Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pelottavin eläinkokemuksesi? Listataan puremiset, raapaisut, käärmeet, ampiaiset ja vaaratilanteet
23.02.2020 |
Kerran Israelissa olin hotellissa ammeessa ja katselin että kummallinen hiekanmuru liikkuu ammeen reunalle. kun sain lasit silmille niin se oli pieni skorpioni. Pyydystinn skorpioonin juomalasiin ja se läi kylpyhuoneen pöydälle. Seuraavana päivänä tulin asioilta hotellille niin minut pyydettiin respaan ja virkailija kertoi että aavikon vaarallisin skorpioni oli pyydystämäni, pisto aiheuttaa lähes varman kuoleman- vaikutti sydämeen ja hermostoon, minulle näytettiin sen kuvaa skorpionioppaasta ja siinä se oli luokiteltu äärimmäisen tappavaksi. kun se oli siinä lasissa niin se yritti sillä pyrstöpiikillään iskeä sellaista puutikkua jolla laitoin paperinkulmaan pienen ilma-aukon sille.
Olin pitkään siinä kylvyssä kun se kuljeskeli ammeen reunalla.
Kommentit (96)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole pelottava eikä oma kokemus, mutta kerron silti kun tuli mieleen. Isoisäni vihasi kyykäärmeitä ja aina jos sellaisen näki mökillä, t app oi sen. Äitini kertoi, että kerran oli mennyt kyyn perään, mutta se oli luikahtanut kiven koloon. Isoisä oli seisonut kiven kilon vieressä auringon paahteessa lapio kädessä liikkumatta 3 tuntia, kunnes kyy oli tullut esiin. Muistan itsekin nähneeni, kun isoisä laukkasi veneelle ja lähti kyyn perään, joka ui järvellä. Rantakäärmeiden antoi olla rauhassa.
Joskus saunan alle oli supi tehnyt pennut ja rähjäsi tietysti hulluna, kun joku meni saunalle, kerran oli yrittänyt näykätäkin sieltä alta. Isoisä oli loukuttanut ne ja vienyt kauas metsään, jossa oli hyviä pesäpaikkoja.
No urpo isoisä ainakin oli.
Olin iltalenkillä ja äkkiä sumusta ilmestyi suuri musta koira irrallaan, olo kuin Baskervillen koirassa. Mietin jo että nyt se iskee käteen kiinni, mutta lähempänä tajusinkin että kyseessä oli vain utelias pentu. Hetken päästä paikalle juoksi anteeksipyytelevä omistaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole pelottava eikä oma kokemus, mutta kerron silti kun tuli mieleen. Isoisäni vihasi kyykäärmeitä ja aina jos sellaisen näki mökillä, t app oi sen. Äitini kertoi, että kerran oli mennyt kyyn perään, mutta se oli luikahtanut kiven koloon. Isoisä oli seisonut kiven kilon vieressä auringon paahteessa lapio kädessä liikkumatta 3 tuntia, kunnes kyy oli tullut esiin. Muistan itsekin nähneeni, kun isoisä laukkasi veneelle ja lähti kyyn perään, joka ui järvellä. Rantakäärmeiden antoi olla rauhassa.
Joskus saunan alle oli supi tehnyt pennut ja rähjäsi tietysti hulluna, kun joku meni saunalle, kerran oli yrittänyt näykätäkin sieltä alta. Isoisä oli loukuttanut ne ja vienyt kauas metsään, jossa oli hyviä pesäpaikkoja.
No urpo isoisä ainakin oli.
Ja miksiköhän näin? Kaikki vanhat miehet joita tunsin, olivat samanlaisia, vihasivat kyitä sydämensä pohjasta ja tekivät mitä tahansa, että saivat ne kiinni.
Ja näistä tapahtumista on reippaasti aikaa, että kyy ei silloin varmaan ollut edes rauhoitettu.
Ja kyllä supien loukutus on mielestäni oikein, jos ei voi käyttää niiden takia omaisuuttaan.
Vuosia sitten Paloheinässä, olin todella paljon käytetyllä ulkoilureitillä juoksulenkillä. Olin saapumassa Paloheinän majalle (eli lenkkini loppupisteeseen) ja otin loppukiriä. Ulkoilutien vieressä nurmialueella oli kaksi keski-ikäisestä naista koiriensa kanssa ulkoilemassa - koirat juoksivat irrallaan pallon tai kepin tai vastaavan perässä, rotu oli niinkin mukavan leppoisa perhekoira kuin dobermanni. Yksi koirista sitten päätti seurata vaistojaan, kun juoksin ohi ja ampaisi täydellä vauhdilla perääni. Vienoa "Jaska" tänne -huutelua kuului takaa, kun koira iski hampaansa napsahtaen kiinni tuulitakin hihaani. Hiha repesi, käsi ei saanut osumaa, kauhistunut lenkkeilijä juoksi autolle ja "Jaska" ilmeisesti palasi vastuullisen omistajansa huomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turun moottoritiellä hirvi noin metrin päässä tulossa päälle kun vauhtia 120 km/h. Ehdin vain katsomaan ja miettimään, että onpas toi iso ja laittamaan silmät kiinni.
Kävelyllä metsätiellä kun vastaan asteli ahma. Juoksin nopeammin karkuun kuin Usain Bolt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua puri punkki, on tosin purrut kymmeniä kertoja. Viimekesäisestä sain borrelioosin, söin antibioottia 3viikkoa. Ei ole ainakaan vielä mitään tuntemuksia tullut.
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta sairaalassa koiran puremasta????
Okei.
Ja joo itselläni ei ole mitään mistä olis jääny muistikuvaa. Pienenä astuin kuulemma kimalaispesän päälle ja ne kaikki alko pistämään mua, mutta tosta ei mitää muistikuvaa tai traumoja jääny. :D meillä oli joskus villakoira joka näykki, mutta niitä ei ottanu vakavasti koska se oli niin pieni, tosin hampaat oli terävät.
Äitin kimppuun on hyökänny metro-asemalla vihanen pikkukoira jonka takii joutu käymään lääkärillä tarkistamassa rokotukset yms.
Koira saa todella pahaa jälkeä halutessaan, ja jos sattuu saamaan jonkin bakteeritulehduksen tai verenmyrkytyksen voi pahimmassa tapauksessa lähteä henki.
Itsellä pahimmat kokemukset ovat nimenomaan "ihmisen parhaasta ystävästä", joka on joitain kertoja ollut todella lähellä käydä kiinni ilman minkäänlaista provokaatiota.
Kaikki agressiiviset, neuroottiset ja arvaamattomat pelkurikoirat tulisi hävittää maan päältä kokonaan. Ja vastuuttomille koiranomistajille eläimenpitokielto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan se silloin kun painin krokotiilin kanssa ja eihän mulla ollut kuin pieni veitsi siinä. Jouduin sitten vääntämään sen jalat solmuun ja hännän rusetille, siittä se sitten taintui. Söin sen ja tein buutsit, mutta tiukille meni.
Kerran kohtasin myös tiikerin ja ammuin sitä ritsalla kumpaankin silmään, siltä meni näkö ja se hortoili pois jonnekin. Lähellä oli.
Kohtasin myös kerran gorillan ja näytin selkääni, näki hopeat ja peruuttihan se häntä koipien välissä poijens. Olis voinu mennä tiukille sekin.
Kerran savannilla vastaan tuli myös leijona, katsoin tiukasti silmiin ja sehän alistui. Nykyään sehän on mulla lemmikkinä.
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole pelottava eikä oma kokemus, mutta kerron silti kun tuli mieleen. Isoisäni vihasi kyykäärmeitä ja aina jos sellaisen näki mökillä, t app oi sen. Äitini kertoi, että kerran oli mennyt kyyn perään, mutta se oli luikahtanut kiven koloon. Isoisä oli seisonut kiven kilon vieressä auringon paahteessa lapio kädessä liikkumatta 3 tuntia, kunnes kyy oli tullut esiin. Muistan itsekin nähneeni, kun isoisä laukkasi veneelle ja lähti kyyn perään, joka ui järvellä. Rantakäärmeiden antoi olla rauhassa.
Joskus saunan alle oli supi tehnyt pennut ja rähjäsi tietysti hulluna, kun joku meni saunalle, kerran oli yrittänyt näykätäkin sieltä alta. Isoisä oli loukuttanut ne ja vienyt kauas metsään, jossa oli hyviä pesäpaikkoja.
No urpo isoisä ainakin oli.
Ja miksiköhän näin? Kaikki vanhat miehet joita tunsin, olivat samanlaisia, vihasivat kyitä sydämensä pohjasta ja tekivät mitä tahansa, että saivat ne kiinni.
Ja näistä tapahtumista on reippaasti aikaa, että kyy ei silloin varmaan ollut edes rauhoitettu.
Ja kyllä supien loukutus on mielestäni oikein, jos ei voi käyttää niiden takia omaisuuttaan.
Ei ole rauhoitettu wieläkään, waikka ketjut onkin wanhoja
Zinc
Alue: Aihe vapaa
Tämä ei ole pelottava eikä oma kokemus, mutta kerron silti kun tuli mieleen. Isoisäni vihasi kyykäärmeitä ja aina jos sellaisen näki mökillä, t app oi sen. Äitini kertoi, että kerran oli mennyt kyyn perään, mutta se oli luikahtanut kiven koloon. Isoisä oli seisonut kiven kilon vieressä auringon paahteessa lapio kädessä liikkumatta 3 tuntia, kunnes kyy oli tullut esiin. Muistan itsekin nähneeni, kun isoisä laukkasi veneelle ja lähti kyyn perään, joka ui järvellä. Rantakäärmeiden antoi olla rauhassa.
Joskus saunan alle oli supi tehnyt pennut ja rähjäsi tietysti hulluna, kun joku meni saunalle, kerran oli yrittänyt näykätäkin sieltä alta. Isoisä oli loukuttanut ne ja vienyt kauas metsään, jossa oli hyviä pesäpaikkoja.