Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät

Ai herranen aika!

Osalla ollut oikeasti huonojakin tyhy-päiviä, mutta kyllähän näistä paistaa läpi täydellinen itseriittoisuus ja itseään muita parempana pitäminen. :-D

Hyvin näkee että on akkavaltainen paikka.. Mitään ei ”alennuta” tekemään. Vaikka se muuten olisi kivaakin, mutta kun joku ”käskee”.

Voi luoja miten noloa!

Eli kiukutellaan vain periaatteen vuoksi, ei edes sen takia että itse aktiviteetti olisi huonoa.

Ihmettelen miten kukaan jaksaa tollasia ihmisiä. Työkavereina, vaimoina, äiteinä yms. Todella kuvottavaa.

Menkää itseenne ja miettikää, olisiko jotain parannettavaa omassa suhtautumisessa asiaan. Eikun, ette voikaan, koska tätä ei ole määritelty työsopimukseen, joten se on sortamista ja alistamista. :-D

Pikkujouluissamme minua pyydettiin Nyotaimoriksi. Suostuin koska en tiennyt mikä se on

"Jokainen sai esim. muistella, milloin viimeksi moitti tai kehui miestään jostain asiasta ja miten joutavasta asiasta tulee moitittua. "

Mitä voi sanoa ihminen joka on ikänsä elänyt yksin? Kamalalta tuntuu että pitäisi pitää virkistyspäivänä joku parisuhteeseen liittyvä "terapiahetki" työkaverien kanssa. En todellakaan haluaisi puhua näin henkilökohtaisista asioista työkaverien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Me teimme vierailun Herrankukkaron kalastajakylään. Muuten ok, mutta ohjelmanumerona oli yhdessä ruoan laittaminen. En todellakaan virkistynyt siitä, että jouduin kuorimaan perunoita. 

Onneksi oli saunomista sen jälkeen. Minä pidin, mutta kun oli yhteissauna (uikkarit päällä sentään) niin kyllähän siinä niin kävi, että käytännössä kaikki isokokoiset eivät tulleet saunaan ja asia jotenkin korostui.

Yhteiset kokkailut ovat myös piinaa hygieniafriikeille. Siinä ne kaikki tahmanäpit ja sormennuoleskelijat nyt häärää patojen ja taikinoiden kanssa, just ne, joiden näppiksetkin on ihan mustia ja jotka ei tiedä mikä se vessaharja siellä toimistolla on.

Syö siinä sitten niitä tuotoksia.

Ei kiitos enää koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli aina sellaisia, joihin yksi ei voinut osallistua. Pieni tiimi, 8hlö, joista yksi huomattavan ylipainoinen. Tiiminvetäjä keksi aina sellaista, mihin tämä yksi ei voinut osallistua, esim. seinäkiipeily, ratsastus, melonta. Yksi joutui katselemaan sivusta tai lähtemään kotiin. Usein kyllä hengailimme tämän yksinjääneen kanssa, mutta esim. ratsastus ja melonta oli jo etukäteen maksettu. Sitten kerran kun pidettiin meidän muiden ehdotuksesta kauneuspäivä ja illallinen, kailotti tiiminvetäjä kesken ruokailun että no nythän meillä onkin sinun lempipuuhaa, "Tiina". Lähdin töistä vähän tuon jälkeen ilmapiirin takia, ja sama meno ilmeisesti jatkuu, paitsi että nyt tiiminvetäjällä on joku toinenkin ylipainoinen syrjittävänään.

Sen yhden läskinkö mukaan pitää kaiken mennä? Kun on tosi vaikea keksiä mitään, mitä näille valaille käy. Ei käy mikään liikunta, ei käy kävely, museossakin väsyy kun ei voi vaan istua ja syödä...jäljelle jää jotakin typerää meikkaamista tms, yhden takia.

Esim. kävelyhän on ihan eri asia kuin nuo mainitut, joihin on usein painoraja. Kyse ei siis ole edes ylipainoisen omasta mielipiteestä vaan siitä ettei hän PÄÄSE osallistumaan, ehkä hänelle ei ole edes maksettu paikkaa?

Vaikka mitä voisi tehdä ilman kalliita maksettuja aktiviteettejakin. Meillä on aina jotain ilmaista, lautapeli-iltoja, saunaa, metsäreissuja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli aina sellaisia, joihin yksi ei voinut osallistua. Pieni tiimi, 8hlö, joista yksi huomattavan ylipainoinen. Tiiminvetäjä keksi aina sellaista, mihin tämä yksi ei voinut osallistua, esim. seinäkiipeily, ratsastus, melonta. Yksi joutui katselemaan sivusta tai lähtemään kotiin. Usein kyllä hengailimme tämän yksinjääneen kanssa, mutta esim. ratsastus ja melonta oli jo etukäteen maksettu. Sitten kerran kun pidettiin meidän muiden ehdotuksesta kauneuspäivä ja illallinen, kailotti tiiminvetäjä kesken ruokailun että no nythän meillä onkin sinun lempipuuhaa, "Tiina". Lähdin töistä vähän tuon jälkeen ilmapiirin takia, ja sama meno ilmeisesti jatkuu, paitsi että nyt tiiminvetäjällä on joku toinenkin ylipainoinen syrjittävänään.

Sen yhden läskinkö mukaan pitää kaiken mennä? Kun on tosi vaikea keksiä mitään, mitä näille valaille käy. Ei käy mikään liikunta, ei käy kävely, museossakin väsyy kun ei voi vaan istua ja syödä...jäljelle jää jotakin typerää meikkaamista tms, yhden takia.

Ei käy mikään liikunta? Mitä ihmettä? Kyllä mulle ainakin käy, liikun muutenkin, koko päivän töissäkin.

T. Läski

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisellä työpaikalla oli aina sellaisia, joihin yksi ei voinut osallistua. Pieni tiimi, 8hlö, joista yksi huomattavan ylipainoinen. Tiiminvetäjä keksi aina sellaista, mihin tämä yksi ei voinut osallistua, esim. seinäkiipeily, ratsastus, melonta. Yksi joutui katselemaan sivusta tai lähtemään kotiin. Usein kyllä hengailimme tämän yksinjääneen kanssa, mutta esim. ratsastus ja melonta oli jo etukäteen maksettu. Sitten kerran kun pidettiin meidän muiden ehdotuksesta kauneuspäivä ja illallinen, kailotti tiiminvetäjä kesken ruokailun että no nythän meillä onkin sinun lempipuuhaa, "Tiina". Lähdin töistä vähän tuon jälkeen ilmapiirin takia, ja sama meno ilmeisesti jatkuu, paitsi että nyt tiiminvetäjällä on joku toinenkin ylipainoinen syrjittävänään.

Sen yhden läskinkö mukaan pitää kaiken mennä? Kun on tosi vaikea keksiä mitään, mitä näille valaille käy. Ei käy mikään liikunta, ei käy kävely, museossakin väsyy kun ei voi vaan istua ja syödä...jäljelle jää jotakin typerää meikkaamista tms, yhden takia.

Esim. kävelyhän on ihan eri asia kuin nuo mainitut, joihin on usein painoraja. Kyse ei siis ole edes ylipainoisen omasta mielipiteestä vaan siitä ettei hän PÄÄSE osallistumaan, ehkä hänelle ei ole edes maksettu paikkaa?

Vaikka mitä voisi tehdä ilman kalliita maksettuja aktiviteettejakin. Meillä on aina jotain ilmaista, lautapeli-iltoja, saunaa, metsäreissuja...

Metsäreissulle se ei tasan jaksa, saa sydärin. Saunaan se ei tule, koska sitten joku voisi nähdä, että hän on lihava.

Jäljelle jää lautapeli, joka ei aikuisia ihmisiä koko päivää jaksa kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

en osallistunut tähän mutta oli minusta aika järkky idea: viime virkkareissa oli joukkueiden väliset olympialais-henkiset skabailut ja yhtenä lajina oli tehdä joukkueen jäsenten vaatteista mahdollisimman pitkä jono. pisin vaatejono voitti ja alastihan sitä aika lailla kaikki oli, kun rintsikoista ja sortseista yms sai toki lisämittaa.

Tällainen meillekin!

M53

Oletko ihan varma? Tosin minun rintaliivien ympärysmitta on 100 cm, joten niistä saisi hyvin pituutta vaatejonoon.

N57

Yksi kunnolla lihava estää melkein kaiken kivan muiltakin. Oikeasti on todella vaikea keksiä yhteistä tekemistä, jos yksi ei jaksa edes edes kävellä sataa metriä, kyllä näitä on.

Olin tullut työpaikkaani alkuvuodesta. vuoden mittaan katselin työkavereitani, joilla elopaino oli lähinnä vakavan ylipainon puolella. Itsellänikin on ylipainoa, mutta ei mitenkään kauhean paljon. Kaikki työkaverini kuitenkin kuvittelivat syövänsä hyvin ja terveellisesti tyyliin "otan vain tänään salaatin", jonka jälkeen repusta kaivettiin edellisiltana levottu suklaapiirakan puolikas.

No, pidettiinpäs sitten pikkujoulu! Teemana yllättäen syöminen. alkupalaksi öljyistä salaattia ja kermaan tehty alkukeitto. Sen jälkeen tietysti joulukinkku kera ranskalaisten. Jälkiruoaksi luumukermarahka. Vähän oli siinä vaiheessa jo olo, että pitäisi päästä kävelemään ulos, juomaan vettä ja syömään jälkkärin jälkkäriksi jotain raikasta salaattia ilman öljyä.

Jälkkärin jälkkärin sainkin, sillä joululahjojen jaon jälkeen oli vuorossa yllätys! Jäätelöä, johon oli sekoitettu kinuskikastiketta, kermavaahtoa, karkkeja ja mahsikkahilloa. Ja syöminen oli pakko tyyliin "et sä Saana voi jättää tätä syömättä, kun me ollaan se mitotettu niin, että riittää kaikille. Et voi olla porukan petturi!" 

No syötävä oli ja olo sen mukainen! Onneksi tajusin lähteä siinä vaiheessa, kun porukka suunnitteli muutamille lähtöä, ja yksi ihminen kysyi "mennäänhän pizzerian kautta tai ainakin jotakin pientä täytyy hakea". Juhlat olivat vain tekosyy syödä ahmimalla kaikkea, jossa on öljyä, rasvaa ja sokeria!

"Sen yhden läskinkö mukaan pitää kaiken mennä? Kun on tosi vaikea keksiä mitään, mitä näille valaille käy."

Voisi järjestää kaksi eri vaihtoehtoa mistä valita. Tai jos ei onnistu, niin sitten antaa vastaava summa rahaa jonka voi käyttää johonkin mikä sopii, vaikka käydä jalkahieronnassa tms. Itse olisin tosi tyytyväinen jos saisin valita jotain henkilökohtaisesti ja lähteä töistä joku päivä aiemmin. Työkavereita kuitenkin näkee päivittäin, joten ei haittaa vaikka ei voisi osallistua. Eikä mua edes kiinnosta mitkään liikuntajutut. Älyttömän tylsää, liikun omalla ajalla sen mitä liikun. Yleensä nämä virkistyspäivät toteutetaan tosi pienellä budjetilla monella alalla, joten voisin perua koko homman ja tehdä töitä, jos ei rahat riitä muuhun kuin ajaa bussilla johonkin metsään kävelemään.

Jalkahoito? Toi on juuri se mistä puhun, kun kaikki liikukkumista edellyttävä jää pois, jää vain jotakin tuollaista. Meillä on tasainen sukupuolijakauma, yhden läskin vuoksi pitäisi kymmenen miehen mennä johonkin jalkahoitoon....

"Sen yhden läskinkö mukaan pitää kaiken mennä? "

Kyllä, jos ainoa vaihtoehto on toteuttaa kaikille sama ohjelma. Ei se kuulu työyhteisöön syyllistää ketään ylipainosta. Töissä käydään muista syistä kuin virkistyspäivien takia.

Läskihullu tuli taas pilaamaan kivan ketjun

Olen museossa töissä, ja yllättäen virkistyspäivinä yleensä lähdetään käymään jossain toisessa museossa! Näiden vierailujen todellisena tarkoituksena on aina hyvien välien pitäminen yhteistyökumppaneihin, tai museon kaukaisemman "toimipisteen" kunnon tarkastaminen, ei niinkään henkilökunnan virkistäytyminen. Pikkujouluissa on myös aina jonkin sortin pubivisa, alkaa jo tulla korvista ulos. Miksei joskus vois olla vaikka edes keilausta tai jotain muuta yhteistä aktiviteettia? Ai niin, sehän maksaisi enemmän kuin yhden bussin vuokraus ja opastuksen varaaminen. Koronasta johtuen tänä vuonna ei sitten ollakaan virkistäydytty ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ai herranen aika!

Osalla ollut oikeasti huonojakin tyhy-päiviä, mutta kyllähän näistä paistaa läpi täydellinen itseriittoisuus ja itseään muita parempana pitäminen. :-D

Hyvin näkee että on akkavaltainen paikka.. Mitään ei ”alennuta” tekemään. Vaikka se muuten olisi kivaakin, mutta kun joku ”käskee”.

Voi luoja miten noloa!

Eli kiukutellaan vain periaatteen vuoksi, ei edes sen takia että itse aktiviteetti olisi huonoa.

Ihmettelen miten kukaan jaksaa tollasia ihmisiä. Työkavereina, vaimoina, äiteinä yms. Todella kuvottavaa.

Menkää itseenne ja miettikää, olisiko jotain parannettavaa omassa suhtautumisessa asiaan. Eikun, ette voikaan, koska tätä ei ole määritelty työsopimukseen, joten se on sortamista ja alistamista. :-D

Miksi minun pitäisi alentua puuhaamaan jotain tekokivaa typeryyttä. Olen työsopparia allekirjoittaessani sopinut työtehtävistä. En tarvitse voimaannuttavia heittäytymisiä tai työporukan kanssa sauvakävelyä ja suppailua tai sienikursseja. Olen tullut tekemään töitä ja muut jutut hoidan vapaalla. Elämässäni on sitä virkistäytymistä ihan vapaalla, jotta nauttisin jostain yhteiskokkauksesta tai pussihyppelystä työporukan kanssa.

Onneksi meillä on ollut rahat niin tiukilla viime vuodet, että tyhypäivät lopetettiin. Suurin osa on ollut tyytyväisiä. Jokunen touhumamma on vielä kaivannut, että olispa kiva mennä jonnekkin mökille pelaamaan mölkkyä ja paistamaan tikkupullaa yhdessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai herranen aika!

Osalla ollut oikeasti huonojakin tyhy-päiviä, mutta kyllähän näistä paistaa läpi täydellinen itseriittoisuus ja itseään muita parempana pitäminen. :-D

Hyvin näkee että on akkavaltainen paikka.. Mitään ei ”alennuta” tekemään. Vaikka se muuten olisi kivaakin, mutta kun joku ”käskee”.

Voi luoja miten noloa!

Eli kiukutellaan vain periaatteen vuoksi, ei edes sen takia että itse aktiviteetti olisi huonoa.

Ihmettelen miten kukaan jaksaa tollasia ihmisiä. Työkavereina, vaimoina, äiteinä yms. Todella kuvottavaa.

Menkää itseenne ja miettikää, olisiko jotain parannettavaa omassa suhtautumisessa asiaan. Eikun, ette voikaan, koska tätä ei ole määritelty työsopimukseen, joten se on sortamista ja alistamista. :-D

Miksi minun pitäisi alentua puuhaamaan jotain tekokivaa typeryyttä. Olen työsopparia allekirjoittaessani sopinut työtehtävistä. En tarvitse voimaannuttavia heittäytymisiä tai työporukan kanssa sauvakävelyä ja suppailua tai sienikursseja. Olen tullut tekemään töitä ja muut jutut hoidan vapaalla. Elämässäni on sitä virkistäytymistä ihan vapaalla, jotta nauttisin jostain yhteiskokkauksesta tai pussihyppelystä työporukan kanssa.

Onneksi meillä on ollut rahat niin tiukilla viime vuodet, että tyhypäivät lopetettiin. Suurin osa on ollut tyytyväisiä. Jokunen touhumamma on vielä kaivannut, että olispa kiva mennä jonnekkin mökille pelaamaan mölkkyä ja paistamaan tikkupullaa yhdessä

Olet varmasti todella mukava ihminen.

Mikä mahtaa olla koulutustausta, ja ala jolla työskentelet?

Ihan mielenkiinnosta kysyn, aina kiva oppia jotain uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai herranen aika!

Osalla ollut oikeasti huonojakin tyhy-päiviä, mutta kyllähän näistä paistaa läpi täydellinen itseriittoisuus ja itseään muita parempana pitäminen. :-D

Hyvin näkee että on akkavaltainen paikka.. Mitään ei ”alennuta” tekemään. Vaikka se muuten olisi kivaakin, mutta kun joku ”käskee”.

Voi luoja miten noloa!

Eli kiukutellaan vain periaatteen vuoksi, ei edes sen takia että itse aktiviteetti olisi huonoa.

Ihmettelen miten kukaan jaksaa tollasia ihmisiä. Työkavereina, vaimoina, äiteinä yms. Todella kuvottavaa.

Menkää itseenne ja miettikää, olisiko jotain parannettavaa omassa suhtautumisessa asiaan. Eikun, ette voikaan, koska tätä ei ole määritelty työsopimukseen, joten se on sortamista ja alistamista. :-D

Miksi minun pitäisi alentua puuhaamaan jotain tekokivaa typeryyttä. Olen työsopparia allekirjoittaessani sopinut työtehtävistä. En tarvitse voimaannuttavia heittäytymisiä tai työporukan kanssa sauvakävelyä ja suppailua tai sienikursseja. Olen tullut tekemään töitä ja muut jutut hoidan vapaalla. Elämässäni on sitä virkistäytymistä ihan vapaalla, jotta nauttisin jostain yhteiskokkauksesta tai pussihyppelystä työporukan kanssa.

Onneksi meillä on ollut rahat niin tiukilla viime vuodet, että tyhypäivät lopetettiin. Suurin osa on ollut tyytyväisiä. Jokunen touhumamma on vielä kaivannut, että olispa kiva mennä jonnekkin mökille pelaamaan mölkkyä ja paistamaan tikkupullaa yhdessä

Olet varmasti todella mukava ihminen.

Mikä mahtaa olla koulutustausta, ja ala jolla työskentelet?

Ihan mielenkiinnosta kysyn, aina kiva oppia jotain uutta.

Sekö on uuden oppimista, kun tallataan jotain metsäpolkua vesisateessa?

Ketjustakin huomaa, että suurin osa inhoaa virkistäytymispäiviä. Ne muutamat, joilla ei ole elämässä sisältöä, haluavat puuhata niitä ja ovat verisesti loukkaantuneita, kun kaikki ei tykkääkkään heidän "askarrellaan piipunrasseista jotain kivaa työkaverille"-päivistä

Sinä mielessä siunattu korona, että se lopetti tämän pelleilyn

Työpaikalla järjestetty maksuton ruokailu ja pari selvästi lyhyempää työvuoroa olisi minusta paras idea ja oikeasti virkistäisi. Ylimääräinen vapaapäivä varsinkin olisi upea juttu.