Lue keskustelun säännöt.
Vantaan lastensuojelun kriisi, wtf?
24.02.2020 |
Hesari kertoo just miten Vantaan lastensuojelun resurssit kriisiytyi. Sieltä lähti kerralla niin paljon avaintyöntekijöitä että 250 laitokseen sijoitettujen lasten valvonta jäi kahdelle sosiaalityöntekijälle. Avilta moitteita. eikä noiden lasten oikeudet taida toteutua. Vantaa ei saa täytettyä avoimia virkoja ja on jopa nostanut sossujen palkkoja jotta virat täyttyisi.
Just täällä oli keskustelu kuinka Vantaan johtava sosiaalityöntekijä toivoi hesarissa mistä vaan kenen päähän nousevasta huolesta lasuilmoituksia koska kyllä sieltä jotain varmasti löytyy mihin tarttua. Siis mitä v..? Kunnan lastensuojelu on kriisissä ja hesarissa asti pyydellään ilmoittamaan kaikki mahdolliset huolet sinne. Siis myös aiheettomat ja toimenpiteitä aiheuttamattomat joiden tutkimiseen menee resursseja vaikkei edes sijoitettujen lasten asioita kyetä tarpeeksi hyvillä resursseilla hoitamaan.
Mitä helv??
Kommentit (1529)
Asioihin voi vaikuttaa hyvin helposti vaikka siellä palveluntarpeen arvioinnissa toteamalla ettei käyttämättä jäänyt hammaslääkäriaika ole lastensuojelullinen asia, eri pari sukat ei ole jne. Säästätte kaikkien aikaa ja rahaa. Sekä perheiden mielenrauhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Toinen hyvin helppo keino vaikuttaa olisi että esimiestasolta kommentoitaisi heti tehokkaasti julkisuuteen kun joku työntekijä laukoo lehdessä aivopieruja että "toimintatavoissamme ei hyväksytä mitään mielivaltaisuutta eikä työntekijän kommentit edusta organisaatiomme toimintatapoja" ja viesti lähetettäisi selkeästi myös työntekijöille. Nythän edes sitä ei tuolta Vantaalta tehty. Miksi??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Juu niin varmaan😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Alat kuulosta maksetulta damage control-vaikuttajalta. Et oo nyt ihan tilanteen tasalla. Ilmitulleet ihmisoikeusloukkaukset ovat niin vakavia ettei keskustelua enää hiljennetä tuollaisella käymme eettistä pohdintaa usein kommentoinnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Niinpä. Tarkoittaako rakenteellinen sosiaalityö ja järjestötoiminnassa oleminen nimenomaan huolikulttuurin lobbaamista. "Lapset pitää pelastaa perheiltään, vanhemmuudessa ei saa olla pienintäkään vikaa tai huoli herää"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Juuri niin. Tässä ketjussa on kerrottu myös esimerkkejä kuinka sosiaalityöntekijät ovat uskaltaneet nousta puolustamaan perhettä työkaveriaan vastaan. Sellainen on todella terve merkki ja niitä työntekijöitä soisi olevan alalla enemmän. Ylipäänsä vaikka kahvitauolla keskusteleminen siitä ettei kaikki asiat voi olla vakavasti otettavia huolia lastensuojelun kontekstissa olisi suotavaa.
Niin, sitten voisi myös keskustella siitä, että ei keksittäisi omasta päästä sellaista mitä ei ole tapahtunut! Isää ei voida velvoittaa hakemaan apua väkivaltaisuuteensa, jos hän ei ole väkivaltainen! "Sellainen tunne tässä on tullut" ei kelpaa perusteeksi, varsinkaan kun kukaan perheessä ei joutunut pahoinpitelyn uhriksi. Itsekin olin kirjausten mukaan saanut pahasti kuonooni. En vaan ole itse samaa huomannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Älä jaksa! Suoranaista valehtelua ja selän takana suhmuroimista te siellä pohditte.
Teette diagnooseja asiakkaistanne edes heitä näkemättä jne...
Ps. Mielenterveysdiagnoosiin tarvitaan lääkärin koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Älä jaksa! Suoranaista valehtelua ja selän takana suhmuroimista te siellä pohditte.
Teette diagnooseja asiakkaistanne edes heitä näkemättä jne...
Ps. Mielenterveysdiagnoosiin tarvitaan lääkärin koulutus.
Tämänkaltaiset kommentit ja kokemukset kertovat kyllä siitä että on alimitoitettua vähän jutustella etiikasta kun koko järjestelmässä on niin pahoja virheitä ja toimintatapoja että asiakkailla ei juuri hyviä kokemuksia ole ja ihmisoikeudet tulevat pahasti loukatuiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Sitten niissä sosiaalityön eettisissä periaatteissa on roimasti korjattavaa. Jostainhan nämä ongelmat johtuu. Mistä siis mielestäsi? Vai koetko itse sosiaalityöntekijänä että lukuisat ihmiset täällä valehtelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Alat kuulosta maksetulta damage control-vaikuttajalta. Et oo nyt ihan tilanteen tasalla. Ilmitulleet ihmisoikeusloukkaukset ovat niin vakavia ettei keskustelua enää hiljennetä tuollaisella käymme eettistä pohdintaa usein kommentoinnilla.
Yritän tuoda esiin myös toisen puolen asioista, jonka näen arjessa. Sen voi sivuuttaa jos haluaa. En koe tarvetta provosoitua yleistyksistä tai tahallisesta vastakkainasettelusta.
Jälkimmäiset kyllä torppaavat keskustelun varsin tehokkaasti, jos halutaan välttää juupas-eipäs -linjaa, mikä ei liene mitään uutta aiheeseen tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en henkilökohtaisesti hyväksy asennetta, että Istanbulin sopimus on allekirjoitettu 2015, mutta lastensuojelussa sanotaan, että parannuksia pohditaan, ongelmia on tiedostettu. En hyväksy, että sosiaalityöntekijät nukkuvat yönsä hyvin tietäen, että lastensuojelusta ei tarjota mitään apua sitä hakeville väkivaltaisista suhteista eroaville, mutta samaan aikaan kuitenkin yhdytään kiusaamaan ja vainoamaan huollosta irrotetun vanhemman tehtaillessa perättömiä ilmoituksia.
Muistin virkistämiseksi Istanbulin 31. artikla, joka painottaa, että kaikkien toimijoiden on osallistuttava huolellisuusvelvoitteiseen eli tehtävä kaikkensa, jotta huolto- ja tapaamissopimuksia ei käytetä väkivallan välineenä ja että äidit eikä lapset kärsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Alat kuulosta maksetulta damage control-vaikuttajalta. Et oo nyt ihan tilanteen tasalla. Ilmitulleet ihmisoikeusloukkaukset ovat niin vakavia ettei keskustelua enää hiljennetä tuollaisella käymme eettistä pohdintaa usein kommentoinnilla.
Yritän tuoda esiin myös toisen puolen asioista, jonka näen arjessa. Sen voi sivuuttaa jos haluaa. En koe tarvetta provosoitua yleistyksistä tai tahallisesta vastakkainasettelusta.
Jälkimmäiset kyllä torppaavat keskustelun varsin tehokkaasti, jos halutaan välttää juupas-eipäs -linjaa, mikä ei liene mitään uutta aiheeseen tuo.
Ja mitä nyt haluat tuolla kommentillasi tuoda tähän keskuteluun jossa on aiheena vakavat väärinkäytökset ja ihmisoikeusloukkaukset lastensuojelussa? Vihjailuja että täällä keskusteltaisiin provosoituneesti ja jankkaavasti, toisin kuin sinä sosiaalityöntekijänä keskustelet kun päivittäin näet että työssänne käydään eettistä pohdintaa? Asiakkaanne vaan jankkaavat ja provosoituvat, niinkö? Sinä olet asiallinen, me emme? Onko tuo hedelmällistä osallistumista keskusteluun vai pelkkää mielipidevaikuttamista jolla yrität leimata meidät "hankaliksi" ja "yhteistyökyvyttömiksi" keskustelijoiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Aina voi olla olematta itse mulkku, olla hyväksymättä vierestä vääryyksiä ja laittomuuksia, vaikuttaa ammattijärjestössä uuden lain saamiseksi, toimia itse politiikassa jne.
Kyllä, ja näin toimitaankin resurssien mukaan. Toinen reunaehto tässä on jaksaminen. Suuri osa on sitä mieltä, että rakenteellista työtä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi aikaa tehdä. Työtkin on hoidettava ja ne ensisijaisesti. Kuormittavuus taas tekee sen, että moni ei jaksa enää vapaa-ajalla työhön liittyviä asioita, vaan täytyy palautua välillä. Silti moni on hyvinkin aktiivinen mm. vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa kokemukseni mukaan.
Mutta pönkittääkö laittpmuuksia vai horjuttaako niitä?
Itse olen nähnyt, että sosiaalityön eettisiin periaatteisiin sitoudutaan vakavasti ja eettistä pohdintaa käydään usein.
Alat kuulosta maksetulta damage control-vaikuttajalta. Et oo nyt ihan tilanteen tasalla. Ilmitulleet ihmisoikeusloukkaukset ovat niin vakavia ettei keskustelua enää hiljennetä tuollaisella käymme eettistä pohdintaa usein kommentoinnilla.
Yritän tuoda esiin myös toisen puolen asioista, jonka näen arjessa. Sen voi sivuuttaa jos haluaa. En koe tarvetta provosoitua yleistyksistä tai tahallisesta vastakkainasettelusta.
Jälkimmäiset kyllä torppaavat keskustelun varsin tehokkaasti, jos halutaan välttää juupas-eipäs -linjaa, mikä ei liene mitään uutta aiheeseen tuo.
Miksi a) loukkaannut heti ja b) koet tarvetta olla noin ylimielinen?
Kyllä se keskustelu nimenomaan tuolla torppaantuu. Ylimielisuydellä ja epämääräisellä sössötyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tehty mitään selvitystä kuka on suurin rahoittajataho sosiaalityöntekijöiden graduissa? Olen kuullut että yksityiset lapsibisnekset rahottaisi niitä ahkerasti. Kukapa muukaan niitä haluaisi rahoittaa. Rahoittaja siis päättää aina aiheen.
Sieltäkö tuo huolikulttuurin lobbaus on luikerrellut sisään järjestelmään?
Onko annettu aiheita joissa pitää esim. pohtia eripari sukkien tai patjalla nukkumisen indikoivuutta kaltoinkohtelusta. Eli opetettu mutuilemaan?
Sossut tekevät gradunsa tyypillisesti ihan maksutta. Työnantaja voi maksaa palkallisen opintovapaan joissain kunnissa, ei kaikissa. Itse en saanut mistään mitään rahoitusta, eikä saanut koko graduryhmästäkään kukaan.
Moi sinä sos.alan gradun tehnyt.
Voitko kommentoida näitä tässä esille tulleita ristiriitoja ja meille maallikoille käsittämättömiä asioita?
Turha toivo. Tässä on keskusteltu lasten ja perheiden kärsimisestä tuossa systeemissä, ihmisoikeusloukkauksista ynnä muusta vakavasta ja sossuilta, lasten "suojelijoilta", aivan täydellinen hiljaisuus.
Kun pohtii mistä heidän gradujen rahoitus tulee niin viidessä minuutissa on joku sossu kiirehtinyt puolustelemaan.
Hyvässä tärkeysjärjestyksessä asiat.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Siihen on nopea, yksiselitteinen vastaus. Muihin on hankala kommentoida keskustelupalstan kontekstissa koska ovat niin laajoja ja monitahoisia kysymyksiä. Kyllä, ristiriitoja on olemassa. Kyllä, näitä alalla pohditaan ja niihin pyritään vaikuttamaan rakenteellisella sosiaalityöllä. Ei, minulla tai seuraavalla työntekijällä ei ole välineitä muuttaa systeemiä kovin nopeasti tai vastauksia kaikkiin ongelmiin. Kyllä, nukun yöni yleensä hyvin, vaikka ala on henkisesti kuormittava, teen aina parhaani.
Kiitos, kun yritit vastata teidän kaikkien puolesta.
Kuitenkin on täysin käsittämätöntä, että mitään ilmoitusten objektiivista tarkastelua ei ole, niiden rakenteesta tai sisällön tai ilmoittaja/sisältö/motivaatio- ristiriidoista ei olla kiinnostuttu, alkuselvityksiä ei tehdä asiallisesti ja asiakasta kunnioittaen, vaan "syyllinen kunnes toisin todistetaan"- hyökkäävyydellä, tuhansia lapsia ja vanhempia kärsii jatkuvasti eron jälkeisestä vainosta - ja teistä jne jne.
Suomi saa moitteita, koska olemme yksi maailman väkivaltaisimmista maista naisia ja lapsia kohtaan. Mitä konkreettista lastensuojelussa on muuttunut vaikkapa Istanbulin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen?
Minä olen adoptioäiti.
Ihmettelin jo neuvonnassa sosiaaliryöntekijöiden asenteita. Todella kova vallanhalu ja tarve nähdä vanhemmat idiootteina.
Ja nyt moni on sanonut että oli adoptiolapsella mitä tahansa ongelmia taustansa takia, niistä syytetään adoptiovanhempia. Aina.
Mistä tämä alentuva vihamielisyys tulee???
"Yritän tuoda esiin myös toisen puolen asioista, jonka näen arjessa. Sen voi sivuuttaa jos haluaa. En koe tarvetta provosoitua yleistyksistä tai tahallisesta vastakkainasettelusta.
Jälkimmäiset kyllä torppaavat keskustelun varsin tehokkaasti, jos halutaan välttää juupas-eipäs -linjaa, mikä ei liene mitään uutta aiheeseen tuo."
Yleistyksistä?
Onko koskaan oikea aika sille, että myöntäisitte mitä tapahtuu? Me olemme oikeita ihmisiä, oikeita perheitä, oikeita kärsiviä lapsia. Kuinka monta meitä pitää olla, että meistä saa puhua? Kuinka monta ikävää kokemusta saa olla, että niistä puhumista ei painettaisi villaisella siksi, että ne yleistävät liikaa?
Vaikka 150 000 ilmoituksesta prosentti olisi sellaisia, jotka käsitellään asiattomasti, on siinä tasan prosentti liikaa, tasan 1500 perhettä liikaa!
Anonyymit ilmoitukset perustellaan sillä, ettei vain kukaan kärsivä tippuisi haavin läpi siksi, että ilmoittaja ei uskalla kertoa nimeään. Jokainen avun tarvitsija pitää saada kiinni, koska lasten auttaminen on sydämen asia. Samaan aikaan aiheutetaan hallaa ja vaikeutetaan vanhemmuutta tuhansille näiden virheellisten ilmoitusten (joita ei haluta edes tunnistaa) ja rakenteettoman, stereotypioiden, myyttien ja ennakkoluulojen värittämillä tutkimuksilla ja tajunnanvirtaisilla raporteilla. Eikä se haittaa ollenkaan. Nämä perheet eivät saa puolustaa oikeuksiaan, yhteistyökyvyttömät yleistäjät?
Graduryhmissä käydään kaikkien työt läpi ja keskustellaan niistä. Luetaan ja arvioidaan myös muiden töitä paljon, tämä on oletusarvo. Meitä ei ole kuin n. 40 per vuosikurssi ja opinnoissa paljon läsnäolopakollisia kokonaisuuksia. Sinänsä erilainen lähtökohta moneen opintoalaan verrattuna. En laske muiden opinahjojen opiskelijoita opiskelukavereikseni joten valtakunnallisesti en pysty sanomaan, mutta kyllä silti luulisin olevani perillä "kulttuurista", koska yhteistyötä ja yhteisiä kursseja on myös valtakunnallisesti. Koska opiskelukaverini myös työskentelevät ympäri Suomea, kuulee näin myös muiden kuntien toimintaperiaatteista.