Mies palaa työreissulta - jälleennäkeminen rauhassa ei onnistu anopin vuoksi
Mitä tehdä? Mieheni on siis välillä pitkillä, jopa parin kuukauden mittaisilla työreissuilla ja minulle olisi hirmu tärkeää, että kotiinpaluun hetkellä saisimme olla vain oman perheen kesken, mutta hänen vanhempansa, ennen muuta anoppi haluavat aina väen vängällä tulla lentokentälle vastaan ja hakemaan. Appivanhemmat ovat kyllä tosi mukavia, mutta välillä tuppaantuvat mielestäni vähän liikaa aikuisen lapsensa elämän eri käänteisiin. Minua tämä matkoilta palaaminen harmittaa, toki ymmärrän, että anopillakin on poikaansa ollut ikävä, mutta tuntuu kurjalta jotenkin, kun oma jälleennäkemisen "intiimiys" tavallaan häviää, kun appivanhemmatkin ovat sitten paikalla.
En osaa selittää asiaa paremmin kuin että minua harmittaa, että joudun jakamaan huomion herkässä jälleennäkemistilanteessa hänen äitinsä tai vanhempiensa kanssa. Haluaisin olla kahden ja halia, pussailla ja jutella rauhassa ilman muita ihmisiä. Olenko ihan pöllö, kun haluaisin olla vain kahden? Miten asian voisi jotenkin ottaa puheeksi appivanhempien kanssa? Miestäni tämä ei tietysti häiritse, joten tuntuisi ikävältä laittaa häntäkään asialle, mutta toisaalta saan varmaan kurjan miniän maineen, jos lähden itse asiasta anopille kertomaan. :/
Kommentit (194)
Kaikille jotka ehdottelee ongelmaratkaisuksi sitä että ap ei mene ensinkään lentokentälle vaan jättää kyytsäämisen appivanhemmille;
No siitähän se lapseensa aikuisenakin takertunut anoppi saa aivan varmasti vettä myllyynsä kun se kuitenkin etsii koko ajan syitä miksi miniä saattaisi olla jotenkin häntä huonompi poikansa suhteen.
"Mamman Uolevi oli kaksi kuukautta poissa eikä se Jenni tullut edes lentokentälle vastaan. Ei se taida välittää mamman Uolevista yhtään, kauhea miniä!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta äiti on kuitenkin iäkkäämpi ja sinulla on ainakin pari vuosikymmentä enemmän aikaa viettää miehesi kanssa äitiin verrattuna.
Eiks mami saannut pitää poikansa ne ensimmäiset 20 vuotta, eiköhän se pitäis riittää.
Koettakaa nyt mummokullat ymmärtää, että kun poika menee naimisiin, teidän on aika väistyä taka-alalle. Hankkikaa elämä.
Vierailija kirjoitti:
Missä asutte? Miten pitkä matka kentälle? Outoa, että aikuiselle työmatkalaiselle järjestetään joku vastaanottokomitea. Ymmärsin että siellä on jenni ja äityli ja iskä? Luulis että yksi hakija riittää eli jenni. Tuohan kuullostaa siltä että joku lukiolainen palaa vaihtooppilasvuodeltaan...
Mua vähän naurattaa tämä kuvio myös :D. Ajattele kun sieltä koneesta tulee myös samalla reissulla ollut miehen työkaveri ja katsoo vierestä kun aikuista miestä on vastassa äiti, iskä ja pikkuvaimo-Jenni :D. Mua ainakin hävettäisi hirveästi jos olisi tuollainen vastaanottokomitea kentällä. Ja mulla on hyvät välit omiin vanhempiin ja myös appivenhempiin, mutta onneksi eivät tule kentälle vastaan, eikä mun mieskään tule.
Vierailija kirjoitti:
Joku tuolla ehdottikin hyvää ideaa, ettei appivanhemmille tästedes kerrottaisi tarkempaa tuloaikaa. Tai sanottaisi vaikka päivää myöhemmäksi. Poika voi sitten ennen heidän lähtemistä sinne kentälle rynnistämään sanoa, että tulinkin jo aikaisemmalla koneella eilen. Ehkä appivanhemmat ymmärtävät yskän.... toivottavasti!
Ei kukaan halua elää tuollaisessa valheiden verkossa. Kyllä asia pitää hoitaa muuten. Oletko aukaissut suuntasi? Itse voisin kuvitella tarjoutuvani hakemaan pojan lentokentältä, mutta ymmärtämään jos vaimo haluaa hakea. Asia ei ole vielä ajankohtainen, eli voi olla että mieleni muuttuu. Mitä mieltä mies on asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kompromissi?
Ap hakee miehensä ja sitten illalla mies menee käymään vanhemmillaan?
Mies tulee väsyneenä parin kuukauden työmatkalta ja sitten heti samana päivänä pitäisi lähteä kyläilemään? Eikö mies saa olla edes yhtä iltaa kotonaan? Oma mies laittaisi tuossa saunan heti päälle nauttisi kotona olosta.
Ei omilla vanhemmillaan käyminen varsinaisesti ole kyläilyä. Etenkään jos yksin menee.
Ei ainakaan mulle ole. Vanhemmillaan voi pistäytyä, jos lähellä asuu, niin nopeastikin.
Miehen vanhemmat asuvat viereisessä talossa. Mies käy vähintään aamuin illoin katsomassa että on kaikki ok. Juo äitinsä tarjoaman kahvikupin ja syö voileivän, jonka äiskä on hänelle tehnyt valmiiksi jääkaappiin. Juttelee hetken. Ei haittaa minua mitenkään. Lapset vietti pienenä paljon aikaa mummolassa nyt teininä käyvät jeesailemassa ihan vapaaehtoisesti.
Ihan kuin ulkomaan työreissut nyt jotain niiiin ihmeellistä olisi, että puoli sukua menee sekaisin 😅 Vielä enemmän ihmettelen tätä kuviota ja mammojen vastaanottokomiteaa jos noita reissuja on säännöllisesti. Itekin reissaan työssäni paljon, mutta ei siellä äiti hengaa kentällä vastassa ja hoidan itse itseni kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta äiti on kuitenkin iäkkäämpi ja sinulla on ainakin pari vuosikymmentä enemmän aikaa viettää miehesi kanssa äitiin verrattuna.
Eiks mami saannut pitää poikansa ne ensimmäiset 20 vuotta, eiköhän se pitäis riittää.
Koettakaa nyt mummokullat ymmärtää, että kun poika menee naimisiin, teidän on aika väistyä taka-alalle. Hankkikaa elämä.
Katsoppas typy kun sinä olet vaan käymässä tässä suhteessa ja minä olen aina se äiti.
[quotej=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta äiti on kuitenkin iäkkäämpi ja sinulla on ainakin pari vuosikymmentä enemmän aikaa viettää miehesi kanssa äitiin verrattuna.
Eiks mami saannut pitää poikansa ne ensimmäiset 20 vuotta, eiköhän se pitäis riittää.
Koettakaa nyt mummokullat ymmärtää, että kun poika menee naimisiin, teidän on aika väistyä taka-alalle. Hankkikaa elämä.
Voittajaa nyt ymmärtää, että kaikkialla maailmassa, myös Suomessa perheeseen kuuluu suku. Vanhemmat kuuluvat elämään ja vanhempien elämään kuuluu ne aikuisten lasten perheet. Luoja varjelkoon minua miniältä, joka haluaa erottaa minut heidän elämästään. Normaali kanssakäyminen on useimmille selkeää. Jos miniä sanoo hakevansa miehensä kentältä, eikä halua kentälle muita, niin asian on useimmille selvä. Mutta jos on jo kehittynyt kaava ja yhtäkkiä miniä haluaa sen rikkoa, on se outoa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille jotka ehdottelee ongelmaratkaisuksi sitä että ap ei mene ensinkään lentokentälle vaan jättää kyytsäämisen appivanhemmille;
No siitähän se lapseensa aikuisenakin takertunut anoppi saa aivan varmasti vettä myllyynsä kun se kuitenkin etsii koko ajan syitä miksi miniä saattaisi olla jotenkin häntä huonompi poikansa suhteen.
"Mamman Uolevi oli kaksi kuukautta poissa eikä se Jenni tullut edes lentokentälle vastaan. Ei se taida välittää mamman Uolevista yhtään, kauhea miniä!"
Entä sitten? Miksi on niin kamalan tärkeää mitä mieltä se anoppi on? Eikö tärkeämpää ole se mitä puoliso on mieltä suhteesta tai siitä tuleeko vaimo vastaan vai ei.
Vierailija kirjoitti:
[quotej=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta äiti on kuitenkin iäkkäämpi ja sinulla on ainakin pari vuosikymmentä enemmän aikaa viettää miehesi kanssa äitiin verrattuna.
Eiks mami saannut pitää poikansa ne ensimmäiset 20 vuotta, eiköhän se pitäis riittää.
Koettakaa nyt mummokullat ymmärtää, että kun poika menee naimisiin, teidän on aika väistyä taka-alalle. Hankkikaa elämä.
Voittajaa nyt ymmärtää, että kaikkialla maailmassa, myös Suomessa perheeseen kuuluu suku. Vanhemmat kuuluvat elämään ja vanhempien elämään kuuluu ne aikuisten lasten perheet. Luoja varjelkoon minua miniältä, joka haluaa erottaa minut heidän elämästään. Normaali kanssakäyminen on useimmille selkeää. Jos miniä sanoo hakevansa miehensä kentältä, eikä halua kentälle muita, niin asian on useimmille selvä. Mutta jos on jo kehittynyt kaava ja yhtäkkiä miniä haluaa sen rikkoa, on se outoa.
Niin määrittele erottaminen? Väännän vielä kerran rautalangasta: miniä tekee ne hommat ja enemmänkin kuin mitä äitinä teit ennen. Mummo nauttii vaan oman työkuormansa keventymisestä ja keskittyy rooliinsa isovanhempana eikä aikuisen pojan äitinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta äiti on kuitenkin iäkkäämpi ja sinulla on ainakin pari vuosikymmentä enemmän aikaa viettää miehesi kanssa äitiin verrattuna.
Eiks mami saannut pitää poikansa ne ensimmäiset 20 vuotta, eiköhän se pitäis riittää.
Koettakaa nyt mummokullat ymmärtää, että kun poika menee naimisiin, teidän on aika väistyä taka-alalle. Hankkikaa elämä.
Katsoppas typy kun sinä olet vaan käymässä tässä suhteessa ja minä olen aina se äiti.
My name is Norman Bates, I,m just a normal guy
Jäämällä itse kotiin ja tapaamalla miehen kotona kahden kesken saat sitä läheistä tunnelmaa, jota kaipaat, Sama kai tuo on, jos mies ensin Suomen kamaralla tapaa vanhempansa ja sitten vasta kotona sinut. Hänellekin varmaan kiva nähdä vanhemmat omassa rauhassa ja sitten vaimo, Voi vanhemmilla ja pojalla olla ihan omat asiansa puhuttavana ilman vaimon korvia. Sinähän voit kotiin jäämistä perustella juuri sillä, että saa vanhempansa tavata rauhassa. Pitävät sinua vain ajattelevaisena ihmisenä.
Se ahdistaa jos kotiin tullaan, mutta joku lentokenttä on oikeasti aivan sama.
Kyllä mä ainakin jäisin kotiin odottamaan. Mieluummin niin, että mies moikkailee siellä vanhempiaan kuin, että niitä pitäisi sitten erikseen alkaa meille pyytelemään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille jotka ehdottelee ongelmaratkaisuksi sitä että ap ei mene ensinkään lentokentälle vaan jättää kyytsäämisen appivanhemmille;
No siitähän se lapseensa aikuisenakin takertunut anoppi saa aivan varmasti vettä myllyynsä kun se kuitenkin etsii koko ajan syitä miksi miniä saattaisi olla jotenkin häntä huonompi poikansa suhteen.
"Mamman Uolevi oli kaksi kuukautta poissa eikä se Jenni tullut edes lentokentälle vastaan. Ei se taida välittää mamman Uolevista yhtään, kauhea miniä!"
Jukka, sen nimi on Jukka. Vai onko hän Jukka Uolevi? Anoppi sitkeästi puhuu Uolevista, joka on sentään hänen sukunsa nimi.
Koettakaa nyt mummokullat ymmärtää, että kun poika menee naimisiin, teidän on aika väistyä taka-alalle. Hankkikaa elämä.[/quote]
Katsoppas typy kun sinä olet vaan käymässä tässä suhteessa ja minä olen aina se äiti.[/quote]
Näinhän se ikävä kyllä menee, koska kuka tahansa tajuaa lähteä suhteesta jossa anoppi käy joka päivä katsomassa, että aikuisella pojalla on kaikki hyvin (ja ohjeistamassa miniän, kun se on niin huono kaikessa).
Taitaa äiti olla rakastunut poikaansa. Sinulla on kilpailija, ap.
Vierailija kirjoitti:
Nyt AP, lopeta niiden hömppäsarjojen ja elokuvien katselu.
Lähinnä naurettavaa tuollainen "intiimi kanssakäyminen" LENTOKENTÄLLÄ!
Minä ainakin halataan ja suudellaan ja katsellaan toisiamme silmiin ja lähdetään käsi kädessä tai kädet toistemme ympärillä siitä, on niin ihanaa olla lähellä toista, tuoksutella hänen tuoksuaan. Ei tarvita mitään appivanhempia siihen meidän omaan hetkeemme. Ja olen se 20 vuotta naimisissa ollut. Romantiikka ei ole kadonnut.
huoh, miten tylsiä nämä vänkääjäprovot
Ap: anoppisi on ripustautuja pahimmasta päästä. Puutu tilanteeseen nyt ennen kuin on myöhäistä.