Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ikinä tullut työnantajan puolelta muuta kuin ns. ilmaisen viinan bileitä joskus kauan sitten. Tässä vinkki sinulle joka suunnittelet työpaikan virkistäytymispäivää: palkkaa päiväksi työpaikalle muutama hieroja. Järjestä sopivat rauhalliset tilat. Hommaa jotain huoneenlämmössä säilyvää pientä syötävää sille päivälle, suolaista ja makeaa. Jotain juomista, esim. vissyä jääkaappiin. Tee etukäteen kysely, laita hieronta-ajat jokaiselle, joka haluaa. Jokainen voi tulla ajallaan, käydä hieronnassa, syödä ja myös jutella muiden paikalla olijoiden kanssa. Esim. pää/hartiahieronta 30min. Olisi varmaan monelle mukavampi päivä kuin jotkin puoliväkisin väännetyt ryhmäytymisleikit.

Meillä oli eräässä valtion virastossa hieroja. Ei ihan ilmainen mutta työnantaja maksoi ison osan siitä. Hänellä oli oma työhuone ja sai varata aikoja työajalla.

Meillä oli ulkomaisessa firmassa ihan ilmainen, ma-to toimistolla. 1x20 min viikossa sai käydä. Uskomattoman hyvä etu, siitä pisteet tuolle työnantajalle.

Tuo on todellista työhyvinvointiin tukemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Etsi itsellesi pari vastakkaisesta sukupuolesta

2. Riisukaa toistenne kengät ja sukat ja antakaa toisillenne jalkahierontaa

3. Kertokaa toisillenne, millaisia tunteita hieronta herättää

4. Lopuksi voitte halutessanne käydä pesemässä kädet ennen lounaalle siirtymistä

Eikö näiden pitänyt olla oikeasta elämästä eikä tällaisia keksittyjä kauhuversioita?

Usko vaan. Juuri tuollaisia HR keksii. Ole onnellinen, jos omalla työpaikallasi on eri meininki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virkistyspäivien järjestäminen on erittäin vaikea taiteenlaji. Pienessä ja hyvin toisensa tuntevassa porukassa saattaa onnistua. Etenkin jos kukaan ei ole millään tavoin vammainen tai fyysisesti rajoittunut. Kiva tekeminen kääntyy äkkiä joillekin nöyryyttäväksi, jos ei pystykään tekemään haastetta, tai tulee esim painoraja vastaan.

Eksällä oli pari varvasta amputoitu, eikä halunnut tuoda asiaa esiin ja joutua tuijotettavaksi. Hän aina hämmästeli miten usein heillä oli esim virkistyspäivissä juttuja joissa olisi pitänyt olla paljain jaloin tai sukkasillaan. Kerran oli joku puuhahenkilö halunnut ottaa firman someen hauskan kuvan, jossa ihmiset seisoo paljain jaloin ympyrässä ja otetaan ylhäällä kuva kaikkien varpaista. Eksä oli kieltäytynyt ja sitä oli sitten kiukuspäissään kaikkien kuullen tivattu, että miksi et suostu ja syytelty ankeuttajaksi. Piti valita oletko ankeuttaja vai kerrotko kaikille vammastasi, ja tällaista tilannetta ei pitäisi ikinä tulla.

Tuli tästä varvaskeissistä mieleen miksi niin monessa tyky-päivässä on osana ohjelmaa saunominen? En halua nakuilla työkavereiden kanssa, ja näin naisena on ärsyttävää joko a) raahata kaikki kosmetiikka mukaan ja laittautua saunomisen jälkeen tai b) viettää aikaa työkavereiden kanssa meikittä naama punaisena ja tukka puolimärkänä.

En ole koskaan mennyt saunomaan tyky-päivän aikana. Syynä sama kuin edellisellä kirjoittajalla: en nakuile työkaverien kanssa. Olen nainen, enkä halua vaivautua raahaamaan meikkilaukkua, hiustenkuivaajaa ja muuta sellaista, jotta voisin laittautua saunomisen jälkeen. Moni muukaan työkaveri ei mene saunaan. Hyvin ollaan pärjätty sekin aika kaljaa tai limsaa siemaillen. :)

Olin juuri aloittanut uudessa työpaikassa ja tarkoituksena oli viettää iltaa idyllisellä paikalla herkutellen ja hauskaa pitäen. Työnjako illanviettoon oli tehty aiemmin ennen kuin minä olin paikalla. Muut tekivät ruokaa, järjestelivät juhlapaikkaa, lämmittivät saunaa porukalla jne. Minulle ja toiselle uudelle työntekijälle oli määrätty tehtäväksi kattaus ja astioiden siivous ruokailun jälkeen. Kyllä oli nöyryyttävä kokemus toimia ventovieraiden tarjoilijana eikä kehenkään päässyt edes tutustumaan, kun kaikki porukat klikkiytyivät yhteen ja minä raahasin astioita. En osallistunut tässä työpaikassa mihinkään illanviettoon tämän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Nainen-64 kirjoitti:

Suomeen rantautui aikoinaan X-hotelliketju, jonka piti välittömästi nostaa tulostaan 10:llä miljoonalla eka vuosi. Työntekijöitä oli motivoimassa eräs siihen aikaan julkkis (sanooko Trainer's House mitään?), joka puhui kaksi tuntia ei yhtään mistään ja painotti sanojaan hyppimällä pöydillä kuin joku sekopää. Ai että oli naurussa pitämistä! Sitten käveltiin tulisilla hiilillä. Ihan jekkuhomma sekin. Ainut hyvä illassa oli, että ruoka ja juomaa riitti. Saikohan firma tämän verovähennyksiin? Kestin kaksi vuotta riistofirmassa, jossa joka tilissä kusetettiin työtuntien palkanmaksussa..

Voi apua, otan osaa! Olen itse joutunut työni puolesta myös tämän tyypin "hampaisiin". Kuunneltiin jotain jumalattoman pitkää saarnaa, sanotaan nyt vaikka aiheesta hyvä asiakaspalvelu. Ei päätä eikä häntää! Tyyliin

"Suolla kasvaa lakkoja. Lakkoja on kumikenkien alla. Sammakko kurnuttaa. Me kurnutamme. Haluamme lakkoja, mutta kurnutamme. Kurnutuksen pitää loppua! On oltava kumikenkä! Vaimon nousevat rinnat makuukammarissa! Pyörässäkin on rattaita, mutta eihän siitä tule mitään, jos ollaan siellä suolla. Missä se vaimo on? Ne kumpparit? Ihminen on niin pieni kuin uskoo itse olevansa".

Siis ne jutut on kaikki oikeasti tasoa "anteeks mitä?" ja tämä tyyppi on joku suuri puheammattilainen :D

Täällä vielä yksi, joka on joutunut samaisen tyypin "koulutukseen" tyky-päivänä. Hah hah, emme työkaverien kanssa tienneet, pitäisikö itkeä vai nauraa, joten nauroimme hänen "luennolleen", joka käsitteli mukamas hyvää asiakaspalvelua meidän alallamme.  Täytyy sanoa, ettei jutuissa ollut juuri mitään uutta, kaikki oli tuttua ennestään. Okei, on hyvä kerrata asioita, mutta jätkä ei kuulemma ollut ihan halpa luennoitsija... ;) Joten oli aika huijattu olo koko shown jälkeen.

Evvk

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ikinä tullut työnantajan puolelta muuta kuin ns. ilmaisen viinan bileitä joskus kauan sitten. Tässä vinkki sinulle joka suunnittelet työpaikan virkistäytymispäivää: palkkaa päiväksi työpaikalle muutama hieroja. Järjestä sopivat rauhalliset tilat. Hommaa jotain huoneenlämmössä säilyvää pientä syötävää sille päivälle, suolaista ja makeaa. Jotain juomista, esim. vissyä jääkaappiin. Tee etukäteen kysely, laita hieronta-ajat jokaiselle, joka haluaa. Jokainen voi tulla ajallaan, käydä hieronnassa, syödä ja myös jutella muiden paikalla olijoiden kanssa. Esim. pää/hartiahieronta 30min. Olisi varmaan monelle mukavampi päivä kuin jotkin puoliväkisin väännetyt ryhmäytymisleikit.

Meillä oli eräässä valtion virastossa hieroja. Ei ihan ilmainen mutta työnantaja maksoi ison osan siitä. Hänellä oli oma työhuone ja sai varata aikoja työajalla.

Meillä oli ulkomaisessa firmassa ihan ilmainen, ma-to toimistolla. 1x20 min viikossa sai käydä. Uskomattoman hyvä etu, siitä pisteet tuolle työnantajalle.

Mäkin olen ollut tällaisessa työpaikassa. Paras etu ikinä.

Ei kerrottu suoraan, että tarkoitus on todella liikkua aktiivisesti, esim. pyöräilyä ja suunnistusta, vaan ohjeistus oli että sateen kestävät vaatteet.

Mäkään en tajunnut tämän olevan salakoodi jollekin muulle kuin tyyliin tikanheitolle jota yleensä oli ja olin laittanut kumpparit ja tavallisen sadetakin. Monella oli farkut yms. Vettä tuli kuin aisaa.

Ainut jolla oli ulkoiluvaatteet oli tapahtuman järjestäjä.

Typeriä ryhmätöitä ja pakollista juoksemista ristiin rastiin kapulan perässä. Kaikilla PITÄÄ olla NIIN hauskaa, muuten pomoporras katsoo vastedes nenänvartta pitkin. Tyhmät ukot kertoo illalla huonoja vitsejään ravintolassa ja kaikki esittää edelleen että on NIIN HAUSKAA.

"paras" tyhy-päivä.. Lyhyt luento jostain työhyvinvoinnista.. Sen jälkeen ruokailu seisovasta pöydästä ja yllätys esiintyjä.. Keski-iän ylittänyt Elvis vatsoineen ja nahkahaalareineen hinkutti ruokailijoita ruokailun kesken. Myötähäpeä oli järkyttävä, Elviksen partavesikin oli vm 70 ja risat.. Osa joutu lähtemään ulos astmakohtauksen kera. Ei ole tarvinnut sen jälkeen osallistua..

Vierailija kirjoitti:

Hirvittää, kun parin viikon päästä on taas tämä edessä. Nyt jostain syystä on lähdettävä 80km päähän pelleilemään. Menen omalla autolla ja heti virallisen osuuden jälkeen poistun takavasemmalle. 

Oman auton käyttö on paras tapa poistua virkistyspäivän jälkeen silloin kun itse haluaa. Itse olen autoton, ja joskus on ollut hankalaa järjestää kyytiä kotiin jostakin syrjäisestä "virkistyspaikasta". Useimmiten kyyti on kuitenkin järjestynyt, sillä en yleensä ole ainoa, joka haluaa lähteä pois tilaisuudesta virallisen ohjelman jälkeen. :D

Vierailija kirjoitti:

"paras" tyhy-päivä.. Lyhyt luento jostain työhyvinvoinnista.. Sen jälkeen ruokailu seisovasta pöydästä ja yllätys esiintyjä.. Keski-iän ylittänyt Elvis vatsoineen ja nahkahaalareineen hinkutti ruokailijoita ruokailun kesken. Myötähäpeä oli järkyttävä, Elviksen partavesikin oli vm 70 ja risat.. Osa joutu lähtemään ulos astmakohtauksen kera. Ei ole tarvinnut sen jälkeen osallistua..

E L V I S ! Mä kualen nauruun 😁 Voin haistaa sen partaveden.

Vierailija kirjoitti:

Eipä noita kyllä ole. Olen timmissä kunnossa oleva nuorehko mies, joten fyysiset hommat eivät ole mikään este. Päinvastoin, on kiva vaihtaa kauluspaita kireään t-paitaan ja vähän esitellä työpaikan naisille hauista ;)

Eikö olisi kiva jos sitä hauista olisi enempi kuin vähän...Kantsii varmaan alkaa trenaamaan, viitsi sitten esitellä sitä hauista....

Vierailija kirjoitti:

Eipä noita kyllä ole. Olen timmissä kunnossa oleva nuorehko mies, joten fyysiset hommat eivät ole mikään este. Päinvastoin, on kiva vaihtaa kauluspaita kireään t-paitaan ja vähän esitellä työpaikan naisille hauista ;)

Eikö olisi kiva jos sitä hauista olisi enempi kuin vähän...Kantsii varmaan alkaa trenaamaan, viitsi sitten esitellä sitä hauista....

Kuntatyönantaja, sote-ala, esihenkilö yli-innokas terveydenhoitaja, joka tykkäsi suunnitella kaikkea "ihanaa ryhmäyttävää ja virkistävää", mutta kuitenkin täysi nössö vaatimaan omilta esihenkilöiltään rahoitusta virkistyspäivän kulujen kattamiseksi. Kolme vuotta tuossa työpaikassa tarkoitti useita kiusallisia tyhy-päiviä. Tiedän, että samaisen kunnan muilla sektoreilla samainen työnantaja kustansi ainakin osan mm. pikkujouluihin ja tyhy-päivien kustannuksista, mutta meidän hölmö esihenkilö laittoi aina kaikki joko työntekijöiden maksettavaksi, nyyttäreinä, tai täysin nollabudjeteilla. 

Yksi kesäkuun tyhy-päivä oltiin suunniteltu sitä silmällä pitäen, että voidaan olla ulkona koko päivä, kun kuitenkin kesäkuussa on kivat kelit. Retkikohteena kaupungin omistama metsäretkikohde, jossa mm. uimaranta, luontopolku, grillipaikka ja kesäkahvila, joka on kioskityyppinen muutamalla asiakapaikalla, ei mikään ravintola jonne koko porukka mahtuu. Lopputulema: 12 astetta ja sateinen päivä, eikä mitään mahdollisuutta päästä sisätiloihin koko päivänä. Suuri osa meistä yritti ehdottaa, että siirretään sääolosuhteiden vuoksi. Vastaus oli että ei tietenkään, tämä on vaan pukeutumiskysymys. Ihan kuin kaikilla olisi tuosta vaan sellaista pro-eräilijän vaate-ja kenkävarustusta, joilla pärjää kuivana ja lämpimänä 8 tuntia ulkosalla sateessa! Mulla oli Didriksonin parkatakki ja vanhat vähän vuotavat kumpparit, farkut, kertakäyttösadetakki ja sateenvarjo. Osalla ei ollut edes kumppareita, eivätkä tietenkään yhtä päivää varten viitsineet ostaa. Esihenkilö itse oli tyytyväisenä päästä varpaisiin pukeutuneena useamman tuhannen euron arvoisiin Partioaitta-varusteisiin. 

Siellä sitten liukasteltiin sateisella luontopolulla, leikittiin pihaleikkejä, paistettiin grillimakkaraa (itse ostettua tietysti) ja kaikki tosiaan maksimissaan 12 astetta, sadetta, tuulta, jäätävän kylmän tuntuista viimaa. Hytistiin kylmästä, ja esihenkilö (ja muutama muu eräjorma) vaan päivittelivät, että miksikö te ette osaa pukeutua säänmukaisesti. Yksi harjoittelijatyttö oli itku kurkussa farkkutakissa ja lenkkareissa, ja tiesin että hänellä on tiukkaa rahallisesti, kun esim. 12 euron lounas on useamman päivän ruokabudjetti. Todella ääliö ja ajattelematon esihenkilö! Miksi kukaan ostaisi yhtä päivää varten sateen- ja tuulenpitävät retkeilyvarusteet, jos ei muuten ole sellaisille tarvetta! 

Iltapäivällä jokainen sai sitten ostaa paikan kesäkahvila-kioskilta kahvia ja pullaa, ja kesäkahvilan työntekijätyttökin kysyi, että mistä työpaikasta te oikein olette, kun olette koko päivän ulkona täällä sateessa. Veikkasi (ihan oikein), että tällä menolla tyhy-päivän jälkeen tulee useampi sairaslomapäivä, kun porukka vilustuu. Näin myös kävi. Se farkkutakissa värjötellyt opiskelijatyttö tuli kipeäksi ja joutui tekemään ylimääräiset harjoittelupäivät omalla ajallaan heinäkuussa. Ei varmaan muistellut harkkapaikkaansa kovin lämmöllä jälkikäteen, en minäkään tuota työpaikkaa enkä esihenkilöä. Muitakin tarinoita olisi tuon paikan tyhy-päivistä, mutta kirjoitustila loppuu. 

Raskaankaluston korjaamo/ myymälä Ouiussa.

Peräkylänjuntit mököttivät ja kyräilivät koko illan.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan törkeää tuo, että saunotaan oikein pitkään ja ryypätään jossakin saakelin mökissä puolipäivää joidenkin työkavereiden kanssa. Kuka tämmöisiä enää tänä päivänä järjestää työolosuhteissa? Ja joillakin vielä omalla vapaa-ajalla? Eikö nämä olleet niitä Kekkosen ajan höpötyksiä, kun kaikki muu oli parempaa kuin kotona oleminen. Herrojen saunailtoja, joissa laulu raikasi ja viini virtasi. Hyi hemmetti, ei ole tätä päivää tuollainen. Ja siihen päälle vielä ulkoillut ja stand upit ja ruokailut tuntitolkulla niiden samojen työkavereiden kanssa. Jos on kysymys omasta kumppanista tai varsinkin omista ystävistä, niin tuollainen on tosi jees, mutta työkavereiden kanssa saunotaan ja ryypätään jossakin mökissä viikonloppuna? Miksi tällaisia järjestetään edes? Tulee mieleen, että a ei haluta olla kotona viikonloppuna b halutaan hyötyä mahdollisimman paljon ja pitkään ilmaisista viikoista c ei ole omia ystäviä sillä, joka näitä järjestää d ei ole omaa elämää sillä joka näitä järjestää.

Lopetin juuri nelikymmenvuotisen työuran (ehkä 15 työnantajaa, enimmäkseen teknologia/ohjelmistopuolta), ja viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ollut enää yhtään saunailtaa. Myös juopottelu on vähentynyt hurjasti. 90-luvulla saunailtoja ja ryyppäämistä oli vähintään kerran kuussa, mutta se hiipui sitten aika lailla. Ilmeisesti nykyään monet suomalaisetkaan eivät halua istua alasti ei-kovin-tuttujen kanssa, ja lisäksi työpaikoilla on paljon ulkomaalaisia, joille ajatus on aivan mahdoton. Ihan hyvä varmaan, vaikka olihan niitä aika mahtavia pippaloita joskus. 

Sitä olen monesti ihmetellyt että se pitää järjestää jossain h:n kuusessa ettei sieltä vain pääse pois millään yleisellä, vain omalla autolla jos ei ole tarjonnut mitään kimppakyytiä kelleen muulle?

Mulle tulee ainakin heti klaustrofobinen tunne. Viimeksikin olisi pitänyt kimppakyydillä mennä pomon huvilalle jonnekin huitsin nevadaan.

En mennyt vaan olin töissä, ja hyvä olikin että edes joku meidän osastolta oli kun tuli sitä IT-teknistä vikaa juuri silloin ja kaikki olisi seisonut, ellen minä olisi pystynyt hoitamaan ongelmaa.

On muuten entinen työpaikka.

Työnantajamme on varannut joka vuosi tietyn rahasumman käytettäväksi tyky-toimintaan ja rahat pitää tietysti käyttää. Ne onkin käytetty. Ovat käyneet katsomassa jääkiekkoa ja syömässä ja ryyppäämässä sekä katsomassa jääkiekkoa ja syömässä ja keilaamassa sekä ryyppäämässä ja katsomassa jääkiekkoa ja ajamassa mikroautolla ja syömässä ja ryyppäämässä. Yhtenä vuotena on vain katsottu jääkiekkoa ja ryypätty.

Chinaski kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan törkeää tuo, että saunotaan oikein pitkään ja ryypätään jossakin saakelin mökissä puolipäivää joidenkin työkavereiden kanssa. Kuka tämmöisiä enää tänä päivänä järjestää työolosuhteissa? Ja joillakin vielä omalla vapaa-ajalla? Eikö nämä olleet niitä Kekkosen ajan höpötyksiä, kun kaikki muu oli parempaa kuin kotona oleminen. Herrojen saunailtoja, joissa laulu raikasi ja viini virtasi. Hyi hemmetti, ei ole tätä päivää tuollainen. Ja siihen päälle vielä ulkoillut ja stand upit ja ruokailut tuntitolkulla niiden samojen työkavereiden kanssa. Jos on kysymys omasta kumppanista tai varsinkin omista ystävistä, niin tuollainen on tosi jees, mutta työkavereiden kanssa saunotaan ja ryypätään jossakin mökissä viikonloppuna? Miksi tällaisia järjestetään edes? Tulee mieleen, että a ei haluta olla kotona viikonloppuna b halutaan hyötyä mahdollisimman paljon ja pitkään ilmaisista viikoista c ei ole omia ystäviä sillä, joka näitä järjestää d ei ole omaa elämää sillä joka näitä järjestää.

Lopetin juuri nelikymmenvuotisen työuran (ehkä 15 työnantajaa, enimmäkseen teknologia/ohjelmistopuolta), ja viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ollut enää yhtään saunailtaa. Myös juopottelu on vähentynyt hurjasti. 90-luvulla saunailtoja ja ryyppäämistä oli vähintään kerran kuussa, mutta se hiipui sitten aika lailla. Ilmeisesti nykyään monet suomalaisetkaan eivät halua istua alasti ei-kovin-tuttujen kanssa, ja lisäksi työpaikoilla on paljon ulkomaalaisia, joille ajatus on aivan mahdoton. Ihan hyvä varmaan, vaikka olihan niitä aika mahtavia pippaloita joskus. 

Olin 90-luvulla töissä kansainvälisessä isossa firmassa ja tietysti meidän ulkomaalaiset piti raahata saunaan. Kiltisti tulivat. Mä sitten vaihdoin asemamaata ja yksi näistä ulkkiksista rohkeni mulle ääneen ihmetellä, että Suomessa vieraat illanvietoissa heti kättelyssä riisuvat ilkosilleen ja peseytyvät toistensa seurassa 🤭