Ystäväperhe syö koko ajan. Onko tämä ihan normaalia teidän mielestä?

Meillä alle kouluikäiset lapset ja syömme kyllä viisi kertaa päivässä viikonloppuisinkin, lapset heräävät yleensä jo ennen kahdeksaa. Olemme kaikki normaalipainoisia. Kun lapset tuosta kasvavat, niin aamupala todennäköisesti siirtyy myöhemmäksi ja siten päivän lämmin ateriakin on myöhemmin, silloin todennäköisesti neljä ateriaa on sopiva määrä. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu mielekkäältä, että koko perhe syö samaan aikaan samaa ruokaa.

Kuulostaa sangen terveelliseltä ruokarytmiltä. Ilmeisesti he myös syövät vähemmän kuin te, koska noin tiheällä rytmillä ei ehdi tulla niin hirveä nälkä, että täytyisi mättää itsensä täyteen.

Meillä jokainen syö silloin kun haluaa. Lapsia olen opastanut että syövät kerralla kunnolla eikä niin että napataan jotain pientä ja hetken päästä napataan jotain lisää.

Minä ihmettelen niitä joilla on ruoka mielessä koko ajan eikä milloinkaan saisi ehtiä tulemaan nälkä. Pienellekin matkalle pitää miettiä kauhea määrä eväitä ja pysähdyksiä missä syödään kunnolla, kaikenlainen tekeminen on hirveän vaikeaa kun joka välissä pitäisi päästä syömään. Ymmärrän jos on jotain sairautta mikä tätä vaatii, mutta terveen ihmisen olisi minusta hyvä syödä lähinnä vain silloin kun on nälkä.

Syön kahden tunnin välein, 9 kertaa päivässä. Oikean määrän ja terveellisesti. Painoni puolittui, sokeri- ja verenpainetaudit paranivat.

Haluatko lyödä minua?

Olette juoppoja. Viina paikkaa päivän kaloriavajeen, joten nälkä tulee vasta illalla. Jos tulee.

Vierailija kirjoitti:

mitä se sulle kuuluu, miten toiset syö

MIKSI KOMMENTOIT OLLENKAAN,KUN OLET VIHAMIELINEN???PIDÄ OMANATIETONASI,TYPERÄ KYSYMYKSESI!!!!!

Me syodaan viikonloppuisin (vapaapaivina) kolme tai nelja kertaa paivassa.

Aamiainen n. klo 9: esipaistoleipia tai munakasta ja valkoisia papuja (ja yksi siivu leipaa)

Lounas n. klo 14: yleensa jotain helppoa, vaikka voileipagrillista tomaatti-juustoleivat

Paivallinen n. klo 19: jotain proteiinia, kasviksia 50% lautasesta, jotain hiilareita.

Viikolla syodaan itseasiassa useammin, itse syon viisi kertaa paivassa (aamiainen on pienempi, yleensa vaan puuro tai pari nakkaria). Naista kaksi "ateriaa" tosin ovat hedelmia tai pahkinoita. 

Aamiaisen syon jo heti kuuden jalkeen, just soin mandariinin ja puolentoista tunnin paasta on lounas. Iltapaivaksi on tanaan pieni banaani ja sitten iltaruoka taas n. seitseman maissa. (Linssi-kanamuhennosta.) 

Eiköhän tämän koko aloituksen tarkoitus ole vain korostaa aloittajan ja hänen perheensä erinomaisuutta.

Hehän tekevätkin (asioita) 99% enemmän, kuin muut

Mies on iso ja laiha ja liikkuu paljon, itse en ole mitään noista. Syön aamulla pienen leipäpalan tai  1,5 desiä kaurapuuroa ja marjoja, mies syö lisäksi jotain juustovoileipää tms.

Lounas on meidän pääateria, silloin tehdään paljon kasviksia sisältävää kotiruokaa, mies syö suunnilleen puolet enemmän kuin minä ja lisäksi leipää, jos ruoka on kevyttä, kuten keittoa.

Iltapäiväkahvilla mies syö jonkun pullan tai piirakan, minä hedelmän.

Illalla vielä syödään jotain välipalaa voileipää tai puuroa tai milloin mitäkin pieni annos.

Joskus jos valvon aamuyölle, syön vielä banaanin tai jotain pientä myöhään.

Ja minä olen se, jolla on 5 kiloa ylipainoa, tosin se ei onneksi ole mahassa. En viitsi alkaa ruveta laihduttamaan, kun se  kokemuksesta vain lisää ruokahalua ja nimenomaan halua syödä jotain ei kovin terveellistä.

Ei aikuinen ihminen tarvitse kahta lämmintä SUURTA ateriaa päivässä vaikka tämä on lähes normi Suomessa. Suomessa lautaskoot ovat myös valtavat verrattuna vaikka Välimeren maihin ja santsataan sitten vielä toinen tai kolmaskin lautasellinen. Hyvin monet suomalaiset rakastavat ahmivaa mässäilyä ja ikäänkuin ajattelevat, että ruoka saattaa loppua huomenna tai elävät vielä jossain maatalousyhteiskunnassa, jossa perheet ahmivat 6 kertaa päivässä. Mitä järkeä on syödä 15 lihapullaa muusin ja salaatin lisäksi? Jopa etnisissä ravintoloissa, kuten kebab -paikoissa annoskoot on tehty "suomalaisen standardin" mukaan eli noin 4 kertaa isommiksi kuin ne olisivat jossain Turkissa. V...u ainakin 500 gramma mauttomia viipaleita ja kilo riisiä/ranskalaisia siinä mukana. Ei mitään tolkkua siinä, että syödään niin paljon, että maha raikaa.

Kyllä tämän "ihanan" ahmimiskulttuurin tulokset näkee myös katukuvassa.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä kuulostaa oudolta syödä vain kaksi kertaa päivässä ja noin pitkillä väleillä.

Suomessa varmaan harvinaisempaa, joo, eli sikäli outoa

Mutta mitä se haittaa jos se toimii? Itse sain lopulta painoni hallintaan, kun rupesin syömään vain kahdesti päivässä: kevyt lounas (esim. pieni salaatti tai lautasellinen keittoa tai voileipä päällisineen), ja tukeva runsas illallinen. Eli täysin toisin kuin mitä suositellaan, mutta tuntuu sopivan minulle. Kolmisen vuotta olen nyt syönyt näin, ja paluuta entiseen ei ole.

Syön 3-4 kertaa päivässä.

Työpäivinä: aamupala klo7, lounas klo11, päivällinen klo16 ja iltapala klo19.

Vapaapäivina: aamiainen klo10, lounas klo 13 ja iltapala klo18.

Meillä on 2 kunnon ateriaa päivässä. Muuten edetään nälän mukaan jokainen omaan aikatauluunsa. Koulussa lapsilla lounas ja kotona päivällinen. Aikuisilla työpäivinä kotona lounas ja päivällinen. Vapaapäivänä joko runsas aamiainen tai lounas ja sitten päivällinen/illallinen.

Minä syön 2-3 kertaa, mies syö 4 kertaa, lapset 4-6 kertaa.

Meillä vapaapäivänä on aamupala noin klo 9, päiväruoka klo 12, mahdollinen välipala klo 17 ja iltapala klo 19. Lapsuudenkodissani syötiin ateriat tähän tahtiin ja päivän ainoa lämmin ruoka oli klo 12, muulloin tarjolla oli lähinnä leipää, jogurttia, teetä jne. Olin ihan ihmeissäni kun opin, että muiden kodeissa saatettiin syödä lämmin ruoka sekä lounaaksi että päivällisellä. Se kuulosti ihan sikamaiselta läskeilyltä ja turhalta ruuan ahtamiselta, mutta nykyään olen tullut tulokseen, että meidän tapa oli kai jotenkin se oudompi ja harvinaisempi.

Läskeilyltä tuntuu kuitenkin yhä nää suositukset, että 5 ateriaa päivässä ja lämmintä ruokaa sekä lounaalla että päivällisellä. Nykyaikana tehdään paljon istumatyötä, joten jatkuvalle pupeltamiselle ei oikeasti ole selkeää tarvetta, jollei harrasta aktiivisesti myös liikuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja annas kun arvaan, kukaan ei jaksa päivän aikana tehdä mitään kun syödään niin myöhään? Ja meillä syödään aamupala vapaapäivänä klo 8, koska viimeisetkin herää siihen aikaan. Miksi pitää itseään nälissään?

Ei me ainakaan olla nälissämme. Kun kroppa tottuu jatkuvaan ruokailuun, se haluaa sitä koko ajan lisää. Jos tottuu pidempään väliin, kroppa on hyvin tyytyväinen. 

Ja kyllä tehdään, enemmän kuin 99% koko kansasta! 

Omahyväisyyttä melkoinen määrä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä vapaapäivänä on aamupala noin klo 9, päiväruoka klo 12, mahdollinen välipala klo 17 ja iltapala klo 19. Lapsuudenkodissani syötiin ateriat tähän tahtiin ja päivän ainoa lämmin ruoka oli klo 12, muulloin tarjolla oli lähinnä leipää, jogurttia, teetä jne. Olin ihan ihmeissäni kun opin, että muiden kodeissa saatettiin syödä lämmin ruoka sekä lounaaksi että päivällisellä. Se kuulosti ihan sikamaiselta läskeilyltä ja turhalta ruuan ahtamiselta, mutta nykyään olen tullut tulokseen, että meidän tapa oli kai jotenkin se oudompi ja harvinaisempi.

Läskeilyltä tuntuu kuitenkin yhä nää suositukset, että 5 ateriaa päivässä ja lämmintä ruokaa sekä lounaalla että päivällisellä. Nykyaikana tehdään paljon istumatyötä, joten jatkuvalle pupeltamiselle ei oikeasti ole selkeää tarvetta, jollei harrasta aktiivisesti myös liikuntaa.

Mitäpä sillä on väliä, onko ateria lämmin vai ei? Ei lämpimässä ruoassa ole välttämättä sen enempää kaloreita kuin pinossa voileipiä ja päälli kiskaistussa sokerijogurtissa. Lämmin ruoka voi sitä paitsi olla jokin vihannesmuhennos; lapsuudenkotisi ruokavaliolla jää kasvisten saanti kovin niukaksi. Jotta sellaista läskeilyä. Itse lihoin ennen muuta voileivin.

Annoskoko se lihomisen ratkaisee, ei syötävien lämpötila.

Vierailija kirjoitti:

Meillä jokainen syö silloin kun haluaa. Lapsia olen opastanut että syövät kerralla kunnolla eikä niin että napataan jotain pientä ja hetken päästä napataan jotain lisää.

Minä ihmettelen niitä joilla on ruoka mielessä koko ajan eikä milloinkaan saisi ehtiä tulemaan nälkä. Pienellekin matkalle pitää miettiä kauhea määrä eväitä ja pysähdyksiä missä syödään kunnolla, kaikenlainen tekeminen on hirveän vaikeaa kun joka välissä pitäisi päästä syömään. Ymmärrän jos on jotain sairautta mikä tätä vaatii, mutta terveen ihmisen olisi minusta hyvä syödä lähinnä vain silloin kun on nälkä.

Meillä sekä mies että poika tulevat aika kiukkuisiksi jos heille tulee nälkä. On huomattu, että heitä ei kannata pitää nälässä, vaan ruokkia tasaisin väliajoin. Minä ja tytär voimme olla syömättä vaikka koko päivän eikä tunnu päänsärkyä eikä muutakaan. Kaikki vain ei sovi kaikille.

Viisi kertaa päivässä syö meillä: vauva, eskari ja vanhemmat. Meillä on aina ollut säännöllinen ateriarytmi, ei oikeastaan koskaan napostella aterioiden välillä. Syödään normaalia kotiruokaa. Iltapalalla proteiini painotteisesti. Joskus herkutellaan, kun tuntuu siltä. Ei karkkipäivä. Mielestäni tällä suuri vaikutus siihen, että kaikki meidän perheessä ollut aina normaalipainoisia, tai enemmänkin hoikkia.

Sitten kun katsoo esim. kaveri pariskuntaa.. Siinä perheessä napostellaan miten sattuu, ja syödään usein olkkarissa. Leivotaan paljon. Iltapalaksi saatetaan vetää hamppareita iltamyöhään. Ei siis kunnon ateriarytmiä ja paljon muuta kuin Kotiruokaakin. Noh, siinä perheessä vanhemmat valtavan ylipainosia ja lapset tulevat perässä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mitä se sulle kuuluu, miten toiset syö

MIKSI KOMMENTOIT OLLENKAAN,KUN OLET VIHAMIELINEN???PIDÄ OMANATIETONASI,TYPERÄ KYSYMYKSESI!!!!!

Anteeks vaa, mut ihme v#### sek###tsi. Mene muuakke sit jos et voi sietää totuutta.

Vierailija kirjoitti:

Viisi kertaa päivässä syö meillä: vauva, eskari ja vanhemmat. Meillä on aina ollut säännöllinen ateriarytmi, ei oikeastaan koskaan napostella aterioiden välillä. Syödään normaalia kotiruokaa. Iltapalalla proteiini painotteisesti. Joskus herkutellaan, kun tuntuu siltä. Ei karkkipäivä. Mielestäni tällä suuri vaikutus siihen, että kaikki meidän perheessä ollut aina normaalipainoisia, tai enemmänkin hoikkia.

Heh, kuvasit juuri lapsuudenperheeni syömistavat. Ei siihen aikaan (60- ja 70-luvuilla) ollut tapana napostella. Normaalia kotiruokaa syötiin, ei ollut karkkipäivää. Viikonlopuksi äiti saattoi leipoa pullaa, siinä oli herkuttelut. Ja ylipainoisia oltiin sekä minä että veljeni, ja 30 täytettyään isänikin rupesi lihomaan.