Elämä narsistin jälkeen...

Kirjoja aiheesta😍

Up

Mun onneni oli se, että olin niin nuori ja elämänhaluinen.  Jotenkin tiedostin jo silloin erotessani, että myöhemmin alan käsitellä niitä asioita ja että ne on joskus siis käsiteltävä.  Silloin heti mulla oli niin kiire saada elää niitä menetettyjä nuoruuden vuosia, jotka olin joutunut elämään kuin kahleissa, että en viitsinyt alkaa purkamaan ja kerimään niitä vuosia yhtään.  Mutta tottakai koko ajanhan niitä asioita pulpahteli esiin.  Mun elämästä meni ikävuodet 16-26 ihan melkein hukkaan, paitsi että sain yhden lapsen, mikä on ainoa asia, mikä ei kaduta.

Mulle oli iso asia saada istua vaikka kahvilla jossain ilman että takaraivossa jyskytti koko ajan, että jos mut joku näkee.  Kun en olisi saanut olla missään muualla kuin kotona ja hänen valtansa alla.  Inhottavinta oli sellainen, kun se saattoi milloin tahansa alkaa tuijottaa mua ja sitten yhtäkkiä vaan todeta, että aha.  Kysyin että mitä aha.  Niin se sanoi, että näki mitä ajattelin.  Ja alkoi v---uilla mulle, että luuleksää ettei susta näy kaikki mitä ajattelet.  Mä tiedän susta kaiken, sä olet mulle maailman läpinäkyvin ihminen jne. täyttä sontaa.

Tollanen oli niin rasittavaa, että joskus kun lähdin töistä, ajattelin että en mene sinne ollenkaan, lähdenpä tästä vaan ihan minne tahansa.  Jos ei olisi ollut sitä lasta, niin niin olisin tehnytkin. 

Ja sitten tein sen.  Tietysti valmistelin kaiken kaikessa hiljaisuudessa, koska jos olisin sanonut, että aion lähteä, se olisi hakannut mut tai vaikka tappanut.  Narsistille ei saa antaa mitään mahdollisuutta, sen on aina saatava kostonsa.  

En ole päässyt siitä vieläkään eroon niin, että ajoittain en vieläkin välillä saisi voimakkaita vihan tunteita, mutta eniten vihaan sitä, että menetin kaikki parhaimmat nuoruuteni vuodet siihen.  Tyhmänä luulin sitä rakkaudeksi.  Se oli vain omistamisen halua, vallan alla pitämistä, toisen alistamista ja mitätöimistä, oman egon nostamista ja suoranaista ilkeyttä.  Se on arvoitus, miksi jonkun täytyy saada itselleen se toinen ihminen, jonka alistamisen kautta nostattaa omaa huonoa itsetuntoaan.  Ap ei luultavasti koskaan pääse asiasta täydellisesti eroon, mutta voi onnitella itseään siitä, että on ainakin saanut hyvät tuntosarvet itselleen.  Minä osaan melko hyvin tunnistaa tämän tyyppisen ihmisen, niillä on kaikilla sama käyttäytymiskaava. 

"Oli järkytys tajuta, ettei toinen ole välittänyt oikeasti minusta missään vaiheessa."

Niin totta. Ja tästä on vaikea nousta. Tai puhua.

Kuka normaali on toisen kanssa jos ei välitä. Ei kukaan. Sitä vaan uskotteli itselleen kiintymystä.

Ns. parhaat vuodet täälläkin menetetty narsistin takia.

Siitä tuli tämmöinen elämä. Nykyään hyvä.

Tapasin miehen. Hälytyskellot soi ihan kybällä ja mietin mikä tässä nyt on liiankin tuttua ja turvallista?

Niinpä.

Muutamaa viikkoa myöhemmin kun selitin innoissani jotain ja mies sanoo kuin puolihuolimattomasti, miksi sä oot noin myrtsi? -aukaisi vihdoin silmäni.

Olihan tässä jo ollutkin munankuorilla kävelyä, ghoustaamista, syyttelyä.

Mokasin joo. Vaan mitä sitten. Muutama viikko meni tajutessa, edellisen kanssa meni vuosikymmenen.

On luotettava itseensä ja omiin valintoihin. Olen eheämpi nyt kuin muutama viikko sitten. Vapaa ja turvassa.

Erosta tulee nyt kesällä kolme vuotta. Edelleen yksin. Edelleen korjaan itsetuntoa. En kykene ottamaan vastaan mitään uutta. En kehuja, en uusia ihmisiä. Arjen rakentaminen on ollut haastavaa aikaa, kun olen tullut araksi ihmisten seurassa. En osaa enää tehdä rakentavaa keskustelua. Pelkään että teen taas virheitä.

Täytän pian 40vuotta ja näin sitä tuli jäätyä lapsettomaksi. Yksin. Ja näköjään yksin.

Ja mitä ex tekee? Jatkaa elämäänsä onnellisena, rakastuneena. . Se mies on niin paha. Toivon hänelle todella huonoa karmaa.

Toistaako narsisti käyttäytymismaneerejaan joka suhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Toistaako narsisti käyttäytymismaneerejaan joka suhteessa?

Tietysti. Mutta jos joku häijy temppu ei tepsi uuteen uhriin, niin sitten tilalle vaihdetaan toinen.

Vierailija kirjoitti:

"Oli järkytys tajuta, ettei toinen ole välittänyt oikeasti minusta missään vaiheessa."

Niin totta. Ja tästä on vaikea nousta. Tai puhua.

Kuka normaali on toisen kanssa jos ei välitä. Ei kukaan. Sitä vaan uskotteli itselleen kiintymystä.

Ns. parhaat vuodet täälläkin menetetty narsistin takia.

Siitä tuli tämmöinen elämä. Nykyään hyvä.

Tämä kai tässä on se vaikein asia hyväksyä. Kaikki oli toisen puolelta pelkkää puhetta, kun itse tarkoitti joka sanaa

Olen pahoillani, mutta eihän tuollaisesta nyt kukaan muutamassa kk selviä. Toipumisprosessi kestää ammattilaisten auttamanakin vuosia. Suosittelen että kun olet yhtään toipunut erosta, niin hae apua, narsistien uhreille on apua saatavilla.

Aika auttaa onneksi. Älä kiirehdi uuteen suhteeseen vaan vietä aikaa niiden kanssa joista välität ja jotka kohtelevat sinua hyvin.

Narsistia ärsyttää kaikkein eniten, jos olet onnellinen. Yleensä heidän tavoitteensa on tehdä muut onnettomiksi ja sairaiksi sekä toteuttaa jonkun toisen unelmat ja omia muiden lahjakkuus. Kun elät eheästi ja mielesi voi hyvin, olet päihittänyt narsistin.

En ehtinyt lukea ketjua, ehkä tuli jo esiin, mutta Youtubesta katsottavaksi kanava Narsisti vs Minä. Siellä on neuvoa, tukea, ohjeita jne.

Erosta ei toivuta parissa kuukaudessa ja narsistin käsittelystä ei välttämättä toivuta vielä parissa vuodessakaan.