdotat diplomatian ja kauppaneuvottelujen tilalle?
Aggressiivista, hyökkäystä valmistelevaa mielialaa kansan keskuudessa luovaa ja ankaran tinkimätöntä Venäjän vastaista politiikkaa ja 'perivihollis'-ajattelua naapurivaltiostamme vai ?
Sellaistako siis kuin esim. silloin 1920- 30-luvuilla oli ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen rajalta on vain 200 kilometriä yhteen Euroopan suurimmista metropoleista ja Venäjän toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Edellisestä faktasta ja maantieteellisestä sijainnista johtuen Suomella on erikoisasema, kuten Paasikivi aikoinaan totesi.
Paljon merkittävämpi asema kuin täällä mainitulla Ukrainalla tai Georgialla. Yksi Venäjän tunnetuimmista taisteluista, Leningradin piiritys, käytiin Pietarissa. Se ei ole unohtunut, eikä 600 000 - 800 000 siviiliuhria. Joukot tulivat pääosin Karjalankannakselta.
Sieltä toiselta puolen rajaa ei tule yhtäkään joukkoa. Sieltä tulee joukko risteilyohjuksia, joiden ensi-isku tulee kohdistumaan täydellä teholla lähitienoolle, missä niitä joukkoja sijaitsee, eli nato-isäntäsopimuksen tehneeseen Suomeen, jolla on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Mitään toisintoa talvisota II:sta tark'ampujineen ei tule tapahtumaan. Kaiken maailman sisseilyt voi unohtaa heti alkuunsa.
Venäjän sotakompleksi tuotekehitys voi olla kärsinyt, mutta ydinasekehitys ei ole. Tämän myös Obama joutui katkerasti toteamaan. Uusin nk. super sataniksi nimetty suurohjus kykenee tuhoamaan puolet Ranskaa kerrasta. Idea on simppeli; yksi ainoa ohjus riittää. Mikään ohjustorjunta ei ole 100%:nen, ei lähellekään.
Kun edelliset summaa yhteen, seuraavaa tulee tapahtumaan: jokin kansainvälinen kriisi tai muu tilanne johtaa sotaan ja koska Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä paikalla, se on erittäin houkuttava paikka mahdolliselle Naton sotilasoperaatiolle. Venäjä puolestaan tekee heti alkuunsa massiivisen ydiniskun, koska Pietari.
Kun Jenkkilässä tajutaan, että se on menoa eikä meinaamista, ja että USA ole itsekään suojassa ydinaseilta, nostetaan kädet pystyyn ja tilanne rauhoittuu. Ainoaksi kysymykseksi jää, kuka tai mikä taho auttaa Suomea jälleenrakennuksessa. Siihen on turha kysellä apua sen enempää jenkeiltä kuin briteiltäkään. Nämä maat ovat kautta historian harrastaneet "proxy waria", eli antaneet muiden sotia, ottaa riskit ja ottaa takkiin mahdollisissa sodissa. Tilanne on sama kuin siellä koulun pihalla, missä se luokan suosituin tyttö usuttaa jonkin tomppelin tappelemaan puolestaan. Suomen rooli on olla tässä se tomppeli.
Ensimmäinen huomio: Saksalaiset eivät menneet piirittämään Leningradia Suomen kautta. Se hyökkäys tapahtui balttian maiden läpi etelästä.
Toinen huomio: Miksi ihmeessä Venäjä aloittaisi uuden maailmansodan ampumalla ydinaseita oman miljoonakaupunkinsa viereen? Tuohan on ihan tärähtänyt ajatus. Mitä strategista etua Venäjälle olisi ydinpommein raunioiksi tuhotulla Suomella? Sehän olisi pelkkää tuhoamista tuhoamisen ilosta. Mitään hyötyä siitä ei olisi.
Ei Lenigradin piirtysrengas ollut aukoton. Elämän tie Laatokan kautta oli koko ajan auki. Stalin vaatii kaupungin teollsiuuden käynnissäpitämistä hinnalla millä hyvänsä. Yhden kertomuksen mukaan Lenigradissa tehtiin tuolloin nääntyneille teollisuustyöläisille ruumiinavaus. Löydöksenä oli että nälkään kuolleen työläisen elimistö oli käyttänyt jopa aivokudosta ravinnokseen. Työläisille annettiin Suomessa Pervitiininä tunnettua meteamfetaamia joka voimin nälkään kuolemassa olevat työläiset tekivät työtä viimeiseen asti. Eikä kaikila ollut edes ruokapulaa. Puolue eliitin jäsenet muistelivat etteivät ollleet koskaan syöneet niin hyvin kuin tuona aikana.
HERRANJUMALA!
Kyllä nyt on kusi sukassa. Menkää äkkiä ostamaan kaasunaamarit. Ja ruokaa niin pirusti.