Jäisitkö kotiäidiksi, jos olisi mahdollisuus?
Jäisitkö kotiäidiksi, jos olisi mahdollisuus? Kuinka monta vuotta haluaisit olla kotona? Mahdollisuudella tarkoitan taloudellisesti turvattua tulevaisuutta ja taloudellista mahdollisuutta. Jos jäisit, millä alalalla työskentelet ja mikä on koulutuksesi?
Kommentit (650)
En. Synnyttäisin ja kotiutumisen jälkeen mieheni saisi jäädä kotiin vauvan kanssa.
Olen keski-ikäinen mies, mutta jäisin mielelläni kotiäidiksi, jos löytäisin jostain miehen elättämään minua.
Kummallisen vähän kukaan ajattelee sitä iloa ja henkistä pääomaa mitä lapsen hoivaaminen ja kasvattaminen tuo mukanaan. Puhumattakaan lapsen mielenterveyden, kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmaa.
Puhutaan vaan tylsistä kotitöistä ja omista harrastuksista ja ennen kaikkea rahasta ja siitä, kuinka epävarmalla pohjalla kunkin parisuhde lepää. Ihan sika itsekästä löpinää.
Toivon, ettei teillä oikeasti ole yhtään lasta enkä ihmettele, että suomalaiset häviää vauhdilla maan kamaralta. Hyvä niin - narsistisia mammonan palvojia ei maailma tarvitse yhtään enempää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin jäädä pariksi tai kolmeksi vuodeksi jos saisin vielä lapsen ja olisi hyvä ja luotettava mies. Pidän lasten kanssa olemisesta. Nyt lapset jo isoja, 6- ja 8-vuotiaat. Opiskelen insinööriksi. Kahta tuskin kerkeän enää saamaan, vaikka mies löytyisikin kun olen jo 30-vuotias.
Mun äiti aloitti kolmikymppisenä ja meitä on viisi
No ei se kaikille ole itsestäänselvyys. Suurin osa lapsettomuushoidoista johtuu yksinkertaisesti naisen liian korkeasta iästä. Hedelmällisyys alkaa laskea 25-vuotiaana ja romahtaa 30 ikävuoden jälkeen. Eihän sitä koskaan tiedä miten omalla kohdalla menee. Lääketieteellisesti yli 35-vuotias on kuitenkin jo riskisynnyttäjä ja kyseessä riskiraskaus. Eli liian paljon ei kannata tuudittautua, että itse saisi lapsia vielä vanhalla iälläkin ja kaikki menisi hyvin, vaikka jollain niin on käynytkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin jäädä pariksi tai kolmeksi vuodeksi jos saisin vielä lapsen ja olisi hyvä ja luotettava mies. Pidän lasten kanssa olemisesta. Nyt lapset jo isoja, 6- ja 8-vuotiaat. Opiskelen insinööriksi. Kahta tuskin kerkeän enää saamaan, vaikka mies löytyisikin kun olen jo 30-vuotias.
Mun äiti aloitti kolmikymppisenä ja meitä on viisi
No ei se kaikille ole itsestäänselvyys. Suurin osa lapsettomuushoidoista johtuu yksinkertaisesti naisen liian korkeasta iästä. Hedelmällisyys alkaa laskea 25-vuotiaana ja romahtaa 30 ikävuoden jälkeen. Eihän sitä koskaan tiedä miten omalla kohdalla menee. Lääketieteellisesti yli 35-vuotias on kuitenkin jo riskisynnyttäjä ja kyseessä riskiraskaus. Eli liian paljon ei kannata tuudittautua, että itse saisi lapsia vielä vanhalla iälläkin ja kaikki menisi hyvin, vaikka jollain niin on käynytkin.
Tämä ei taida olla totta. Kolmasosa lapsettomuudesta johtuu naisesta, kolmasosa miehestä, kolmasosa molemmista. Ja pieni osa, ei tiedetä missä vika. ...tällaiset tilastot on jäänyt mieleen noin kymmenen vuoden takaa kun me käytiin hoidoissa.
Minua turhauttaa kun "suurin osa" aina kuvittelee vian olevan naisessa. Törmäsin tuohon kun meillä oli lapsettomuutta. Siis jopa vastaanotolla, keskityttiin naiseen. Lopulta syy oli vain miehessä. Siltikään ei se retoriikka koskaan kohdistunut mieheen. Ja samaa jatkoi mm mun äitini. Vaikka sitten lopulta täräytin (miehen yksityisyyden rikkoen...) että syy on vain miehessä, niin edelleen sälytettiin minun päälle - mikset hankkiudu luovutetuilla soluilla raskaaksi!
Koko kuvio miten lasten saaminen ja perheen perustaminen on vain Naisen projekti, se heijastuu ihan kaikkeen, joka portaalla, neuvolassa, koulussa, työelämässä, aina ja vain puhe kohdistuu naiseen ja äitiin. Yhä edelleen mies ja isä pääsee vain sivuosaan. Vihainen puuskahdus!
Hmmm. Taitaisi edellyttää sukupuolenvaihdosleikkausta enkä ole varma olisiko sittenkään mahdollista saada lasta yli 50-vuotiaan
Hoidan kodin ja lapset, sekä annan miehen nussia mua pilluun ja perseeseen sen niin halutessa.
Aina ei huvita, mutta elämä on!
N34
Mä kans ihmettelen sitä kun kotona olemista joku pitää tylsänä. Olin kotona molempien lasteni kanssa about 3 v, olin onnellinen että mulla oli mahdollisuus taloudellisesti. Parasta aikaa oli mun elämässä, vaikka tykkään töistäni. Kuin rahaa olis pankkiin pistänyt. Tottakai se pikkulapsivaihe oli raskasta mutta niinhän se on.
Mieluummiin jään vähän jälkeen työuralla kuin lasteni kehityksestä. Ymmärrän, että joku ei halua eikä voi jäädä kotiin, mutta kyllä mä mieluummin kasvatan ja hoidan lapsenin itse kuin laitan ne muiden hoitoon. Mähän olen itse ne lapset halunnut ja saanut. Olen niistä todella onnellinen ja kiitollinen.
Nämä jotka ei ymmärrä miten joku voi tylsistyä, on varmaan kyllä jollain tapaa vajaita tai jotenkin itsekkäitä, kun ei kyetä ymmärtämään että ihmiset vaan yksinkertaisesti on erilaisia. Minä en viihtynyt kotona lasten kanssa, mutta pystyn kyllä ymmärtämään että joku toisenlainen ihminen viihtyy. Minusta on hienoa jos joku haluaa ja pystyy lapsiaan kotona hoitamaan, mutta toivoisi etteivät he noin ahdasmielistä ajattelutapaa samalla opettaisi lapsilleenkin.
Minulla oli taloudellisesti mahdollisuus olla kotona 3 vuotta ekan kanssa ja sitten toisen reilun vuoden. Ei olis onnistunut, jos ei olis säästöjä. Nautin kyllä, varsinkin kun oli epävarmaa, jääkö lapsiluku yhteen. Säästöjä olen kasvattanut pikku hiljaa myös eläkeikää varten.
Mä voisin nyt jäädä, kun lapsista nuorin on viisi. Tai ehkä mieluummin vuoden päästä, kun menee eskariin. Jäisi muutama tunti päivässä aikaa omiin projekteihin ja sitten olisi aikaa puuhata lasten kanssa. Tosin en tiedä, ehkä en silti, koska koen kotityöt niin rasittavina etten vaan jaksaisi hoitaa niitä kaikkia. Ehkä jos kävisi siivooja eikä ruokaakaan tarttis tilata aina. Lasten kanssa on kivaa, mutta se kaikki muu, plaah. Pitäähän ne hoitaa siis toki töitten ohessakin, mutta on se siivouksen ja kokkauksen määrä paljon vähäisempi jos lapset on enemmän aikaa päivästä muualla.
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka ei ymmärrä miten joku voi tylsistyä, on varmaan kyllä jollain tapaa vajaita tai jotenkin itsekkäitä, kun ei kyetä ymmärtämään että ihmiset vaan yksinkertaisesti on erilaisia. Minä en viihtynyt kotona lasten kanssa, mutta pystyn kyllä ymmärtämään että joku toisenlainen ihminen viihtyy. Minusta on hienoa jos joku haluaa ja pystyy lapsiaan kotona hoitamaan, mutta toivoisi etteivät he noin ahdasmielistä ajattelutapaa samalla opettaisi lapsilleenkin.
Mutta miksi hankkia lapsia jos se on niin tylsää olla niiden kanssa???
Vierailija kirjoitti:
Kummallisen vähän kukaan ajattelee sitä iloa ja henkistä pääomaa mitä lapsen hoivaaminen ja kasvattaminen tuo mukanaan. Puhumattakaan lapsen mielenterveyden, kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmaa.
Puhutaan vaan tylsistä kotitöistä ja omista harrastuksista ja ennen kaikkea rahasta ja siitä, kuinka epävarmalla pohjalla kunkin parisuhde lepää. Ihan sika itsekästä löpinää.
Toivon, ettei teillä oikeasti ole yhtään lasta enkä ihmettele, että suomalaiset häviää vauhdilla maan kamaralta. Hyvä niin - narsistisia mammonan palvojia ei maailma tarvitse yhtään enempää!
En ole vela, mutta asiat ei aina mee kuten suunnittelee. Enkeleitä ja konkurssi voi tulla vastaan. Ikävä kyllä. Juu, hoitaisin mielelläni lasta kotona vielä tässäkin iässä ja tekisin samalla duunia etänä. Mutta tasa-arvon nimissä tulojen pitäis mennä jotenkin tasan jos nainen tienaa kunnolla.
M54
Vierailija kirjoitti:
Kummallisen vähän kukaan ajattelee sitä iloa ja henkistä pääomaa mitä lapsen hoivaaminen ja kasvattaminen tuo mukanaan. Puhumattakaan lapsen mielenterveyden, kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmaa.
Puhutaan vaan tylsistä kotitöistä ja omista harrastuksista ja ennen kaikkea rahasta ja siitä, kuinka epävarmalla pohjalla kunkin parisuhde lepää. Ihan sika itsekästä löpinää.
Toivon, ettei teillä oikeasti ole yhtään lasta enkä ihmettele, että suomalaiset häviää vauhdilla maan kamaralta. Hyvä niin - narsistisia mammonan palvojia ei maailma tarvitse yhtään enempää!
No kun ne tylsät rutiini-kotityöt on vaan niin hemmetin iso osa sitä kotiäitiyttä. Kivahan se olisi lasten kanssa olla, hoivata ja kasvattaa, jos joku muu hoitaisi sen kaiken siivous-pyykkäys-kokkausrumban, joka on siis ihan loputonta jos kotona on useampi pikkulapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka ei ymmärrä miten joku voi tylsistyä, on varmaan kyllä jollain tapaa vajaita tai jotenkin itsekkäitä, kun ei kyetä ymmärtämään että ihmiset vaan yksinkertaisesti on erilaisia. Minä en viihtynyt kotona lasten kanssa, mutta pystyn kyllä ymmärtämään että joku toisenlainen ihminen viihtyy. Minusta on hienoa jos joku haluaa ja pystyy lapsiaan kotona hoitamaan, mutta toivoisi etteivät he noin ahdasmielistä ajattelutapaa samalla opettaisi lapsilleenkin.
Mutta miksi hankkia lapsia jos se on niin tylsää olla niiden kanssa???
Ei lasten kanssa ole tylsää, vaan kotiäitinä olo on tylsää.
Lyhyt vast: olin lähes 10 vuotta ja en kadu!
Olen pitkäaikaistyötön, enkä ollut oikeastaan ikinä töissä.
Nyt hoitovapaani päättyy ja lähden riemusta kiljuen työkkäriin :D
En malta odottaa, että pääsen päivisin aikuisten seuraan töihin tai kouluun.
En jäisi kotiäidiksi enää hetkeksikään, vaikka mies olisi miljonääri.
Olisin ollut isänmaanpetturi, jos pitkän kouluttautumisen, hyvän työpaikan ja yhden lapsen saatuani olisin jäänyt kotirouvaksi. Enkä olisi viihtynytkään vain kotona. Lisäksi talous yhden palkalla olisi ollut paljon niukempi.
Suomessa on liikaa vapaamatkustajia, joten en ikinä.
Mun äiti aloitti kolmikymppisenä ja meitä on viisi