Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tämä tunne on todellinen. Tuntuu että kaikki on nykyään aivan sekasin, en tiedä enää mitä ajatella mistään mitään.
18.02.2020 |
Olen 30v ja iski oikein krooninen turhautuminen ja väsymys, ollut jo vuosia mutta nyt räjähti käsin (vai olenko kasvannut aikuiseksi).
Tuntuu että joka paikka on yhtä sekasortoa. Työelämä, koulumaailma, luonto. Kaikki on täysin luonnotonta ja epätasapainossa. Tuntuu että elämässä ei pysty enää mihinkään luottaa ja kaikki muuttunut huteraksi.
Muistan lapsuudessa kun asiat olivat jotenkin paljon paremmassa järjestyksessä. Nyt on mennyt ihan överiksi. Vielä kun kaikki uudistukset tehdään ja kaikki ovat yhtä pihalla.
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, olen sua 20 v. vanhempi.
Maailma on ollut järjissään viimeksi 80-luvulla. Et tiedä, miten turvallista silloin oli.
Asiat järjestyivät helposyi ja loogisesti.Tää on totta. Voi kun voitais palata 80-luvulle.
Paitsi että maailma on melkein kaikilla kuviteltavissa olevilla mittareilla parempi paikka kuin 80-luvulla. Valtaosassa maailmaa asiat menevät pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Ongelma on se ettei tuollaisella tasaisella kehityksellä ole juurikaan uutisarvoa.
Koska negatiiviset otsikot myyvät positiivisia paremmin ja nykyään uutiset vaeltavat huimaa vauhtia paikasta toiseen niin se johtaa siihen että saame skandaaliuutisia joka puolelta maailmaa josta joillekuille syntyy vaikutelma siitä miten maailma menee pahempaan suuntaan.
Tutustupa sellaiseen järjestöön kuin Gapminder. Heillä on tavoitteena vääntää rautalangasta uutisia ja maailman pahaa tilaa kauhisteleville miten faktojen valossa asia ei lopulta ihan niinkään ole.
Toki nuoruuteensa saa kaivata mutta usein aika on kullannut muistot...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon johtuu siitä, että ihmiset seuraa somea, iltapäivälehtiä sekä huumori sivustoja ja niiden meemejä ja ottaa niiden asiat faktoina ja tekee johtopäätöksensä niistä vaikkei tietenkään kaikkea siellä kerrota. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa: https://www.forbes.com/sites/trevornace/2019/02/28/nasa-says-earth-is-g…, 70 luvulla oli amerikassakin saastepilviä san franciscossa niin ettei eteensä nähnyt ja öljykin oli loppua maailmasta jne. On todella harvoja mittareita joiden perusteella asiat ei olisi nyt paremmin kuin ennen. Monet työttömyydenkin syyt on siinä ettei olla valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa, kulkemaan pidempää työmatkaa tai ollaan kouluttauduttu linjalle jolla ei tietenkään ole työllisyyttä kun kukaan ei halua maksaa puuhastelusta millä ei ole mitään funktiota.
höpön löpö. jos oikeasti on sitä mieltä ettei mikään ole muuttunut sitten 70-luvun on aika mennä nukkumaan. uskallan väittää että jo maapallon,tämän planeetan tila on ollut huomattavasti parempi ennen.
No viestisi perusteella lukutaito on ainakin tullut huomattavasti alas niistä ajoista. Nimenomaan sanoin, että asiat on muuttuneet todella paljon ja vielä parempaan suuntaan noista ajoista ja tarkoitan isoa kuvaa enkä yksittäisi ihmisiä ja heidän itse aiheuttettujaan ongelmia.
Anteeksi mutta viestissäsi ei ole päätä eikä häntää. Tosissasi väität että elämä ja maailman tilanne on parempi kuin koskaan ennen? Ymmärrät varmaan ettei tämä planeetta koskaan ennen ole ollut näin "raiskattu" kun nykyaikana. Helvetti haloo sieltä kammiosta.
Jatkoa vielä edelliseen, niin ihan tosissaanko väität että jääkausi, meteoriitit, tulivuorenpurkaukset yms. massiiviset tapaukset menneiltä vuosi tuhansilta on ollut kaikki maailmalle ihan helppoja? :D Kannattaa hieman historiaakin lukea.
Vierailija kirjoitti:
Samaistun tunteisiisi todella paljon. Olen syntynyt vuonna -96, käynyt läpi masennukset, uupumukset ja stressireaktiot. Minulla voisi olla rahkeita yliopistoon, mutta ahdistaa paljon se, kun se ei enää takaa töitä ja pelottaa ottaa viiden vuoden ajalta lainat niskaan, jos tiedossa onkin työttömyyttä, silppua ja pätkää. Yksinkertaisia töitä ei enää saa ja jos käy pyytämässä paikan päältä töitä, käännytetään pihalle ja käsketään täyttämään netissä pitkä hakemus. Luonto voi huonosti eikä tarpeeksi monia kiinnosta. Opiskelen nyt kyllä mieleistä alaa, mutta siinäkin on epävarmuustekijöitä, jotka mietityttää. Työhakemukset on monisivuisia ja vaaditaan sitä sun tätä, haastattelukierroksia on monta, työelämässä vaatimukset ja hektisyys on kasvanut. Pitäisi valita kiinnostava ala, mutta kuitenkin hyvin työllistävä ja osaamista vastaava ala, täytyisi jaksaa, olla sitä sun tätä. Jos ei jaksa tai kyseenalaistaa asioita, on vaan laiska luuseri. Ei ymmärretä, että nykyaika on erilaista kuin vaikka vanhempien sukupolvien nuoruudessa. Ei ihme, että masennus on kansansairaus.
Usein tekisi mieli vaan muuttaa jonnekin erämökkiin ja olla rauhassa tältä myllyltä.
No sulla on kyllä aikamoinen asennevamma, jos et edes uskalla yrittää (yliopisto-opiskeluihin hakeutuminen) jonkun epämääräisen epäonnistumisahdistuksen vuoksi". Epävarmuus kuuluu elämään, ei mullekaan ollut paikkaa valmiina, kun läksin opintielle. PÄinvastoin, proffat muisti (onneksi) korostaa sitä, että omalla ainevalinnallani joudun itse tekemään itselleni työpaikan. Mikä tekee sinusta niin pehmeän, että et pysty edes yrittämään, mitä haluat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, olen sua 20 v. vanhempi.
Maailma on ollut järjissään viimeksi 80-luvulla. Et tiedä, miten turvallista silloin oli.
Asiat järjestyivät helposyi ja loogisesti.Tää on totta. Voi kun voitais palata 80-luvulle.
Paitsi että maailma on melkein kaikilla kuviteltavissa olevilla mittareilla parempi paikka kuin 80-luvulla. Valtaosassa maailmaa asiat menevät pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Ongelma on se ettei tuollaisella tasaisella kehityksellä ole juurikaan uutisarvoa.
Koska negatiiviset otsikot myyvät positiivisia paremmin ja nykyään uutiset vaeltavat huimaa vauhtia paikasta toiseen niin se johtaa siihen että saame skandaaliuutisia joka puolelta maailmaa josta joillekuille syntyy vaikutelma siitä miten maailma menee pahempaan suuntaan.
Tutustupa sellaiseen järjestöön kuin Gapminder. Heillä on tavoitteena vääntää rautalangasta uutisia ja maailman pahaa tilaa kauhisteleville miten faktojen valossa asia ei lopulta ihan niinkään ole.
Toki nuoruuteensa saa kaivata mutta usein aika on kullannut muistot...
Kirjoitin viestit 183 ja 185 ja hetken jo katselin, että kirjoitinko tämänkin :) Totta joka sana. Jos verrataan esimerkiksi 60 lukuun niin kyllähän silloin oli äärimmäisen köyhää ja vaivalloista kaikki. Nykyisin robotti imuroi, tiskikone tiskaa, vaatteiden pesukone pesee pyykit jne. Siltikin kuulee töissä ihmisten valittavan kuinka ei jaksaisi pyykätä jne. vaikka eivät ymmärrä ettei siinä ole enää mitään vaivaa entiseen verrattuna. Jotenkin tuntuu, että ihmisillä ei ole nykyisin enää mitään käsitystä mistään varsinkin alle 30 vuotiailla joihin itsekin kuulun. Ei osata hahmottaa isompaa kuvaa ja kuvitellaan kuin maailma olisi heille jotain velkaa.
Eihän maailma kai koskaan ollut "normaali".
Vanhemmat ihmiset ovat aina kauhistelleet nykymaailman menoa.
Mutta joo, itseäni hämää tietotekniikka, joka muuttuu koko ajan. Kun yhden sovelluksen jyvälle pääsee, sitä muutetaan tai vaihdetaan uuteen. Joten taas olet ihan vasta-alkaja ja joudut käyttämään PALJON energiaa ja keskittymiskykyä, jotta sitäkin taas oppisi.
Ja kun tietotekniikan tarkoitus on säästää aikaa ja helpottaa elämää, vai kuinka? Nyt se viekin aikaa.
En usko, että nykynuorilla tulee olemaan yhtään helpompaa sen kanssa, kun ehtivät vanhoiksi. Kun teknologia kehittyy tätä vauhtia, se ajaa monien ohi silloinkin.
Ja sitten toinen, suuri huolen aihe: monien nuorten on vaikea löytää työpaikkaa nykyään. Se on todella huolestuttavaa. Miten pääsee kiinni omaan elämään, jos ei löydy edes työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon johtuu siitä, että ihmiset seuraa somea, iltapäivälehtiä sekä huumori sivustoja ja niiden meemejä ja ottaa niiden asiat faktoina ja tekee johtopäätöksensä niistä vaikkei tietenkään kaikkea siellä kerrota. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa: https://www.forbes.com/sites/trevornace/2019/02/28/nasa-says-earth-is-g…, 70 luvulla oli amerikassakin saastepilviä san franciscossa niin ettei eteensä nähnyt ja öljykin oli loppua maailmasta jne. On todella harvoja mittareita joiden perusteella asiat ei olisi nyt paremmin kuin ennen. Monet työttömyydenkin syyt on siinä ettei olla valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa, kulkemaan pidempää työmatkaa tai ollaan kouluttauduttu linjalle jolla ei tietenkään ole työllisyyttä kun kukaan ei halua maksaa puuhastelusta millä ei ole mitään funktiota.
höpön löpö. jos oikeasti on sitä mieltä ettei mikään ole muuttunut sitten 70-luvun on aika mennä nukkumaan. uskallan väittää että jo maapallon,tämän planeetan tila on ollut huomattavasti parempi ennen.
No viestisi perusteella lukutaito on ainakin tullut huomattavasti alas niistä ajoista. Nimenomaan sanoin, että asiat on muuttuneet todella paljon ja vielä parempaan suuntaan noista ajoista ja tarkoitan isoa kuvaa enkä yksittäisi ihmisiä ja heidän itse aiheuttettujaan ongelmia.
Anteeksi mutta viestissäsi ei ole päätä eikä häntää. Tosissasi väität että elämä ja maailman tilanne on parempi kuin koskaan ennen? Ymmärrät varmaan ettei tämä planeetta koskaan ennen ole ollut näin "raiskattu" kun nykyaikana. Helvetti haloo sieltä kammiosta.
Jatkoa vielä edelliseen, niin ihan tosissaanko väität että jääkausi, meteoriitit, tulivuorenpurkaukset yms. massiiviset tapaukset menneiltä vuosi tuhansilta on ollut kaikki maailmalle ihan helppoja? :D Kannattaa hieman historiaakin lukea.
Nyt menee jo sellaiseen saivarteluun että jätän väliin. Voit jäädä väittelemään jääkauden tapahtumista muiden kanssa, minua kiinnostaa nykyajan maailma ja sen meno.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon johtuu siitä, että ihmiset seuraa somea, iltapäivälehtiä sekä huumori sivustoja ja niiden meemejä ja ottaa niiden asiat faktoina ja tekee johtopäätöksensä niistä vaikkei tietenkään kaikkea siellä kerrota. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa: https://www.forbes.com/sites/trevornace/2019/02/28/nasa-says-earth-is-g…, 70 luvulla oli amerikassakin saastepilviä san franciscossa niin ettei eteensä nähnyt ja öljykin oli loppua maailmasta jne. On todella harvoja mittareita joiden perusteella asiat ei olisi nyt paremmin kuin ennen. Monet työttömyydenkin syyt on siinä ettei olla valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa, kulkemaan pidempää työmatkaa tai ollaan kouluttauduttu linjalle jolla ei tietenkään ole työllisyyttä kun kukaan ei halua maksaa puuhastelusta millä ei ole mitään funktiota.
höpön löpö. jos oikeasti on sitä mieltä ettei mikään ole muuttunut sitten 70-luvun on aika mennä nukkumaan. uskallan väittää että jo maapallon,tämän planeetan tila on ollut huomattavasti parempi ennen.
No viestisi perusteella lukutaito on ainakin tullut huomattavasti alas niistä ajoista. Nimenomaan sanoin, että asiat on muuttuneet todella paljon ja vielä parempaan suuntaan noista ajoista ja tarkoitan isoa kuvaa enkä yksittäisi ihmisiä ja heidän itse aiheuttettujaan ongelmia.
Anteeksi mutta viestissäsi ei ole päätä eikä häntää. Tosissasi väität että elämä ja maailman tilanne on parempi kuin koskaan ennen? Ymmärrät varmaan ettei tämä planeetta koskaan ennen ole ollut näin "raiskattu" kun nykyaikana. Helvetti haloo sieltä kammiosta.
Jatkoa vielä edelliseen, niin ihan tosissaanko väität että jääkausi, meteoriitit, tulivuorenpurkaukset yms. massiiviset tapaukset menneiltä vuosi tuhansilta on ollut kaikki maailmalle ihan helppoja? :D Kannattaa hieman historiaakin lukea.
Nyt menee jo sellaiseen saivarteluun että jätän väliin. Voit jäädä väittelemään jääkauden tapahtumista muiden kanssa, minua kiinnostaa nykyajan maailma ja sen meno.
Tavallaan oli saivartelua, mutta itse väitit ettei koskaan ole ollut. Viimeistä muutamaa sataa vuotta taas verratessa menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin. En sitten tiedä mitä aikaa pitäisi verrata ettei nyt elettäisi unelmaa ja yltäkylläisyyden aikaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, olen sua 20 v. vanhempi.
Maailma on ollut järjissään viimeksi 80-luvulla. Et tiedä, miten turvallista silloin oli.
Asiat järjestyivät helposyi ja loogisesti.Tää on totta. Voi kun voitais palata 80-luvulle.
Paitsi että maailma on melkein kaikilla kuviteltavissa olevilla mittareilla parempi paikka kuin 80-luvulla. Valtaosassa maailmaa asiat menevät pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Ongelma on se ettei tuollaisella tasaisella kehityksellä ole juurikaan uutisarvoa.
Koska negatiiviset otsikot myyvät positiivisia paremmin ja nykyään uutiset vaeltavat huimaa vauhtia paikasta toiseen niin se johtaa siihen että saame skandaaliuutisia joka puolelta maailmaa josta joillekuille syntyy vaikutelma siitä miten maailma menee pahempaan suuntaan.
Tutustupa sellaiseen järjestöön kuin Gapminder. Heillä on tavoitteena vääntää rautalangasta uutisia ja maailman pahaa tilaa kauhisteleville miten faktojen valossa asia ei lopulta ihan niinkään ole.
Toki nuoruuteensa saa kaivata mutta usein aika on kullannut muistot...
Kirjoitin viestit 183 ja 185 ja hetken jo katselin, että kirjoitinko tämänkin :) Totta joka sana. Jos verrataan esimerkiksi 60 lukuun niin kyllähän silloin oli äärimmäisen köyhää ja vaivalloista kaikki. Nykyisin robotti imuroi, tiskikone tiskaa, vaatteiden pesukone pesee pyykit jne. Siltikin kuulee töissä ihmisten valittavan kuinka ei jaksaisi pyykätä jne. vaikka eivät ymmärrä ettei siinä ole enää mitään vaivaa entiseen verrattuna. Jotenkin tuntuu, että ihmisillä ei ole nykyisin enää mitään käsitystä mistään varsinkin alle 30 vuotiailla joihin itsekin kuulun. Ei osata hahmottaa isompaa kuvaa ja kuvitellaan kuin maailma olisi heille jotain velkaa.
Mutta käsin tiskaaminen on työnä helpompi hahmottaa, koska sen tekee itse. Koneen tekemää työtä on vaikeampi hahmottaa ja kaikki eivät vielä nykyäänkään luota tiskikoneisiin.
Tunne oman elämän hallinnasta katoaa helpommin, kun ei näe konkreettisesti, miten asia menee.
Luulen, että tämä on yksi syy siihen, miksi kaikki eivät halua hoitaa asioita verkossa, vaan mieluummin esim. paperilla tai kasvotusten.
Hoh hoi,vanhat jäärät horisevat samoja juttuja, ainahan vanhemmat sukupolvet ovat ajatelleet noin..Kun te ette välttämättä ymmärrä mikä on muuttunut tässä maailmassa. Nyt ei ole kyse vain aikakausien (perus)muutoksista vaan koko planeetan muutoksista. Ja nettiä ja sen vaikutuksia ei ollut vielä olemassakaan teidän aikana. Hyvä esimerkki ihmisistä jotka menevät täysin "massan" mukana ymmärtämättä edes mikä kusee. Niimpä niin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkialta tulee liikaa ärsykkeitä, ja jos laitat kännykän pois niin silti niitä lentää joka puolelta. Koneella on pakko olla tuntikausia työn tai opiskelun merkeissä. Ihmiset kiusaa toisiaan anonyymisti ja kaikilla on paha olla. Olen 22 ja onnellisesti naimisissa. Se tuntuu lapsuudenperheeni lisäksi ainoalta merkitykselliseltä asialta elämässäni. Opiskelen opettajaksi, mutta väsyttää ajatella sitä, että näen hirveästi vaivaa ollakseni oppilaiden ja vanhempien likasanko. Olen lukenut liikaa keskustelupalstoja, ja ne ovat opettaneet minulle että olen huono koiranomistaja (esim. koska en vie sitä päivähoitoon ollessani poissa yli neljä tuntia/joskus luin liian vanhaa koirakirjaa ja käytin vääriä kasvatusmetodeja)
Olen hirvittävän ruma koska muutama kilo ylipainoa, olen huuhaa-idioottihumanisti ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkialta tulee liikaa ärsykkeitä, ja jos laitat kännykän pois niin silti niitä lentää joka puolelta. Koneella on pakko olla tuntikausia työn tai opiskelun merkeissä. Ihmiset kiusaa toisiaan anonyymisti ja kaikilla on paha olla. Olen 22 ja onnellisesti naimisissa. Se tuntuu lapsuudenperheeni lisäksi ainoalta merkitykselliseltä asialta elämässäni. Opiskelen opettajaksi, mutta väsyttää ajatella sitä, että näen hirveästi vaivaa ollakseni oppilaiden ja vanhempien likasanko. Olen lukenut liikaa keskustelupalstoja, ja ne ovat opettaneet minulle että olen huono koiranomistaja (esim. koska en vie sitä päivähoitoon ollessani poissa yli neljä tuntia/joskus luin liian vanhaa koirakirjaa ja käytin vääriä kasvatusmetodeja)
Olen hirvittävän ruma koska muutama kilo ylipainoa, olen huuhaa-idioottihumanisti ja niin edelleen.
Olet opiskelemassa erittäin rankkaan ammattiin,tsemppiä. Nykypäivänä opettajan osa ei ole kadehdittava. Tiedät itsekin ettei ole moniakaan keinoja saada häirikköoppilaita kuriin nykyään. Nämä vanhat "nykyaikanakaikkiparemmin" jäärät eivät esim ota huomioon kouluja/opetusta nykyaikana. Ennen vanhaan oli kuri ja sitä opettajaa toteltiin. Nykyaikana oppilaat voivat olla todella väkivaltaisia, opettajien kiusaaminen on yleistä ja raiskausyrityksetkin tätä päivää. Noh vanha jäärä, olikos koulunkäynti silloin 60-70 luvulla samanlaista,kun villi viidakko ilman mitään rajoja hä? Itse koulussa 80-90 luvuilla ja silloin vielä oli kuri..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on jo jonkun aikaa ollut fiilis, että eletään jossain määrin "lopun aikoja". Että kohta tapahtuu jotain mullistavaa, koska maailma on niin sekaisin ettei asiat voi jatkua tällä tavalla. Jo pelkästään työttömien ja työelämässä pahoinvoivien määrä on niin suuri, että kohta tilanteen on pakko purkautua.
Itsekin oon jo jonkin aikaa elänyt aivan konkreettisesti päivän kerrallaan tyyliin "huh, taas selvittiin yksi päivä hengissä", koska en yhtään tiedä mitä huomenna tapahtuu. Mietin myös paljon kuolemaa, vaikka toisaalta luulen olevani asian suhteen aika sinut. Pidän itseäni onnekkaana kun olen saanut elää näinkin vanhaksi (32 v.) ja oon saanut kokea ja nähdä paljon elämässäni. Jos kuolisinkin huomenna, en tunne että olisin jäänyt paljosta paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun tunteisiisi todella paljon. Olen syntynyt vuonna -96, käynyt läpi masennukset, uupumukset ja stressireaktiot. Minulla voisi olla rahkeita yliopistoon, mutta ahdistaa paljon se, kun se ei enää takaa töitä ja pelottaa ottaa viiden vuoden ajalta lainat niskaan, jos tiedossa onkin työttömyyttä, silppua ja pätkää. Yksinkertaisia töitä ei enää saa ja jos käy pyytämässä paikan päältä töitä, käännytetään pihalle ja käsketään täyttämään netissä pitkä hakemus. Luonto voi huonosti eikä tarpeeksi monia kiinnosta. Opiskelen nyt kyllä mieleistä alaa, mutta siinäkin on epävarmuustekijöitä, jotka mietityttää. Työhakemukset on monisivuisia ja vaaditaan sitä sun tätä, haastattelukierroksia on monta, työelämässä vaatimukset ja hektisyys on kasvanut. Pitäisi valita kiinnostava ala, mutta kuitenkin hyvin työllistävä ja osaamista vastaava ala, täytyisi jaksaa, olla sitä sun tätä. Jos ei jaksa tai kyseenalaistaa asioita, on vaan laiska luuseri. Ei ymmärretä, että nykyaika on erilaista kuin vaikka vanhempien sukupolvien nuoruudessa. Ei ihme, että masennus on kansansairaus.
Usein tekisi mieli vaan muuttaa jonnekin erämökkiin ja olla rauhassa tältä myllyltä.
No sulla on kyllä aikamoinen asennevamma, jos et edes uskalla yrittää (yliopisto-opiskeluihin hakeutuminen) jonkun epämääräisen epäonnistumisahdistuksen vuoksi". Epävarmuus kuuluu elämään, ei mullekaan ollut paikkaa valmiina, kun läksin opintielle. PÄinvastoin, proffat muisti (onneksi) korostaa sitä, että omalla ainevalinnallani joudun itse tekemään itselleni työpaikan. Mikä tekee sinusta niin pehmeän, että et pysty edes yrittämään, mitä haluat?
"Epämääräinen epäonnistusmisahdistus" on vaan valitettavasti ihan realistinen skenaario ja monelle nykyään todellisuutta. Ne alat, jotka voisi kiinnostaa mua, niin niistä vakkaripaikat ovat vuosien aikana vähentyneet ja osa ei saa aktiivisesta hakemisesta huolimatta töitä. Esim. Espoossa jossain vaiheessa joka kolmas korkeakoulutettu oli työtön, en tiedä nykyisiä tilastoja. Lisäksi työpaikoilla on lisääntynyt melu, kiire ja uupumisen riski. Yliopisto-opinnoissakin on korkea riski uupua ja opintotahti on kiristynyt. Musta on ihan fiksua miettiä, että kannattaako sijoittaa pitkiin opintoihin (eli ottaa lainaa viiden vuoden ajaksi) ja millä maksaa lainat korkoineen takaisin. Toki toinen vaihtoehto on tehdä töitä opintojen ohella, mutta sekin on aika rankka yhdistelmä.
Sitä paitsi mulla on jo valmiiksi masennus- ja uupumustaustaa, joten riski uusiutumiseen olisi suuri. En tiedä, uskallanko ottaa senkään takia riskiä, ihan jo oman hyvinvoinnin takia. Sanoin myös, että mulla on jo nyt mieleinen opiskelupaikka eikä yliopisto-opinnot ole minulle mikään "pakko", kunhan vain totesin, että rahkeita voisi niihin olla. Minun elämäni on muutenkin ollut epävarmaa ja raskaiden kokemusten täyttämää jo yli pari vuotta, joten en halua lisätä kuormaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on olleet aina perseestä ja kaikki sekaisin tunnetun historian ajan. Arkeologisista löydöksistä voi päätellä, että asiat olivat samoin jo ennen kirjoitettua historiaa.
Lähde: Historia, arkeologia psykologia, biologia, antropologia ja monet muut tieteen alat.
Ihminen on ollut aina perseestä,totta..mutta millä tavoin? Nykyajan ihminen on vienyt perseellään olon aivan uusiin ulottuvuuksin ja toisin kun historiassa, tätä kohellusta ei taida voida paikata enää..
Sanoisin että vaikka ammoisten aikojen henkilöllä oli vähemmän tietoa ja oli ehkä vähän hörhö, hän oli silti viisaampi. Perus järjen käyttö oli normaalia. Jos ennen vanhaan henkilö olisi kysellyt yhtä tyhmiä kuin nykyään netissä(perus asioita) olisi hänet suljettu yhteisön ulkopuolelle vähän jälkeenjääneenä. Entis aikojen ihminen osasi sopeutua ja omasi taitoja selviytyä. Mitä nykyajan ihminen,varsinkin nuori osaa kun pitäisi toimia tai selviytyä.
Ainoa tapa palautua perustilaan olisi plug off, koko maailmalle(ainoastaan ehkä yritykset ja koulut säilyttäisivät yhteydet) mutta minäkin inhoaisin sitä,ei yhteyttä heh.
Suoraan sanoen vi tuttaa some ja se, että monen mielissä se mielletään statussymboliksi mitä enemmän seuraajia sulla on. Kuitenkin somemaailmassa voit kusettaa ja ostaa niitä seuraajia. Monet feikkaa kuviaan edelleen vaikka pikku hiljaa ollaan taas liputtamassa luonnollisuuden puolesta. En vaan käsitä!
Joka tuutista toitotetaan sitä, että voit saavuttaa kaiken mitä vain haluat jos vain teet töitä sen eteen.
Entäpä jos tiedostat ettei näin ole? Entäpä jos et ole tarpeeksi vahva kestämään koko ajan muuttuvaa maailmaa?
Nykyaika on niin kilpailuhenkistä joka asiassa ja paineet onnistua elämässä kasvaa liian suuriksi pään sisällä, että joskus tuntuu että pehmeät seinät kutsuu jos tahti ei hidastu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun tunteisiisi todella paljon. Olen syntynyt vuonna -96, käynyt läpi masennukset, uupumukset ja stressireaktiot. Minulla voisi olla rahkeita yliopistoon, mutta ahdistaa paljon se, kun se ei enää takaa töitä ja pelottaa ottaa viiden vuoden ajalta lainat niskaan, jos tiedossa onkin työttömyyttä, silppua ja pätkää. Yksinkertaisia töitä ei enää saa ja jos käy pyytämässä paikan päältä töitä, käännytetään pihalle ja käsketään täyttämään netissä pitkä hakemus. Luonto voi huonosti eikä tarpeeksi monia kiinnosta. Opiskelen nyt kyllä mieleistä alaa, mutta siinäkin on epävarmuustekijöitä, jotka mietityttää. Työhakemukset on monisivuisia ja vaaditaan sitä sun tätä, haastattelukierroksia on monta, työelämässä vaatimukset ja hektisyys on kasvanut. Pitäisi valita kiinnostava ala, mutta kuitenkin hyvin työllistävä ja osaamista vastaava ala, täytyisi jaksaa, olla sitä sun tätä. Jos ei jaksa tai kyseenalaistaa asioita, on vaan laiska luuseri. Ei ymmärretä, että nykyaika on erilaista kuin vaikka vanhempien sukupolvien nuoruudessa. Ei ihme, että masennus on kansansairaus.
Usein tekisi mieli vaan muuttaa jonnekin erämökkiin ja olla rauhassa tältä myllyltä.
No sulla on kyllä aikamoinen asennevamma, jos et edes uskalla yrittää (yliopisto-opiskeluihin hakeutuminen) jonkun epämääräisen epäonnistumisahdistuksen vuoksi". Epävarmuus kuuluu elämään, ei mullekaan ollut paikkaa valmiina, kun läksin opintielle. PÄinvastoin, proffat muisti (onneksi) korostaa sitä, että omalla ainevalinnallani joudun itse tekemään itselleni työpaikan. Mikä tekee sinusta niin pehmeän, että et pysty edes yrittämään, mitä haluat?
Epävarmuus kuuluu elämään, mutta paljonko sitä on, vaihtelee aikakausittain. Itse olen viisikymppinen ja seuratessani nuoria huomaan että kyllä se todellinen pullamössösukupolvi olemme oikeasti me ja meidän vanhempamme. Ei siitä niin kauan ole kun kaikille oli töitä. Vnhemmillemme työpaikat olivat yleensä elinikäisiä. Yt-neuvottelut olivat hirveä trauma,kun ne kohtasivat kerran elämässä. Nykyään joillain aloilla niitä on lähes vuosittain, eikä niiden traumaattisuus ole siitä mihinkään vähentynyt. Mutta pakko on sietää, koska toisin kuin ennen, et voi välttämättä noin vain etsiä uutta työtä jossa olisi jotenkin paremmin. Koulutusta kannattaa todella miettiä, koska liian spesifi koulutusala pistää muut ovet edestäsi kiinni. Näin ei ollut ennen, vaan aina pääsi kuitenkin johonkin jos omalta alalta ei töitä löytynyt. Vuosienkaan opiskelut, lainanotto ym. ei ollut millään tavalla samanlainen riski kuin nykyään. Nykyään niitä riskejä kannattaa todella harkita eikä se ole mitään negatiivista pehmeyttä kuten esität, vaan järkeä.
Täällä 25v joka kaipaa kovasti lapsuuttaan. Ei maailma ollut silloin näin hullu mitä nyt.. Siksi en myöskään halua lapsia tänne kärsimään.
Lopeta dokaaminen. Kyllä se siitä sitten helpottaa.
Elämän laatu ja positiivisuus lisääntyy suuresti kun lopettaa vauva.fi keskustelupalstalla pyörimisen.
Alue: Aihe vapaa
Tietyllä tavalla kyllä on maailman tilanne ollut parempi, mutta ihmisillä ei ole koskaan mennyt näin hyvin. Mutta kyllähän maailman tila on huomattavasti parempi nyt kuin viimeisiin vuosi kymmeniin. Esko Valtaojan juttuja kannattaa lukea. Henkilö joka kertoo asias realistisesti.