Lue keskustelun säännöt.
Jäisitkö kotiäidiksi, jos olisi mahdollisuus?
Jäisitkö kotiäidiksi, jos olisi mahdollisuus? Kuinka monta vuotta haluaisit olla kotona? Mahdollisuudella tarkoitan taloudellisesti turvattua tulevaisuutta ja taloudellista mahdollisuutta. Jos jäisit, millä alalalla työskentelet ja mikä on koulutuksesi?
Kommentit (650)
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että aika moni opettaja jää tai ainakin haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Muuten, huomaako koululuokassa eroja lasten välillä (etenkin käyttäytyminen), jos on hoidettu kotona tai päiväkodissa? Onko oma huomiosi vaikuttanut omaan päätökseen kotiäitiydestä suuntaan tai toiseen?
Ei sitä ainakaan yläkoulun ope saa edes tietää, alakoulun ope ehkä. Sen voin sanoa, että lapset ovat meluisampia vuosi vuodelta, luulen, että päivähoidon melutaso vaikuttaa siihen, että oppivat puhumaan kovalla äänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut kotiäiti nyt 3 vuotta, meillä kaksi lasta, määräaikainen työsopimukseni loppui juuri ennen esikoisesta koituvaa äitiyslomaa. Ei ole siis työpaikkaa mihin palata.
Olen kotona siihen saakka, kun kuopus täyttää 3v. Sitten on mielestäni riittävän vanha päiväkotiin. Miksikään elämäntapa-kotirouvaksi en haluaisi jäädä, vaikka mahdollisuus olisi. En näe sitä mielekkäänä, että lapset on jo kouluiässä ja äiti vaan kököttää kotona ja harrastaa :D pikkulapsiaika on raskasta, mutta nää lasten ensimmäiset elinvuodet on biologisesti järkevintä hoitaa lapset kotona. Toki käymme kerhoissa, puistoissa, muskareissa, urheiluseurojen taaperoliikkareissa yms missä lapset saa ikäistään seuraa ja aktiviteettia. Mutta emme mieheni kanssa halua tuupata heitä 1v vauvataaperoina muiden kaitsettavaksi ylitäyteen päiväkotiin. Siksi tämä päätös.
Koulutukseltani olen FM. Viimeiset vuodet ennen kotiäidiksi jäämistä työskentelin data-analyytikkona. Työkokemusta on myös luovana suunnittelijana, myynnin puolelta, ohjelmoijana... töitä kyllä löytyy osaamisellani.
Joo ja olisin kuin sirpa selanne, ottaisin suihin mennen tullen palatessa miehelta, jotta kassit olis tyhjät. Pysyisi suhde kunnossa ja perhe kasassa. Mies sais hillua maailmalla ja laittasin vaan silmat kii juoruilta ja nauttisin spizereita. 🥂🍸🍷
Vierailija kirjoitti:
En jäisi koska en luultavasti halua lapsia ja työ on minulle niin merkityksellistä. Tällä hetkellä opiskelen, mutta tulevaisuuden työkuviot liittyvät toivottavasti juridiikkaan. Haluan tehdä merkityksellistä työtä jossa autetaan muita.
Lasten hoito on merkityksellistä työtä. Siis ellet itse halua lapsia, kunnioita niitä jotka tekevät todella merkityksellistä työtä joko kotona tai päiväkodissa ja koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallisen vähän kukaan ajattelee sitä iloa ja henkistä pääomaa mitä lapsen hoivaaminen ja kasvattaminen tuo mukanaan. Puhumattakaan lapsen mielenterveyden, kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmaa.
Puhutaan vaan tylsistä kotitöistä ja omista harrastuksista ja ennen kaikkea rahasta ja siitä, kuinka epävarmalla pohjalla kunkin parisuhde lepää. Ihan sika itsekästä löpinää.
Toivon, ettei teillä oikeasti ole yhtään lasta enkä ihmettele, että suomalaiset häviää vauhdilla maan kamaralta. Hyvä niin - narsistisia mammonan palvojia ei maailma tarvitse yhtään enempää!No kun ne tylsät rutiini-kotityöt on vaan niin hemmetin iso osa sitä kotiäitiyttä. Kivahan se olisi lasten kanssa olla, hoivata ja kasvattaa, jos joku muu hoitaisi sen kaiken siivous-pyykkäys-kokkausrumban, joka on siis ihan loputonta jos kotona on useampi pikkulapsi.
Mihin ne siivous ja pyykkäys ym rumbat katoaa jos menee töihin? Nehän täytyy joka tapauksessa tehdä? Kodin ulkopuolisten töiden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla meillä on yksi elämä, jokainen tehköön sillä mitä haluaa. Aika moni on tehnyt sen virheen, että on jättänyt elämisen eläkkeelle...joka on jäänyt varsin lyhyeksi. Rahalla kun ei voi ostaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen jäämässä, edellinen ammatti sairaanhoitaja, mutta en tiedä palaanko niihin.
Voi kun jaksaisit sitten jossain vaiheessa palata, teitä tarvitaan <3
Palkkakin onneksi noussut :) Ystäväni palkka nousi nyt n. 250€/kk, oli jotain harmonisaatiojuttuja, ja saa takautuvasti maaliskuulta, kiva potti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että aika moni opettaja jää tai ainakin haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Muuten, huomaako koululuokassa eroja lasten välillä (etenkin käyttäytyminen), jos on hoidettu kotona tai päiväkodissa? Onko oma huomiosi vaikuttanut omaan päätökseen kotiäitiydestä suuntaan tai toiseen?
Tyttäreni on töissä päiväkodissa ja sanoi just, että tällä hetkellä hoidossa on eniten erityis- ja "ongelma"lapsia, suurella osalla vanhemmat kotona, joko lomalla tai työttöminä :/
Pää ei kestänyt aikanaan kolmea vuotta pidempään (tänä aikana syntyi kaksi lasta). Oli pakko mennä opiskelemaan, kun kuopus oli vähän yli yksivuotias. Onneksi opiskellessa pystyi pitämään lyhyempiä päiviä, joten lasku tarhaan oli pehmeä. Teini-ikäisten äitinä olisin voinutkin olla kotona, mutta eipä siihen ollut tarvetta. Oma ura olisi myös kärsinyt siitä (opetusala), enkä olisi esimerkiksi ehkä saanut virkaa, ellen olisi ollut töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siis opeta pieniä, eli työni ei vastaa kotiäidin elämää (edellinen).
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jäisi. Aukoton cv, ehjä eläkekertymä ja ennen kaikkea itse tienattu raha ovat minulle hyvin tärkeitä.
Onpa kylmä arvomaailma. Hyvin tärkeiksi asioiksi kuvataan ura ja raha.
Mutta onhan meitä moneen junaan.
Lapsiahan ei ole mikään pakko hommata, mutta en käsitä miksi niitä tekee myös ne, joille on hyvin tärkeää saada "aukoton cv". Jos aikoo kasvattaa seuraavaa sukupolvea yhteiskuntaan, niin jonkunlainen vastuu pitäisi olla myös siitä kasvatuksesta. Että tekee oikeasti parhaansa sillä saralla, kun siihen kerran lähtee.
Ja antaa lapselle parhaat mahdolliset eväät elämään, myös henkisellä puolella. Niin että se lapsi pärjää yhteiskunnassa eikä päädy ongelmiin.
Vuoden ikäisen paras paikka ei ole päiväkodissa, siitä on suurin osa kasvatusammattilaisista yhtä mieltä. Lapsen paras paikka on useampi vuosi kotihoidossa.
Mutta kun "aukoton cv ja oma raha"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on teinilapset, joten jäisin.
Voisin tehdä päivät kaikkea mielenkiintoista, vähän siivoilisin ja laittaisin ruokaa, mutta muuten olisi vapaa-aikaa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jäisi. Aukoton cv, ehjä eläkekertymä ja ennen kaikkea itse tienattu raha ovat minulle hyvin tärkeitä.
Onpa kylmä arvomaailma. Hyvin tärkeiksi asioiksi kuvataan ura ja raha.
Mutta onhan meitä moneen junaan.
Lapsiahan ei ole mikään pakko hommata, mutta en käsitä miksi niitä tekee myös ne, joille on hyvin tärkeää saada "aukoton cv". Jos aikoo kasvattaa seuraavaa sukupolvea yhteiskuntaan, niin jonkunlainen vastuu pitäisi olla myös siitä kasvatuksesta. Että tekee oikeasti parhaansa sillä saralla, kun siihen kerran lähtee.
Ja antaa lapselle parhaat mahdolliset eväät elämään, myös henkisellä puolella. Niin että se lapsi pärjää yhteiskunnassa eikä päädy ongelmiin.
Vuoden ikäisen paras paikka ei ole päiväkodissa, siitä on suurin osa kasvatusammattilaisista yhtä mieltä. Lapsen paras paikka on useampi vuosi kotihoidossa.
Mutta kun "aukoton cv ja oma raha"
Lapsen isä voi jäädä pariksi vuodeksi kotiin hoitamaan lasta. Johan nainen on ehtinyt olla vuoden kotona, joten onnistunee mieheltäkin.
Jäisin, mutta ei ole lapsia ja sukupuolikin taitaa olla väärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jäisi. Aukoton cv, ehjä eläkekertymä ja ennen kaikkea itse tienattu raha ovat minulle hyvin tärkeitä.
Onpa kylmä arvomaailma. Hyvin tärkeiksi asioiksi kuvataan ura ja raha.
Mutta onhan meitä moneen junaan.
Lapsiahan ei ole mikään pakko hommata, mutta en käsitä miksi niitä tekee myös ne, joille on hyvin tärkeää saada "aukoton cv". Jos aikoo kasvattaa seuraavaa sukupolvea yhteiskuntaan, niin jonkunlainen vastuu pitäisi olla myös siitä kasvatuksesta. Että tekee oikeasti parhaansa sillä saralla, kun siihen kerran lähtee.
Ja antaa lapselle parhaat mahdolliset eväät elämään, myös henkisellä puolella. Niin että se lapsi pärjää yhteiskunnassa eikä päädy ongelmiin.
Vuoden ikäisen paras paikka ei ole päiväkodissa, siitä on suurin osa kasvatusammattilaisista yhtä mieltä. Lapsen paras paikka on useampi vuosi kotihoidossa.
Mutta kun "aukoton cv ja oma raha"
Lapsen isä voi jäädä pariksi vuodeksi kotiin hoitamaan lasta. Johan nainen on ehtinyt olla vuoden kotona, joten onnistunee mieheltäkin.
Niinpä, mutta harva tässäkään keskustelussa sitä toista vanhempaa nostaa esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jäisi. Aukoton cv, ehjä eläkekertymä ja ennen kaikkea itse tienattu raha ovat minulle hyvin tärkeitä.
Onpa kylmä arvomaailma. Hyvin tärkeiksi asioiksi kuvataan ura ja raha.
Mutta onhan meitä moneen junaan.
Lapsiahan ei ole mikään pakko hommata, mutta en käsitä miksi niitä tekee myös ne, joille on hyvin tärkeää saada "aukoton cv". Jos aikoo kasvattaa seuraavaa sukupolvea yhteiskuntaan, niin jonkunlainen vastuu pitäisi olla myös siitä kasvatuksesta. Että tekee oikeasti parhaansa sillä saralla, kun siihen kerran lähtee.
Ja antaa lapselle parhaat mahdolliset eväät elämään, myös henkisellä puolella. Niin että se lapsi pärjää yhteiskunnassa eikä päädy ongelmiin.
Vuoden ikäisen paras paikka ei ole päiväkodissa, siitä on suurin osa kasvatusammattilaisista yhtä mieltä. Lapsen paras paikka on useampi vuosi kotihoidossa.
Mutta kun "aukoton cv ja oma raha"
Lapsen isä voi jäädä pariksi vuodeksi kotiin hoitamaan lasta. Johan nainen on ehtinyt olla vuoden kotona, joten onnistunee mieheltäkin.
Mutta sittenhän miehellä ei ole omaa rahaa! Tuskin nainen, jolle oma raha on tärkeintä, haluaa miestä, jolla ei ole omaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jäisi. Aukoton cv, ehjä eläkekertymä ja ennen kaikkea itse tienattu raha ovat minulle hyvin tärkeitä.
Onpa kylmä arvomaailma. Hyvin tärkeiksi asioiksi kuvataan ura ja raha.
Mutta onhan meitä moneen junaan.
Lapsiahan ei ole mikään pakko hommata, mutta en käsitä miksi niitä tekee myös ne, joille on hyvin tärkeää saada "aukoton cv". Jos aikoo kasvattaa seuraavaa sukupolvea yhteiskuntaan, niin jonkunlainen vastuu pitäisi olla myös siitä kasvatuksesta. Että tekee oikeasti parhaansa sillä saralla, kun siihen kerran lähtee.
Ja antaa lapselle parhaat mahdolliset eväät elämään, myös henkisellä puolella. Niin että se lapsi pärjää yhteiskunnassa eikä päädy ongelmiin.
Vuoden ikäisen paras paikka ei ole päiväkodissa, siitä on suurin osa kasvatusammattilaisista yhtä mieltä. Lapsen paras paikka on useampi vuosi kotihoidossa.
Mutta kun "aukoton cv ja oma raha"
Lapsen isä voi jäädä pariksi vuodeksi kotiin hoitamaan lasta. Johan nainen on ehtinyt olla vuoden kotona, joten onnistunee mieheltäkin.
Niinpä, tuotahan yhteiskuntakin tukee nykyään. Me jaettiin mieheni kanssa vanhempaislomat. Tuo oli mahdollista koska pystyin työskentelemään osittain etänä (imetys onnistui). Kannatti. Rakastan lapsiani mutta kaipaan älyllisiä haasteita ja uran kannalta pitkät lomat olisivat olleet hyvin ongelmallisia. Tuohon aikaan oli mahdollista laittaa lapset perhepäivähoitoon alle kolmevuotiaina, tuo sopi meille hyvin. Hoitopaikka oli ihana, lapset viihtyivät pienessä porukassaan. Siirtyivät päiväkotiin vasta 5-3-vuotiaina, silloinkin pieneen, kodinomaiseen yksityiseen päiväkotiin.
Täällä tuomitaan usein herkeästi uraäitejä kehnoiksi ja itsekkäiksi. No, lyhyet poissaolot töistä auttoivat minua etenemään urallani, ja jo lasten ollessa pieniä pystyin itse vaikuttamaan paljon työhöni ja tekemään tarvittaessa etätöitä. Lasten hoitoajat olivat lyhyitä, ei pitkiä, kun miehen kanssa molemmat pystyttiin joustavasti vaikuttamaan työaikoihimme. Ja uraihmisinä kykenimme tarjoamaan lapsillemme yksityislääkärit, tietokoneet, ulkomaan matkat, preppauskurssit jne. Pystymme vieläkin auttamaan heitä korkeakouluopinnoissa, vanhemmilta voi kysyä tukea ja apua gradun teossa ja saa taloudellistakin tukea.
Tuota puolta kannattaa myös pohtia kun tuomitsee uraäidit lyhyine vanhempainvapaineen kylmiksi naisiksi, jotka eivät oikeasti välitä lapsistaan.
Olen vuoden ollut koti isänä. Pikkusen oli 3kk kun äiti lähti 100km päähän kouluun. Olin pienokaisen kanssa käytännössä kaiket päivät kaksin. Viikonloppuisin äiti oli yleensä töissä tai työharjoittelussa. Ja töissä ei siksi että olisi ollut pakko. Se oli hänen valintansa.
Mutta minulle se vuosi oli elämäni parasta. Kotityöt hoidin lapsen nukkuessa. Leikittiin, syötiin, ulkoiltiin.. jäisin milloin vaan uudestaan jos vielä sellainen mahdollisuus tulisi.
Ero tottakai tuntui sitten pahalle kun olin tiiviisti lapsen kanssa ollut ja hän "joutui" äitinsä mukaan erossa.
Mutta parhaita muistoja jäi siltä ajalta kun pienokaisen kasvua ja kehitystä sai seurata ja puuhailla kahdestaan mitä nyt pienen kanssa voi tehdä. Leikkiä, lukemista, nukkumista, syömistä ja vaipparuljanssia :D
Kyllä HETI ja ilman pentuja hyväillen lapsentekovehkeitäni päivät pitkät