Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen keskikoulu?
Vierailija
11.02.2020 |
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
62 syntynyt eikä päivääkään peruskoulua käynyt!
Kotipaikkakunnallani peruskouluun päätyivät vasta 64 syntyneet; luojan kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Tietämyksesu koulutusreiteistä on heikko ja vanhanaikainen. Papin tunnen teinistä lähtien. Molemmat poikani on amiksen käyneitä diplomi- insinöörejä, toisella on kaksoistutkintp amiksesta, toisella ei.[/quote
Opettele kirjoittamaan tai sitten kirjoita selvinpäin. Nyt puhuttiin Tohtoriväitöksestä, ei DI:stä tai papeista, joidenka tutkintoarvo on kaukana tohtoriväitöksestä.
Mitä oikein sekoilet? Ihan samalla tavalla diplomi-insinööriksi valmistutaan tai tohtoriksi väitellään, oli tullut yliopistoon lukion kautta tai ei. Siinä ei ole mitään eroa niille, jotka ei ole ylioppilaita.
Ei ihan samalla tavalla. Tohtorin väitös on aivan eri asia kuin diplomi-inssin tutkinto. Tohtorin väitöstyö kestää kokopäiväisesti tehtynä 4 vuotta ja osa-aikaisesti 8 vuotta.
Älä sotke asioita.Voi hyvä ihme sentään! Olen sama jolle vastailet.
Etkö oikeasti tajua nyt asioita. Myös diplomi-insinööri voi väitellä tohtoriksi.
Sulla on nyt jo lukemisen ymmärtämisessä heikkoutta.Minä en ole sama, jolle olet vastannut. Etkö erota ihmisten käsialoja? Minä erotan oikein hyvin.
Kirjoitit näin:
"Mitä oikein sekoilet? Ihan samalla tavalla diplomi-insinööriksi valmistutaan tai tohtoriksi väitellään..."
Lainaus on sinun omasta kommentistasi.Sanot tuossa, että samalla tavalla diplomi-insinööriksi valmistutaan tai tohtoriksi väitellään. Etkö itse näe mitä tuossa lukee, vai eikö ajatuksesi enää liiku?
Ei silti, olit saanut yhden tykkäämisen, että täällä on toinenkin, joka ei osaa lukea tai ei ymmärrä lukemaansa.
Terveisiä sinnekin: "Lukeminen kannattaa aina."En ole sulle aiemmin vastannut, oli ihan ensimmäinen kerta.
Kyllä myös diplomi-inssi VOI VÄITELLÄ tohtoriksi, mutta sinä vertasit tohtoriväitöstä ja diplomi-insinöörin tutkintoa keskenään.
Kaksi aivan eri asiaa.Sun pitää kertoa tarkemmin puhutko diplomi-insinööritohtorista vai diplomi-insinööristä. Ei ole samoja asioita nämäkään.
Väitellä tohtoriksi voi kuka vaan, joka saa jatko-opiskelupaikan ja joka jaksaa tehdä sen rupeaman, mutta älä sekoita DI-tutkintoa tohtorin väitökseen.
Tohtoriksi väittelevällä on myös vuosien opiskelut alla. Sitä alla olevaa tutkintoa voit ihan rauhassa vertailla lapsesi DI-tutkintoon.Lukemisen ymmärtäminen on minulla oikein hyvä, kiitos. Sinä voisit opetella puhumaan ja kirjoittamaan asioista selkeästi ja sotkematta.
Tämä oli sitten toinen ja viimeinen kommenttini sinulle.
Hyvää päivän jatkoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keskikouluun pyrittiin ja se oli nimitys oppikoulun alemmille luokille. Oli myös joissakin kunnissa ns. kunnallisia keskikouluja joiden oppilaille kirjat ja ruokailun kustansi kunta. Mm. Karviassa oli tällainen. Pyrkiminen oppikouluun oli monipuolinen käsittäen kokeita siihen asti opituista. Oppikoulusta joutui jäämään pois moni, sillä perheen varallisuus ei kattanut kirjoja sekä kuljetusmaksuja tai koulukunnassa asuntomaksuja. On todella halventavaa puhua huonommasta aineesta, sillä vapaaoppilaspaikka käsitti vain lukukausimaksut. Kirjat, kyyti ja ruoka olisi jäänyt perheelle. Monta todella lahjakasta joutui jäämään kansakouluun jääden kielten- ja laajemman matematiikan opetuksesta paitsi.
Yksi asia mikä helpotti kustannuksissa oli se, että oppikirjat pysyi pitkään samoina. Niitä pystyi siis kierrättämään vanhemmilta oppilailta nuoremmille.
Minulle kelpasi hyvin neljä vuotta vanhemman siskoni oppikirjat, toki joitakin oli ostettava uusiakin.
Mutta totta oli, että oppimateriaalit joutui itse maksamaan, esim. käsityötuntien tarvikkeet, langat, kankaat ja kaikki sellainen. Useimmiten ne tilattiin kyllä valmiiksi koulun puolesta, mutta maksaa niistä piti.
Ei muuten ole käynyt mielessäni aiemmin, että miten poikien veistotunneilla tarvittavat välineet meni, pitikö heidän ostaa itse materiaalit ja työkalut. Kun meillä oli vain tyttöjä.
Vihkot ja koepaperitkin oli itse hommattava. Koulun vieressä oli sopivasti ns. paperikauppa. Niin varmaan oli muittenkin oppikoulujen vieressä, sehän oli kannattava kauppa sitten. Koepaperia sanottiin konseptiksi, maksoi muistaakseni 20 penniä, tai ainakin lähelle sitä.
Kotitaloustunnille ei sentään tarvinnut ruoka-aineita itse ostaa, ja ne ruuatkin mitä tehtiin, syötiin lopuksi itse. Tietysti siinä oli opetusmeininki siinäkin, opeteltiin hyviä ruokailu- ja pöytätapoja.
Ja kun kouluun tuli joku esiintyjä, siihenkin piti olla joku pienehkö raha oppilailta kerättynä palkkioksi.
Eli sellaista maksullista han se oli, mutta ei se nyt niin mielettömän kallista ollut, etteikö siitä olisi varattomampikin perhe selvinnyt.
Enemmänkin oli vielä silloin 60-luvun alussa sellaista asenteellisuutta, että ei laiteta lapsia herrojen kouluun. Se kyllä aika pian karisi, oppikouluun pyrkijöitä oli aina valtavan paljon ja kyllä meitä oli moneen junaan, ihan rutiköyhistäkin oloista. Muistan yhdenkin tytön, joka kulki sellaisissa kumitossuissa koko talven, ne oli niin köyhiä.
Kiusaamista en huomannut olevan yhtään, oli tietysti kaikenlaisia klikkejä, mutta ei selkeää kiusantekoa ketään kohtaan.
Ihanan muistoja herättävä kommentti. 🌻
Veistossa, ns poikien käsitöissä, maksettiin myös materiaaleista, mutta esim. puutavara oli ja on edelleen edullisempaa kuin tyttöjen tekstiilitöissä kankaat ym tarvikkeet. Itse kävin tyttöjen käsitöissä ja kaverini oli samaan aikaan veistossa.
Tuohon aikaan opettajat olivat lehtoreita, oli myös veiston lehtori.
Minä olin ns köyhä koululainen, yksinhuoltaja perheen kolmas lapsi ja nuorin, mutta ei se opiskelu materiaaleineen ollut niin kallista, etteikö äitini voinut minusta maksaa. Tässä tietysti auttoi se, että pian veljeni valmistuivat ja meillä oli kotona vain yksi koululainen.
Ja se, että koulukirjoja pystyi kierrättämään ihan eri tavalla kuin nykyään. Myös sukulaisten ja äidin ystävien lasten vaatteita perin kovasti. Minulla oli ennen 13 ikävuotta hirveästi ihania kierrätettyjä mekkoja, joita en ehtinyt käyttää, kun jo kasvoin ulos.
Kun farkkuaika alkoi, se näkyi äidin kukkarossa, mutta myöhemmin farkkuja pidettiin ihan lahoamiseen asti päällä. Oli jotenkin tyylikästä, että niitä oli paikattu jopa haaroista. Tämä oli silloin kaveripiirissäni ihan yleistä.
Uskon myös, että äitini asenne vaikutti siihen, että hän halusi maksaa oppikoulun kulut, jos se suinkin oli mahdollista. Tiedän, että monissa kodeissa asia ei näin ollut. Etenkään ei tyttöjen kohdalla.
Tämä on tärkeä asia vielä nykypäivänä. Jos perheellä on varaa, he kouluttavat poikansa, mutta ei tyttöjä. Se mikä oli meillä arkipäivää vielä 1960-luvulla, on arkipäivää monessa maassa.
Olisi kuitenkin tärkeää kouluttaa tyttöjä, koska heidän koulutuksensa yleensä auttaa koko yhteisöä. Tyttöjen kouluttaminen estää myös ei-toivottuja raskauksia ja on monelta kannalta hyödyllisempää.
Onneksi nykyään saa tukea kehistysmaiden tyttöjä ja naisia. Kuin laittaisi rahaa pankkiin tukemalla heitä koulunkäynnissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Pääsykokeet oli kyllä vaikka 10 keskarvolla. Olin itsekin sellainen.
Meillä ei kaikki olleet pääsykokeissa. Tämä oli 1970-luvulla. Minä en ollut pääsykokeissa, mutta pääsin oppikouluun.
Mikä koulu ja mikä paikkakunta? Ensimmäisen kerran kuulen, että jossakin olisi päässyt oppikouluun pelkällä todistuksella.
Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982. Jo silloin saattoi hakea ja päästä pääsykokeella, jos oli suorittanut jonkun opiston. Uudemmissa yliopistoissa kuten Oulussa ja Joensuussa ei tarvinnut edes hakea erivapautta.
En ymmärrä mistä puhut. Oppikouluun pääsi pisteillä, ei kaikilla ollut pääsykokeita. Minä en ollut oppikoulun pääsykokeissa, mutta tiedän ihmisiä, jotka olivat.
Ja toisaalta puhut yliopistosta... Miten oppikouluun pääseminen ja yliopisto tässä liittyvät toisiinsa?
En ymmärrä.Ymmärtäisit ehkä, jos olisit lukenut koko ketjun. Entiseen aikaan oppikouluun pääseminen oli ensimmäinen askel kohti yliopistoa. Ei siis voinut päästä yliopistoon , jos ei päässyt ensin oppikouluun.
Taidat olla niin nuori, että sinulle on itsestään selvää, että yliopistoon ja niin diplomi-insinööriksi kuin tohtoriksi voi valmistua, vaikka ei oli käynyt lukioa.
Enkä todella ole kuullut, että joskus olisi jossakin päässyt oppikouluun pelkillä pisteillä ilman pääsykoetta. Se oli minulle aivan yhtä uusi tieto kuin sinulle se, että muinoin polku kohti yliopistoa alkoi oppikoulusta.
Onpa ylimielinen kommentti. Ja vielä osittain puppua, mutta hei, tänään on vaalipäivä ja monet äänestävät höpötyyppejä eduskuntaan!
Aivan kuten täälläkin.
Nykypäivänä voisi sanoa kyseistä kommenttia disinformatiiviseksi. Pätemistä on enemmän kuin tietoa. Ja 5 👍-äänestäjää todistaa, että on täällä muitakin yhtä ulalla. Huomioin vuoden 1982! Tämän täytyy olla vitsi.
Jos sinä et ole koskaan kuullut siitä, että oppikoulussa ei ole aina ollut pääsykokeita, vaan sisälle on menty pisteillä. Se ei tarkoita, etteikö se olisi totta.
Ja jos olisin ilkeä ihminen viittaisiin sinuun dementoituvana vanhuksena, mutta koska olen ystävällinen, en yritä loukata sinua, kuten sinä yrität loukata muita kirjottajia.
"Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982."
Kuinka kauan mahdoit käydä lukiota, kun minä kirjoitin sinua aikaisemmin ja kuitenkin kerrot minun olevan nuori? 😁
1982 oli peruskoulu ollut jo monta vuotta, osassa Suomea 1982 kirjoittaneet ylioppilaat olivat jo peruskoulun käyneitä. Olitko sinäkin näitä?
Sinun ja 5 kommenttisi peukuttajien on nyt vain tyydyttävä siihen tosiasiaan, että oppikouluun ei aina ollut pääsykokeita, ja piste.
"Se oli minulle aivan yhtä uusi tieto kuin sinulle se, että muinoin polku kohti yliopistoa alkoi oppikoulusta..."
Minulle EI ole uutta tietoa se, että yliopistoon pääseminen edellyttää yo-tutkintoa, mutta sinä sekoilet. Se, että pääsee oppikouluun ei vielä tarkoita, että pääsisi yliopistoon. Totta on, että vain ylioppilaat pystyivät hakemaan yliopistoon, mutta sinne Ei riittänyt, että oli käynyt oppikoulun. Kaikki ei silloinkaan kirjoittanut ylioppilaaksi. Onko tämäkin tieto sinulle uutta?
Jos tarkoitat jo vuotta 1882, sen ymmärrön, mutta 1982 kirjoittanut yo on valitettavasti minua nuorempi ja hakenut yliopistoon vasta myöhemmin kuin minun ikäluokkani.
Kompastuit omaan nokkeluuteesi. Samoin 5 👍 osti tämän höpöhöpön. Se kertoo teistä enemmän kuin minusta.
Olet niin kovin vanha, mutta et viisas kuitenkaan. 🙃
Oletat ja sekoitat asioita keskenään. Never asume and knowledge is power.
Olen lukenut tämän ketjun kokonaan ja olen myös kommentoinut, että yo-tutkinto oli pääsyvaatimus yliopistoon.
Sinä toit kommenttiisi tämän lausunnon yliopistoon. Eihän 1982 tarvittu mitään lausuntoja, kun yliopistoon haettiin ja mentiin pääsykokeiden kautta.
Mitäpä luulet, jos pääsee äidinkieltä lukemaan sekä Jyväskylään että Helsinkiin, kumman kaupungin tämä nainen valitsi?
Tämä ei liittynyt enää varsinaiseen aiheeseen, mutta annoin esimerkin siitä, miten yliopistoon päästiin ennen vuotta 1982. Pääsykokeilla, eikä millään lausunnoilla.
Yritä ymmärtää, että vuosi 1982 on minulle myöhäinen aika mennä yliopistoon ja siksi sinun sepustuksesi vaikuttaa lähinnä absurdilta. Reagoin disinformatioon jota täällä viljelet.
Tiedätkö, kun ihminen muistaa väärin, hän hakee tietoa muualta. Kun ihminen TIETÄÄ väärin, hän hakee tietoa. Sinä jaat mutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Pääsykokeet oli kyllä vaikka 10 keskarvolla. Olin itsekin sellainen.
Meillä ei kaikki olleet pääsykokeissa. Tämä oli 1970-luvulla. Minä en ollut pääsykokeissa, mutta pääsin oppikouluun.
Mikä koulu ja mikä paikkakunta? Ensimmäisen kerran kuulen, että jossakin olisi päässyt oppikouluun pelkällä todistuksella.
Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982. Jo silloin saattoi hakea ja päästä pääsykokeella, jos oli suorittanut jonkun opiston. Uudemmissa yliopistoissa kuten Oulussa ja Joensuussa ei tarvinnut edes hakea erivapautta.
Eikös 70-luvulla ollut jo peruskoulu? Eihän siihen tarvinnut mitenkään pyrkiä, sinnehän meni sitten jo kaikki
Minä pääsin ylioppilaaksi v. 71, ja silloin oli jo kunnallinen keskikoulu, tuli heti seuraavana vuonna, kun minä olin päässyt keskikoulusta, eli kuuluin siihen viimeiseen ikäluokkaan, joka joutui vielä maksamaan koulutuksestaan.
Muistelisin, että samoin kävi lukion kanssa. Olin taas niitä viimeisiä, jotka maksoi lukiokoulutuksesta.
Eli oli peruskoulu ja maksuton lukio. Tosin lukion kirjat taisi edelleen joutua itse maksamaan, mutta ei ollut niitä lukukausimaksuja enää.
"Ensimmäiset viralliset peruskoulut käynnistivät opetuksen Lapissa vuonna 1972 ja loputkin peruskoulut aloittivat Etelä-Suomessa viimeistään vuonna 1978."
Muualla kuin Lapissa haettiin vielä 1970-luvulla oppikouluun/keskikouluun. Etelä-Suomessa, pääosin Pk-seudulla käytiin oppikoulua kauemmin kuin muualla Suomessa.
Sitten tosiaan peruskoulun tulemisen jälkeen oppikouluissa luettiin kahta opintosuunnitelmaa. KOPS oli niille, jotka olivat aikoinaan tulleet oppikouluun ja päättivät keskikoululaisina oppivelvollisuuden. POPS oli heille, jotka jatkoivat koulutietä peruskoululaisina.
Meillä oli lyseossa nämä kaksi opintosuunnitelmaa rinnakkain, koska oppikoululaisten lisäksi kouluun tuli POPSilaisia.
Esim. meillä peruskoululaisia tuli poikalyseoon (kaikkiin kaupungin lyseoihin ja yhteiskouluun) vuonna 1975 ja koulun nimikin muuttui yläasteeksi, mutta koulussa opiskeli keskikoululaisia vielä vuoteen 1979.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Olen 1963 ja olin tiettävästi viimeinen joka kävi kansa/kansalaiskoulun. Silloin lähes joka vuosi joku lähti jo kasiluokalta amiskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Minun aikanani keskikoulusta ja lukiosta käytettiin yhteisnimitystä oppikoulu. Ja keskikouluun pyrittiin neljänneltä tai viidenneltä luokalta kansakoulusta. Pääsykokeen suorittamisen lisäksi opettaja kansakoulusta kirjoitti suosituksen ts hän arvioi, että ko oppilaalla on edellytykset selviytyä keskikoulun opinnoista.
Keskikoulusta oppilas sai päästötodistuksen, jolla saattoi pyrkiä esim erilaisiin opistoihin, ammattikouluihin tai siirtyä työelämään.
Samoin mulla. Opettaja antoi arvionsa pärstäkertoimen mukaan. Työläispennut saivat
aina kommentin, että ei tule pärjäämään koulussa.
Omalla kohdalla meni vähän pieleen: keskikoulun keskiarvo oli yli 9 ja l:n paperit kirjoitin.
Jotenkin se lausunto jäi kaivelemaan.
Totta kai semmonen kaivelee.
Muistan kansakouluajoista, että opettajilla oli todella paljon asenteellisuutta. Meillä ainakin opettajat nostivat varattoman perheen lapsia tikun nokkaan.
Keskikoulussa tyyli muuttui. Maikat eivät olleet enää alikoulutettuja luokanopettajia vaan korkeammin koulutettuja lehtoreita. Tässä oli vissi ero kansakoulun opettajiin, paitsi koulun johtajaopettajaan, jolla oli enemmän koulutusta kuin niillä "nutturapäillä".
Äitini tapasi usein opettajiani töistä tullessa lähikaupassa. Kehuivat kovasti, kun olin oppikoulussa ja myöhemminkin, kun olin jo opiskelemassa. Olin heidän muistissaan niin kovin ihana ja fiksu. Minun muistoni heistä oli kyllä aivan erilainen. Eiköhän ne opettajatkin päästä pehmentyneet eläkeiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Tietämyksesu koulutusreiteistä on heikko ja vanhanaikainen. Papin tunnen teinistä lähtien. Molemmat poikani on amiksen käyneitä diplomi- insinöörejä, toisella on kaksoistutkintp amiksesta, toisella ei.[/quote
Opettele kirjoittamaan tai sitten kirjoita selvinpäin. Nyt puhuttiin Tohtoriväitöksestä, ei DI:stä tai papeista, joidenka tutkintoarvo on kaukana tohtoriväitöksestä.
Mitä oikein sekoilet? Ihan samalla tavalla diplomi-insinööriksi valmistutaan tai tohtoriksi väitellään, oli tullut yliopistoon lukion kautta tai ei. Siinä ei ole mitään eroa niille, jotka ei ole ylioppilaita.
Ei ihan samalla tavalla. Tohtorin väitös on aivan eri asia kuin diplomi-inssin tutkinto. Tohtorin väitöstyö kestää kokopäiväisesti tehtynä 4 vuotta ja osa-aikaisesti 8 vuotta.
Älä sotke asioita.Itse väitelleenä en ole koskaan kuullut tällaisista vuosimääristä. Monella (kuten itselläni) väitöskirjaa valmistellaan toistakymmentä vuotta. Sitten on erikseen broilerit, jotka voivat saada (kehnon) väitöskirjansa aikaiseksi jopa neljässä vuodessa.
Onnea tohtorihatusta!
Näitä vuosia kyllä kerrotaan ihan yleisesti. Katso netistä.
Kaikki on tietysti yksilöllistä, mutta tämä tieto löytyy, kun etsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä aika sekavalta tuo koulujärjestelmä ennen peruskoulua.
Ei ollenkaan. Se oli ainoa järkevä järjestelmä.
Totta! Silloin oli paljon vähemmän koulupudokkaita, syrjäytyneitä ja kaikki pääsivät koulusta ulos luku- ja kirjoitustaitoisina, myös he, joista tuli nuorisorikollisuuden jälkeen ihan vain taparikollisia. Nämä olivat yleensä tarkkailuluokalta.
Nykyinen koulujärjestelmä ei toimi, koska kaikki ovat samalla luokalla riippumatta siitä miten hyvin oppii, jos oppii. Tarkkailuluokat pitäisi palauttaa työrauhan takia, mutta myös siksi, että siellä nuoret saavat huomiota ja joitakin heistä voidaan jopa pelastaa syrjäytymiseltä. Tätä ei peruskoulussa pystytä tekemään.
"Ennen vanhaan" pänttääjät saivat päntätä rauhassa ja ne, joita koulu ei kiinnostanut tai olivat muusta syystä päätyneet kansakoulun jälkeen kansalaiskouluun, olivat omissa kouluissaan.
Koska koululaismateriaali on niin monenlaista, pitäisi lasten päästä käymään koulua itselleen sopivalla tavalla. Jos lapsi ei tiedä mikä se tapa on, joku aikuinen kyllä tietää.
Keskikoulun käyneenä ymmärrän miten rasittavaa kouluissa nykyään on. Ne, jotka haluaisivat edetä nopeammin, eivät oikein voi edetä, paitsi anoa siirtoa seuraavalle luokalle. Sitä vaan ei usein tapahdu.
Ne, joille peruskoulu on liian hankalaa, pitäisi olla mahdollisuus suurempaan tukeen, sitäkään ei peruskoulussa juurikaan saa.
Parhaiten ilmeisesti viihtyvät keskitason oppilaat.
Ensimmäisenä lapset pitäisi vieroittaa luureista, vasta sitten voisi miettiä muita vaihtoehtoja keskittymiskyvynpuutteeseen.
Ei ole kenenkään edun mukaista, että osa lapsista oppii lukemaan vasta 3. luokalla, 10-vuotiaana. He kaikki eivät ole lukihäiriöisiä tai adhd-lapsia.
Mitä ihmettä koulussa voi tehdä siihen asti, kun ei osata lukea. Eihän siinä ole mitään järkeä, ja kuitenkin tämä on nykyään tosi yleistä. Yllätyin, kun kuulin asiasta. Perustaidon, lukemisen oppimiseen, menee ihan liian kauan aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon pääsystä. Nykyisin. Jossain lehdessä oli terveystiedon tohtori joka vasta väiteltyään suoritti lukion ja valmistui ylioppilaaksi.
Yliopistoon pääsee ilman lukiota, amk-jälkeen esimerkiksi. Tuli mieleen tuntemani pappispoika, peruskoulu, nuoriso-ohjaajan tms toisen asteen koulutus, ei kuitenkaan ylioppilas.
Jossain lehdessä ja kaverin kaverin kertomana. Olisi kiva jos heitettäisiin faktoja huhujen sijaan. Yksikään suomessa ei ole väitellyt tohtoriksi ennen lukion suorittamista.
Lehti oli Eeva, luultavasti tai joku Kotiliesi.
Tohtorin sisarukset muut olivat ylioppilaita ja äitinsä valitti jonkun neljännen lyyran puuttumista. Tämä keski-ikäinen nainen sitten kirjoitti iltalukiosta, sai lakin ja osti vanhalle äidilleen sen lyyran.
Kälynikin on terveysalan maisteri reitillä keskikoulu/ amis/ aikuisena sairaanhoitajaksi, sitten 45 v yliopistoon.
En puhu maistereista, vaan tohtorinarvosta. Lääkärikin on lisensiaatti, joka on alempi opiskeluarvuo kuin tohtori. Kunniatohtorit ovat sitten erikseen, sen voi saada, vaikka ei olisi suorittanut ekaakaan luokkaa.
Niin, jopa kassatyttö Marinille myönnettiin vastikään jossain päin maailmaa kunniatohtorin arvo.
Toukokuussa.
"Samassa juhlassa nimetään myös Marinin lisäksi kunniatohtoreiksi Nobel-palkinnon saanut kemisti Carolyn Bertozzi, balettitanssija Misty Copeland sekä matemaatikko ja kehittäjä Freeman A. Hrabowski.
New York University on vuonna 1831 perustettu yksi maan suurimpia yksityisiä yliopistoja, jossa on noin 65000 opiskelijaa. Yliopistolla on kolme pääkampusta New Yorkissa, Shanghaissa ja Abu Dhabissa."
Kysymys on kuitenkin hallintotieteiden maisterista ja ennen kaikkea pääministeristä, jonka määrätietoinen johtaminen korona-aikana on otettu huomioon.
Vierailija kirjoitti:
AP:n olisi kannattanyt käydä edes jotain koulua, niin oli paremmin kartalla asioista.
Että on huvittava kommentti joltain seniililtä pierulta. Luuletko, että teidän kansa- ja oppi- ja ties mistä amiskouluistanne puhutaan nykyisessä koulujärjestelmässä yhtään mitään kellekään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskikoulussa jäätiin myös luokalle. Jos tokarissa oli nelonen, piti suorittaa ehdot. Ellet päässyt kokeesta läpi, kävit luokan uudelleen. Joka vuosi luokalta pari jäi luokalle ja uusia tuli ylemmästä luokalta. Samalla luokalla saattoi olla esim. 13-16 vuotiaita. Osa oli tullutkin oppikouluun 13-vuotiaina, osa 10 vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulussa jäätiin myös luokalle. Jos tokarissa oli nelonen, piti suorittaa ehdot. Ellet päässyt kokeesta läpi, kävit luokan uudelleen. Joka vuosi luokalta pari jäi luokalle ja uusia tuli ylemmästä luokalta. Samalla luokalla saattoi olla esim. 13-16 vuotiaita. Osa oli tullutkin oppikouluun 13-vuotiaina, osa 10 vuotiaita.
Ja ehdot (4) kahdesta aineesta tarkoitti aina automaattisesti luokalle jääntiä, ainakin vielä -luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Ei voi olla vaihtoehtoina nämä, kun oppikouluun/keskikouluun on aina haettu. Oppikoulu ja keskikoulu on sama asia. Kukaan ei mennyt kansakoulun 4. tai 5. luokalta oppikouluun/keskikouluun, kyllä sinne nimenomaan haettiin. Oli selvää, että 8-9 keskiarvolla pääsi suoraan oppikouluun, mutta hakeminen piti kuitenkin vanhempien tehdä.
Pääsykokeet oli kyllä vaikka 10 keskarvolla. Olin itsekin sellainen.
Meillä ei kaikki olleet pääsykokeissa. Tämä oli 1970-luvulla. Minä en ollut pääsykokeissa, mutta pääsin oppikouluun.
Mikä koulu ja mikä paikkakunta? Ensimmäisen kerran kuulen, että jossakin olisi päässyt oppikouluun pelkällä todistuksella.
Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982. Jo silloin saattoi hakea ja päästä pääsykokeella, jos oli suorittanut jonkun opiston. Uudemmissa yliopistoissa kuten Oulussa ja Joensuussa ei tarvinnut edes hakea erivapautta.
En ymmärrä mistä puhut. Oppikouluun pääsi pisteillä, ei kaikilla ollut pääsykokeita. Minä en ollut oppikoulun pääsykokeissa, mutta tiedän ihmisiä, jotka olivat.
Ja toisaalta puhut yliopistosta... Miten oppikouluun pääseminen ja yliopisto tässä liittyvät toisiinsa?
En ymmärrä.Ymmärtäisit ehkä, jos olisit lukenut koko ketjun. Entiseen aikaan oppikouluun pääseminen oli ensimmäinen askel kohti yliopistoa. Ei siis voinut päästä yliopistoon , jos ei päässyt ensin oppikouluun.
Taidat olla niin nuori, että sinulle on itsestään selvää, että yliopistoon ja niin diplomi-insinööriksi kuin tohtoriksi voi valmistua, vaikka ei oli käynyt lukioa.
Enkä todella ole kuullut, että joskus olisi jossakin päässyt oppikouluun pelkillä pisteillä ilman pääsykoetta. Se oli minulle aivan yhtä uusi tieto kuin sinulle se, että muinoin polku kohti yliopistoa alkoi oppikoulusta.
Onpa ylimielinen kommentti. Ja vielä osittain puppua, mutta hei, tänään on vaalipäivä ja monet äänestävät höpötyyppejä eduskuntaan!
Aivan kuten täälläkin.Nykypäivänä voisi sanoa kyseistä kommenttia disinformatiiviseksi. Pätemistä on enemmän kuin tietoa. Ja 5 👍-äänestäjää todistaa, että on täällä muitakin yhtä ulalla. Huomioin vuoden 1982! Tämän täytyy olla vitsi.
Jos sinä et ole koskaan kuullut siitä, että oppikoulussa ei ole aina ollut pääsykokeita, vaan sisälle on menty pisteillä. Se ei tarkoita, etteikö se olisi totta.
Ja jos olisin ilkeä ihminen viittaisiin sinuun dementoituvana vanhuksena, mutta koska olen ystävällinen, en yritä loukata sinua, kuten sinä yrität loukata muita kirjottajia.
"Minulla on edelleen arkistossa erivapaus ylioppilastodistuksesta Helsingin yliopistoon vuodelta 1982."
Kuinka kauan mahdoit käydä lukiota, kun minä kirjoitin sinua aikaisemmin ja kuitenkin kerrot minun olevan nuori? 😁1982 oli peruskoulu ollut jo monta vuotta, osassa Suomea 1982 kirjoittaneet ylioppilaat olivat jo peruskoulun käyneitä. Olitko sinäkin näitä?
Sinun ja 5 kommenttisi peukuttajien on nyt vain tyydyttävä siihen tosiasiaan, että oppikouluun ei aina ollut pääsykokeita, ja piste.
"Se oli minulle aivan yhtä uusi tieto kuin sinulle se, että muinoin polku kohti yliopistoa alkoi oppikoulusta..."Minulle EI ole uutta tietoa se, että yliopistoon pääseminen edellyttää yo-tutkintoa, mutta sinä sekoilet. Se, että pääsee oppikouluun ei vielä tarkoita, että pääsisi yliopistoon. Totta on, että vain ylioppilaat pystyivät hakemaan yliopistoon, mutta sinne Ei riittänyt, että oli käynyt oppikoulun. Kaikki ei silloinkaan kirjoittanut ylioppilaaksi. Onko tämäkin tieto sinulle uutta?
Jos tarkoitat jo vuotta 1882, sen ymmärrön, mutta 1982 kirjoittanut yo on valitettavasti minua nuorempi ja hakenut yliopistoon vasta myöhemmin kuin minun ikäluokkani.
Kompastuit omaan nokkeluuteesi. Samoin 5 👍 osti tämän höpöhöpön. Se kertoo teistä enemmän kuin minusta.Olet niin kovin vanha, mutta et viisas kuitenkaan. 🙃
Oletat ja sekoitat asioita keskenään. Never asume and knowledge is power.Olen lukenut tämän ketjun kokonaan ja olen myös kommentoinut, että yo-tutkinto oli pääsyvaatimus yliopistoon.
Sinä toit kommenttiisi tämän lausunnon yliopistoon. Eihän 1982 tarvittu mitään lausuntoja, kun yliopistoon haettiin ja mentiin pääsykokeiden kautta.
Mitäpä luulet, jos pääsee äidinkieltä lukemaan sekä Jyväskylään että Helsinkiin, kumman kaupungin tämä nainen valitsi?
Tämä ei liittynyt enää varsinaiseen aiheeseen, mutta annoin esimerkin siitä, miten yliopistoon päästiin ennen vuotta 1982. Pääsykokeilla, eikä millään lausunnoilla.Yritä ymmärtää, että vuosi 1982 on minulle myöhäinen aika mennä yliopistoon ja siksi sinun sepustuksesi vaikuttaa lähinnä absurdilta. Reagoin disinformatioon jota täällä viljelet.
Tiedätkö, kun ihminen muistaa väärin, hän hakee tietoa muualta. Kun ihminen TIETÄÄ väärin, hän hakee tietoa. Sinä jaat mutua.
Anteeksi, kun minulla on jotenkin vaikea ymmärtää tekstiäsi. Alun perin vastasin kysymykseesi "Miten oppikouluun pääseminen ja yliopisto tässä liittyvät toisiinsa?" Tavallisin ja nopein reitti yliopiston on ollut aikojen alusta keskikoulu->lukio->yliopisto, mutta muitakin reittejä on.
Miksi sinä kiihdyt niin mahdottomasti, kun tämä sinulle kerrotaan? En ole käynyt lukiota päivääkään, ja juuri siksi minulla se erivapaus Helsingin yliopistoon on. Ei siis erivapaus pääsykokeesta vaan ylioppilastutkinnosta. En kuitenkaan edes hakenut sinne vaan opiskelin myöhemmin muualla. En minä mielestäni väittänyt, että sinne oli lausunnolla voinut päästä. Se oli sinun oma (väärä) tulkintasi.
Fakta on sekin, että kansakouluikäluokassa oli äärimmäisen harvoja pelkällä todistuksella ilman pääsykokeita oppikouluun päässeitä. En ole niin perusteellisesti perehtynyt koulutuksen historiaan, että olisin aiemmin tähän tietoon törmännyt.
Onko sinulle uusi tieto se, että muinoin kaikki ylioppilaat vaan kirjoittautuivat yliopistoon? Mm. lääketieteellinen aloitettiin karsintakursseilla, joita soisi vieläkin olevan pääsykokeitten sijasta.
Aina sitä saa uutta tietoa ja sivistyy, jopa av-palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulussa jäätiin myös luokalle. Jos tokarissa oli nelonen, piti suorittaa ehdot. Ellet päässyt kokeesta läpi, kävit luokan uudelleen. Joka vuosi luokalta pari jäi luokalle ja uusia tuli ylemmästä luokalta. Samalla luokalla saattoi olla esim. 13-16 vuotiaita. Osa oli tullutkin oppikouluun 13-vuotiaina, osa 10 vuotiaita.
Ja ehdot (4) kahdesta aineesta tarkoitti aina automaattisesti luokalle jääntiä, ainakin vielä -luvulla.
Muistin, että se olisi ollut 3 ehdot. Mutta voi olla, että muistan väärin, kun en koskaan saanut ehtoja vaan 6 oli huonoin numero, ja sekin lukuaineista. Kun ei kiinnostanut, niin ei sitten jääneet asiat mieleen.
9. eli keskikoulun viimeisellä luokalla olikin yli puoli luokkaa niitä, jotka olivat jääneet luokalle vähintään kerran tai päässeet vasta kansakoulun 6. luokalta. Tämä siis siinä vaiheessa, kun aloitimme keskikoulussa, mutta saimme päästötodistuksen peruskoulusta.
Mä muistan vieläkin päivän, kun kävin yhteiskoulun ovelta lukemassa, olenko päässyt oppikouluun. Pääsinhän minä. Jäin viidennellä luokalleni ja sainkin sitten peruskoulun päästötodistuksen, keskikoulun oppimäärä. Siinä välissä nimi oli muuttunut. Meitä oli luokalle jääneitä monta kohtalotoveria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulussa jäätiin myös luokalle. Jos tokarissa oli nelonen, piti suorittaa ehdot. Ellet päässyt kokeesta läpi, kävit luokan uudelleen. Joka vuosi luokalta pari jäi luokalle ja uusia tuli ylemmästä luokalta. Samalla luokalla saattoi olla esim. 13-16 vuotiaita. Osa oli tullutkin oppikouluun 13-vuotiaina, osa 10 vuotiaita.
Ja ehdot (4) kahdesta aineesta tarkoitti aina automaattisesti luokalle jääntiä, ainakin vielä -luvulla.
Muistin, että se olisi ollut 3 ehdot. Mutta voi olla, että muistan väärin, kun en koskaan saanut ehtoja vaan 6 oli huonoin numero, ja sekin lukuaineista. Kun ei kiinnostanut, niin ei sitten jääneet asiat mieleen.
9. eli keskikoulun viimeisellä luokalla olikin yli puoli luokkaa niitä, jotka olivat jääneet luokalle vähintään kerran tai päässeet vasta kansakoulun 6. luokalta. Tämä siis siinä vaiheessa, kun aloitimme keskikoulussa, mutta saimme päästötodistuksen peruskoulusta.
Ehkäpä muistat väärin. Jos saa numeroksi 6, ei siitä jäänyt keskikouluaikaan luokalle. Itse jäin luokalleni matikan nelosesta. En muista paljonko keskiarvoni oli silloin, mutta kun toisen kerran uhkasi sama nelonen, sain sen venkoiltua vitoseksi. Näin ollen keskikoulun käyneenä, mutta juuri siirtymävaiheessa luokalle jääneenä peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli 6.2.
Nähtävästi minuakin huonompia meidän, jo kerran luokalle jääneiden joukossa oli, koska koko luokan keskiarvo oli 6.3.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä aika sekavalta tuo koulujärjestelmä ennen peruskoulua.
Mitä sekavaa siinä oli? Kansa- ja kansalaiskoulu oli se, joka oli avoin ja maksuton kaikille. Heikoimmille oli apukoulu, ja oppikouluun pyrittiin ja sieltä voitiin jatkaa lukioon tai opistoon, ja tietenkin myös ammattikouluun niin kuin kansakoulun käyneetkin.
Pitempi reitti tohtoriksi oli niillä, jotka kävivät ensin kansakoulun, sitten ammattikoulun, opiston ja sen jälkeen menivät yliopistoon. Lyhempi reitti oli oppikoulun ja lukion kautta.
Peruskoulu on selvempi, sama 9 vuotinen koulu kaikille varallisuudesta riippumatta.
Halvemmalla byrokratialla olisi päästy muuttamalla oppikolusysteemi ilmaiseksi ja säilytetty opistotasoinen koukutus esim sairaanhoitajilla ja ent. rakennusmestareilla/ insinööreillä.
Ihmiset pääsisivät nuorempina ammattiin ja pysyisivät työssään haahuilematta vale(amk) korkeakoulutuksesta.
Tämä oli juuri minun reittini yliopistotutkintoon. Ensin pääsykokeella ilmaiseen kunnalliseen keskikouluun, sen jälkeen opistoon ja opiston jälkeen yliopistoon. Moni samaan aikaan opiskellut teki pitkän työuran ilman ylioppilastutkintoa insinöörinä tai muussa nykyisen amk-tutkinta vaativassa tehtäväss.
Koulutus eikä koukutus, sorry.🤡