Pelottavin eläinkokemuksesi? Listataan puremiset, raapaisut, käärmeet, ampiaiset ja vaaratilanteet

Oma kissa puraisi eläinlääkärin vastaanotolla niin, että jouduin käväisemään illalla päivystyksessä. Tätä ennen en osannut edes pelätä kissanpuremaa.

Olin pimeällä lenkillä otsalampun kanssa ja yhtäkkiä valokeilaan ilmestyi suoraan kohti juokseva saksanpaimenkoiran näköinen koira, vapaana. Ehti käydä mielessä että käykö se käsivarteen vai muualle, mutta se kävi vain moikkaamassa ja lähti samaa vauhtia takaisin sinne mistä tuli.

Villieläinten kanssa on lähinnä tullut säikähdettyä kun hirvi on luottanut suojaväriinsä ja lähtenyt rytinällä karkuun vasta kun se on todennut että kyllä se pöljäke tulee suoraan kohti.

Kun olin pieni, naapurissa oli sikala. Kävin joskus naapurin pojan kanssa rapsuttelemassa sikoja. Erään kerran käänsin selkäni yhdelle emakolle ja se puraisi minua takapuolesta. Jäi oikein hampaanjäljet. Ajatteli varmaan, että hittoako te tulette paijaamaan, kun teuraalle pistätte kuitenkin. :D

Puremia, pistoksia tai muita ei ole sattunut. Kerran varis yritti hyökätä, kun talutin kissaa vissiin liian lähellä pesää. Hevosten kanssa on käynyt muutamia isompia ja pienempiä turmia, mutta ne eivät taida ihan mennä tähän kategoriaan, nämäkin ovat lähinnä johtuneet ulkopuolisista tekijöistä, kuten putoavan lumen aiheuttamasta säikäytyksestä.

Olin lenkillä omakotitaloalueella, ja tien reunassa seisoi nainen koiransa kanssa, taisi katsella puhelintaan tms. Ohitin noin 1,5-2 metrin päästä, jolloin koira nykäisi luokseni ja puraisi minua reiteen. Säikähdin ja juoksin pois, onneksi ei iho mennyt rikki, mustelma vain. Nykyään tulee kierrettyä koiralliset ihmiset kaukaa, siirryn usein suoraan toiselle puolelle tietä :D

- Iso saksanpaimenkoira jahtasi mua ja pikkukoiraani. Olisi varmasti käynyt kiinni mutta  omistaja ehti hätiin

-kävelin kaupan oven viereen sidotun rotikan ohitse. Ajatuksissani menin liian läheltä ja kuului kauhea rähähdys kun koira yritti pompata kimppuuni ja ottaa palan käsivarresta

- Hevonen pillastui pesupaikalla ja kaatui siellä ja jäin melkein alle

Up

Ampiainen päätti syödä ruoan himossa huulestani palan. Sattui ja kovaa. Minä mietin miten pääsen tilanteesta ilman pistoa... lopulta san kerättyä sylkeä riittävästi ja sylkäisin ampiaisen pois.

Tämä tilanne on ehdottomasti pahin vaikka olen ollut lähitekemisissä karhujen ja myrkkykäärmeiden kanssa.

olin joku 3-4 vuotias ja päiväkerho "kaverin" luona kylässä ekaa kertaa. leikittiin ulkona ja tää tyttö sano että mennään katsomaan koiraa aitaukseen, menin edellä ja tää koira nappas kaulahuivista kiinni ja alko retuuttamalla repiä mua koirankoppiin samalla kun tää mun "kaveri" nauro hillittömästi. siinä koitin sit kädellä saada kaulahuivia auki että saisin henkeä ja sain sit huivinkin irti. mentiin sisälle ja tän tytön äiti rupes raivoomaan että miksi sinne aitaukseen mentiin kun pitäis tietää että koira on ihan hullu, niin no enhän minä tiennyt.. oli se tyttö kyllä vähintään yhtä sekasin kun se koira, olishan henkikin voinut lähteä kun toinen vaan räkättää vieressä eikä ees auta

Ei oo mitään ihmeempää sattunut mutta kerran kävellessäni varis hyökkäsi niskaani monta kertaa ja kynsi päänahkaa. Kävelin sen pesän alta ilmeisesti. Tuon jälkeen pelkäsin muutaman vuoden aivan hysteerisesti variksia.

Kaikenlaista on sattunut, mutta eniten pelkäsin silloin, kun oli raskaana ja vihainen koira kulki perässä muristen hampaat irvessä.

Varikset täälläkin. Ei ole tullut edes pintanaarmuja mutta sitä säikähtää aina ihan pirusti kun kävelee yksin kujaa pitkin ja äkisti tuntuukin päänahassa kynnet tai jokin kiskaisee nutturasta.

En tiedä oliko tämä niinkään vaarallista, mutta pelottavaa kylläkin... Oltiin Thaimaassa viidakkoretkellä ja tottakai nyt oli tiedossa, että siellä voi olla millaista öttiäistä vaan... Ensimmäinen pelottava kohtaaminen tapahtui viidakossa sijaitsevassa "huussissa", kun sinne käppäilin kovinkin itsevarmoin askelin ja tunsin yhtäkkiä naamassa ja kaulassa verkkoa ja liikettä, niin hyi hitto sellainen liki kämmenen kokoinen hämähäkki verkkoineen oli siinä ovella minua vastassa ja sain otuksen karistettua iholtani... Pissahätä meni ohi ja olin jo ihan vapiseva ja kauhuissani, että mitä seuraavaksi...

Jatkettiin matkaa ja poluilla piti ottaa tukea oksista, että pääsi nousemaan melko vaikeakulkuista mäkeä ylös, niin jostain ihmeen syystä JUURI MINÄ satuin nappaamaan sellaisesta oksasta, jossa oli käärme, joka onneksi tipahti maahan eikä osunut... Se saattoikin olla myrkyllinen.

Olihan tuo retki kokemuksena ihan jees, mutta olin jotenkin kauhuissani siitä, että miksi juuri minulle kävi 2 tuollaista kohtaamista, mutta kellekään muulle ei :D

Lapsena kävin eräässä ratsastuskoulussa, olin ehkä 10-12 eli muka "tarpeeksi iso" laittamaan hevosia kuntoon ilman valvontaa. Ei minulla ongelmia ollutkaan normaalien hevosten kanssa, mutta sitten tallille tuli tamma jostain Unkarista tai Venäjältä tms. Se oli joko kouluttamaton, pelkäsi ihmisiä tai sitten sillä oli päässä vikaa.

Jostain syystä minut laitettiin monta kertaa ratsastamaan sillä, se oli ihan ok ratsastaa mutta ei se tietenkään osannut yhtään mitään. Varustaminen oli sitten aivan toinen juttu. Tammalla pyöri silmät päässä, se puri, potki ja liiskasi ihmiset karsinan seinään. En tiedä miten olen onnistunut, mutta niin vain aina varustin sen itku silmässä ja yksin kun kukaan ei "ehtinyt" auttaa. (Eli oikeasti ei varmaan uskaltanut.) En kehdannut sanoa, etten itsekään uskalla, koska se tuntui sen ikäisenä jotenkin nololta ja oli siistiä käsitellä hullua hevosta, ihan kuin jossain Hevoshullun sarjiksessa. Hevonen sitten lähti lopulta muka uudelleenkoulutettavaksi, mutta epäilen että oikea osoite oli teurastamo.

Jälkeenpäin ajateltuna ratsastuskoululta ihan todella vastuutonta ja vaarallista antaa pikkulasten käsitellä tuollaista hevosta. Käy myös hevosparkaa sääliksi, ei sitä kukaan ammattilainen yrittänytkään kouluttaa kun tuossa ratsastuskoulussa kaikki tehtiin mahdollisimman halvalla. Siellä me lapsoset pyörittiin keskenämme ilman mitään valvontaa. Tuon ja muiden ikävien kokemuksien vuoksi siirryin sitten toiselle tallille, jossa oli kiltit ja hyvinkoulutetut hevoset ja aina joku aikuinen apuna hevosten käsittelyssä. Toisaalta tuon ratsastuskoulun takia olen yhä varsin hyvä käsittelemään hankalampia hevosia.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kävin eräässä ratsastuskoulussa, olin ehkä 10-12 eli muka "tarpeeksi iso" laittamaan hevosia kuntoon ilman valvontaa. Ei minulla ongelmia ollutkaan normaalien hevosten kanssa, mutta sitten tallille tuli tamma jostain Unkarista tai Venäjältä tms. Se oli joko kouluttamaton, pelkäsi ihmisiä tai sitten sillä oli päässä vikaa.

Jostain syystä minut laitettiin monta kertaa ratsastamaan sillä, se oli ihan ok ratsastaa mutta ei se tietenkään osannut yhtään mitään. Varustaminen oli sitten aivan toinen juttu. Tammalla pyöri silmät päässä, se puri, potki ja liiskasi ihmiset karsinan seinään. En tiedä miten olen onnistunut, mutta niin vain aina varustin sen itku silmässä ja yksin kun kukaan ei "ehtinyt" auttaa. (Eli oikeasti ei varmaan uskaltanut.) En kehdannut sanoa, etten itsekään uskalla, koska se tuntui sen ikäisenä jotenkin nololta ja oli siistiä käsitellä hullua hevosta, ihan kuin jossain Hevoshullun sarjiksessa. Hevonen sitten lähti lopulta muka uudelleenkoulutettavaksi, mutta epäilen että oikea osoite oli teurastamo.

Jälkeenpäin ajateltuna ratsastuskoululta ihan todella vastuutonta ja vaarallista antaa pikkulasten käsitellä tuollaista hevosta. Käy myös hevosparkaa sääliksi, ei sitä kukaan ammattilainen yrittänytkään kouluttaa kun tuossa ratsastuskoulussa kaikki tehtiin mahdollisimman halvalla. Siellä me lapsoset pyörittiin keskenämme ilman mitään valvontaa. Tuon ja muiden ikävien kokemuksien vuoksi siirryin sitten toiselle tallille, jossa oli kiltit ja hyvinkoulutetut hevoset ja aina joku aikuinen apuna hevosten käsittelyssä. Toisaalta tuon ratsastuskoulun takia olen yhä varsin hyvä käsittelemään hankalampia hevosia.

Sijaitseeko tämä talli Porin alueella? Minulla on nimittäin sieltä yhdeltä tallilta samanmoisia kokemuksia ja hevoset haettiin mahdollisimman halvalla ulkomailta, eikä omistajaa kiinnostanut mitä lapset tekivät tallilla. Teetti aina kaikki työt ilmaiseksi lapsilla, lupasi vastineeksi ilmaisen tunnin ratsastusta (ja töitä piti tehdä ainakin sen 5-6h tätä varten), mutta kun työt oli tehty ja piti mennä ratsastamaan, muistutti että hinta on sitten x euroa. Huhujen mukaan hakkasi hevosia, en tiedä pitikö paikkaansa. Huhujen mukaan myös haki kaikki hevoset laittomasti ulkomailta kuorma-autolla. 

Useampi huonosti käyttäytyvä hevonen/poni tuolla tallilla oli. Yksi hevonen liiskasi varpaani, toinen kiskaisi olkapään sijoiltaan, yksi poni kävi päälle kun oli saanut varsan, yksi poni oli aivan hullu, kukaan ei uskaltanut sitä käsitellä kun puri heti kun sitä lähestyi, säikäytti aina tallille tulijat, kun yritti syöksyä pilttuun oven läpi kimppuun. Samoin toinen poni oli arvaamaton, liki aina puri kun sitä lähestyi, mutta joskus ei. 

Nämä hevoset ja ponit olivat tietysti omistajan mielestä sellaisia, että ihan hyvin jopa 7v lapset voivat yksin niitä hoitaa ja laittaa kuntoon. Kukaan ei koskaan "ehtinyt" auttaa niiden kanssa. Jos osti tuolta ratsastustunnin, se meni niin, että omistaja istui naurettavan pienen kentän laidalla vahtimassa ratsastusta tunnin verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kävin eräässä ratsastuskoulussa, olin ehkä 10-12 eli muka "tarpeeksi iso" laittamaan hevosia kuntoon ilman valvontaa. Ei minulla ongelmia ollutkaan normaalien hevosten kanssa, mutta sitten tallille tuli tamma jostain Unkarista tai Venäjältä tms. Se oli joko kouluttamaton, pelkäsi ihmisiä tai sitten sillä oli päässä vikaa.

Jostain syystä minut laitettiin monta kertaa ratsastamaan sillä, se oli ihan ok ratsastaa mutta ei se tietenkään osannut yhtään mitään. Varustaminen oli sitten aivan toinen juttu. Tammalla pyöri silmät päässä, se puri, potki ja liiskasi ihmiset karsinan seinään. En tiedä miten olen onnistunut, mutta niin vain aina varustin sen itku silmässä ja yksin kun kukaan ei "ehtinyt" auttaa. (Eli oikeasti ei varmaan uskaltanut.) En kehdannut sanoa, etten itsekään uskalla, koska se tuntui sen ikäisenä jotenkin nololta ja oli siistiä käsitellä hullua hevosta, ihan kuin jossain Hevoshullun sarjiksessa. Hevonen sitten lähti lopulta muka uudelleenkoulutettavaksi, mutta epäilen että oikea osoite oli teurastamo.

Jälkeenpäin ajateltuna ratsastuskoululta ihan todella vastuutonta ja vaarallista antaa pikkulasten käsitellä tuollaista hevosta. Käy myös hevosparkaa sääliksi, ei sitä kukaan ammattilainen yrittänytkään kouluttaa kun tuossa ratsastuskoulussa kaikki tehtiin mahdollisimman halvalla. Siellä me lapsoset pyörittiin keskenämme ilman mitään valvontaa. Tuon ja muiden ikävien kokemuksien vuoksi siirryin sitten toiselle tallille, jossa oli kiltit ja hyvinkoulutetut hevoset ja aina joku aikuinen apuna hevosten käsittelyssä. Toisaalta tuon ratsastuskoulun takia olen yhä varsin hyvä käsittelemään hankalampia hevosia.

Sijaitseeko tämä talli Porin alueella? Minulla on nimittäin sieltä yhdeltä tallilta samanmoisia kokemuksia ja hevoset haettiin mahdollisimman halvalla ulkomailta, eikä omistajaa kiinnostanut mitä lapset tekivät tallilla. Teetti aina kaikki työt ilmaiseksi lapsilla, lupasi vastineeksi ilmaisen tunnin ratsastusta (ja töitä piti tehdä ainakin sen 5-6h tätä varten), mutta kun työt oli tehty ja piti mennä ratsastamaan, muistutti että hinta on sitten x euroa. Huhujen mukaan hakkasi hevosia, en tiedä pitikö paikkaansa. Huhujen mukaan myös haki kaikki hevoset laittomasti ulkomailta kuorma-autolla. 

Useampi huonosti käyttäytyvä hevonen/poni tuolla tallilla oli. Yksi hevonen liiskasi varpaani, toinen kiskaisi olkapään sijoiltaan, yksi poni kävi päälle kun oli saanut varsan, yksi poni oli aivan hullu, kukaan ei uskaltanut sitä käsitellä kun puri heti kun sitä lähestyi, säikäytti aina tallille tulijat, kun yritti syöksyä pilttuun oven läpi kimppuun. Samoin toinen poni oli arvaamaton, liki aina puri kun sitä lähestyi, mutta joskus ei. 

Nämä hevoset ja ponit olivat tietysti omistajan mielestä sellaisia, että ihan hyvin jopa 7v lapset voivat yksin niitä hoitaa ja laittaa kuntoon. Kukaan ei koskaan "ehtinyt" auttaa niiden kanssa. Jos osti tuolta ratsastustunnin, se meni niin, että omistaja istui naurettavan pienen kentän laidalla vahtimassa ratsastusta tunnin verran.

Ja tällä tallilla oli tasan yksi hyvin käyttäytyvä ruuna, joka oli tietysti kaikkien suosikki. Nuorikin oli vielä, alle 10v, mutta se tietysti myytiin, sai luultavasti siitä hyvät rahat, kun haki tilalle 4 kamalaa hevosta pian myynnin jälkeen.

up

Olin mustikassa sakemannini kanssa. Se alkoi terävöityä ja aistia tarkasti. Sitten se laittoi korvat luimuun, hännän jalkojen väliin ja alkoi jolkottaa kohti mökkiä. Laukkasin paniikissa perään, koska en halunnut jäädä tutkimaan mitä hyvähermoinen aikuinen saksanpaimenkoira pelkäsi.

Mieheni kertoi, että oli n.20 vuotta sitten ollut Thaimaassa norsu ajelulla. Norsu oli pysähtynyt syömään tai juomaan kun olivat viidakossa ja melkein heti puusta oli laskeutunut miehen kasvojen eteen reilun nyrkin kokoinen hämähäkki, ilmeisesti vielä todella myrkyllinen oppaan mukaan. Eihän norsu tietenkään liikkunut hetkeen mihinkään, siinä oli vain pitänyt toivoa, että hämähäkki pysyy siinä, eikä laskeudu alemmas tai pääse puremaan. 

Samalla reissulla oli ollut sukeltelemassa ja oli huomannut yhtäkkiä uivansa jonkin todella myrkyllisen käärmeen vieressä. 

Ennen vanhaan 60-luvulla naiset eivät pelänneet tarrata käärmeeseen.  Äiti otti häntäpäästä kiinni ja heitti päälleni, kiersi jalan ympäri ja katosi.  Muistan vieläkin tunteen, mutten pelännyt.