Lue keskustelun säännöt.
Työllistymisen vaikeus aineenopettajana
17.02.2020 |
Olen pätevä mafy-opettaja ja tilanne alkaa näyttää toivottomalta. Onko ajatuksia miten voisin parantaa työllistymistodennäköisyyksiäni? Itse oon miettinyt seuraavia vaihtoehtoja: kemian opiskelu ja siitä pätevyys (tähän menee kuitenkin lähemmäs 2v), kasvatustieteestä lisäopintoja, jostain muusta aiheesta perusopintoja ja mahdollisesti aineopintoja, tieteellinen jatkotutkinto (käytännössä varmaan lisuri).
Miten näitä duuneja voi oikein saada? Osaamista kyllä löytyisi.
Kommentit (49)
Muistan itse, miten paljon merkitsi, kun huomasi opettajan olevan aidosti kiinnostunut opettamastaan aineesta.
Tietenkin vaikutti erityisesti silloin, jos kyseinen aine oli itsellenikin tärkeä (kuten kielet). Mutta kyllä se aineenopetuksessa vaikuttaa todella paljon, että opettaja on asiantuntija. Se asenne on osa opetusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Mä oon kuullut, että vain miehet saa virkoja suoraan valmistuttuaan. Naiset ehkä hyvällä tuurilla 20 vuoden pätkätyöputken päätteeksi. Auttaisko jos ap hankkis peniksen?
Lue kemia; ilman sinua ei voi valita virkoihin. Idässä ja pohjoisessa oleviin opettajan paikkoihin ei yleensä hae kukaan pätevä. Hakeudu sinne. Jos olet niin avuton, ettet löydä näitä paikkoja itse, et tule mitenkään selviämään yläkouluikäisten oppilaiden kanssa.
Yläkoululaisten kanssa selviää kun on sanavalmis, osaa asiansa ja on aidosti kiinnostunut ja innostunut siitä mitä opettaa. Ilman näitä kohtia voi opettamisesta tulla kamala kivireki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Mä oon kuullut, että vain miehet saa virkoja suoraan valmistuttuaan. Naiset ehkä hyvällä tuurilla 20 vuoden pätkätyöputken päätteeksi. Auttaisko jos ap hankkis peniksen?
Aikoinaan oli mainoskampanja "Munalla töihin", mutta en tajunnut sen tarkoittavan tätä.
Kemia (varsinkin pienillä paikkakunnilla pätevyysvaatimus MA, FY, KE).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Kuulostat hieman katkeralta. Ei sosiaalinen aktiivisuus poissulje tiedollista ja taidollista osaamista.
En luokanopettajana tiedä kovinkaan paljon aineenopettajien hakuasioista, mutta luokanopettajapuolella ainakin hakukuulutusten perusteella kaivataan alkuopetuksen, musiikin, käsityön kovien materiaalien ja tvt:n osaajia. Jos noista löytyy luokanopettajuuden lisäksiä koulutusta/pätevyyksiä, niin hakutilanteessa voi ollakin vastavalmistuneena vahvoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Mä oon kuullut, että vain miehet saa virkoja suoraan valmistuttuaan. Naiset ehkä hyvällä tuurilla 20 vuoden pätkätyöputken päätteeksi. Auttaisko jos ap hankkis peniksen?
Vuosikurssiltani tiedän neljän naisen saaneen viran suoraan valmistuttuaan. Kaikkia en tietenkään tunne, joten voi olla enemmänkin. Kaikki tuntemani ovat saaneet töitä. Kukaan miehistä ei ole tainnut vielä valmistuakkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa Itä-Suomeen! Joudumme mieheni työn takia muuttamaan melko usein, joten olen useita kertoja joutunut työnhakuun. Ihmeellisen usein olen ollut ainoa pätevä hakija, eivätkä hakijamäärätkään ole olleet suuria. Nykyistä työtäni haki lisäkseni 3 epäpätevää.
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/?searchPhrase=Matematiikan&profession…
https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/?searchPhrase=Fysiikan&professions=23…
Siitä eikun hakemaan. Yleensä paikat menee hakuun maalis-toukokuussa ja tähän aikaan ei ole juuri hakuja auki, mutta onhan tuossa muutama näin "kesken kautta"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella kiinnostaisi tietää, että missä päin Suomea meillä aineenopettajilla on hyvä työtilanne. Onko teillä oikeasti varmaa tietoa aiheesta vai vaan arvelua? Itse asun täällä Varsinais-Suomessa ja täällä on aineenopettajista jäätävää ylitarjontaa. Pelkkää silppua ja pätkää on työrintamalla tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Niinpä. Olen kolmikymmenvuotisen opetusurani aikana kuullut monen peruskoulun kieltenopettajan suusta uhmakkaan väitteen, että ei opettajan tarvitse tietää kaikkea eikä opettaja ole sanakirja. Se, miten huonolla kielitaidolla ollaan lehtoreina, jaksaa kuitenkin hämmästyttää. Digirieha antaa vain vauhtia ajatukselle siitä, että open ei itse tarvitse osata. Eikä oikeastaan oppilaidenkaan.
Mitä nyt oikein selität? Fakta vaan nyt on että KUKAAN kielten opettaja ei voi täydellisesti hallita vierasta kieltä. Eipä äikän opettajatkaan tiedä kaikkia suomen murteiden ilmaisuja. Englannista varsinkaan sanat eivät koskaan lopu kesken, ja se pätee natiiveihinkin. Eri asia toki on mikä asenne opettajalla on. Tiedän etten voi koskaan hallita opetettavaa kieltäni täydellisesti (ja mitä se edes tarkoittaisi) mutta minä itsepäisesti kyllä pyrin tuota tavoitetta kohti. Joka päivä oppii itsekin uutta kun pitää silmät ja korvat auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Niinpä. Olen kolmikymmenvuotisen opetusurani aikana kuullut monen peruskoulun kieltenopettajan suusta uhmakkaan väitteen, että ei opettajan tarvitse tietää kaikkea eikä opettaja ole sanakirja. Se, miten huonolla kielitaidolla ollaan lehtoreina, jaksaa kuitenkin hämmästyttää. Digirieha antaa vain vauhtia ajatukselle siitä, että open ei itse tarvitse osata. Eikä oikeastaan oppilaidenkaan.
Mua ei niinkään huolestuttais peruskoulun opettajien eli oman alansa maistereiden tiedollinen osaaminen, vaan aineenopettajien keskuudessa yleinen "olen täällä opettamassa, en kasvattamassa" -asenne. Monen pedagogiset-, sosiaaliset- ja ryhmänhallintataidot ovat puutteelliset. Peruskoulun tehtävä on opetuksen lisäksi tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.
Ehdotankin ap:lle lisäpätevyydeksi kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opintoja. Niitä voi kätevästi suorittaa avoimissa yliopistoissa. Voit sitten päteä haastatteluissa humaanimmalla ja kokonaisvaltaisemmalla ymmärryksellä oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Niinpä. Olen kolmikymmenvuotisen opetusurani aikana kuullut monen peruskoulun kieltenopettajan suusta uhmakkaan väitteen, että ei opettajan tarvitse tietää kaikkea eikä opettaja ole sanakirja. Se, miten huonolla kielitaidolla ollaan lehtoreina, jaksaa kuitenkin hämmästyttää. Digirieha antaa vain vauhtia ajatukselle siitä, että open ei itse tarvitse osata. Eikä oikeastaan oppilaidenkaan.
Mua ei niinkään huolestuttais peruskoulun opettajien eli oman alansa maistereiden tiedollinen osaaminen, vaan aineenopettajien keskuudessa yleinen "olen täällä opettamassa, en kasvattamassa" -asenne. Monen pedagogiset-, sosiaaliset- ja ryhmänhallintataidot ovat puutteelliset. Peruskoulun tehtävä on opetuksen lisäksi tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.
Ehdotankin ap:lle lisäpätevyydeksi kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opintoja. Niitä voi kätevästi suorittaa avoimissa yliopistoissa. Voit sitten päteä haastatteluissa humaanimmalla ja kokonaisvaltaisemmalla ymmärryksellä oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä.
Ap tässä. Saako kasvatustiedettä opiskelemalla kuvailemiasi taitoja? Vaikea kuvitella, että kursseja käymällä oppisi ryhmänhallintataitoja käytännön tilanteita varten, mutta tämä on ihan mutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Niinpä. Olen kolmikymmenvuotisen opetusurani aikana kuullut monen peruskoulun kieltenopettajan suusta uhmakkaan väitteen, että ei opettajan tarvitse tietää kaikkea eikä opettaja ole sanakirja. Se, miten huonolla kielitaidolla ollaan lehtoreina, jaksaa kuitenkin hämmästyttää. Digirieha antaa vain vauhtia ajatukselle siitä, että open ei itse tarvitse osata. Eikä oikeastaan oppilaidenkaan.
Mitä nyt oikein selität? Fakta vaan nyt on että KUKAAN kielten opettaja ei voi täydellisesti hallita vierasta kieltä. Eipä äikän opettajatkaan tiedä kaikkia suomen murteiden ilmaisuja. Englannista varsinkaan sanat eivät koskaan lopu kesken, ja se pätee natiiveihinkin. Eri asia toki on mikä asenne opettajalla on. Tiedän etten voi koskaan hallita opetettavaa kieltäni täydellisesti (ja mitä se edes tarkoittaisi) mutta minä itsepäisesti kyllä pyrin tuota tavoitetta kohti. Joka päivä oppii itsekin uutta kun pitää silmät ja korvat auki.
Mainitsinko jotakin täydellisestä kielenhallinnasta tai edes taitotasoasteikon ylimmän pään osaamisesta? En maininnut, mutta sinä rakensit olkiukon ja pahoitit sen vuoksi mielesi oikein kunnolla. En ihmettele yhtään, että pahoitit. Aihetta nimittäin on.
Kieliä opetetaan peruskoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa usein hämmästyttävän heikolla kielitaidolla tasoon ja tarpeeseen nähden. Olen kantapään kautta oppinut pysymään kuuntelijana silloin, kun kieltenopettajat keskustelevat oppiaineestaan oppimateriaalinsa ulkopuolelta, ja pysymään poissa paikalta, kun he alkavat keskustella sillä. Myötähäpeällä on rajansa, eikä Finglishiä jaksa määräänsä enempää kuunnella ns. ammattilaisten suusta.
Jokainen silmänsä ja korvansa auki pitävä ihminen voi oppia jatkuvasti uutta, mutta tämä ei selitä sitä, miksi maistereiksi asti lukeneilla opettajilla voi olla niin matala lähtötaso kuin useimmilla on. Millä kriteereillä opiskelijat valitaan ja mihin siellä aine- ja syventävissä opinnoissa oikein tuhlataan aikaa, kun oman aineen hallinta jää niin vähäiseksi?
Opettajien työllisyystilanne on heikentynyt, tuntiopettajiksikin on kymmeniä hakijoita. Matikanopettajien työllisyystilanne oli pitkään hyvä, mutta ei ole enää. Lukioissa ma-fy-ke-opettajilla on usein runsaasti ylitunteja ja sitä aletaan rajoittaa ainakin Helsingissä. Ehkä tuntiopettajuuksia on tulossa hakuun ja saat jalan oven väliin. Abittijärjestelmä ja sähköiset ylppärit pitää klaarata.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää minuakin. Opettajien keskuudessa kytee massapako. Pääsykoejärjestelmän romuttaminen on lisännyt matikan opiskelua lukiossa, mutta kouluviihtyvyys erityisesti opettajilla sukeltaa. On raskasta opettaa oppilaita, joiden on pakko ottaa laaja matikka.
Kuinka paljon olet hakenut töitä ja minkälaisia?
Mikä ihmeen opettajien massapako?
Opettajien työllistyminen on yhä vaikeampaa ja erityisesti vakivirka, koska syntyvyys on ollut rajua 2000-luvulla, kun synnytysikäisiä.naisia on yhä vähemmän ja ikärakenne on rajusti muuttunut 2000-luvulla.
Meilläpäin vielä 5v sitten suunniteltiin yli 700 oppilaan uutta koulua ja nyt näyttää sen kutistuvan reiluun 400 oppilaan kouluun.
Asuinkunnassani jäi viime syksynä opettaja vakivirasta eläkkeelle ja palkattiin uusi tuntiopettaja ja päteviä ja alalle sopivia hakijoita oli kymmeniä ja vain yksi voitiin palkata. Ja tämä maalla, tuppukylässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Niinpä. Olen kolmikymmenvuotisen opetusurani aikana kuullut monen peruskoulun kieltenopettajan suusta uhmakkaan väitteen, että ei opettajan tarvitse tietää kaikkea eikä opettaja ole sanakirja. Se, miten huonolla kielitaidolla ollaan lehtoreina, jaksaa kuitenkin hämmästyttää. Digirieha antaa vain vauhtia ajatukselle siitä, että open ei itse tarvitse osata. Eikä oikeastaan oppilaidenkaan.
Mua ei niinkään huolestuttais peruskoulun opettajien eli oman alansa maistereiden tiedollinen osaaminen, vaan aineenopettajien keskuudessa yleinen "olen täällä opettamassa, en kasvattamassa" -asenne. Monen pedagogiset-, sosiaaliset- ja ryhmänhallintataidot ovat puutteelliset. Peruskoulun tehtävä on opetuksen lisäksi tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.
Ehdotankin ap:lle lisäpätevyydeksi kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opintoja. Niitä voi kätevästi suorittaa avoimissa yliopistoissa. Voit sitten päteä haastatteluissa humaanimmalla ja kokonaisvaltaisemmalla ymmärryksellä oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä.
Ap tässä. Saako kasvatustiedettä opiskelemalla kuvailemiasi taitoja? Vaikea kuvitella, että kursseja käymällä oppisi ryhmänhallintataitoja käytännön tilanteita varten, mutta tämä on ihan mutua.
Yleensä toiminta käytännön tilanteissa perustuu ammattilaisella ns. valistuneeseen intuitioon. Tämä on sekoitus tutkimustietoon perustuvaa tietoa, teorioita ja omia työkokemukseen perustuvia havaintoja.
Se on osa sun professiota, että osaat muodostaa tutkimustiedosta käytännön tilanteisiin ja itsellesi sopivaa käyttöteoriaa.
Hämmästyttävä aloitus, sillä matematiikanopettajista on pulaa.
Jos tarvitset lisäbuustia työllistymiseesi, katso yleisesti matematiikan aineenopettajien aineyhdistelmiä. Mikä sopii hyvin matematiikan pariksi?
Veikkaisin, että juuri fysiikka ja kemia ovat luontevia kakkosaineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.
Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.
No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.
Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.
Niinpä. Olen kolmikymmenvuotisen opetusurani aikana kuullut monen peruskoulun kieltenopettajan suusta uhmakkaan väitteen, että ei opettajan tarvitse tietää kaikkea eikä opettaja ole sanakirja. Se, miten huonolla kielitaidolla ollaan lehtoreina, jaksaa kuitenkin hämmästyttää. Digirieha antaa vain vauhtia ajatukselle siitä, että open ei itse tarvitse osata. Eikä oikeastaan oppilaidenkaan.
Mua ei niinkään huolestuttais peruskoulun opettajien eli oman alansa maistereiden tiedollinen osaaminen, vaan aineenopettajien keskuudessa yleinen "olen täällä opettamassa, en kasvattamassa" -asenne. Monen pedagogiset-, sosiaaliset- ja ryhmänhallintataidot ovat puutteelliset. Peruskoulun tehtävä on opetuksen lisäksi tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.
Ehdotankin ap:lle lisäpätevyydeksi kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opintoja. Niitä voi kätevästi suorittaa avoimissa yliopistoissa. Voit sitten päteä haastatteluissa humaanimmalla ja kokonaisvaltaisemmalla ymmärryksellä oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä.
Ap tässä. Saako kasvatustiedettä opiskelemalla kuvailemiasi taitoja? Vaikea kuvitella, että kursseja käymällä oppisi ryhmänhallintataitoja käytännön tilanteita varten, mutta tämä on ihan mutua.
Yleensä toiminta käytännön tilanteissa perustuu ammattilaisella ns. valistuneeseen intuitioon. Tämä on sekoitus tutkimustietoon perustuvaa tietoa, teorioita ja omia työkokemukseen perustuvia havaintoja.
Se on osa sun professiota, että osaat muodostaa tutkimustiedosta käytännön tilanteisiin ja itsellesi sopivaa käyttöteoriaa.
Ja sen verran jatkan vielä aiheesta, että myös erityispedagogiikan perusopinnot voisivat olla sulle hyvä lisä. Opetusryhmät ovat nykyään todella homogeenisiä ja erityisen tuen oppilaat räpiköivät yleisopetuksen ryhmissä. Tämä vaatii aika paljon tietoa ja ymmärrystä myös aineenopettajilta. Erityispedagogiikan perusopinnot antavatkin eväitä erilaisten oppijoiden kohtaamiseen ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin.
Niinpä. Olen kolmikymmenvuotisen opetusurani aikana kuullut monen peruskoulun kieltenopettajan suusta uhmakkaan väitteen, että ei opettajan tarvitse tietää kaikkea eikä opettaja ole sanakirja. Se, miten huonolla kielitaidolla ollaan lehtoreina, jaksaa kuitenkin hämmästyttää. Digirieha antaa vain vauhtia ajatukselle siitä, että open ei itse tarvitse osata. Eikä oikeastaan oppilaidenkaan.