Lue keskustelun säännöt.
Jäisitkö kotiäidiksi, jos olisi mahdollisuus?
Jäisitkö kotiäidiksi, jos olisi mahdollisuus? Kuinka monta vuotta haluaisit olla kotona? Mahdollisuudella tarkoitan taloudellisesti turvattua tulevaisuutta ja taloudellista mahdollisuutta. Jos jäisit, millä alalalla työskentelet ja mikä on koulutuksesi?
Kommentit (650)
Kun lapsi oli pieni, ajattelin, että sekoaisin kotiäitiyteen. Meninkin töihin lapsen ollessa 1,5-vuotias.
Työn ja lapsen yhdistäminen oli silloin helppoa. Mitä nyt välillä huonoja aamuja ja myöhässä haettu lapsi päiväkodista, mutta muutoin OK. En tuntenut itseäni niin kovin uupuneeksi tai väsyneeksi, jaksoin hyvin.
Nyt, kun lapsi meni kouluun, voisin mielelläni jäädä kotiäidiksi. Aivan uskomatonta, minkälaisiin ongelmiin lapsi saattaa itsensä sillä välin, kun olen töissä! Kouluunkin pitkä matka, mutta ei niin pitkä, että saisi taksikyydin. Lapsi soittelee koulun jälkeen mulle töihin "mitä teet/milloin ruoka/yms". Siis toisaalta hyvin oma-aloitteinen, mutta heittäytyy palveltavaksi "en jaksa/osaa/viitsi mitään" lapseksi. Siihen päälle uhmat, läksyt, yms… Sitten pitäisi mennä sinne ja tänne, mutta kun on kuitenkin niin pieni vielä, että ei viitsisi kamalan pitkälle päästää, jne. Nyt voisin jäädä kotiäidiksi, koska työn ja lapsen yhdistäminen on uuvuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 31 vuotta kotiäitinä ja 6 lasta.
Köyhyysrajalla elettiin koko ajan. Mutta en vaihtaisi pois.
Helpommalla varmaan olisi päässyt, jos olisi käynyt töissä.
Mutta se oli oma valinta. Nykyään kyllä työtön. Ja edelleen köyhä. Mutta silti nautin elämästäni.
Ei rahalla saa niitä kaikkein tärkeimpiä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi. Äiti opetti, että naisen pitää aina pystyä tarvittaessa elättämään itsensä ja lapsensa, eikä olla miehen tuloista ja hyväntahtoisuudesta riippuvainen.
Kotiäiti on tyhjän päällä, kun mies saa viidenkympin kriisin ja lähtee elämään uutta nuoruutta. Prosentit on niin karut, että riski realisoituu joka toiselle. Edessä on köyhä vanhuus, jos työeläke jää kartuttamatta.
Kaikki ei edes pääse eläkeikään, kuolema koittaa monilla työikäisillä ennen sitä. Monille tärkeämpi arvo on lasten kanssa vietetty aika. Onnellinen aika, sille joka nauttii kotiäitiydestä.
Viisas kotiäiti toki laittaa edes pienen summan rahaa säästöön / sijoituksiin. Esim. myymällä lasten pieniä vaatteita, tarvikkeita, yms eteen päin.
Juuri näin. Vaikka suurin osa ihmisistä elää eläkeikään asti ja siihen kannattaa toki varautua taloudellisesti, ei todellakaan kannata laskea mitään sen varaan. Esim. veljeni kuoli juuri vähän aikaa sitten alle kuusikymppisenä. Turhaa olisi ollut kärvistellä missään asiassa ajatellen, että hyödyn sitten eläkeläisenä. Korostan vielä sitä, että taloutta kannattaa suunnitella, mutta jos mies on myötämielinen kotiäitiyttä kohtaan, niin kyllä se onnistuu. Tuossa aiemmassa viestissä särähti korvaan, kuinka miehet saavat viidenkympin villityksen ja eukko saa jäädä ja sitten naisen täytyy pystyä elättämään itsensä ja lapset. Kyllä sillä miehellä lasten suhteen on velvollisuuksia eron jälkeenkin!
Ylipäänsä näissä jutuissa mietityttää, kuinka hirvittävän negatiivinen käsitys ihmisillä on parisuhteesta. Ajatus on, että "kun se kuitenkin pettää ja jättää" - ei mikään toimiva suhde voi perustua tuollaiselle käsitykselle eli ehkä sillä ajattelutavalla kuitenkin pedataan ne tulevat erot. Edelleenkään se ei poista realistista ajattelua eli kotiäidilläkin voi olla rahaa, mutta jos ei eroa tule, voidaanhan niistä aikanaan nauttia vaikka yhdessäkin. Kaipaisin Suomeen enemmän sellaista perheyhteisöajattelua eli toista kannustetaan ja tuetaan, kun nythän puolisot tuntuvat lähinnä kyräilevän toisiaan ja riidellään siitä, kenen on pakko olla lasten kanssa. Ikään kuin se puoliso ja lapset ja muut sukulaiset olisivat vain vihoviimeinen vitsaus, joka on heitetty ihmisen tielle ja estää Oikean Elämän. Kärjistettyä kyllä, mutta tältä joskus tuntuu :(
Vierailija kirjoitti:
Olin 31 vuotta kotiäitinä ja 6 lasta.
Köyhyysrajalla elettiin koko ajan. Mutta en vaihtaisi pois.
Helpommalla varmaan olisi päässyt, jos olisi käynyt töissä.
Mutta se oli oma valinta. Nykyään kyllä työtön. Ja edelleen köyhä. Mutta silti nautin elämästäni.
Ei rahalla saa niitä kaikkein tärkeimpiä asioita.
Miten muka voisi päästä helpommalla kuin oleskelemalla kotona?
Nyt kun lapsi on 5 vuotta niin voisin pariksi vuodeksi jäädäkin kotiin, harkinnassa se ainakin on. Olisi mukava olla vastassa kotona kun eskari/ekaluokan lyhyt päivä loppuu. Hän on enää ihan vähän aikaa pieni! Toivomme toista lasta, joten olisi aika täydellinen ajoitus tulla nyt raskaaksi. Olisin vähintään sen 3 vuotta kotona. Mies tienaa hyvin niin ei olisi huolta rahankaan suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäisin, ainakin muutamaksi vuodeksi. Ehkä jossain vaiheessa tulisi kaipuu tehdä jotain ”omaa”. Uskoisin että mulle sopisi parhaiten yrittäjyys, jossa voisin yhdistää kotiäitinä olemisen ja töiden tekemisen joustavalla työajalla. Se on haaveeni ja tavoitteeni. Ktm tutkinto.
Vain muutamaksi vuodeksi. Syitä: palkka, taloudellinen itsenäisyys ja turva, tuleva eläke sekä akateeminen koulutus, jota haluan hyödyntää ja työn tarjoamat onnistumisen kokemukset. Lisänä työn tuomat sosiaaliset suhteet ja työssäkäyvän naisen malli omalle tyttärelle.
Tärkeintä on, että jokainen voi tehdä oman näköisiään valintoja. Tsemppiä niihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jäisi, tykkään työstäni. Olen ollut kahden lapseni syntymien jälkeen kotona yhteensä 5 vuotta ja etenkin viimeisenä vuotena kaipasin jo kovasti töihin.
Taloudellisesti voisin olla kotiäiti, mutta silloin meidän tarvitsee olla rahasta tosi tarkkoja eikä säästäminen onnistu.
-lääkäri
En, mutta rouva on. Seinät kaatuu päälle, aivan kuten arvelinkin. Mutta hänpä ei työkyvyttömyyseläkkeeltä enää lähde yhtään mihinkään töihin, vaikka haluaisikin.
Katotaan, kääntyykö se kaikki joskus minun syykseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikimaailmassa. Oma raha, vaikka pienikin, on elinehto.
T. Siivooja
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun lapsi on 5 vuotta niin voisin pariksi vuodeksi jäädäkin kotiin, harkinnassa se ainakin on. Olisi mukava olla vastassa kotona kun eskari/ekaluokan lyhyt päivä loppuu. Hän on enää ihan vähän aikaa pieni! Toivomme toista lasta, joten olisi aika täydellinen ajoitus tulla nyt raskaaksi. Olisin vähintään sen 3 vuotta kotona. Mies tienaa hyvin niin ei olisi huolta rahankaan suhteen.
Miksi miehesi ei jäisi kotiin, sehän olisi nyt hänen vuoronsa ehdottomasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelin jäädä kotiin 31.8.2020, kun loppuu määräaikainen työ. Nykyisen työpaikan pomoon olen jo semisti "rikkonut sillat", joten työkkärin on turha tarjota ainakaan kunnan paikkoja. Ihanaa ei tule ikävä. Mieluummin rottailen ja opiskelen vaikka työkkärin rahoilla, kyllä ne suostuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jäisi, vaikka työelämä stressaa ajoittain ja mieheni olisi siitä enemmän kuin mielissään ja taloudellisestikin meille täysin mahdollista. Mutta. Pää hajoaisi kotona ja ura on ollut tärkeä jo ennen lapsiakin. Mitä sitten, kun kasvavat ja olisin ollut vuosia ilman työkokemusta? Tai jos mies lähtisikin toisen matkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun lapsi on 5 vuotta niin voisin pariksi vuodeksi jäädäkin kotiin, harkinnassa se ainakin on. Olisi mukava olla vastassa kotona kun eskari/ekaluokan lyhyt päivä loppuu. Hän on enää ihan vähän aikaa pieni! Toivomme toista lasta, joten olisi aika täydellinen ajoitus tulla nyt raskaaksi. Olisin vähintään sen 3 vuotta kotona. Mies tienaa hyvin niin ei olisi huolta rahankaan suhteen.
Miksi miehesi ei jäisi kotiin, sehän olisi nyt hänen vuoronsa ehdottomasti?
Ei todellakaan haluaisi jäädä 😁 Hänellä on mielenkiintoinen ja haasteellinen työ jota rakastaa. Olisi myös taloudellisesti hullua kun mies tienaa 3x sen mitä minä. Arvosti tosi paljon sitä kun olin vauvan kanssa kotona, itse ei olisi pärjännyt viikkoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun lapsi on 5 vuotta niin voisin pariksi vuodeksi jäädäkin kotiin, harkinnassa se ainakin on. Olisi mukava olla vastassa kotona kun eskari/ekaluokan lyhyt päivä loppuu. Hän on enää ihan vähän aikaa pieni! Toivomme toista lasta, joten olisi aika täydellinen ajoitus tulla nyt raskaaksi. Olisin vähintään sen 3 vuotta kotona. Mies tienaa hyvin niin ei olisi huolta rahankaan suhteen.
Miksi miehesi ei jäisi kotiin, sehän olisi nyt hänen vuoronsa ehdottomasti?
Ei todellakaan haluaisi jäädä 😁 Hänellä on mielenkiintoinen ja haasteellinen työ jota rakastaa. Olisi myös taloudellisesti hullua kun mies tienaa 3x sen mitä minä. Arvosti tosi paljon sitä kun olin vauvan kanssa kotona, itse ei olisi pärjännyt viikkoakaan.
Näin. Naiset ei sitä hoksaa, mutta moni mies on valmis tekemään zeppukut siinä vaiheessa, jos pitäisi lapsen kanssa olla kotona 10 seuraavaa vuotta.
Eihän sinne kotiin loppuelämäksi tarvitse jäädä. Elisabeth Rehn ponnisti kotiädistä pressaehdokkaaksi ja ministeriksi.
En ymmärrä teitä naisia, niin moni ei haluaisi jäädä. Itse miehenä ainakin jäisin heti jos vaan vaimo suostuisi :D
t. kolmen lapsen isä
Jäisin. Mutta ensin pitäisi saada niitä lapsia jotenkin. Olis ihanaa myös laittaa puolisolle kaikkea.
Ammattikoulun olen käynyt, nyt keskieuroopassa toimistohommissa.