Lue keskustelun säännöt.
Sinä 20-45v nainen! Tutkijat ovat ymmällään, mikseivät suomalaisnaiset lisäänny. Kerro nyt tänne syysi. Ehkä löytävät syyt täältä.
03.02.2020 |
Minä aloitan: olen 38v, jo kolmen lapsen äiti. Sain lapset 20-25 ikävuosien välillä. Olen nyt 38v ja koen olevani liian vanha saamaan lisää lapsia. Tai vaikka fyysisesti, taloudellisesti, parisuhdemielessä ja muutenkin olisin ollut aivan täydellisessä lapsentekoiässä myös ikävuodet 25-38, niin en ole kokenut tarpeelliseksi hankkia neljättä tai useampaa lasta.
Kommentit (715)
Koska työelämään ja miehiin ei voi luottaa. Toki kikkelintyrkyttäjiä riittää, mutta harvassa ovat ne, jotka sitoutuvat vähintään 18 vuodeksi ja mieluummin eliniäksi omiin lapsiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Mihin yksinäiseen vanhuuteen hänen tulisi varautua? Hän todennäköisesti viettää vanhuutensa vasektomoidun miehensä kanssa niin pitkälle kuin elämää riittää, kipuili mies sitä vauvakuumettaan sitten miten paljon tahansa. Tai tulee jokin muu syy mennä eri teille, voihan hän itsekin haluta erota vaikka toisen ihmisen takia ja sitten se vasektoimoitu mies on se joka on yksin (ja vauvakuumeinen).
Eri
Äitiys ei ole ongelma vaan miesten kyvyttömyys isyyteen. Sekä ihan siemennesteen tasolla että käytöksen ja tunne-elämän.
Miksi sille pitäisi olla joku syys. En yksinkertaisesti halua lapsia ja se siitä!
Täytän kesällä 32 ja olen sinkku. Haluaisin perheen, mutta olen joutunut totuttautumaan ajatukseen, ettei minulle sellaista ikinä välttämättä tule. Nykyään kaikki vain kepeästi deittailevat, ja lastentekokysymys on noloa esittää ekoilla treffeillä - peli on nimittäin menetetty, jos antaa itsestään epätoivoisen vaikutelman.
Lisäksi olen ylipainoinen, mikä vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Yritän kyllä laihduttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aaah... rakastan palstalla haisevaa miesvihaa.
Kaunista luettavaa, jatkakaa ihmeessä.
Ei ole yksinkertaisesti tässä maassa varaa alkaa kasvattaa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Eli niitä lapsia pitäsi tehdä tyydyttämään omaa yksinäisyyden pelkoa ja elättämään edeltävä sukupolvi?
Vierailija kirjoitti:
Äitiys ei ole ongelma vaan miesten kyvyttömyys isyyteen. Sekä ihan siemennesteen tasolla että käytöksen ja tunne-elämän.
Cryos on ratkaisu, 12000 € niin saat yksinoikeudella spermaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Mihin yksinäiseen vanhuuteen hänen tulisi varautua? Hän todennäköisesti viettää vanhuutensa vasektomoidun miehensä kanssa niin pitkälle kuin elämää riittää, kipuili mies sitä vauvakuumettaan sitten miten paljon tahansa. Tai tulee jokin muu syy mennä eri teille, voihan hän itsekin haluta erota vaikka toisen ihmisen takia ja sitten se vasektoimoitu mies on se joka on yksin (ja vauvakuumeinen).
Eri
Vasektomian voi purkaa, siksi se on just kätsy. Onko mies joku vanki vai?
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Sivusta:
Lapsettomilla naisilla on kyllä luultavasti paljon parempi taloudellinen tilanne vanhuudessa kuin lapsia kasvattaneilla. On ehditty tehdä töitä ja uraa, kerrytetty eläkettä, saatu säästöjä kun tuloilla on elätetty pienempää ihmismäärää.
Turha yrittää pelolla hallita naisten lastenhankintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe syytä lisätä väestön määrää pallolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
Tuskin kukaan lisääntymisikäinen edes seurustelee vauvakuumeilevan 40v kanssa. Tosiasia on että mikäli mies ei ole tullut isäksi ennenkuin täyttää 40 v niin on äärimmäisen harvinaista saada esikoisensa yli nelikymppisenä. Kukaan ei tee lapsia vanhojen luusereiden kanssa.
Ai ettäoikein äärimmäisen harvinaista. Kaveripiirissäni 90% naisista ja miehistä ovat saaneet esikoisen 40-42-v...
Olen eri, mutta sinun varsin epätyypillistä ystäväpiiriäsi ei voine kuitenkaan käyttää tilastotietoja kumoavana todisteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että kukaan lapsi oikeasti haluaisi syntyä tähän maailmaan tai oma lapseni ainakaan. En halua pakottaa ketään tänne kärsimään. Paitsi jos omistaisin huippugeenit ja olisin miljonääri, niin voisin kyllä pakottaa muutaman tänne nauttimaan elämästä kanssani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Sivusta:
Lapsettomilla naisilla on kyllä luultavasti paljon parempi taloudellinen tilanne vanhuudessa kuin lapsia kasvattaneilla. On ehditty tehdä töitä ja uraa, kerrytetty eläkettä, saatu säästöjä kun tuloilla on elätetty pienempää ihmismäärää.
Turha yrittää pelolla hallita naisten lastenhankintaa.
Lapsia hankkinut omistaa usein ainakin 50% perheen asunnosta. Jokin raha sekin, ainakin Pääkaupunkiseudulla. Lapset hankitaan usein nelikymppisinä, joten korkeakoulutettukin nainen on ehtinyt olla töissä sellaiset 10-15 vuotta ennen lapsia omaisuutta kerryttäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Mihin yksinäiseen vanhuuteen hänen tulisi varautua? Hän todennäköisesti viettää vanhuutensa vasektomoidun miehensä kanssa niin pitkälle kuin elämää riittää, kipuili mies sitä vauvakuumettaan sitten miten paljon tahansa. Tai tulee jokin muu syy mennä eri teille, voihan hän itsekin haluta erota vaikka toisen ihmisen takia ja sitten se vasektoimoitu mies on se joka on yksin (ja vauvakuumeinen).
Eri
Vasektomian voi purkaa, siksi se on just kätsy. Onko mies joku vanki vai?
Ei tietenkään ole mikään vanki, juurihan tuossa sanoin että voi tulla mikä tahansa syy mennä eri teille. Ei siis pelkkä lapsiin liittyvä. Mies voi lähteä tai nainen voi lähteä tai mitä tahansa, oli lapsia tai ei.
Vasektomian purku on aika epävarma toimenpide, mutta kaikki on mahdollista. Luulisi kuitenkin, että jos se on hankittu niin tuskin ihan kännissä ja läpällä vaan saattaa kertoa miehen omista asenteista lastenhankintaa kohtaan. Vai ajattelitko, ettei miehillä voi olla omia mielipiteitä mistään?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yksinkertaisesti tässä maassa varaa alkaa kasvattaa lasta.
Mutta maissa joissa sosiaaliturva on paljon pienempi, siihen on varaa?
Ai mutta siellä äidit joutuvat jäämään kotiin kun lapsia ei ole varaa viedä tarhaan jollei, äiti satu olemaan pankkiiri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Sivusta:
Lapsettomilla naisilla on kyllä luultavasti paljon parempi taloudellinen tilanne vanhuudessa kuin lapsia kasvattaneilla. On ehditty tehdä töitä ja uraa, kerrytetty eläkettä, saatu säästöjä kun tuloilla on elätetty pienempää ihmismäärää.
Turha yrittää pelolla hallita naisten lastenhankintaa.
Lapsia hankkinut omistaa usein ainakin 50% perheen asunnosta. Jokin raha sekin, ainakin Pääkaupunkiseudulla. Lapset hankitaan usein nelikymppisinä, joten korkeakoulutettukin nainen on ehtinyt olla töissä sellaiset 10-15 vuotta ennen lapsia omaisuutta kerryttäen.
Ja lapsettomalla naisella on kaikki samat + se kaikki, mikä on kerrytetty aikana kun ei ole hoidettu ja huolettu lapsia. Eli parempi taloudellinen tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä on vauvakuume siinä 45 ikävuoden molemmin puolin. Siihen mennessä on saanut tarpeeksi kaljotella ja pelata tietokonepelejä ja alkaa olemaan valmis isukiksi.
Miten lapsettomuuden valinneet naikkoset olette varautuneet miehen tulevaan kuumeiluun (jos teillä ylipäätään miestä on)?
En yhtään mitenkään, miten se minun vastuullani olisi? Vaikea kyllä nähdä, että oma mies alkaisi mitään vauvakuumeilla, mutta kaikki on tietysti mahdollista. Vasektomiahan tolla on tehtynä, että siinäkin mielessä voi olla mielenkiintoisia aikoja sitten, ne.
Tämä. Miksi tuollaiseen pitäisi varautua? Miten siihen käytännössä voisi edes varautua? Pitäisikö alkaa valmiiksi suremaan jotain, mitä ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti koskaan tapahdukaan?
Jos mies alkaa jossain vaiheessa vauvakuumeilla, niin se on sen ajan murhe. En minä keksi miten minä nyt voisin asiaan vaikuttaa, jos en pystyisi sittenkään jos niin tapahtuisi. Mieheni on aikuinen ihminen ja osaa ajatella ihan omilla aivoillaan. Olettaisin hänen ajatelleen tämän lapsiasiankin jo ihan riittävän perusteellisesti. Hänellekin on tehty vasektomia, joten olisi todella siinä sitten jännän äärellä jos alkaisi jälkikasvua halajamaan, että kenen kanssa ja millä todennäköisyydellä sellaista voisi saada. :D
Lähinnä tarkoittaa, miten olet varautunut yksinäiseen vanhuuteen. Sisältää henkisen ja taloudellisen puolen.
Mihin yksinäiseen vanhuuteen hänen tulisi varautua? Hän todennäköisesti viettää vanhuutensa vasektomoidun miehensä kanssa niin pitkälle kuin elämää riittää, kipuili mies sitä vauvakuumettaan sitten miten paljon tahansa. Tai tulee jokin muu syy mennä eri teille, voihan hän itsekin haluta erota vaikka toisen ihmisen takia ja sitten se vasektoimoitu mies on se joka on yksin (ja vauvakuumeinen).
Eri
Harvoin vasektomiaan haluaa mennä vauvakuumeinen mies. Usein tuossa kohtaan on parempi lähteä eri teille ja antaa naisen etsiä aidosti lapsettomaksi jäävä mies.
En ole kiinnostunut lastenhankinnasta. Jos joskus lapsia teen, niin miehen aloitteesta.
N28