Lue keskustelun säännöt.
Onko skitsofrenia oikeasti jokin trauma jonka käsittely mennyt pieleen?
20.02.2020 |
Minulla ei itsellä ole mitään diagnoosia mutta olen vierestä seurannut ja tullut ajatelleeksi. Esim. kontrolloiva kiintymyssuhde ja muutenkin erikoista ajattelua perheessä, emotionaalisen hylkäämisen tunne. Myös minä olen joutunut altistumaan elämässäni noille, mutta se ei ole ehkä ollut niin hienovaraista vaan suorempaa ja olen osannut pistää jonkun puolustuksen päälle tai suuttua. Tuntuu että tämä oireileva ihminen on luottaessaan antanut satuttaa jotenkin sitä minuutta, jota minä puolestani olen jostain syystä kyennyt suojaamaan. Ja toisaalta kun hänen kanssaan puhuu, siis kuin normaalille ymmärtävälle ihmiselle, ei hän vaikuta niiiin erikoiselta. Mutta kun hän saa myös alentavaa kohtelua ja uskoo sen.. voiko se olla vaikuttamatta. En tykkää edes siitä, että lääkkeitä syötetään niin paljon. Kemiallisilla aineilla yritetään parantaa henkisiä asioita, joopa joo.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän osa on parantunutkin skitsofeniasta. Tosin huonosti siihen saa mitään oikeaa hoitoa.
Tässä kun sivuttiin hengellisiä asioita niin rukouksella on kuulemma parantunut mikä on ihmeellistä. TV7 Ulla Christina Sjöman haastattelu, Areenassa Sjömanista Taivaallista menoa-ohjelmassa. Jumala on rakkaus itse ja rakkaus parantaa. Mutta kuinka moni sitä uskoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnoosin voi saada myös jos puhuu liian avoimesti kokemuksistaan, esim. siitä mitä herkät ihmiset näkee( henkien näkeminen ym).
Sehän lasketaan virallisesti harhojen näkemiseksi.Jos voi, on kyse puoskaroinnista. Psykoottisiin tiloihin voi päästä vaikka rajun tulehduksen seurauksena.
Ja ehkä on taas hyvä muistaa ettei se, että jollain on psykoosi tai on psykoottinen tee siitä ihmisestä skitsofreenikkoa.
Skitsofrenia on paljon muutakin kuin psykoosi.
Hyvä dokementti skitsofreniasta :
Vierailija kirjoitti:
Trauma ja dissosiaatio
Itsellä on taas dissosiaatiota muuten ilman skitsofreniaa. Täytyy muistaa, että se ei aina onneksi johda siihen. Minulla ainakin paljon kiusaamiskokemuksia.
Mulla on paljon pahoja traumoja mutta ei psykoosia tai skitsofreniaa.
Dissosiaatio on suojana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut joskus psykoosissa, ja se johtui rikoksen aiheuttamasta traumasta. Vaikea tosin sanoa mikä kaikki oli psykoosia ja mikä traumaperäistä stressihäiriötä. Kun oireet niissä on samankaltaisia.
Rikokseen liittyi mm. salakuvaamista, vainoamista ja manipulointia. Rikos oli luonteeltaan monimutkainen, eikä kukaan edes uskoisi jos kertoisin mitä kaikkea silloin tapahtui. Eikä minua uskoneet psykiatritkaan, jotka väläyttelivät skitsoferian diagnoosiaan. He vain sanoivat "ei tälläistä voi tapahtua".
Päätekijä jäi tuntemattomaksi, joten aloin pelätä varmuuden vuoksi kaikkia ihmisä. En voinut luottaa kehenkään ja siitä se psykoosi sitten alkoi. Oireena olivat ajatusharhat ja epäluuloisuus. Kuulo-tai näköharhoja ei ollut. Lääkkeitä en suostunut syömään, mutta psykoosi alkoikin pikku hiljaa sitten hiipua itsestään pois.
Mitään apua en saanut tuohon traumaani ja olen edelleen vihainen siitä ettei minua ymmärretty tai kuunneltu.
Suvussani ei ole ainuttakaan skitsofreniapotilasta.
Vierailija kirjoitti:
Alttius periytyy geeneissä, skitsofreniaa sairastavan lähisukulaisilla on huomattavan paljon muuta väestöä korkeampi riski saada sama sairaus.
Yleensä kuitenkaan pelkkä geneettinen alttius ei aiheuta skitsofrenian puhkeamista, vaan siihen tarvitaan lisäksi ulkopuolelta tulevia laukaisevia tekijöitä kuten traumaattisia tapahtumia, hyväksikäyttöä, runsasta päihteidenkäyttöä tms. Eli se, että henkilö sairastuu, vaatii yleensä sekä perinnöllisen alttiuden että yksilön psyykettä kuormittavia ympäristötekijöitä.
Mitään yksittäistä "skitsofreniageeniä" ei myöskään nykytiedon valossa ole olemassa, vaan sairastumisalttiuteen vaikuttavat monet eri geenit yhdessä.
Ei siihen mitään noin dramaattista tarvita, tuo on ihan huuhaata. Toki nuo skitsofrenian puhkeamisen riskiä kasvattavat, kuten muutkin stressitekijät. Kummallakaan erittäin läheisesti tuntemallani skitsofreenikolla ei ole mitään erityisestä traumaa taustalla. Toinen sai ensimmäisen psykoosinsa kun ei hellekesänä saanut kunnolla nukuttua ja toinen väikkäriä tehdessään. Molemmilla tuo on kuitenkin sukurasite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni osa skitsofreniasta liittyy perinnöllisiin tekijöihin. Kiintymyssuhdetyylillä ja sen sellaisilla tuskin on kovin suurta merkitystä. Kyse on enemmän neurobiologisesta ongelmasta, eli skitsofrenia on pitkälti dopaminergisen järjestelmän häiriö ja siksi hoitona toimii kohtalaisesti antagonistit. Skitsofrenia ja esimerkiksi masennus eroaa siinä, että masennus on jaksoittaista, skitsofrenia on kehittyvä ja hiljalleen paheneva. Syntymekanismeista esimerkiksi toksoplasmoosin osuus on mielenkiintoinen https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kissa-saattaa-aiheuttaa-omistajalle…
Kaksinkertainen riski kissan takia kuulostaa paljolta, mutta jos vertaat sitä skitsofreniariskiin silloin kun lähisukulaisella on skitsofrenia niin huomaat että tuo on perinnöllisyyteen verrattuna kovin pieni riski.
Riippuu miten asiaa katsoo https://www.hindawi.com/journals/np/2016/2173748/
eli jos ympäristötekijät ovat sen 50 % jossa kissa näyttelee, mahdollisesti myös epigenomin kautta kohtalaista riskiä, niin onhan se turha riski. Toisaalta CRISPR-CAS9 kehittyy, joten kun nuo locit on löydetty, voidaan ne tiedossa olevat geenit kytkeä pois, ellei sitten ole polygeenisiä sellaisia.
Tuossa tuoreemmassa ja toistaiseksi suurimmassa kaksostutkimuksessa kuitenkin periytyvyys oli 79% eikä 50%.
RISKIN periytyvyys. Riski ei tarkoita sairautta. Suomessa on jotenkin aivopesty ajattelemaan tutkimustuloksia oudosti siten, että jos jokin riski on suurentunut, niin se tarkoittaa automaattisesti sairastumista. Eihän se niin ole. Nature - Nurture selitysmallissa yleensä puolet on geenejä ja puolet ulkopuoleista maailmaa, mutta ehkä skitsofreniassa nature on enemmän kuin nurture, mutta sitä enemmän pitäisi silloin keskittyä siihen nurtureen prevention näkökulmasta, eli miten estää sairauden puhkeaminen, jos riski on suurentunut. Ymmärsitkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alttius periytyy geeneissä, skitsofreniaa sairastavan lähisukulaisilla on huomattavan paljon muuta väestöä korkeampi riski saada sama sairaus.
Yleensä kuitenkaan pelkkä geneettinen alttius ei aiheuta skitsofrenian puhkeamista, vaan siihen tarvitaan lisäksi ulkopuolelta tulevia laukaisevia tekijöitä kuten traumaattisia tapahtumia, hyväksikäyttöä, runsasta päihteidenkäyttöä tms. Eli se, että henkilö sairastuu, vaatii yleensä sekä perinnöllisen alttiuden että yksilön psyykettä kuormittavia ympäristötekijöitä.
Mitään yksittäistä "skitsofreniageeniä" ei myöskään nykytiedon valossa ole olemassa, vaan sairastumisalttiuteen vaikuttavat monet eri geenit yhdessä.Ei siihen mitään noin dramaattista tarvita, tuo on ihan huuhaata. Toki nuo skitsofrenian puhkeamisen riskiä kasvattavat, kuten muutkin stressitekijät. Kummallakaan erittäin läheisesti tuntemallani skitsofreenikolla ei ole mitään erityisestä traumaa taustalla. Toinen sai ensimmäisen psykoosinsa kun ei hellekesänä saanut kunnolla nukuttua ja toinen väikkäriä tehdessään. Molemmilla tuo on kuitenkin sukurasite.
Tässä näkyy hyvin tämä kognitiivinen dissonanssi: toteat itse stressitekijät, eli ne ulkoiset (nurture) tekijät, jotka liittyvät skitsofrenian aktivoitumiseen. Ajattelumallisi on suoraa seurausta Suomen huonosta koulutuspolitiikasta, jossa ihmiset opetetaan ajattelemaan joko-tai, vaikka perustutkimustulokset ovat vain suuntaa antavia, yleensä korrelatiivisia dimensioita joidenkin ääripäiden (faktoreiden) välillä.
Sairauksien taustalla oleva stressi on yhteiskunnassa muutenkin asia, joka halutaan unohtaa, sillä stressin vähentäminen saattaisi edellyttää kulutuksen vähentämistä. Hirveintä yhteiskunnan kannalta olisi sellainen ihminen, joka olisi onnellinen köyhänä, eikä tavoittelisi mitään lisää elämäänsä. Sellainen ihminen ei kuluttaisi, eikä lisäisi eliitin rikkauksia.
- Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keroputaan lääkkeettömän hoidon takia Kemi-tornio alueella ei esiinny enää skitsofreniaa. Siellä se pysähdytetään keskusteluilla, eli dialektisella mallilla, jo ensi psykoosiin tai psykoottisuuteen. Kannattaa katsoa esittelyvideo keroputaalta. Se löytyy youtubesta. Skitsofreniahan diagnosoidaan, jos psykoosi kestää yli 6 kk. Siitä voi parantua, mutta ei lääkkeillä kuten tuossa ylemmälläkin videolla kerrotaan. Tietty jos on kymmeniä vuosia raskaasti lääkitty, niin ei siinä enää taida auttaa kuin jatkaa sitä loppuun asti. Vieroitus taitaa olla liian vaikeaa. Että ei ne skitso ihan suotta jätä lääkkeitään pois omin luvin. Tietävät itsekin että ilman on helpompi elää, mutta eivät ehkä ymmärrä kuin nopeaa tulee vieroituspsykoosi, jos unet häviää jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani sairastui skitsofreniaan miltei heti alettuaan poltella hippitupakkaa. Tuskin oli traumoja.
Ikävä kuulla. Hänellä oli kyseiselle sairaudelle alttius. Kasvatin itselleni kannabista ja ennen kiinnijäämistäni kerkesin polttamaan sitä useita kilogrammoja. En sairastunut psykoosiin enkää skitsofreniaan.
Mitäs alapeukuttelette? Jos olisin suhteutettuna juonut yhtä paljon alkoholia niin olisin jo kuollut. Mut hei se on laillista! JEEEEEEEE!
Tämä nyt ei ollut mikään kannabiskeskustelu. Joo, jollekin puhkesi skitsofrenia pössyttelyn seurauksena, sinulle ja useimmille muillekaan ei. Asia käsitelty, jos haluat jatkaa, perusta oma keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Keroputaan lääkkeettömän hoidon takia Kemi-tornio alueella ei esiinny enää skitsofreniaa. Siellä se pysähdytetään keskusteluilla, eli dialektisella mallilla, jo ensi psykoosiin tai psykoottisuuteen. Kannattaa katsoa esittelyvideo keroputaalta. Se löytyy youtubesta. Skitsofreniahan diagnosoidaan, jos psykoosi kestää yli 6 kk. Siitä voi parantua, mutta ei lääkkeillä kuten tuossa ylemmälläkin videolla kerrotaan. Tietty jos on kymmeniä vuosia raskaasti lääkitty, niin ei siinä enää taida auttaa kuin jatkaa sitä loppuun asti. Vieroitus taitaa olla liian vaikeaa. Että ei ne skitso ihan suotta jätä lääkkeitään pois omin luvin. Tietävät itsekin että ilman on helpompi elää, mutta eivät ehkä ymmärrä kuin nopeaa tulee vieroituspsykoosi, jos unet häviää jne.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen hoitomuoto. Onkohan tehty ihan tutkimuksia miten kyseinen hoito toimii erityyppisten skitsofrenioiden hoidossa?
Hebefreninen ymmärtääkseni sairastuttaa jo jopa lapsia, pystytäänkö heidätkin parantamaan?
Tai jo aiemmin mainittu katatoninen muoto, paraneeko sekin lääkkeettömästi keskustelemalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skitsofrenian puhkeaminen on seurausta usean eri geenin yhteisvaikutuksesta, elämäntapahtumista yms. Ihmisillä on tosi outoja käsityksiä. Ei ole olemassa skitsofreniageenia, eikä "piilevää skitsofreniaa" joka ei koskaan tule esille. Ihmisellä voi olla perinnöllisesti korkeampi ALTTIUS sairastua, mutta sairastumiseen tarvitaan todella paljon muutakin kuin pelkkä alttius ja vaikka raskas elämäntapahtuma. Perinnöllisyys ei tarkoita tässä sitä, että sairaus periytyy.
Alttius periytyy geeneissä, skitsofreniaa sairastavan lähisukulaisilla on huomattavan paljon muuta väestöä korkeampi riski saada sama sairaus.
Yleensä kuitenkaan pelkkä geneettinen alttius ei aiheuta skitsofrenian puhkeamista, vaan siihen tarvitaan lisäksi ulkopuolelta tulevia laukaisevia tekijöitä kuten traumaattisia tapahtumia, hyväksikäyttöä, runsasta päihteidenkäyttöä tms. Eli se, että henkilö sairastuu, vaatii yleensä sekä perinnöllisen alttiuden että yksilön psyykettä kuormittavia ympäristötekijöitä.
Mitään yksittäistä "skitsofreniageeniä" ei myöskään nykytiedon valossa ole olemassa, vaan sairastumisalttiuteen vaikuttavat monet eri geenit yhdessä.