Lue keskustelun säännöt.
Sinä 20-45v nainen! Tutkijat ovat ymmällään, mikseivät suomalaisnaiset lisäänny. Kerro nyt tänne syysi. Ehkä löytävät syyt täältä.
03.02.2020 |
Minä aloitan: olen 38v, jo kolmen lapsen äiti. Sain lapset 20-25 ikävuosien välillä. Olen nyt 38v ja koen olevani liian vanha saamaan lisää lapsia. Tai vaikka fyysisesti, taloudellisesti, parisuhdemielessä ja muutenkin olisin ollut aivan täydellisessä lapsentekoiässä myös ikävuodet 25-38, niin en ole kokenut tarpeelliseksi hankkia neljättä tai useampaa lasta.
Kommentit (715)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Sivusta:
Lapsettomilla naisilla on kyllä luultavasti paljon parempi taloudellinen tilanne vanhuudessa kuin lapsia kasvattaneilla. On ehditty tehdä töitä ja uraa, kerrytetty eläkettä, saatu säästöjä kun tuloilla on elätetty pienempää ihmismäärää.
Turha yrittää pelolla hallita naisten lastenhankintaa.
Lapsia hankkinut omistaa usein ainakin 50% perheen asunnosta. Jokin raha sekin, ainakin Pääkaupunkiseudulla. Lapset hankitaan usein nelikymppisinä, joten korkeakoulutettukin nainen on ehtinyt olla töissä sellaiset 10-15 vuotta ennen lapsia omaisuutta kerryttäen.
Ja lapsettomalla naisella on kaikki samat + se kaikki, mikä on kerrytetty aikana kun ei ole hoidettu ja huolettu lapsia. Eli parempi taloudellinen tilanne.
Mitä lapseton nainen tekee perheasunnolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perhevapaat pitäisi mennä pakolla täysin puoliksi, jotta työnantajien asenne muuttuisi. Ei ne vauvelit mammaruokintaa tarvitse puolta vuotta enempää.
Vierailija kirjoitti:
Äitiys ei ole ongelma vaan miesten kyvyttömyys isyyteen. Sekä ihan siemennesteen tasolla että käytöksen ja tunne-elämän.
Lapsen voi tehdä yksinkin. Esim. juuri eilen oli otsikko, jossa nainen teki lapsen yksin tanskalaisilla siittiöillä ja suositteli sitä muillekin naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yksinkertaisesti tässä maassa varaa alkaa kasvattaa lasta.
Mutta maissa joissa sosiaaliturva on paljon pienempi, siihen on varaa?
Ai mutta siellä äidit joutuvat jäämään kotiin kun lapsia ei ole varaa viedä tarhaan jollei, äiti satu olemaan pankkiiri.
Toisaalta noissa maissa elintaso ylipäätään on vaatimattomampi, joten yhteiskunta ei aseta vaatimuksia sille, mitä kaikkea lapsille pitää pystyä tarjoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Mihin yksinäiseen vanhuuteen hänen tulisi varautua? Hän todennäköisesti viettää vanhuutensa vasektomoidun miehensä kanssa niin pitkälle kuin elämää riittää, kipuili mies sitä vauvakuumettaan sitten miten paljon tahansa. Tai tulee jokin muu syy mennä eri teille, voihan hän itsekin haluta erota vaikka toisen ihmisen takia ja sitten se vasektoimoitu mies on se joka on yksin (ja vauvakuumeinen).
Eri
Vasektomian voi purkaa, siksi se on just kätsy. Onko mies joku vanki vai?
Ei tietenkään ole mikään vanki, juurihan tuossa sanoin että voi tulla mikä tahansa syy mennä eri teille. Ei siis pelkkä lapsiin liittyvä. Mies voi lähteä tai nainen voi lähteä tai mitä tahansa, oli lapsia tai ei.
Vasektomian purku on aika epävarma toimenpide, mutta kaikki on mahdollista. Luulisi kuitenkin, että jos se on hankittu niin tuskin ihan kännissä ja läpällä vaan saattaa kertoa miehen omista asenteista lastenhankintaa kohtaan. Vai ajattelitko, ettei miehillä voi olla omia mielipiteitä mistään?
Ajattelin että miehillä voi olla sellaisiakin mielipiteitä, jotka muuttuvat; koskien esim. suvun jatkamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys ei ole ongelma vaan miesten kyvyttömyys isyyteen. Sekä ihan siemennesteen tasolla että käytöksen ja tunne-elämän.
Lapsen voi tehdä yksinkin. Esim. juuri eilen oli otsikko, jossa nainen teki lapsen yksin tanskalaisilla siittiöillä ja suositteli sitä muillekin naisille.
Niin, että tieten tahtoen hankkiutuisi yhksi? Älä unta nää.
Vierailija kirjoitti:
Koska työelämään ja miehiin ei voi luottaa. Toki kikkelintyrkyttäjiä riittää, mutta harvassa ovat ne, jotka sitoutuvat vähintään 18 vuodeksi ja mieluummin eliniäksi omiin lapsiinsa.
Itsenäinen nykynainen kuitenkin tarvitsee sitä prinssiä pelastamaan itseään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Sivusta:
Lapsettomilla naisilla on kyllä luultavasti paljon parempi taloudellinen tilanne vanhuudessa kuin lapsia kasvattaneilla. On ehditty tehdä töitä ja uraa, kerrytetty eläkettä, saatu säästöjä kun tuloilla on elätetty pienempää ihmismäärää.
Turha yrittää pelolla hallita naisten lastenhankintaa.
Lapsia hankkinut omistaa usein ainakin 50% perheen asunnosta. Jokin raha sekin, ainakin Pääkaupunkiseudulla. Lapset hankitaan usein nelikymppisinä, joten korkeakoulutettukin nainen on ehtinyt olla töissä sellaiset 10-15 vuotta ennen lapsia omaisuutta kerryttäen.
Ja lapsettomalla naisella on kaikki samat + se kaikki, mikä on kerrytetty aikana kun ei ole hoidettu ja huolettu lapsia. Eli parempi taloudellinen tilanne.
Mitä lapseton nainen tekee perheasunnolla?
Ajattelitko, että lapseton nainen on aina yksinasuja yksiössä? Esim meillä on miehen kanssa oma 75-neliöinen kolmio, koska makkarin lisäksi halutaan pitää työhuonetta kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
Tuon takia on riski ottaa nuorempi mies. Jos kuume iskee, niin vanhempi nainen saa mennä.
Jos nainen on itse valinnut lapsettomuuden, niin mitä merkitystä miehen iällä on? Erohan siinä tulee joka tapauksessa, jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys ei ole ongelma vaan miesten kyvyttömyys isyyteen. Sekä ihan siemennesteen tasolla että käytöksen ja tunne-elämän.
Lapsen voi tehdä yksinkin. Esim. juuri eilen oli otsikko, jossa nainen teki lapsen yksin tanskalaisilla siittiöillä ja suositteli sitä muillekin naisille.
Niin, että tieten tahtoen hankkiutuisi yhksi? Älä unta nää.
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/f61c2818-4d77-4ca9-8e5d-363bd9181168?u…
Vierailija kirjoitti:
Mua surettaa aivan suunnattomasti se, että suuressa osassa näistä vastauksista vedotaan itsekkyyteen, eli ei halua luopua omasta vapaudesta ja omasta elämästä. Lapset tulevat osaksi sitä samaa elämää, ei se ole mitään eri elämää!!
Olen tosi huolissani tästä trendistä. Ei ihme, ettei kukaan hanki lapsia, kun on helpompaa olla ilman. En tajua, miten näin itsekkäitä aikuisia on päässyt kasvamaan. Menettekö te töihinkään, kun on helpompaa nukkua sohvalla koko päivän?
Onko lapsen tekeminen sinusta jotenkin epäitsekästä? Veronmaksajiksiko Suomelle sinä niitä synnytät vai mikä on sinun epäitsekäs syysi? Itse avaisin mieluummin rajat, se tulisi halvemmaksi kansantaloudelle kuin kasvattaa ja kouluttaa vauva aikuiseksi työntekijäksi. Suomeen on paljon tulijoita, mutta heitä ei päästetä maahan, vaikka työpaikkakin olisi valmiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Mihin yksinäiseen vanhuuteen hänen tulisi varautua? Hän todennäköisesti viettää vanhuutensa vasektomoidun miehensä kanssa niin pitkälle kuin elämää riittää, kipuili mies sitä vauvakuumettaan sitten miten paljon tahansa. Tai tulee jokin muu syy mennä eri teille, voihan hän itsekin haluta erota vaikka toisen ihmisen takia ja sitten se vasektoimoitu mies on se joka on yksin (ja vauvakuumeinen).
Eri
Vasektomian voi purkaa, siksi se on just kätsy. Onko mies joku vanki vai?
Ei tietenkään ole mikään vanki, juurihan tuossa sanoin että voi tulla mikä tahansa syy mennä eri teille. Ei siis pelkkä lapsiin liittyvä. Mies voi lähteä tai nainen voi lähteä tai mitä tahansa, oli lapsia tai ei.
Vasektomian purku on aika epävarma toimenpide, mutta kaikki on mahdollista. Luulisi kuitenkin, että jos se on hankittu niin tuskin ihan kännissä ja läpällä vaan saattaa kertoa miehen omista asenteista lastenhankintaa kohtaan. Vai ajattelitko, ettei miehillä voi olla omia mielipiteitä mistään?
Ajattelin että miehillä voi olla sellaisiakin mielipiteitä, jotka muuttuvat; koskien esim. suvun jatkamista.
Niin? Sitten ne muuttuvat. Sitten voi vaikka tulla se ero. Se voi tulla mistä tahansa syystä, ihan vaikka olisi lapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
aaah... rakastan palstalla haisevaa miesvihaa.
Kaunista luettavaa, jatkakaa ihmeessä.
Kerroppa nyt, että a) mitä on miesviha ja b) missä sitä tässä ketjussa ilmenee ja c) miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 40-vuotias ja minulla on kaksi lasta. Olen jo monta vuotta halunnut vielä kolmannen, mutta miehen mielestä kaksi on riittävästi, joten lapsi meille ei enää tule.
Vierailija kirjoitti:
Mua surettaa aivan suunnattomasti se, että suuressa osassa näistä vastauksista vedotaan itsekkyyteen, eli ei halua luopua omasta vapaudesta ja omasta elämästä. Lapset tulevat osaksi sitä samaa elämää, ei se ole mitään eri elämää!!
Olen tosi huolissani tästä trendistä. Ei ihme, ettei kukaan hanki lapsia, kun on helpompaa olla ilman. En tajua, miten näin itsekkäitä aikuisia on päässyt kasvamaan. Menettekö te töihinkään, kun on helpompaa nukkua sohvalla koko päivän?
Työ on yksi syy sille, että en halua lapsia. Kehityn mieluummin henkisesti kuin vaihtelen kakkavaippoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Mihin yksinäiseen vanhuuteen hänen tulisi varautua? Hän todennäköisesti viettää vanhuutensa vasektomoidun miehensä kanssa niin pitkälle kuin elämää riittää, kipuili mies sitä vauvakuumettaan sitten miten paljon tahansa. Tai tulee jokin muu syy mennä eri teille, voihan hän itsekin haluta erota vaikka toisen ihmisen takia ja sitten se vasektoimoitu mies on se joka on yksin (ja vauvakuumeinen).
Eri
Harvoin vasektomiaan haluaa mennä vauvakuumeinen mies. Usein tuossa kohtaan on parempi lähteä eri teille ja antaa naisen etsiä aidosti lapsettomaksi jäävä mies.
Tutkimusten mukaan vain 6% vasrktomian teettäneistä miehistä haluaa sen purkaa. Eikä tämä purkaminen välttämättä onnistu.
Lasten hankinta siirtää vaihdevuosien alkamista eteenpäin. Näyttää siltä että meillä on tulevaisuudessa valtaisa äkäisten viisikymppisten hikoilijoiden ikäluokka. Lapsia hankkineet ovat samaan aikaan vielä täydessä tikissä.
Mä suoritan kahta maisterin tutkintoa yhtä aikaa eli noin 100 op vuodessa. Tai siis kursseja, tutkintojahan ei voi tehdä samaan aikaan, mut käyn kurssit samaan aikaan ja teen gradut sit peräkkäin. Lisäksi mulla on työ jossa käyn 2 arki-iltaa ja viikonloput. Ei mulla oo aikaa käydä edes treffeillä etsimässä sitä lisääntymiseen oleellisesti vaadittavaa toista sukusolua, saati sitten oikeasti kasvattaa sitä pientä ihmistä
Nuorena ajattelin, että ilman muuta saan lapsia. Sopivaa miestä ei kuitenkaan tullut vastaan (ei oikeastaan juuri minkäänlaista miestä) enkä halunnut ryhtyä hankkimaan lasta yksin. Jos olisin ollut kauheassa vauvakuumeessa, olisin saattanut harkita sitä vaihtoehtoa. Koska en ollut, niin lapsettomaksi jäin.
N45
Purun onnistumiseen vaikuttaa monet seikat kuten vasektomiasta kulunut aika. Onnistumis% on 30-70%. Tämäkään ei takaa hedelmöittymistä mm. Siitiöiden heikon laadun ja vasta,-aineidenvuoksi.