Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät
Oma ykkönen on eräs virkistyspäivä, jossa piti osallistua naurujoogaan. Siinä sitten kuljettiin salia ympäri kädet vatsalla hokien "hoh-hoh hoh-hoh hoo".
Kommentit (1197)
Olisi kiva tietää, että mikä sitten olisi mukavaa tekemistä? Pakko jotain tähän puolen vuoden mittaiseen (ja varmaan toiset puoli vuotta edessä) etätyöapatiaan keksiä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää, että mikä sitten olisi mukavaa tekemistä? Pakko jotain tähän puolen vuoden mittaiseen (ja varmaan toiset puoli vuotta edessä) etätyöapatiaan keksiä.
- Aamukahvit, iltapäiväkahvit etänä
- höpöttelykanava esim. slackissa
- viikon meemi -kilpailu (ne osallistuu jotka haluaa)
Semmoiset kepeät, hauskat ja virkistävät jutut. Ne onnistuu etänäkin.
Mun mielestä kivoja tapahtumia on olleet esim. porukalla taidemuseoon, jossa esittelijänä joku asiantuntija, kierroksen jälkeen ruokailu / kahvit ja jälkkäri siellä tai jossain lähellä.
Tai vaikka "turistiajelu" kaupungissa. Kaikki voi osallistua ja jos ei välitä taiteesta niin aina voi naureskella sille tai vaikka ihastella kauniita tiloja.
Vierailija kirjoitti:
Tai vaikka "turistiajelu" kaupungissa. Kaikki voi osallistua ja jos ei välitä taiteesta niin aina voi naureskella sille tai vaikka ihastella kauniita tiloja.
*TIRSK*
Meillä piti tykytyhytms päivää, jossain kartanossa oltiin, tunnettujen näyttelijöiden porukka. Tuli mieleen, eivätkö saa oman alan töitä..🥴Höpöttivät itsestäänselvyyksiä ja lopuksi typerä "leikki": pari vieruskaverista ja sitten parille piti kertoa, mitä hänessä arvostaa. Tosi kiusallista, kun parikseni sattui ikävä pomo (tunne molemminpuolinen)...keksi siinä sitten jotain kivaa, kun ei kumpikaan arvosta toistaan pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä. Mä olen toistaiseksi osallistunut vaan kivoihin tykypäiviin. Ei niihin yleensä ketään pakoteta, joten jos ei haluta lähteä niin jää sitten vaan konttorille tekeen töitä.
Itse ottaisin mieluiten pakopelejä tykypäiviin.
Kun ketjussa nimenomaan on tarkoitus keskustella nöyryyttävistä tykypäivistä, ei kukaan tule kertomaan niistä onnistuneista. Paitsi sinä.
Vierailija kirjoitti:
Olin tullut työpaikkaani alkuvuodesta. vuoden mittaan katselin työkavereitani, joilla elopaino oli lähinnä vakavan ylipainon puolella. Itsellänikin on ylipainoa, mutta ei mitenkään kauhean paljon. Kaikki työkaverini kuitenkin kuvittelivat syövänsä hyvin ja terveellisesti tyyliin "otan vain tänään salaatin", jonka jälkeen repusta kaivettiin edellisiltana levottu suklaapiirakan puolikas.
No, pidettiinpäs sitten pikkujoulu! Teemana yllättäen syöminen. alkupalaksi öljyistä salaattia ja kermaan tehty alkukeitto. Sen jälkeen tietysti joulukinkku kera ranskalaisten. Jälkiruoaksi luumukermarahka. Vähän oli siinä vaiheessa jo olo, että pitäisi päästä kävelemään ulos, juomaan vettä ja syömään jälkkärin jälkkäriksi jotain raikasta salaattia ilman öljyä.
Jälkkärin jälkkärin sainkin, sillä joululahjojen jaon jälkeen oli vuorossa yllätys! Jäätelöä, johon oli sekoitettu kinuskikastiketta, kermavaahtoa, karkkeja ja mahsikkahilloa. Ja syöminen oli pakko tyyliin "et sä Saana voi jättää tätä syömättä, kun me ollaan se mitotettu niin, että riittää kaikille. Et voi olla porukan petturi!"
No syötävä oli ja olo sen mukainen! Onneksi tajusin lähteä siinä vaiheessa, kun porukka suunnitteli muutamille lähtöä, ja yksi ihminen kysyi "mennäänhän pizzerian kautta tai ainakin jotakin pientä täytyy hakea". Juhlat olivat vain tekosyy syödä ahmimalla kaikkea, jossa on öljyä, rasvaa ja sokeria!
On mitä tahansa, kaikille se ei kelpaa! Miksi ei voinut syödä sen verran, kun omaan mahaan mahtuu. Ei kai ne siellä suuhun ruokaa kuitenkaan tunkeneet???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myyntialalla ja onnistuneen myyntiviikon jälkeen sain virkistäytymispäivän kylpylässä, johon kuului aromaterapia. Minua pyydettiin pukeutumaan kertakäyttöpikkareihin ja käymään lavetille vatsalleen. Näin tein. No, sitten hieroja tuli myös pikkuhousuissa huoneeseen ja hyppäsi selän päälle hivelemään, musiikin soidessa taustalla. Siinä se 70+ vuotias ruskettunut setä heilui sitten tunnin musiikin tahdissa tämän valaan selässä ja voin sanoa, että olin enemmän kauhistunut, mitä virkistynyt.
Ai hopeakettu oli valaan selässä. Piirrä paintilla kuva ja lähetä se aijaalla meille.
Ei haittaa jos et osaa piirtää.
En ole tuon jutun postaaja, mutta ajattelin silti piirtää kun tälläinen luova tapaus satun olemaan.
Apua, sain tuosta mainiosta piirroskuvasta suorastaan.... naurujoogakohtauksen :DDDDD
Samoin, olen nyt irtisanomisuhassa vakavasti ja tämä todella auttoi laittamaan asioita perspektiiviin! Pois, ennen kuin iskee valaan kohtalo!
KIITOS sinä luova taiteilija!
Esimiespäivät metsän keskellä mökissä missä juominen aloitettiin jo "palaverin" ja asioiden käsittelyn aikana. Ilta huipentui rantasaunaan ja yhteispaljuiluun. Toimitusjohtaja mölysi ja huusi paljussa vielä aamuyöllä kun menin nukkumaan.
Seuraava aamuna esimiespäivät jatkuivat laittamalla ensimmäiseksi esimiehet järjestykseen tyyliin heikot, keskinkertaiset ja huipputyypit sen mukaan miten oli osallistunut juhlimiseen.
Minä kuuluin heikkojen ryhmään, perusteluna "et mennyt paljuun vaikka pyydettiin".
Suomessa on aika paljon kaiken maailman tyhyjä, tykyjä ja hykoja mutta silti ilmapiiri on todella myrkyllinen ja nuiva. Monessa muussa maassa (esim. Saksassa) työntekijät itse järkkäävät tekemistä keskenään vapaa-ajalla (vaikka lasilliset töiden jälkeen), jos sen kokevat tarpeelliseksi, ja usein ilmapiiri on paljon parempi. Mitä järkeä näissä yhteisöpäivissä on, jos niillä ei muuteta mitään työhyvinvoinnissa ja suurin anti on muistella pahoja kokemuksia vauvapalstalla?
Lähes koko työporukka alkoi saunaillassa kiusata työntekijää joka ei juonut alkoholia tai halunnut sekasaunaan uskonnollisen vakaumuksensa takia. Muut olivat jo vähän hiprakassa, kerääntyivät tämän yhden ympärille ja alkoivat hiillostaa todella inhottavilla kysymyksillä siitä, harrastaako hän seksiäkin pimeässä ja miten voi uskoa satu-ukkeleihin. Uusi työntekijä irtisanoutui seuraavana aamuna.
Koko työporukka oli muutenkin aika kurjaa sakkia, todella itseriittoista porukkaa. Irtisanouduin itse 2kk kuluttua heti kun löysin uuden työpaikan. Sitä ennen jouduin myös kiusatuksi ja syrjityksi, kun kehtasin olla tuon uskovaisen työntekijän puolella saunaillassa ja sanoin aika rumasti pahimmalle kiusaajalle (joka oli siihen mennessä hiillostanut 2 henkilöä irtisanoutumaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka näin vanhasetänä itseluottamus on korjaantunut nuoruuden traumoista, on tullut kiusallisen tietoiseksi siitä että naisille, ja etenkin nuorille naisille on jonkinlainen myrkkylimaa erittävä inhokki ja he ottaisivat iholleen mielummin melanoman kuin vanhasedän niljakkat käpälät.
Kiitos nauruista!
T. Se työpaikan täti-ihminen, joka hyvin tiedostaa olevansa pahin rangaistus nuorille kollegoille tyky-pareja muodostettaessaÄlkäähän nyt. Parasta minun työpaikalla (hoivakoti vanhustyö) on vanhan kansan hoitajat joita harvakseltaan työmaalla käy sijaisuuksia tekemässä. Vanhemmilta työntekijöiltä olen parhaat opit ja avut saanut. Se on niinkuin olisi eri työpaikassa kun teidät saa työpariksi. Epätoivoa pukkaa työkkäristä pakotettujen kanssa jotka vaan ovat tekevinään jotakin.
Kaikki paitsi minä pariutuivat. Multa puuttuu toinen rinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja tuli mieleen, kuinka monien mielestä koulussa pitäisi aina oman luokan kanssa viettää aikaa ryhmäytyen ja leikkien. Tai vaatimukset siitä, että koulussa pitäisi puida luokan kesken julkisuudessa olleita kamalia tapauksia tai - vielä pahempaa - jonkun oppilaan elämän traumoja kuten läheisen kuolemaa. Siinä sitten on joku matematiikan maisteri oikein elementissään.
Varsinkaan lapsia ja teinejä ei pitäisi altistaa näille leikeille, joissa on nöyryyttävä elementti tai joita voi käyttää kiusaamiseen. Myöskään vaikeita asioita ei voi käsitellä koko luokan kesken.
Itse kun olen pakon edessä joutunut näitä leikkipäiviä pitämään, olen valinnut tehtävät sen mukaan, ettei kukaan joutuisi esiintymään nololla tavalla tai ettei kukaan joudu kehumaan kiusaajaansa tai toisinpäin tms. Muistan aina myös, että minä en voi tietää luokan ihmissuhteista enkä kenenkään oppilaan psyykestä oikeasti juuri mitään.
Toivottavasti joku näitä sessioita järjestävä ihminen lukee tämän ketjun ja ottaa opikseen. Ihmiset ovat oikeasti paljon herkempiä ja haavoittuvaisempia kuin luulisi.
Ihana, älykäs ja fiksu ope olet <3 Saisinpa sinut omille lapsilleni opeksi!
Voi jessus 🤣🤣🤣 kuka tahansa normaaliälyinen toimisi noin😑
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja tuli mieleen, kuinka monien mielestä koulussa pitäisi aina oman luokan kanssa viettää aikaa ryhmäytyen ja leikkien. Tai vaatimukset siitä, että koulussa pitäisi puida luokan kesken julkisuudessa olleita kamalia tapauksia tai - vielä pahempaa - jonkun oppilaan elämän traumoja kuten läheisen kuolemaa. Siinä sitten on joku matematiikan maisteri oikein elementissään.
Varsinkaan lapsia ja teinejä ei pitäisi altistaa näille leikeille, joissa on nöyryyttävä elementti tai joita voi käyttää kiusaamiseen. Myöskään vaikeita asioita ei voi käsitellä koko luokan kesken.
Itse kun olen pakon edessä joutunut näitä leikkipäiviä pitämään, olen valinnut tehtävät sen mukaan, ettei kukaan joutuisi esiintymään nololla tavalla tai ettei kukaan joudu kehumaan kiusaajaansa tai toisinpäin tms. Muistan aina myös, että minä en voi tietää luokan ihmissuhteista enkä kenenkään oppilaan psyykestä oikeasti juuri mitään.
Toivottavasti joku näitä sessioita järjestävä ihminen lukee tämän ketjun ja ottaa opikseen. Ihmiset ovat oikeasti paljon herkempiä ja haavoittuvaisempia kuin luulisi.
Ihana, älykäs ja fiksu ope olet <3 Saisinpa sinut omille lapsilleni opeksi!
Voi jessus 🤣🤣🤣 kuka tahansa normaaliälyinen toimisi noin😑
Aha. Eli et selvästikään esim. sinä.
Tunnollinen 72-kiloinen suomalainen jää rannalla itkemään, kun sup-laudan painoraja on 70 kg.
- Ovatko ne todella noin pienille tehtyjä? Luin että ratsastustakin oli järjestetty. Ei ole mielekästä aktiviteettia jos painaa 140kg.
Pitäisi myös ajatella turvallisuutta. Pelottaa jos esim kaatuu ja loukkaantuu, jopa menettää työkyvyn. Kaikki eivät ole ikinä ennen tuollaista harrastaneet. Ei minusta ainakaan olisi.
Vierailija kirjoitti:
Tunnollinen 72-kiloinen suomalainen jää rannalla itkemään, kun sup-laudan painoraja on 70 kg.
- Ovatko ne todella noin pienille tehtyjä? Luin että ratsastustakin oli järjestetty. Ei ole mielekästä aktiviteettia jos painaa 140kg.
Pitäisi myös ajatella turvallisuutta. Pelottaa jos esim kaatuu ja loukkaantuu, jopa menettää työkyvyn. Kaikki eivät ole ikinä ennen tuollaista harrastaneet. Ei minusta ainakaan olisi.
Ei taida olla teidän työpaikalla paljon miehiä, harva aikuinen mies alle 70kg...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja tuli mieleen, kuinka monien mielestä koulussa pitäisi aina oman luokan kanssa viettää aikaa ryhmäytyen ja leikkien. Tai vaatimukset siitä, että koulussa pitäisi puida luokan kesken julkisuudessa olleita kamalia tapauksia tai - vielä pahempaa - jonkun oppilaan elämän traumoja kuten läheisen kuolemaa. Siinä sitten on joku matematiikan maisteri oikein elementissään.
Varsinkaan lapsia ja teinejä ei pitäisi altistaa näille leikeille, joissa on nöyryyttävä elementti tai joita voi käyttää kiusaamiseen. Myöskään vaikeita asioita ei voi käsitellä koko luokan kesken.
Itse kun olen pakon edessä joutunut näitä leikkipäiviä pitämään, olen valinnut tehtävät sen mukaan, ettei kukaan joutuisi esiintymään nololla tavalla tai ettei kukaan joudu kehumaan kiusaajaansa tai toisinpäin tms. Muistan aina myös, että minä en voi tietää luokan ihmissuhteista enkä kenenkään oppilaan psyykestä oikeasti juuri mitään.
Toivottavasti joku näitä sessioita järjestävä ihminen lukee tämän ketjun ja ottaa opikseen. Ihmiset ovat oikeasti paljon herkempiä ja haavoittuvaisempia kuin luulisi.
Ihana, älykäs ja fiksu ope olet <3 Saisinpa sinut omille lapsilleni opeksi!
Voi jessus 🤣🤣🤣 kuka tahansa normaaliälyinen toimisi noin😑
Aha. Eli et selvästikään esim. sinä.
Mikä ihme saa teidät kinaamaan kuin pikkulapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entisellä työpaikalla oli aina sellaisia, joihin yksi ei voinut osallistua. Pieni tiimi, 8hlö, joista yksi huomattavan ylipainoinen. Tiiminvetäjä keksi aina sellaista, mihin tämä yksi ei voinut osallistua, esim. seinäkiipeily, ratsastus, melonta. Yksi joutui katselemaan sivusta tai lähtemään kotiin. Usein kyllä hengailimme tämän yksinjääneen kanssa, mutta esim. ratsastus ja melonta oli jo etukäteen maksettu. Sitten kerran kun pidettiin meidän muiden ehdotuksesta kauneuspäivä ja illallinen, kailotti tiiminvetäjä kesken ruokailun että no nythän meillä onkin sinun lempipuuhaa, "Tiina". Lähdin töistä vähän tuon jälkeen ilmapiirin takia, ja sama meno ilmeisesti jatkuu, paitsi että nyt tiiminvetäjällä on joku toinenkin ylipainoinen syrjittävänään.
Sen yhden läskinkö mukaan pitää kaiken mennä? Kun on tosi vaikea keksiä mitään, mitä näille valaille käy. Ei käy mikään liikunta, ei käy kävely, museossakin väsyy kun ei voi vaan istua ja syödä...jäljelle jää jotakin typerää meikkaamista tms, yhden takia.
Mene katsomaan peiliin. Mitä siellä näet: hyvin pienen ihmisen. Enkä puhu elopainostasi. Häpeä!
Ohjelmassa oli yllärinä vaellusratsastus ja minua ei hyväksytty reippaasti ylipainoisena hevosen selkään, joten minun osalta ohjelma oli siinä. Oli kuulemma ollut tosi kiva reissu ja ruoat siellä minne menivät hevosten selässä. Olin kiusattu työpaikalla ja hyvin huomasi, että tämäkin oli taas yksi vittuilu muiden joukossa.
Eräänä kertana mentiin syömään ja istuin ekana tuolleen esimieheni viereen pöytään. Kun aloin syömään hän vaihtoi pöytää ja kaikki muut meni samaan. Olin yksin omassa pöydässäni(pöytään mahtui yli 20 syöjää)- Olin muutenkin kiusattu myös esimiehen taholta. Esim. tiedusteli mitä olen suunnitellut tekeväni kesälomalla. Päivät olin jo varannut ja kaikilta oli hyväksytty lomat. Esimies totesi, että tiedänhän, että hän voi perua koko lomani ja siirtää sen ihan muuhun aikaan. Kun sain lapsen niin heti kun menin töihin lapsen ollessa 1-vuotias käskytti olemaan töissä heti aamusta klo 6 ja töitä piti tehdä iltakahdeksaan -yhdeksään.
Ai mikä on tällainen työpaikka? Seurakunta.