Työllistymisen vaikeus aineenopettajana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskele luokanopettajaksi (60 op monialaiset). Tee niitä töitä samalla, kun etsit "omia töitä". Ennen valmistumistani olin stressannut tulevasta työttömyydestä, pätkistä ja työpaikoista taistelemisesta.

Totuus kuitenkin on se, että vuosikurssiltani kaikki tuntemani ovat saaneet töitä, osa jopa viran suoraan. Koulussa, jossa opetan on noin puolet muodollisesti epäpäteviä ja sijaisia on mahdotonta saada. Se siitä opettajien ylitarjonnasta ja kauhesta työttömyydestä.

No nämä viran suoraan valmistuessaan saavat ovat näitä verkostoitujia ja kontaktoitujia, jokapaikanhöyliä ja jeesmiehiä ja -naisia. Toki sellainen varmasti ihan hyvin opettaa, varsinkin kun yläkoulussa oman alan substanssi ei ole erityisen ratkaisevaa ja lukiossakin voi opettaa joskus aika heppoisin eväin. Tärkeämpää on, että osaa keksiä kivoja videointi- ja  muita juttuja, joissa voi käyttää kätevästi tablettia ja uusia sovelluksia.

Surkeampi tilanne on niillä, jotka eivät ole sukkuloineet suuna päänä kaikissa alan ympyröissä häsläämässä ja nauramassa. Eivät ole välttämättä introverttejä, mutta asiakeskeisiä ja ovat keskittyneet sisältötietoon. Nyt ei ole kontakteja eikä laitteenräpläystaitoja. On vain tietoa.

Niinpä. Olen kolmikymmenvuotisen opetusurani aikana kuullut monen peruskoulun kieltenopettajan suusta uhmakkaan väitteen, että ei opettajan tarvitse tietää kaikkea eikä opettaja ole sanakirja. Se, miten huonolla kielitaidolla ollaan lehtoreina, jaksaa kuitenkin hämmästyttää. Digirieha antaa vain vauhtia ajatukselle siitä, että open ei itse tarvitse osata. Eikä oikeastaan oppilaidenkaan.

Mua ei niinkään huolestuttais peruskoulun opettajien eli oman alansa maistereiden tiedollinen osaaminen, vaan aineenopettajien keskuudessa yleinen "olen täällä opettamassa, en kasvattamassa" -asenne. Monen pedagogiset-, sosiaaliset- ja ryhmänhallintataidot ovat puutteelliset. Peruskoulun tehtävä on opetuksen lisäksi tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

Ehdotankin ap:lle lisäpätevyydeksi kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opintoja. Niitä voi kätevästi suorittaa avoimissa yliopistoissa. Voit sitten päteä haastatteluissa humaanimmalla ja kokonaisvaltaisemmalla ymmärryksellä oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä.

Ap tässä. Saako kasvatustiedettä opiskelemalla kuvailemiasi taitoja? Vaikea kuvitella, että kursseja käymällä oppisi ryhmänhallintataitoja käytännön tilanteita varten, mutta tämä on ihan mutua.

Yleensä toiminta käytännön tilanteissa perustuu ammattilaisella ns. valistuneeseen intuitioon. Tämä on sekoitus tutkimustietoon perustuvaa tietoa, teorioita ja omia työkokemukseen perustuvia havaintoja.

Se on osa sun professiota, että osaat muodostaa tutkimustiedosta käytännön tilanteisiin ja itsellesi sopivaa käyttöteoriaa.

Ja sen verran jatkan vielä aiheesta, että myös erityispedagogiikan perusopinnot voisivat olla sulle hyvä lisä. Opetusryhmät ovat nykyään todella homogeenisiä ja erityisen tuen oppilaat räpiköivät yleisopetuksen ryhmissä. Tämä vaatii aika paljon tietoa ja ymmärrystä myös aineenopettajilta. Erityispedagogiikan perusopinnot antavatkin eväitä erilaisten oppijoiden kohtaamiseen ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin.

Tarkoitin siis tietenkin kirjoittaa, että ryhmät ovat heterogeenisiä. Heikot on entistä heikompia, lahjakkaat ovat alakoulun eriyttämisen seurauksena voineet jo käydä yläkoulun asiat.

Vierailija kirjoitti:

Todella kiinnostaisi tietää, että missä päin Suomea meillä aineenopettajilla on hyvä työtilanne. Onko teillä oikeasti varmaa tietoa aiheesta vai vaan arvelua? Itse asun täällä Varsinais-Suomessa ja täällä on aineenopettajista jäätävää ylitarjontaa. Pelkkää silppua ja pätkää on työrintamalla tarjolla.

Kaikista muista paitsi pätevistä ja yläkouluikäisten kanssa selviävistä ma/fy/ke opettajista on valtava ylitarjonta. Jos matemaatikko on ollut liian reppana selviämään normaali työelämästä on kouluun siirtyminen valtava virhe! Oppilaat repivät nysveröt opet henkisesti kappaleiksi nopeasti.

Suuri osa vapaana olevista ma/fy/ke opettajista ei valitettavasti selviä opetustyöstä. Reippaista, sanavalmiista, opetettavista aineista aidosti pitävistä ma/fy/ke opettajista on pulaa. Kaikkia muita virkoja hakee kymmeniä halukkaita ja osaavia ja päteviä on aina useita.

Meidän kylässä on ollut jo pitkään pari opettajan paikkaa auki. Pohjoisemmassa suomessa.

"Onko ajatuksia miten voisin parantaa työllistymistodennäköisyyksiäni?"

Skutsiin. Siis oikeasti. Minulla on useita aineenopettajia kavereissa ja yksikään ei aloittanut meidän kotikaupungissa uraansa. Moni aloitti naapurikunnissa, pari oli huomattavasti kauempana, vanhempiensa kotiseudulla tai muuten vaan maalla, vuoden tai pari määräaikaisena. Kaupungeissa on niin paljon hakijoita että erottuu paremmin jos vaikka ensin hakee työkokemusta muualta. Nyt on jo kahdella kaverilla virka kaupungin kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

"Onko ajatuksia miten voisin parantaa työllistymistodennäköisyyksiäni?"

Skutsiin. Siis oikeasti. Minulla on useita aineenopettajia kavereissa ja yksikään ei aloittanut meidän kotikaupungissa uraansa. Moni aloitti naapurikunnissa, pari oli huomattavasti kauempana, vanhempiensa kotiseudulla tai muuten vaan maalla, vuoden tai pari määräaikaisena. Kaupungeissa on niin paljon hakijoita että erottuu paremmin jos vaikka ensin hakee työkokemusta muualta. Nyt on jo kahdella kaverilla virka kaupungin kouluissa.

Niin eli landekouluihinkin saatiin pätevät opettajat. Kaverisi eivät olleet varmaan ainoita hakijoita

Hae mahdollisimman montaa paikkaa, myös lyhytaikaisia sijasuuksia. Mitä enemmän työkokemusta pätevyyttäsi vastaavista töistä sinulla on sitä helpommin saat seuraavan työpaikan. Jostain sijasuudesta saattaa sitä paitsi kehkeytyä pidempiaikainen työpaikka. Itse aloitin nykyisessä työpaikassani sijaisena ja kun sieltä irtisanoutui opettaja minut valittiin hänen tilalleen. Olen itse siis kieltenopettaja. En usko, että esim. kasvatustieteen lisäopinnoilla työnsaanti sen helpompaa on, aineenopen pätevyyteenhän jo kuuluu sinällään sen verran paljon kasvatustiedettä. Itselläni on erityispedagogiikan perusopinnot ja en ole kokenut, että niiden avulla olen mitään työpaikkaa saanut. Tuntuu, että suuri merkitys on sillä, mitä pystyt haastattelutilanteessa kertomaan ja osoittamaan, siis miten toteutat työtäsi käytännössä (haastavien oppilaiden kohtaaminen, pedagogiset ideat opetukseen, opetussuunnitelman toteuttaminen, digitaidot jne.). 

En lähtisi enää opettamaan kenenkään kakaroita. Hyvällä tuurilla valutaan perinteisestä sivistysvaltiosta takaisin mestari-kisälli-systeemiin, jossa vain harvat, oikeasti täyspäiset nuoret pääsevät alaa osaavan oppiin ja oppivat sitä kautta osaamisensa. Kaikki muut urpot voivat minun puolestani pudota planeetalta.

Vierailija kirjoitti:

Mistä päin olet ap. hakenut töitä? Rovaniemellä oli useampikin matematiikan opettajan paikka auki eikä hakijoita ollut ainuttakaan. Monessa yläkoulussa matematiikkaa opetetaan luokanopettajavoimin. Rovaniemi toisaalta on periferiassa eikä muutenkaan kovinkaan puoleensavetävä paikka.

Pahoitin mieleni. Pyydä anteeksi rovaniemeläisiltä

Vierailija kirjoitti:

Kemia (varsinkin pienillä paikkakunnilla pätevyysvaatimus MA, FY, KE).

Kemia. Monessa isossakin kaupungissa peruskouluun pitää olla MA, FY, KE.