Lue keskustelun säännöt.
Akateemisen arkea Suomessa: Verojen ja vuokran ja työmatkojen jälkeen minulle jää 549 € kuussa elämiseen. Enkä edes adu pk-seudulla!
07.02.2020 |
Olen 33-vuotias nainen ja minulla on luonnontieteistä FM. Olen ollut työelämässä kokopäiväisesti 8 vuotta. Palkkani on keskipalkka alallamme ja työtehtäviinsä nähden, eli 2800 € kuussa. Vuokra on kohtuullinen kolmen huoneen ja avokeittiön rivarista maakuntakeskuksen ympäristökunnassa. Työmatkoihini (19 km yhteen suuntaan) tarvitsen autoa, koska julkista liikennettä työpaikalle ei ole)
Verojen, vuokran ja autosta johtuvien kulujen (osamaksuerät, vakuutukset, polttoaine, huollot) jälkeen minulle jää tuo otsikon summa elämiseen.
Jos polttoaineet vielä kallistuu, minun on jäätävä pois työstä. Lähempää työpaikkaani nuuttaminen ei auta, koska auto tarvitaan kuitenkin ja vuokrat olisivat vielä korkeammat.
Miten minun elämästäni on tehty tällainen umpikuja? Itse olen aina hoitanut asiani hyvin ja onnistunut kaikessa ihan hienosti. Nyt minulla ei enää ole varaa elää Suomessa!
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin kolmen vuoden leikki pelleily koulutuksella ja sivistyneen leikkimisellä jossain hömppäalalla pitäisi tienata hirvittävät rahat, koska järki ei riitä ostamaan omistusasuntoa, vaan on pakko asua järkyttävän leveästi egonsa kanssa VUOKRALLA!
Voisitko sinä kirjoittaa viestisi niin, että muutkin ymmärtäisivät sen, mitä haluat sanoa? Vai onko sulla jotain luetun ymmärtämistä koskevia rajoitteita? Monilla peruskoulusta suoraan amikseen menneillä nimittäin on. Olen todistanut jopa sitä, ettei edes amiksesta valmistunut tyttö kyennyt lukemaan lehteä sen paremmin kuin 6-vuotias veljentyttäreni. Katsoin kuin yli 20-vuotias tyttö tavasi, takelteli, viivytteli ja haki sanoja kuin ei olisi koulua koskaan käynyt.
Ap ilmoitti olevansa luonnontieteiden FM - eli hän on opiskellut joko biologiaa, maantietoa, matematiikkaa, kemia/biokemiaa, fysiikkaa tai tietotekniikkaa. Pari vuotta ei tosin ihan FM:n tason omaksumiseen näissä tieteissä riitä, vaikka se riittäisi enemmän kuin hyvin viemärin avaajaksi opiskeluun tai trukin ajon opetteluun. Panostukseen nähden trukkikuski saa hyvää palkkaa, mutta matemaatikko ihan pskaa. Matemaatikko oppii kyllä tarvittaessa ajamaan sitä trukkia, mutta trukkikuski ei todennäköisesti ikinä kykene matemaatikon työhön. Silti näille maksetaan suurin piirtein saman verran.
Selitätkö miten takelteleva lukeminen ja sanojen hakeminen (kun se liittyy johonkin sinun meille muille täysin tuntemattomaan ihmiseen kaiken lisäksi) liittyy tässä MINUN luetunymmärtämiseeni, etenkin kun sinä olet tässä itse se joka ei ymmärtänyt lukemaansa ja sen vielä auliisti myönsi?
Ymmärrätkö sinä että pilkkaamalla jonkun ihmisen takeltelevaa lukemista, osoitat olevasi vain juntti?
Minun tuntemani lukihäiriöiset ihmiset, ovat ihan fiksuja tyyppejä eikä heitä kukaan pidä noloina ja pilkattavina tapauksina. Ymmärtävät lukemastaan tekstistä sen pointin. Sinä et ymmärrä.
SISÄLUKUTAITO on sellainen että, kun se puuttuuu niin silloin on hukassa.
Sinulta se puuttuu, ja sen lisäksi vielä sivistys. Sivistyksesi puutteen huomaa siitä miten haukut ja pilkkaat alemmaksi katsomiasi ihmisiä ja vielä ymmärtämättä sitä että roolit ovat toisin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin kolmen vuoden leikki pelleily koulutuksella ja sivistyneen leikkimisellä jossain hömppäalalla pitäisi tienata hirvittävät rahat, koska järki ei riitä ostamaan omistusasuntoa, vaan on pakko asua järkyttävän leveästi egonsa kanssa VUOKRALLA!
Voisitko sinä kirjoittaa viestisi niin, että muutkin ymmärtäisivät sen, mitä haluat sanoa? Vai onko sulla jotain luetun ymmärtämistä koskevia rajoitteita? Monilla peruskoulusta suoraan amikseen menneillä nimittäin on. Olen todistanut jopa sitä, ettei edes amiksesta valmistunut tyttö kyennyt lukemaan lehteä sen paremmin kuin 6-vuotias veljentyttäreni. Katsoin kuin yli 20-vuotias tyttö tavasi, takelteli, viivytteli ja haki sanoja kuin ei olisi koulua koskaan käynyt.
Ap ilmoitti olevansa luonnontieteiden FM - eli hän on opiskellut joko biologiaa, maantietoa, matematiikkaa, kemia/biokemiaa, fysiikkaa tai tietotekniikkaa. Pari vuotta ei tosin ihan FM:n tason omaksumiseen näissä tieteissä riitä, vaikka se riittäisi enemmän kuin hyvin viemärin avaajaksi opiskeluun tai trukin ajon opetteluun. Panostukseen nähden trukkikuski saa hyvää palkkaa, mutta matemaatikko ihan pskaa. Matemaatikko oppii kyllä tarvittaessa ajamaan sitä trukkia, mutta trukkikuski ei todennäköisesti ikinä kykene matemaatikon työhön. Silti näille maksetaan suurin piirtein saman verran.
No sehän riippuu ihan henkilöstä montako vuotta saa tuhlattua siellä yliopistossa. Se että kandiin katsotaan menevän useimmilla vaikka 3 vuotta ja gradun kanssa ähkimiseen 2 vuotta, ei tarkoita että tuota koko aikaa on pakko siellä ähkiä ja pähkiä.
Sinun ajattelusi on heikkoa, ja sen huomaa tuosta "trukkikuski ei voi koskaan soveltua matemaatikon työhön".
Trukkikuskina toimiminen, viemärihommat tai vaikka vaipanvaihto ei vaikuta kenenkään kognitiivisiin kykyihin millään tavalla.
Sinulle voisi tehdä hyvää sen ikuisen kandityön parissa ähkimisen oheen ottaa joku työ itsellesi vähäksi aikaa. Sinä saattaisit jopa kehittyä, kun opettelisit kaksi vuotta ajamaan sillä trukilla.
Oikeasti sulle ei varmaan kaksi vuotta riitäkään, kun näytät olevan melko rajoittunut tapaus.
Ihme pointteja.Kyllähän yliopsto koulutuksella ja vakityöllä pitää olla varaa muuhun kukn kituitukseen ja koirankoppiin asuntona.Jos ei nikn kyllä jossain mättää.
Vierailija kirjoitti:
PeliMies76 kirjoitti:
Olen työtön tradenomi.Olen budjetoinut jokaisen kalenterikuukauden tulot ja menot vuoteen 2023 asti. Olen matemaatikko ja kilpailutan kaiken kuntosalista nettiliittymiin.
Olen budjetoinut joka päivälle 25€ ruokaan ja peruselämiseen.Noin 750€/kk. Puolison (nainen) laittaessa toiset 25€/pvä niin tuolla syö aika hyvin, ja kyllä me aika hyvin syödäänkin laadukasta ruokaa, paljon lihaa,kasviksia,paistia, monipuolisia salaatteja runsaalla kanalla, raejuustolla ym. Tykkään emmental juustoista ja lihaisista leikkekeistä. Myös parsakaalit,ruusukaalit,sienet ym. herkut maistuu. Ollaan myös Subwayn suurkuluttajia, bonukset paukkuu.
Ei juurikaan käytetä alkoholia, ehkä viiniä ulkomailla kun tehdään itse ruoat. Ei olla kumpikaan ikinä testattu huumeita,ei polteta eikä harrasteta rahapelejä. Sijoitetaan enempi matkusteluun,niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Auto on, eukko maksaa 70% auton kuluista mä 30%. Hän käyttääkin enempi autoa kun käy sillä töissä. Mutta tietty mulla myös aina käytössä jos ei eukolla ole menoa.
Mä oon budjetoinut mediaan (kännykkä/netti ) 30€/kk, sähköön siirtomaksuineen 30€/kk (puoliksi muijan kaa sähköt,eli 15€/naama). Kuntosalikorttiin, palloiluharrastuksiin ja elektroniikkaan tykkään sijoittaa; kotona (4h +k + s) wifin verkossa noin puolisen tusinaa laitetta ja älytv?
Mulla on pääomatuloja ja 3 vuoden kuluttua mun reaaliomaisuus tuhansia enemmän kuin nyt ja edellä mainittu melko pihi eläminen budjetoitu siihen.
Ja siis ajattelin olla työtön koko ajan, ei paljon kannusta mennä töihin kun ensinnäkään tradenomeille ei ole ALAN töitä ja toisekseen en tarvii enempää rahaa, vapaus tärkeämpää.
Se mikä eniten hämmästytti tässä kertomuksessa oli se, miten puoliso vaihtui eukoksi ja muijaksi ihan kesken jutun!
Itse vältän kirjoituksissani yhden sanan toistamista, koska se kuulostaa tyhmältä ja tautonomiselta. Minulla onkin ollut tapana saada esseistäni järjestään 5/5.
Minä ymmärrän jos vaimo vaihtuu eukoksi tai muijaksi. Tai eukko/emäntä ovat kyllä ällöttävän kuuloisia nimityksiä naisesta, mutta ymmärrän miksi hän vaihteli termiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi tarttet noin ison kämpän?
Milloin 89m2 olohuone, avokeittiö, makuuhuone ja työhuone/ pukuhuone, sekä pikkuruinen sauna on alkanut olla “iso”? Ap
Jos työmatka on liian pitkä kävellen/pyörällä/julkisilla tehtäväksi ja asunnossa on yhdelle henkilölle yli 50 neliöö niin oot vaan tehny huonoja valintoja.
Ei yksi ihminen tarvi noin paljon tilaa. Meitä kaksi, 55 neliöö, keittö, olohuone, makkari ja kylpyhuone (ei saunaa, taloyhtiössä on, mut sinne en vuoroa ota) 7 vuotta riittäny vallan mainiosti. Yksin asuessa mulla oli 44 neliön kämppä saunalla, aivan ihana pieni kotipesä, jota vieläkin kaiholla muistelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kesäisin voit tehdä työmatkan sähköpyörällä.
Säästöä tulee 10€ päivä!
Jopa sähköttömällä pyörällä onnistuu. Saa hyötyliikuntaa samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi tarttet noin ison kämpän?
Milloin 89m2 olohuone, avokeittiö, makuuhuone ja työhuone/ pukuhuone, sekä pikkuruinen sauna on alkanut olla “iso”? Ap
Jos työmatka on liian pitkä kävellen/pyörällä/julkisilla tehtäväksi ja asunnossa on yhdelle henkilölle yli 50 neliöö niin oot vaan tehny huonoja valintoja.
Ei yksi ihminen tarvi noin paljon tilaa. Meitä kaksi, 55 neliöö, keittö, olohuone, makkari ja kylpyhuone (ei saunaa, taloyhtiössä on, mut sinne en vuoroa ota) 7 vuotta riittäny vallan mainiosti. Yksin asuessa mulla oli 44 neliön kämppä saunalla, aivan ihana pieni kotipesä, jota vieläkin kaiholla muistelen.
Olen mahtunut asumaan 25 neliöisessä yksiössä ihan hyvin, mutta koen että 40-45 neliötä on yhdelle ihmiselle se sopivin. Yksinäinen ei tarvitse yhtään enempää. Jos muka olevinaan tarvitsee, niin silloin kyseessä on mahdollisesti joku vammainen (fyysiesti) pyörätuoleineen ja niiden kääntymisvaroineen, tai sitten henkisesi vammainen järkyttävine turhine p*skaromuvuorineen.
Sellaisia ihmisiä oikeasti on olemassa, jotka ovat niin vähäjärkisiä etteivät voi heittää mitään pois. Kaikkea lastulevyp*skaa, rättejä, lumppuja, ikivanhoja tietokoneen näyttöjä, kasettisoittimia, rakkineita, hilavitkuttimia, rumia matkamuistoja ja venäläisiä p*rseensuristimia koko kämppä lattiasta kattoon.
Eihän sitä silloin mahdu edes 400 neliöiseen omakotitaloon, ja aina on vaan ahdasta.
Vika on silloin ihmisen päässä, ei palkassa tai missään muussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan 4 henkisenä perheenä 45m kaksiossa Helsingin laidalla... Ei kyllä tuu olemaan useaan vuoteen rahaa isompaan, kun pitäisi oma rahoitus oman asunnon lainaa varten säästää🙄 Mutta siis itse asiaan, mulla tulevana varhaiskasvatuksen opettajana tulee olemaan n. 2600e palkka, onhan se aivan naurettavan pieni summa, kun asumiseen mahdollisimman halvallakin tulee menemään reilusti yli tuhat euroa vuokralla, oma-asunto ehkä saataisiin kustannettua hitusen halvemmalla. Onneksi ees julkiset pelaa täällä, että ei tarvi kun yksi auto kustantaa tähän perheeseen, mies tarvii työhönsä. Masentaa ajatella, että kun uhraat ison osan elämästä työn tekoon ja saa juuri ja juuri välttämättömän kustannettua... Huoh
Turha valittaa jos noin pienillä tuloilla on tehnyt kaksi lasta. Lapsilukumäärä on vähän niin kuin asuminen, pitäisi katsoa mihin se oma tulotaso riittää. Ja sinulla niitä tuloja ei vielä ole, ne on vasta suunnitteilla. Tietenkin on tiukkaa jos ilman tuloja lähtee tekemään lapsia monikossa.
Toki joskus elämä kolhii, ehkäisy pettää ja tulee kerralla kaksoset. Mutta ei silloin kyse ole siitä, etteikö pienillä tuloilla olisi varaa omistusasuntoon, vaan siitä, että lapsia on liikaa tuloihin nähden.
Voi olla, että se tulotaso ei koskaan ole hyvä perheen perustamista varten! Jos odottaa sitä, että saa ensin ne maisterin paperit, sitten vakityön, omistusasunnon ja vakaan talouden, on 40+ eikä senikäiset naiset saa enää kovin helposti lapsia. Tosi huono neuvo siis. Nimim. Kokemusta on
Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. En ole akateeminen, tienaan 1800 €/kk, asun mieheni kanssa vuokralla 50 neliön kaksiossa Helsingissä ja käyn töissä autolla. Minulle jää kuukausittain säästöön n. 1000 €. Asumiskulut jaan tasan mieheni kanssa, ruokaan minulla menee rahaa n. 20 €/vko (olen pieniruokainen ja mies ostaa omat ruokansa, koska hänellä menee rahaa siihen n. 40-50 €/vko). En osta mitään ylimääräistä, vaan ostan tarpeeseen, ja kilpailutamme mieheni kanssa kaikki laskut, kuten sähkö- ja vakuutusmaksut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tienaan saman 2800 brutto/kk ja 800e jää pakollisten jälkeen käteen. Asun Tuusulassa, pikku Mersu, Asumiskulut 720/kk. 3h+k+s+oma piha. Lisäksi luonani asuu vielä aikuinen opiskelijateini. Ruokakulut 2 aikuiselta n. 250e/kk. Elätköhän yksinäiseksi vähän turhan leveästi?
Vierailija kirjoitti:
KelaGold takaa sen, että vuokrat ovat kalliit ja asumiskustannukset nousevat vuosi vuodelta. Itse omat vuokransa maksavat ovat harvinaisuus, eteenkin Helsingissä.
Kiva taloudellinen aikapommi varsinkin Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on Suomen työmarkkinoiden palkka”tasa-arvo” eli miesduunarit saa aivan suhteettoman kovaa palkkaa ja vaativaa akateemista työtä tekevät naiset kituuttaa samalla tai jopa pienemmällä palkalla. Joku varastomieskin saattaa ansaita 3000-4000€/kk, puhumattakaan paperityöläisistä. Sairaanhoitajat, lääkärit ja psykologit kituuttaa Itä-Euroopan palkkatasolla.
Taisi tuo varastomiehen palkka ainakin mennä vähän yläkanttiin. En kyllä usko, että joku saisi edes 300 euroa kuussa. Itse olen nainen, mutta en silti ryhdy kadehtimaan ketään miesduunaria, jolla ihan oikeasti pieni palkka jos totuuden sanoo.
Riippuu millaisella varastolla on töissä. Joissakin kylmävarastoissa palkka tosiaan voi olla yli 3000€/kk vuorolisineen. Päivätyötä tekevän erikoistuvan lääkärin palkka HUS:ssa on 3400€/kk. Saksassa duunarit ansaitsee pari tonnia, mutta Suomessa tietyillä aloilla on muodostunut käsittämättömiä palkkakupruja. Satama-ahtaajat (koulutus peruskoulu) ansaitsee yli 4000€/kk.
Tienaan 2400 bruttona (nettona n. 2100) laskujen jälkeen käytettäväksi jää n. 600-700 e. Olen yliopistokoulutettu kandi, en ole valmistunut maisteriksi vaan mennyt työelämään keräämään tärkeää kokemusta. Asun avomiehen kanssa ja meillä on lemmikkejä. Kuljen julkisilla, käyn terapiassa (omavastuu n. 250-300 e/kk), käyn salilla (70 e kuussa).
Pidän tämänhetkistä palkkaani huonona, olen tienannut myös melkein 3000 euroa/kk, mutta palkkani nousee viimeistään vuoden päästä todennäköisesti vähintään 2800:een, nyk. palkkani on organisaationi ns. aloituspalkka, mikä on ok, sillä jatkoa on luvassa hyvää työtä tekeville ja palkka nousee varmasti.
Olen hakeutunut tehtäviin, joissa verkostoidutaan laajasti ja pyrin aina tekemään työni hyvin. Ja kovaa olenkin saanut paiskia töitä. En todellakaan oleta, että mikään tutkinto enää nykypäivänä takaa yhtään mitään työmarkkinoilla, aika vanhanaikaista ajattelua. Tosiasiassa verkostot, maine/brändi, kokemus ja osaaminen merkitsevät. Tätä voisi mielestäni myös toitottaa enemmän yliopisto-opiskelijoille, moni omistakin opiskelukavereista tuntuu olevan täysin ulapalla siitä, mitä työnsaanti vaatii. He näyttävät olettavan, että valmistuttuaan maistereiksi työmarkkinat vain aukeavat heille, tosiasia on, että näin on joillain aloilla mutta omallani ainakaan ei.
Sori jos tämä loukkaa mutta ketään (työnantajaa ja rekrytoijaa) ei kiinnosta teidän yliopistotutkintonne, se on lähinnä muodollinen pätevyys. Ellet ole insinööri, lakimies, lääkäri, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja tms. jossa ammatinharjoittamiseen vaaditaan lailla se muodollinen pätevyys ja jossa on työvoimapulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä kokoinen ntarvitsee noin valtavan kokoisen asunnon?
oma kokemus kirjoitti:
Tienaan 2400 bruttona (nettona n. 2100) laskujen jälkeen käytettäväksi jää n. 600-700 e. Olen yliopistokoulutettu kandi, en ole valmistunut maisteriksi vaan mennyt työelämään keräämään tärkeää kokemusta. Asun avomiehen kanssa ja meillä on lemmikkejä. Kuljen julkisilla, käyn terapiassa (omavastuu n. 250-300 e/kk), käyn salilla (70 e kuussa).
Pidän tämänhetkistä palkkaani huonona, olen tienannut myös melkein 3000 euroa/kk, mutta palkkani nousee viimeistään vuoden päästä todennäköisesti vähintään 2800:een, nyk. palkkani on organisaationi ns. aloituspalkka, mikä on ok, sillä jatkoa on luvassa hyvää työtä tekeville ja palkka nousee varmasti.
Olen hakeutunut tehtäviin, joissa verkostoidutaan laajasti ja pyrin aina tekemään työni hyvin. Ja kovaa olenkin saanut paiskia töitä. En todellakaan oleta, että mikään tutkinto enää nykypäivänä takaa yhtään mitään työmarkkinoilla, aika vanhanaikaista ajattelua. Tosiasiassa verkostot, maine/brändi, kokemus ja osaaminen merkitsevät. Tätä voisi mielestäni myös toitottaa enemmän yliopisto-opiskelijoille, moni omistakin opiskelukavereista tuntuu olevan täysin ulapalla siitä, mitä työnsaanti vaatii. He näyttävät olettavan, että valmistuttuaan maistereiksi työmarkkinat vain aukeavat heille, tosiasia on, että näin on joillain aloilla mutta omallani ainakaan ei.
Sori jos tämä loukkaa mutta ketään (työnantajaa ja rekrytoijaa) ei kiinnosta teidän yliopistotutkintonne, se on lähinnä muodollinen pätevyys. Ellet ole insinööri, lakimies, lääkäri, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja tms. jossa ammatinharjoittamiseen vaaditaan lailla se muodollinen pätevyys ja jossa on työvoimapulaa.
Tästä näkyy hyvin akateemisen ja ei-akateemisen ero: harva itseään akateemiseksi ajatteleva opiskelee vain ja ainoastaan työpaikkaa varten. Opiskelu on myös itseisarvo. Itselläni on kaksi maisterintutkintoa ja paljon muita opintoja ihan itseni kehittämisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
oma kokemus kirjoitti:
Tienaan 2400 bruttona (nettona n. 2100) laskujen jälkeen käytettäväksi jää n. 600-700 e. Olen yliopistokoulutettu kandi, en ole valmistunut maisteriksi vaan mennyt työelämään keräämään tärkeää kokemusta. Asun avomiehen kanssa ja meillä on lemmikkejä. Kuljen julkisilla, käyn terapiassa (omavastuu n. 250-300 e/kk), käyn salilla (70 e kuussa).
Pidän tämänhetkistä palkkaani huonona, olen tienannut myös melkein 3000 euroa/kk, mutta palkkani nousee viimeistään vuoden päästä todennäköisesti vähintään 2800:een, nyk. palkkani on organisaationi ns. aloituspalkka, mikä on ok, sillä jatkoa on luvassa hyvää työtä tekeville ja palkka nousee varmasti.
Olen hakeutunut tehtäviin, joissa verkostoidutaan laajasti ja pyrin aina tekemään työni hyvin. Ja kovaa olenkin saanut paiskia töitä. En todellakaan oleta, että mikään tutkinto enää nykypäivänä takaa yhtään mitään työmarkkinoilla, aika vanhanaikaista ajattelua. Tosiasiassa verkostot, maine/brändi, kokemus ja osaaminen merkitsevät. Tätä voisi mielestäni myös toitottaa enemmän yliopisto-opiskelijoille, moni omistakin opiskelukavereista tuntuu olevan täysin ulapalla siitä, mitä työnsaanti vaatii. He näyttävät olettavan, että valmistuttuaan maistereiksi työmarkkinat vain aukeavat heille, tosiasia on, että näin on joillain aloilla mutta omallani ainakaan ei.
Sori jos tämä loukkaa mutta ketään (työnantajaa ja rekrytoijaa) ei kiinnosta teidän yliopistotutkintonne, se on lähinnä muodollinen pätevyys. Ellet ole insinööri, lakimies, lääkäri, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja tms. jossa ammatinharjoittamiseen vaaditaan lailla se muodollinen pätevyys ja jossa on työvoimapulaa.
Tästä näkyy hyvin akateemisen ja ei-akateemisen ero: harva itseään akateemiseksi ajatteleva opiskelee vain ja ainoastaan työpaikkaa varten. Opiskelu on myös itseisarvo. Itselläni on kaksi maisterintutkintoa ja paljon muita opintoja ihan itseni kehittämisen vuoksi.
Paska puhetta!
oma kokemus kirjoitti:
Tienaan 2400 bruttona (nettona n. 2100) laskujen jälkeen käytettäväksi jää n. 600-700 e. Olen yliopistokoulutettu kandi, en ole valmistunut maisteriksi vaan mennyt työelämään keräämään tärkeää kokemusta. Asun avomiehen kanssa ja meillä on lemmikkejä. Kuljen julkisilla, käyn terapiassa (omavastuu n. 250-300 e/kk), käyn salilla (70 e kuussa).
Pidän tämänhetkistä palkkaani huonona, olen tienannut myös melkein 3000 euroa/kk, mutta palkkani nousee viimeistään vuoden päästä todennäköisesti vähintään 2800:een, nyk. palkkani on organisaationi ns. aloituspalkka, mikä on ok, sillä jatkoa on luvassa hyvää työtä tekeville ja palkka nousee varmasti.
Olen hakeutunut tehtäviin, joissa verkostoidutaan laajasti ja pyrin aina tekemään työni hyvin. Ja kovaa olenkin saanut paiskia töitä. En todellakaan oleta, että mikään tutkinto enää nykypäivänä takaa yhtään mitään työmarkkinoilla, aika vanhanaikaista ajattelua. Tosiasiassa verkostot, maine/brändi, kokemus ja osaaminen merkitsevät. Tätä voisi mielestäni myös toitottaa enemmän yliopisto-opiskelijoille, moni omistakin opiskelukavereista tuntuu olevan täysin ulapalla siitä, mitä työnsaanti vaatii. He näyttävät olettavan, että valmistuttuaan maistereiksi työmarkkinat vain aukeavat heille, tosiasia on, että näin on joillain aloilla mutta omallani ainakaan ei.
Sori jos tämä loukkaa mutta ketään (työnantajaa ja rekrytoijaa) ei kiinnosta teidän yliopistotutkintonne, se on lähinnä muodollinen pätevyys. Ellet ole insinööri, lakimies, lääkäri, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja tms. jossa ammatinharjoittamiseen vaaditaan lailla se muodollinen pätevyys ja jossa on työvoimapulaa.
Suomen veroprogressio voi sut vielä yllättää. Tienaan bruttona tonnin enemmän kuussa kuin sinä, mutta nettotuloni on vain 200€ suuremmat kuin sulla. 80% välistäveto , kylläpä kannustaa.
Vierailija kirjoitti:
oma kokemus kirjoitti:
Tienaan 2400 bruttona (nettona n. 2100) laskujen jälkeen käytettäväksi jää n. 600-700 e. Olen yliopistokoulutettu kandi, en ole valmistunut maisteriksi vaan mennyt työelämään keräämään tärkeää kokemusta. Asun avomiehen kanssa ja meillä on lemmikkejä. Kuljen julkisilla, käyn terapiassa (omavastuu n. 250-300 e/kk), käyn salilla (70 e kuussa).
Pidän tämänhetkistä palkkaani huonona, olen tienannut myös melkein 3000 euroa/kk, mutta palkkani nousee viimeistään vuoden päästä todennäköisesti vähintään 2800:een, nyk. palkkani on organisaationi ns. aloituspalkka, mikä on ok, sillä jatkoa on luvassa hyvää työtä tekeville ja palkka nousee varmasti.
Olen hakeutunut tehtäviin, joissa verkostoidutaan laajasti ja pyrin aina tekemään työni hyvin. Ja kovaa olenkin saanut paiskia töitä. En todellakaan oleta, että mikään tutkinto enää nykypäivänä takaa yhtään mitään työmarkkinoilla, aika vanhanaikaista ajattelua. Tosiasiassa verkostot, maine/brändi, kokemus ja osaaminen merkitsevät. Tätä voisi mielestäni myös toitottaa enemmän yliopisto-opiskelijoille, moni omistakin opiskelukavereista tuntuu olevan täysin ulapalla siitä, mitä työnsaanti vaatii. He näyttävät olettavan, että valmistuttuaan maistereiksi työmarkkinat vain aukeavat heille, tosiasia on, että näin on joillain aloilla mutta omallani ainakaan ei.
Sori jos tämä loukkaa mutta ketään (työnantajaa ja rekrytoijaa) ei kiinnosta teidän yliopistotutkintonne, se on lähinnä muodollinen pätevyys. Ellet ole insinööri, lakimies, lääkäri, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja tms. jossa ammatinharjoittamiseen vaaditaan lailla se muodollinen pätevyys ja jossa on työvoimapulaa.
Suomen veroprogressio voi sut vielä yllättää. Tienaan bruttona tonnin enemmän kuussa kuin sinä, mutta nettotuloni on vain 200€ suuremmat kuin sulla. 80% välistäveto , kylläpä kannustaa.
Kyllä tuossa nyt on joku virhe, ei voi 2400 eurosta jäädä käteen 2100 koska pelkästään muut maksut kuin verot on 8,4% en nyt muista mihin euromäärään asti. Verojen täytyy tuosta summasta olla kuitenkin yli 10% vaikka mitä vähennyksiä olisi.
Parista tonnistakin menee jo 400€ veroihin ja maksuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tyypit kadehtii jotain Saksaa. Siellä saat maksaa veroja ja sairasvakuutusmaksuja ym. yhteensä huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Asuntojen lämmityskulut on ihan älyttömiä, joka saa rukoilemaan todella lämmintä talvea. Lämmin vesi maksaa aivan saatanasti, joten turha suihkutella liikaa. Että juu lopulta käteen jää jopa vähemmän kuin Suomessa.
No nyt unohdat että Saksassa on perheverotus joka laskee monen perheen kohdalla veroastetta lähes puolella. Ja ruoka ja hyödykkeet on halpoja. Tilastollisesti elintaso ja ostovoima on Saksassa korkeakoutetuilla paljon parempi kuin täällä.
Saksassa myös saa tehdä verovähennyksiä todella paljon niin että ne voi oikeasti laskea usealla prossalla kokonaisveroastetta. Veroprosenttien vertailu on vähän vaikeaa juuri tän takia koska joka maassa on erilainen systeemi. Mutta kyllä Suomi ehdottomasti on yksi maailman kireimmän ansiotuloverotuksen maista. Suomessa myös veroprogressio iskee jyrkästi tosi aikaisin, jo siinä 2700-3000 e kuukausitulojen kieppeillä.
Täällä saa tienata palkkatuloa 14 000€ ettei tarvi maksaa senttiäkään veroja, se on aika paljon se. Ja eniten on ihmisiä joiden tulot on parin tonnin kieppeillä, joten kyllä se progressio saakin iskeä jo kolmessa tonnissa. 59% suomalaisten tulot on alle 2236€.
Se mikä täällä on kallista, on ne muut maksut, kaikilta pienituloisiltakin menee 8,4% niihin. Tähänhän tuli suuri korotus kun maksuja siirrettiin työnantajalta työntekijälle jotta työpaikkoja tulisi muka lisää. Eipä taaskaan tullut.
Ei ole, jos se maksaa liikaa. Omistusasunnostakin voi muuttaa, ellei ole ihan uusavuton ja vähä-älyinen.
Omistusasunnon voi myydä tai sitten vuokrata. Sen voi myös vuokrata ja myydä vuokrattuna.
Mutta ethän sinä sitä ymmärrä kun olet niin yliälykäs akateeminen.