Helsinkiläiset loukkaantuivat kahvilan mainoskyltin tekstistä. Onko huumorintajuttomuus uusi normaali?

Vierailija kirjoitti:

Mä en yleensä loukkaannu tälläsestä, mutta kun on kärsinyt OCD:stä lapsesta asti, tämmöset vitsit ei oikeen naurata. Ei silloin kun on lapsesta asti saanut pelätä satuttavansa jotakuta muuta tai itseensä. Sen nimi on Harm OCD ja sen kanssa eläminen on yhtä helvettiä. Joka ilta kun mä meen nukkumaan, mä näen hirveitä skenaarioita mielessäni, enkä mä edes aina saa nukuttua. Siinä ei vitsit paljoa auta.

Ei se vitsi ollut tähdätty juuri sinuun, eikä siinä ivattu ilkeästi ketään. Kunhan läppäiltiin yleisellä tasolla.

Mielestäni asioita käsitellään huumorilla mukavammin kuin ennen. Silloin oltiin tarkoituksella häijyjä ja herkälle tiuskittiin, jos paha olo näkyi.

Mun mielestä yhteiskunta pärjää ihan hyvin ilman että vitsaillaan ihmisten kipeillä asioilla. Vitsit on oikein hyvä juttu ja suositeltavia, mutta niille on oma aikansa ja paikkansa. Esim. joku ambulanssihenkilökunta varmasti tarvitsee brutaaleja vitsejään ja ne ovat ok, mutta ei omaisten kuullen. Ei mulla ole mitään tarvetta ahdistaa lisää ihmistä joka on juuri tarkistanut ja toistanut vimmatusti kaksi tuntia päästäkseen ulos asunnostaan. Tai tämän läheistä.

Minusta tuo oli hauska. Muutoinkin on paljon mukavampi kun asia saa myös myönteisiä mielikuvia. Esimerkiksi syövän suhteen ei ole mitään myönteistä, mutta toisaalta syöpä on edes parannettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä on uusfeminismi: loukkaannutaan ja ulistaan kaikesta, leikitään varajeesusta, vaikka kukaan ei sellaisia taatusti kaipaa. Itsellä on OCD eikä voisi vähempää hetkauttaa tuo huumori, aivan uskomattomais aikuisvauvoja tämäkin maa nykyään täynnä.

Älä sekoita feminismiä tähän typeryyteen... 

Älä ruoki trollia vastaamalla sille. Ilmota asiattomaksi.

Tämän takia katson 70- ja 80-luvun elokuviakin: asioista sai vielä heittää läppää ja terve järki oli sallittua. Joskus huumori oli tosi roisiakin, mutta ah, niin ihanaa katseltavaa tässä tekopyhässä mielensäpahoittaja- ja päähäntaputteluyhteiskunnassa. 

Tuo mainos on omasta mielestä nokkela :). Itseeni ainakin toimisi positiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mainoskyltti poikkea kahville, kahvia poikkeaville ei sovi huumorintajuttomille.

Ööö mitä vttua tämä on suomeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ottaa niin vakavissaan kaiken. Jopa hyväntahtoinen leikinlasku on niiden mielestä halveksuntaa ja nimittelyä ja ra si smia ja syrjintää jne.

Mä olen sitä mieltä että kaikki kohtuullisen hyväntuulinen vitsailu pitäisi sallia kaikkia kohtaan. Se nimittäin lähentää meitä toisiimme. Jos joku nostetaan yläpuolelle kaikenlaisen puheen ja vahditaan sanomisia sakotuksen uhalla, siitä ei koskaan tule kaikkien hyväksymää ja tykkäämää. Se on tietysti makuasia missä raja menee vitsailussakin eivätkä kaikki hallitse sitä.

No siinähän olet sitä mieltä. Et selvästi kuulu siihen joukkoon, jonka vaikeilla asioilla vitsaillaan jatkuvasti. Niillä asioilla, jotka on ongelmallisia ja stigmaisia tässä yhteiskunnassa. Tiedätkö, että se on kiusaamista tuo mitä tahdot? Siis se, että pidetään me muut hauskaa tuon kustannuksella ja sitten irvitään vielä vähän lisää kun sille tulee siitä paha mieli. 

Mitenkään sairauksia ja herkkyyttä väheksymättä, loukkaantuja etsii sen syyn mistä tahansa kun on tarpeeksi ahdistunut. Koko yhteiskuntaa ei voi käsitellä silkkihanskoin.

Miksi ei voi olla kertomatta loukkaavia vitsejä? Miten se liittyy yhteiskuntaan ja silkkihanskoihin? En tajua logiikkaasi. Eikä loukkaantuja todellakaan "etsi syytä", vaan monilla on jo pitkä historia siinä kyseisestä asiasta tulevien ennakkoluulojen ja naureskelun traumatisoimana, joten ei tosiaan enää jaksa näitä hihhihhiii, kato vammanen-juttuja. Se aika on mennyt jo kun poikkeavia käytiin sirkuksessa nauramassa. 

Friikkisirkus ja jokapäiväinen vitsailu on kaksi eri asiaa.

Jos aletaan miettiä, mikä tässä voisi ehkä loukata, muututaan mykiksi ja vielä ahdistuneemmiksi. Sen sijaan, että tieto ja ymmärrys asioista levisi laajemmin, niin ettei niihin suhtauduttaisi kuin ruttoon joista puhuminen levittää sairautta. Huumori keventää, kun se on hyvin tehtyä, mutta se ei saa olla ilkeää tai hampaatonta.

Aika moni stand up -koomikko on ymmärtänyt tämän puhuessaan omista erityispiirteistään

.

Ihmiset puhuu keskenään mitä puhuu. Koko ajan ei voida punnita joka sanaa. Kaikki ei ole tarkoitettu tiettyä ahdistusta sairastavan ihmisen kiusaamiseksi.

Ja ympärillä on muitakin kuin vitsailijoita. Ei koko maailma pyöri yhden ihmisen tai potilasryhmän alistamisen ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en yleensä loukkaannu tälläsestä, mutta kun on kärsinyt OCD:stä laps uiesta asti, tämmöset vitsit ei oikeen naurata. Ei silloin kun on lapsesta asti saanut pelätä satuttavansa jotakuta muuta tai itseensä. Sen nimi on Harm OCD ja sen kanssa eläminen on yhtä helvettiä. Joka ilta kun mä meen nukkumaan, mä näen hirveitä skenaarioita mielessäni, enkä mä edes aina saa nukuttua. Siinä ei vitsit paljoa auta.

Ei se vitsi ollut tähdätty juuri sinuun, eikä siinä ivattu ilkeästi ketään. Kunhan läppäiltiin yleisellä tasolla.

Mielestäni asioita käsitellään huumorilla mukavammin kuin ennen. Silloin oltiin tarkoituksella häijyjä ja herkälle tiuskittiin, jos paha olo näkyi.

Minulla on hiv. Ja arvaa kuinka paljon törmään vitseihin? Niistä näkyy tietämättömyys ja asenteellisuus. Kyllä se saa minut edelleen huokailemaan. Miksi minun pitää ne niellä ja olla hiljaa? Siksikö, koska minulla on sairaus, joka toisille on hyvä vitsi? En muistaakseni koskaan ole loukkaantunut vitseistä, joissa toinen osapuoli tietää mistä ja miten vitsailee. Koskien siis omaa sairauttani.

Toisen sairaus ei tarvitse olla toisen vitsi.

En nyt ihan ymmärrä. Joku kahvila heittää läpän, sinä et tykkää siitä, sitten et mene sinne asioimaan ja viemään rahojasi sinne. Puolituttu tulee kotiisi ja alkaa mielenterveyden probleemisestasi tietoisena vitsailemaan jotain mukahauskaa ➡️ Oikeus loukkaantua, koska se on henkilökohtaista. En jaksa tätä kaikesta vinkumista. Minulla on paniikkihäiriö ja masennusta, olen seitsemättä vuotta lääkityksellä. Välillä päässä napsahtaa ja ulos tulee vähän hurjia kuolemaan liittyviä juttuja. En silti itke mustasta huumorista.

Uusi sukupolvi eli lumihiutalesukupolvi on opetettu pienestä pitäen siihen, että hänen paha mielensä on nyt koko maailman kokoinen ongelma. Turhasta itkemisestä palkitaan hössöttämällä, "voi kyllä on kamalaa ja epäoikeudenmukaista". Lapset riitelevät jostain asiasta, koska ovat erimieltä ja toinen alkaaitkemään kun ei saa tahtoaan läpi toisaalta merkityksettömässä tilanteessa ja vanhemmat ovat välittömästi kitisijän puolella kyseenalaistamatta tilannetta.

Seurauksena meillä on ihmisiä, jotka kohdatessaan epämukavan mielipiteen lopettavat keskustelun "et sinä voi sanoa noin, tuo on loukkaavaa" ja jatkettaessa suivaantuvat asiasta vain pahemmin ja alkavat itkemään. Emme opeta lapsia ja nuoria enää keskustelemaan, vaan ennemminkin kiillottamaan marttyyrin kruunuaan.

Se nyt vain on tosi seikka, että suurimmasta osasta asioita mielensä pahoittamisella ei ole mitään merkitystä edes paikallisesti. Epämukavia asioita tulee vastaan ja erimieltä olevia tulee myös vastaan ja se on ihan ok. Silloin keskustellaan, eikä olla kuin 3v jolle ei suostuta antamaan tikkaria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ottaa niin vakavissaan kaiken. Jopa hyväntahtoinen leikinlasku on niiden mielestä halveksuntaa ja nimittelyä ja ra si smia ja syrjintää jne.

Mä olen sitä mieltä että kaikki kohtuullisen hyväntuulinen vitsailu pitäisi sallia kaikkia kohtaan. Se nimittäin lähentää meitä toisiimme. Jos joku nostetaan yläpuolelle kaikenlaisen puheen ja vahditaan sanomisia sakotuksen uhalla, siitä ei koskaan tule kaikkien hyväksymää ja tykkäämää. Se on tietysti makuasia missä raja menee vitsailussakin eivätkä kaikki hallitse sitä.

No siinähän olet sitä mieltä. Et selvästi kuulu siihen joukkoon, jonka vaikeilla asioilla vitsaillaan jatkuvasti. Niillä asioilla, jotka on ongelmallisia ja stigmaisia tässä yhteiskunnassa. Tiedätkö, että se on kiusaamista tuo mitä tahdot? Siis se, että pidetään me muut hauskaa tuon kustannuksella ja sitten irvitään vielä vähän lisää kun sille tulee siitä paha mieli. 

Mitenkään sairauksia ja herkkyyttä väheksymättä, loukkaantuja etsii sen syyn mistä tahansa kun on tarpeeksi ahdistunut. Koko yhteiskuntaa ei voi käsitellä silkkihanskoin.

Miksi ei voi olla kertomatta loukkaavia vitsejä? Miten se liittyy yhteiskuntaan ja silkkihanskoihin? En tajua logiikkaasi. Eikä loukkaantuja todellakaan "etsi syytä", vaan monilla on jo pitkä historia siinä kyseisestä asiasta tulevien ennakkoluulojen ja naureskelun traumatisoimana, joten ei tosiaan enää jaksa näitä hihhihhiii, kato vammanen-juttuja. Se aika on mennyt jo kun poikkeavia käytiin sirkuksessa nauramassa. 

Friikkisirkus ja jokapäiväinen vitsailu on kaksi eri asiaa.

Jos aletaan miettiä, mikä tässä voisi ehkä loukata, muututaan mykiksi ja vielä ahdistuneemmiksi. Sen sijaan, että tieto ja ymmärrys asioista levisi laajemmin, niin ettei niihin suhtauduttaisi kuin ruttoon joista puhuminen levittää sairautta. Huumori keventää, kun se on hyvin tehtyä, mutta se ei saa olla ilkeää tai hampaatonta.

Aika moni stand up -koomikko on ymmärtänyt tämän puhuessaan omista erityispiirteistään

.

Ihmiset puhuu keskenään mitä puhuu. Koko ajan ei voida punnita joka sanaa. Kaikki ei ole tarkoitettu tiettyä ahdistusta sairastavan ihmisen kiusaamiseksi.

Ja ympärillä on muitakin kuin vitsailijoita. Ei koko maailma pyöri yhden ihmisen tai potilasryhmän alistamisen ympärillä.

Nimenomaanhan tieto ja ymmärrys ei tuossa leviä tippaakaan. Vaan tietämättömyys ja rampauttavan mt-ongelman trivialisointi.

Vierailija kirjoitti:

Mietitään hetki mitä obsessive coffee disorder tarkottais:

1. Aamulla pakko saada kahvia vaikka olisi kuinka kiire, eikä tekisi yhtään mieli, koska muuten äitisi kuolee.

2. Kahvia keittäessä kahvia pitää mitata juuri oikea määrä, mitan pinnan kanssa tasassa oleva määrä tai paras ystäväsi kuolee. Saatat siis mitata kahvin viiteen kertaan koska aina jotain menee pieleen.

3. Kahvia keittäessä vesihana pitää avata oikealla kädellä, oikeasta kohtaa ja veden pitää olla juuri oikean lämpöistä, muuten voit sairastua. Toistat siis veden mittaamisen kolmisen kertaa.

4. Kahvin keitin täytyy painaa päälle vasemman käden etusormella ja kahvin valmistuttua laittaa heti päältä pois samalla sormella, muuten riskeeraat sen että kahvinkeitin syttyy palamaan kun et ole kotona.

5. Kahvia pitää kaataa kuppiin juuri oikea määrä (siihen kohtaan kuppia missä on pieni kolhu), joten mittaat viimeiset millit lusikalla tippa kerrallaan.

6. Kaapissa olevassa maidossa päivämäärä on 11.2. joten et voi käyttää sitä koska numeroiden summa on 13, joudut siis avaamaan toisen maitotölkin.

7. Nyt pääset vihdoin siemailemaan kahvia. Kuppiin täytyy tarttua juuri oikealla tavalla oikealla kädellä ja siemailun pitää tapahtua 30 sekunnin välein tasaisina siemauksina. Muuten voit vaikka jäädä auton alle kun lähdet kotoa.

Mä en nyt tiedä oliko toi Obsessive Coffee Disorder jonkun mielestä hauska kokemus...

Tämä on sinun kokemuksesi, eikä mitenkään kiva sellainen. Otan osaa.

Näitä on kuitenkin muunlaisia ja lievempiäkin. (Olen henk.koht. kokenut.)

Pitäisikö mainokseen lisätä pienellä präntillä, että se koskee ainoastaan niitä?

Ei millään pahalla, mutta pahinta on suhteellisuuden tajun puute. Ja juuri se on sairainta.

Vierailija kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä. Joku kahvila heittää läpän, sinä et tykkää siitä, sitten et mene sinne asioimaan ja viemään rahojasi sinne. Puolituttu tulee kotiisi ja alkaa mielenterveyden probleemisestasi tietoisena vitsailemaan jotain mukahauskaa ➡️ Oikeus loukkaantua, koska se on henkilökohtaista. En jaksa tätä kaikesta vinkumista. Minulla on paniikkihäiriö ja masennusta, olen seitsemättä vuotta lääkityksellä. Välillä päässä napsahtaa ja ulos tulee vähän hurjia kuolemaan liittyviä juttuja. En silti itke mustasta huumorista.

Tästä tuli mieleeni, toivottavasti asianomaiset eivät tunnista XDDD Taannoin kävi hakemassa taas paniikkihäiriölääkkeet apteekista (no ei kun kadulta), ja siellä joku farmaseutti vitsaili toiselle, että tuleeko tälle paniikki jostain, en muista mistä. Se ei ollut ammattimaista käytöstä, mutta en kyllä ollut moksiskaan. Mielessä kävi kyllä, että tässä olisi mainio sauma loukkaantua XDDD.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä. Joku kahvila heittää läpän, sinä et tykkää siitä, sitten et mene sinne asioimaan ja viemään rahojasi sinne. Puolituttu tulee kotiisi ja alkaa mielenterveyden probleemisestasi tietoisena vitsailemaan jotain mukahauskaa ➡️ Oikeus loukkaantua, koska se on henkilökohtaista. En jaksa tätä kaikesta vinkumista. Minulla on paniikkihäiriö ja masennusta, olen seitsemättä vuotta lääkityksellä. Välillä päässä napsahtaa ja ulos tulee vähän hurjia kuolemaan liittyviä juttuja. En silti itke mustasta huumorista.

Tästä tuli mieleeni, toivottavasti asianomaiset eivät tunnista XDDD Taannoin kävi hakemassa taas paniikkihäiriölääkkeet apteekista (no ei kun kadulta), ja siellä joku farmaseutti vitsaili toiselle, että tuleeko tälle paniikki jostain, en muista mistä. Se ei ollut ammattimaista käytöstä, mutta en kyllä ollut moksiskaan. Mielessä kävi kyllä, että tässä olisi mainio sauma loukkaantua XDDD.

KäviN. Niin ja kerrottuna se kuulostaa tyhmältä mutta whatever. Taisi kysyä jotain, että "pystytkö tekemään asian x vai iskeekö paniikki?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ottaa niin vakavissaan kaiken. Jopa hyväntahtoinen leikinlasku on niiden mielestä halveksuntaa ja nimittelyä ja ra si smia ja syrjintää jne.

Mä olen sitä mieltä että kaikki kohtuullisen hyväntuulinen vitsailu pitäisi sallia kaikkia kohtaan. Se nimittäin lähentää meitä toisiimme. Jos joku nostetaan yläpuolelle kaikenlaisen puheen ja vahditaan sanomisia sakotuksen uhalla, siitä ei koskaan tule kaikkien hyväksymää ja tykkäämää. Se on tietysti makuasia missä raja menee vitsailussakin eivätkä kaikki hallitse sitä.

No siinähän olet sitä mieltä. Et selvästi kuulu siihen joukkoon, jonka vaikeilla asioilla vitsaillaan jatkuvasti. Niillä asioilla, jotka on ongelmallisia ja stigmaisia tässä yhteiskunnassa. Tiedätkö, että se on kiusaamista tuo mitä tahdot? Siis se, että pidetään me muut hauskaa tuon kustannuksella ja sitten irvitään vielä vähän lisää kun sille tulee siitä paha mieli. 

Mitenkään sairauksia ja herkkyyttä väheksymättä, loukkaantuja etsii sen syyn mistä tahansa kun on tarpeeksi ahdistunut. Koko yhteiskuntaa ei voi käsitellä silkkihanskoin.

Miksi ei voi olla kertomatta loukkaavia vitsejä? Miten se liittyy yhteiskuntaan ja silkkihanskoihin? En tajua logiikkaasi. Eikä loukkaantuja todellakaan "etsi syytä", vaan monilla on jo pitkä historia siinä kyseisestä asiasta tulevien ennakkoluulojen ja naureskelun traumatisoimana, joten ei tosiaan enää jaksa näitä hihhihhiii, kato vammanen-juttuja. Se aika on mennyt jo kun poikkeavia käytiin sirkuksessa nauramassa. 

Friikkisirkus ja jokapäiväinen vitsailu on kaksi eri asiaa.

Jos aletaan miettiä, mikä tässä voisi ehkä loukata, muututaan mykiksi ja vielä ahdistuneemmiksi. Sen sijaan, että tieto ja ymmärrys asioista levisi laajemmin, niin ettei niihin suhtauduttaisi kuin ruttoon joista puhuminen levittää sairautta. Huumori keventää, kun se on hyvin tehtyä, mutta se ei saa olla ilkeää tai hampaatonta.

Aika moni stand up -koomikko on ymmärtänyt tämän puhuessaan omista erityispiirteistään

.

Ihmiset puhuu keskenään mitä puhuu. Koko ajan ei voida punnita joka sanaa. Kaikki ei ole tarkoitettu tiettyä ahdistusta sairastavan ihmisen kiusaamiseksi.

Ja ympärillä on muitakin kuin vitsailijoita. Ei koko maailma pyöri yhden ihmisen tai potilasryhmän alistamisen ympärillä.

Nimenomaanhan tieto ja ymmärrys ei tuossa leviä tippaakaan. Vaan tietämättömyys ja rampauttavan mt-ongelman trivialisointi.

Ja paskat. Mykkyys ja aito ilkeys trivialisoi. Hyväntahtoinen huumori avaa tietä keskustelulle. Eihän kukaan uskalla puhua kuolemanvakavista tabuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ottaa niin vakavissaan kaiken. Jopa hyväntahtoinen leikinlasku on niiden mielestä halveksuntaa ja nimittelyä ja ra si smia ja syrjintää jne.

Mä olen sitä mieltä että kaikki kohtuullisen hyväntuulinen vitsailu pitäisi sallia kaikkia kohtaan. Se nimittäin lähentää meitä toisiimme. Jos joku nostetaan yläpuolelle kaikenlaisen puheen ja vahditaan sanomisia sakotuksen uhalla, siitä ei koskaan tule kaikkien hyväksymää ja tykkäämää. Se on tietysti makuasia missä raja menee vitsailussakin eivätkä kaikki hallitse sitä.

No siinähän olet sitä mieltä. Et selvästi kuulu siihen joukkoon, jonka vaikeilla asioilla vitsaillaan jatkuvasti. Niillä asioilla, jotka on ongelmallisia ja stigmaisia tässä yhteiskunnassa. Tiedätkö, että se on kiusaamista tuo mitä tahdot? Siis se, että pidetään me muut hauskaa tuon kustannuksella ja sitten irvitään vielä vähän lisää kun sille tulee siitä paha mieli. 

Lukekaa ja sisäistäkää tämä kommentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä. Joku kahvila heittää läpän, sinä et tykkää siitä, sitten et mene sinne asioimaan ja viemään rahojasi sinne. Puolituttu tulee kotiisi ja alkaa mielenterveyden probleemisestasi tietoisena vitsailemaan jotain mukahauskaa ➡️ Oikeus loukkaantua, koska se on henkilökohtaista. En jaksa tätä kaikesta vinkumista. Minulla on paniikkihäiriö ja masennusta, olen seitsemättä vuotta lääkityksellä. Välillä päässä napsahtaa ja ulos tulee vähän hurjia kuolemaan liittyviä juttuja. En silti itke mustasta huumorista.

Tästä tuli mieleeni, toivottavasti asianomaiset eivät tunnista XDDD Taannoin kävi hakemassa taas paniikkihäiriölääkkeet apteekista (no ei kun kadulta), ja siellä joku farmaseutti vitsaili toiselle, että tuleeko tälle paniikki jostain, en muista mistä. Se ei ollut ammattimaista käytöstä, mutta en kyllä ollut moksiskaan. Mielessä kävi kyllä, että tässä olisi mainio sauma loukkaantua XDDD.

Mainiota. Juuri näin. Keskusteluhan koski työkaveria eikä asiakasta.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on äärimmäisen tiukkapipoisten ihmisten maa. Kun katsoo maailmalla palkittuja, nerokkaita mainoksia, niissä on usein todella rohkeaakin huumoria. Suomessa ihmiset sekoaisivat jos näkisivät niitä kadulla. Suomessa yleensäkin paheksutaan kaikkea hauskaa ja rajoja rikkovaa.

Varsinkin täällä olla aivan hlvetin innokkaita puuttumaan toisten ihmisten asioihin ja tämä turhasta nillitys on yksi sen muodoista. Ihan niin kuin omassa elämässä riittäisi tarpeeksi uhriuduttavaa, kun myötäuhriudutaan asioista jotka ei kosketa itseä millään tavalla koska itsekkäästi halutaan "omia" muidenkin ihmisten asiat jotta vaan pääsee vinkumaan ja osoittamaa sormella jonkun tekemisiä/tekemättä jättämisiä. Samalla kun esitetään niin laupiasta samarialaista saadaan kätevästi dissattua tämä ihminen/ryhmä pahemmin kuin se tikun nokkaan nostettua asia ikinä teki (ihan kuin muut ihmiset olisi jotenkin toistaitoisia eivätkä osaisi itse huolehtia mielensäpahoittamisestaan vaan tarvitaan tämä "epäkohtiin rohkeasti tarttuva heikompien puolustaja" hoitamaan asiaa) ja sitten loukkaannutaan verisesti kun kukaan ei osaakaan arvostaa tätä myötäuhriutujan spedeilyä.

Nämä ovat yleensä muutenkin samperin kovaäänisiä ja raskaita ihmisiä. Ja hyvin todennäköisesti naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua hieman ärsyttää ihmiset, jotka kailottavat olevansa ”siis niiiin ocd”, kun eivät tiedä todellisesta pakko-oireisen elämästä yhtään mitään. Se on sitä, kun meinaa jo tappaa itsensä ajatusten ja pakkotoimintojen väsyttämänä. Tuskanhiki nousee, päässä ja rinnassa jyskyttää. Olet epätoivoinen. Et saa unta kun päässä pyörii nämä ajatukset, heität kalliita huonekaluja tai vaatteita menemään vain sen vuoksi, kun kuvittelet niiden olevan saastuneita, kädet on verillä pesemisestä, ei ole ihmissuhteita lainkaan, avaat ovia jollain paperilla jne..

Hinkkasin kerran käteni ”puhtaaksi” saippuavillalla. Verta vuosi ihan hienosti.

Sinäkin olet monta, monta kertaa nauranut jollekin asialle, mikä ei jonkun toisen mielestä ole tippaakaan hauskaa hänen elämäntilanteestaan johtuen. Millekään ei voi enää nauraa, jos aina pitää varoa jonkun loukkaantumista.

Kylläpäs sitä on niin vaikeaa olla huomaavainen tai edes neutraalin asiallinen toisia ihmisiä kohtaan? Mutta kunminäminäminä ja minusta on hauskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ottaa niin vakavissaan kaiken. Jopa hyväntahtoinen leikinlasku on niiden mielestä halveksuntaa ja nimittelyä ja ra si smia ja syrjintää jne.

Mä olen sitä mieltä että kaikki kohtuullisen hyväntuulinen vitsailu pitäisi sallia kaikkia kohtaan. Se nimittäin lähentää meitä toisiimme. Jos joku nostetaan yläpuolelle kaikenlaisen puheen ja vahditaan sanomisia sakotuksen uhalla, siitä ei koskaan tule kaikkien hyväksymää ja tykkäämää. Se on tietysti makuasia missä raja menee vitsailussakin eivätkä kaikki hallitse sitä.

No siinähän olet sitä mieltä. Et selvästi kuulu siihen joukkoon, jonka vaikeilla asioilla vitsaillaan jatkuvasti. Niillä asioilla, jotka on ongelmallisia ja stigmaisia tässä yhteiskunnassa. Tiedätkö, että se on kiusaamista tuo mitä tahdot? Siis se, että pidetään me muut hauskaa tuon kustannuksella ja sitten irvitään vielä vähän lisää kun sille tulee siitä paha mieli. 

Mitenkään sairauksia ja herkkyyttä väheksymättä, loukkaantuja etsii sen syyn mistä tahansa kun on tarpeeksi ahdistunut. Koko yhteiskuntaa ei voi käsitellä silkkihanskoin.

Miksi ei voi olla kertomatta loukkaavia vitsejä? Miten se liittyy yhteiskuntaan ja silkkihanskoihin? En tajua logiikkaasi. Eikä loukkaantuja todellakaan "etsi syytä", vaan monilla on jo pitkä historia siinä kyseisestä asiasta tulevien ennakkoluulojen ja naureskelun traumatisoimana, joten ei tosiaan enää jaksa näitä hihhihhiii, kato vammanen-juttuja. Se aika on mennyt jo kun poikkeavia käytiin sirkuksessa nauramassa. 

Friikkisirkus ja jokapäiväinen vitsailu on kaksi eri asiaa.

Jos aletaan miettiä, mikä tässä voisi ehkä loukata, muututaan mykiksi ja vielä ahdistuneemmiksi. Sen sijaan, että tieto ja ymmärrys asioista levisi laajemmin, niin ettei niihin suhtauduttaisi kuin ruttoon joista puhuminen levittää sairautta. Huumori keventää, kun se on hyvin tehtyä, mutta se ei saa olla ilkeää tai hampaatonta.

Aika moni stand up -koomikko on ymmärtänyt tämän puhuessaan omista erityispiirteistään

.

Ihmiset puhuu keskenään mitä puhuu. Koko ajan ei voida punnita joka sanaa. Kaikki ei ole tarkoitettu tiettyä ahdistusta sairastavan ihmisen kiusaamiseksi.

Ja ympärillä on muitakin kuin vitsailijoita. Ei koko maailma pyöri yhden ihmisen tai potilasryhmän alistamisen ympärillä.

Nimenomaanhan tieto ja ymmärrys ei tuossa leviä tippaakaan. Vaan tietämättömyys ja rampauttavan mt-ongelman trivialisointi.

Ja paskat. Mykkyys ja aito ilkeys trivialisoi. Hyväntahtoinen huumori avaa tietä keskustelulle. Eihän kukaan uskalla puhua kuolemanvakavista tabuista.

No mille keskustelulle se tässä tapauksessa avasi? Keskustelulle siitä miten naurettavaa on pahastua oman elämän pilaavan sairauden triviaalisoinnista. Juurikin niin kuin tuossa joku kirjoitti, että keskustelu on nyt avattu sille että ensin me nauretaan sun sairaudelle ja sitten me nauretaan sulle kun pahastut siitä.