Poikaystävä ei suostu ostamaan toivomaani syntymäpäivälahjaa. Onko mies nyt yksinkertaisesti itsekäs vai mitä tämä on?
Täytän 30 vuotta kuun lopussa ja tämän ainoan kerran esitin nätisti toiveen että haluaisin lahjaksi 100 euron lompakon mitä olen toivonut pitkään. Lompakko on tarjouksessa joten voin itsekin ostaa mutta eihän se ole sama asia. Poikaystävä ei ole koskaan tuonut ruusuja hyvässä hengessä vaan kerran lepytteli kun oli riitaa rahasta. Joululahjaksi osti viiden euron alepokkarin ja yhdessä ostettiin elektroniikkaa. Käy kateeksi ja olen surullinen kun ystävien miehet ostelevat kukkia, muistavat ystävänpäivänä ja syntymäpäivänä jne. mutta minä en saa mitään. Miehen kommentti lompakkotoiveeseen oli että ei ole syytä ostaa turhaketta, rahat voi käyttää yhteiseen hyvään.. mutta kun sitä ei koskeen tule. Miehen mielestä minun pitäisi itse maksaa ja järjestää syntymäpäiväjuhlat, joihin saan kutsua muutaman naispuolisen ystävän ja mies kutsuu 10 hengen jätkäporukan mutta eihän tämä "yhteinen hyvä" ole oikein. Olemme molemmat töissä ja tienaamme omat rahat eikä yhteistä käyttötiliä ole. Olenko lapsellinen vai onko mies vain ilkeä ja pihi?
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Viis lompakosta mutta sun mies
On pihi
Ilkeä
Ja ei pidä sua minkään arvoisena.En sinuna katselisi pidempään.
Tuossa toisessa keskustelussa kummastellaan Sofian rahanottamista Nikolta. Täällä kummastellaan ettei mies anna rahaa.
Mites tämä menee? Pitääkö miesten antaa rahaa vain rumille naisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä haluat päättää, minkä lahjan joku toinen antaa sinulle, ja jos et saa tahtoasi läpi, niin se toinen on sitten itsekäs. Ymmärsinkö oikein?
Ymmärsit väärin. Mies ei ollut aikonutkaan ostaa minulle mitään ja esitin lahjatoiveen lompakosta perustellen, että sille on käyttöä koska nykyinen lompakko meni rikki ja toivomani olisi mieleinen. Miehen mielestä "yhteinen hyvä" on ainoa oikea tapa eli mies ostaa itselleen ja jätkilleen juomat ja minä kustannan ja järjestän kaiken muun ihan itse. Reiluako? Mielestäni ei. Riidan kehittyessä kysyin mieheltä kuka kustantaisi häämme, niin siihen mies sanoi että häät pidettäisiin pienimuotoisesti maistraatissa, puvun ja sormuksen saisin valita ja kustantaa itse. Lopuksi mies muistutti ettei halua mennä koskaan naimisiin, joten turha sitä on miettiä. Mies ihmettelee miksi olen pahoittanut mieleni ja olen itkuinen, miehen mielestä riitaa ei ole.
Nyt alkaa jo pikkasen haiskahtaa provolta, mutta ellei tämä ole sitä, eiköhän ap:n kannattaisi miettiä koko suhteen mielekkyyttä. Itse en jäisi ihmettelemään.
Minusta tuo lompakkojuttu oli aivan normaali ja kohtuullinen pyöreiden vuosien lahjatoive, jos kerta rahaa on käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh, kylläpäs lompakkoloiset ovat aktivoituneet! Lisäksi kuka ...ttu edes ostaa lahjoja yli 15v lapsille?? Saati sitten odottaa saavansa mitään yli tuon iän.
Minun mieheni ostaa. Jouluna, syntymäpäivänä, ystävänpäivänä, naistenpäivänä. Ainoastaan nimipäivää hän ei yleensä muista. Mutta tapaamisemme kuukausipäivänäkin hän muistaa joka kerta toivottaa hyvää kuukausipäivää. Ja yhdessä ollaan sentään jo oltu muutama vuosi.
Ja koska kohta kuitenkin kysyt sitä niin: Kyllä, tottakai minäkin muistan häntä lahjoilla.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä rahana se 100e ja ostat itse haluamasi.
Jos pyytäisin mieheltä lahjaksi rahaa, niin mieshän nauraisi päin naamaa ja valittaisi, koska tienaan omat rahani. Mies laskeskeli, että juomiin menee luultavasti satanen ja kyseli mitä aion tarjota vieraille.
Tunnen mieheni sen verran hyvin, että jos en lahjatoivetta esitä, saan jotain kahden euron avaimenperälamppua tai kissankusista tuoksukynttilää. Ne sitten kivasti jäävät nurkkaan pyörimään turhana roinana ja kauhean kiitollista pitäisi sellaisesta lahjasta olla.
Pointtini on, että jos jotain toivotaan (ja satasen lompakko ei todellakaan ole kohtuuton pyyntö puolisolta lahjaksi pyöreitä täyttäessä), niin osoittakaa kuuntelevanne ja hankkikaa se mielitietyn toivoma lahja, joka varmasti miellyttää. Turha ostaa mitään epäekologista turhaa roinaa. Jos lahjatoivetta ei ole, syömään vieminen ja joku kulttuuririento/muu mukava aktiviteetti päälle toimii lähes keneen tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Ero lompakon takia. Miksikäs ei. Kertoo kaiken mahdollisen nykynaisten rakkaudesta
Sinun mielestäsi on siis kohtuutonta pyytää omalta rakkaalta puolisolta mieluisaa lahjaa kolmikymmenvuotispäiväksi? Oletko todella sitä mieltä, ettet haluaisi omankaan puolisosi muistavan sinua merkkipäivänäsi?
Lisäksi kannattaisi huomioida, ettei aloittaja pohdi eroa vain tuon lahjan vuoksi. Se on yksi esimerkki miehen kurjasta käytöksestä, aloittaja on tuonut tässä ketjussa esille kasapäin syitä erolle.
Vierailija kirjoitti:
Ero lompakon takia. Miksikäs ei. Kertoo kaiken mahdollisen nykynaisten rakkaudesta
Ehkäpä tässä nyt oli aika paljon muuta, kuin pelkkä lompakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viis lompakosta mutta sun mies
On pihi
Ilkeä
Ja ei pidä sua minkään arvoisena.En sinuna katselisi pidempään.
Tuossa toisessa keskustelussa kummastellaan Sofian rahanottamista Nikolta. Täällä kummastellaan ettei mies anna rahaa.
Mites tämä menee? Pitääkö miesten antaa rahaa vain rumille naisille?
Nyt taidettiin löytää viikon lapsellisin argumentti.
Tässä ei nyt ole keissi ero satasen lompakon tähden vaan koko konaisuus on otettava huomioon. Mies ei ole mikään helmi muissakaan asioissa.
Täytät 30 vee vain kerran, joten kadut jos et järjestä juhlia. Joko järjestät juhlat itse omilla rahoillasi tai sitten pyydät ystäviäsi auttamaan järjestelyissä. Kutsut lähinnä omat ystäväsi.
Toivot sitten seuraavaksi synttärilahjaksi uutta miestä.
Tuo suhde ei näytä vievän mihinkään myönteiseen, ei siksi ettei mies osta kalliita tai toivomiasi lahjoja, vaan siksi ettei hän huomioi sinua ja toiveitasi mitenkään. Sun elämä on liian lyhyt siihen, että elät omaan napaansa tuijottavan miehen elämässä statistina. Ota ero ennen kuin täytät 31-v.
Jos toista rakastaa ihan oikeasti, niin eiköhän se ole ihan itsestään selvää, että haluaa sitä toista miellyttää esimerkiksi juurikin kolmekymppisillä toisen haluamalla tavalla. On aika itsekästä ja ilkeää toimia noin miten ap:n mies toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyydä rahana se 100e ja ostat itse haluamasi.
Jos pyytäisin mieheltä lahjaksi rahaa, niin mieshän nauraisi päin naamaa ja valittaisi, koska tienaan omat rahani. Mies laskeskeli, että juomiin menee luultavasti satanen ja kyseli mitä aion tarjota vieraille.
Aiotko oikeasti olla paikalla noissa "juhlissasi"? Sinuna sopisin kaverin kanssa etkot hänen luonaan ja lähtisin bilettämään. Miehelle en vastaisi jos koittaisi ottaa yhteyttä illan aikana. Ostaisin myös itse sen lompakon, pyytäisin myyjää laittamaan kauniiseen pakettiin😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viis lompakosta mutta sun mies
On pihi
Ilkeä
Ja ei pidä sua minkään arvoisena.En sinuna katselisi pidempään.
Tuossa toisessa keskustelussa kummastellaan Sofian rahanottamista Nikolta. Täällä kummastellaan ettei mies anna rahaa.
Mites tämä menee? Pitääkö miesten antaa rahaa vain rumille naisille?
Nyt taidettiin löytää viikon lapsellisin argumentti.
Niinpä. Jos tuo argumentti kuvaa miesten keskimääräistä älykkyysosamäärää niin itku tulee.
Toisaalta kyllä naurattaa, koska onneksi olen sinkku. 😊
Provohan tämä oli, mutta toi hauskasti mieleen miehen exän joka kuulemma ostatti myös lahjoja. Valkkasi netistä jotain ja pyysi välillä jo muutaman kuukauden etukäteen vaikka synttärilahjaksi... Kuka aikuinen (tässäkin tapauksessa yli kolmekymppinen) ihminen oikeasti PYYTÄÄ lahjoja? 😂
Poikkean nyt muiden vastaajien enemmistöstä, mutta kyllä minun mielestä aikuinen ihminen voi ostaa itselleen sen haluamansa kalliin lompakon. Toki lahjat ovat kivoja eleitä, mutta ei minun mielestä mitenkään pakollisia aikuisten ihmisten välisille suhteille.
Miehesi ei ilmeisesti ajattele että lahjat olisivat jotenkin tärkeitä suhteille, mutta sinä ajattelet. Joten teillä on eri näkemys niistä keinoista millä suhdetta ylläpidetään. Toki miehesi voisi ottaa huomioon että sinä arvostat lahjoja eleenä ja siten ostaa pieniä lahjoja välillä sinun mieliksesi.
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä oli, mutta toi hauskasti mieleen miehen exän joka kuulemma ostatti myös lahjoja. Valkkasi netistä jotain ja pyysi välillä jo muutaman kuukauden etukäteen vaikka synttärilahjaksi... Kuka aikuinen (tässäkin tapauksessa yli kolmekymppinen) ihminen oikeasti PYYTÄÄ lahjoja? 😂
No, sinä voit sitä sitten ihmetellä 😂
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä oli, mutta toi hauskasti mieleen miehen exän joka kuulemma ostatti myös lahjoja. Valkkasi netistä jotain ja pyysi välillä jo muutaman kuukauden etukäteen vaikka synttärilahjaksi... Kuka aikuinen (tässäkin tapauksessa yli kolmekymppinen) ihminen oikeasti PYYTÄÄ lahjoja? 😂
Varmaan sellainen aikuinen, joka on joutunut pettymään useampaan otteeseen puolison itsekkyyden ja ikävän käytöksen vuoksi ja joka haluaisi kerrankin saada jotain kivaa lahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei oo tapana ostaa lahjoja miehen kanssa vaan käydään esim syömässä/tehdään yhdessä jotain kivaa synttäreillä. Joskus jouluna ollaan yhteinen lahjakin ostettu. Alussa yritettiin ostaa lahjoja toiselle, mutta kun piti kuitenkin kysellä, että mitä tahtoo, etc niin siitä luovuttiin.
Kuitenkin tämä on yhdessä sovittu juttu ja käy meille kummallekin. Kukillekin olen allerginen. Ostatko sinä kalliita lahjoja miehellesi ja saat vitosen pokkarin? Siinä ei ole mitään järkeä. Ja mikä tuo synttärijuttu on? Ei minun mies puutu siihen ketä tänne kutsun, jos haluan isot synttärit ja todellakin ruokatarjoilu menee yhteisistä.(mieluummin juhlin kyllä nykyään kaksin).
Viime jouluna ostettiin yhdessä elektroniikkaa mutta syntymäpäivänä muistin miestä järjestämällä romanttisen koti-illallisen. Olisin ollut kiitollinen jos mies olisi ostanut edes edullisen joulutähden, mutta ei, mies osti alennuksesta pokkarin. Ärsytti sen verran, että myin pokkarin kymmenellä eurolla torissa ja pääsin voitolle. Mies kyselikin viikko sitten olenko jo lukenut pokkarin.
Eikö se ole itsestäänselvyys, että synttärisankari hoitaa ja maksaa tarjottavat? Ja tietysti kutsuu haluamansa vieraat, ja puoliso ei sinne ketään itse kutsu luvatta
Jep jep, niinhän se on. Ihan kamalaa.
Toivottavasti et ole parisuhteessa. Tai jos olet niin toivottavasti nainen älyää lähteä.