Lue keskustelun säännöt.
Poikaystävä ei suostu ostamaan toivomaani syntymäpäivälahjaa. Onko mies nyt yksinkertaisesti itsekäs vai mitä tämä on?
02.02.2020 |
Täytän 30 vuotta kuun lopussa ja tämän ainoan kerran esitin nätisti toiveen että haluaisin lahjaksi 100 euron lompakon mitä olen toivonut pitkään. Lompakko on tarjouksessa joten voin itsekin ostaa mutta eihän se ole sama asia. Poikaystävä ei ole koskaan tuonut ruusuja hyvässä hengessä vaan kerran lepytteli kun oli riitaa rahasta. Joululahjaksi osti viiden euron alepokkarin ja yhdessä ostettiin elektroniikkaa. Käy kateeksi ja olen surullinen kun ystävien miehet ostelevat kukkia, muistavat ystävänpäivänä ja syntymäpäivänä jne. mutta minä en saa mitään. Miehen kommentti lompakkotoiveeseen oli että ei ole syytä ostaa turhaketta, rahat voi käyttää yhteiseen hyvään.. mutta kun sitä ei koskeen tule. Miehen mielestä minun pitäisi itse maksaa ja järjestää syntymäpäiväjuhlat, joihin saan kutsua muutaman naispuolisen ystävän ja mies kutsuu 10 hengen jätkäporukan mutta eihän tämä "yhteinen hyvä" ole oikein. Olemme molemmat töissä ja tienaamme omat rahat eikä yhteistä käyttötiliä ole. Olenko lapsellinen vai onko mies vain ilkeä ja pihi?
Kommentit (283)
0/5 provo
Kukaan normaali ihminen ei vaatisi tuolla tavalla puolisoa ostamaan kallista turhaketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viis lompakosta mutta sun mies
On pihi
Ilkeä
Ja ei pidä sua minkään arvoisena.En sinuna katselisi pidempään.
Tuossa toisessa keskustelussa kummastellaan Sofian rahanottamista Nikolta. Täällä kummastellaan ettei mies anna rahaa.
Mites tämä menee? Pitääkö miesten antaa rahaa vain rumille naisille?
Tämä.
Palstamammat haukkuvat Sofiat, Mintut, Maisat ja kaikki muut siipeilijöiksi, vaikka ovat itse täysiä lokkeja ja loisia.
Kylläpäs nyt näpsäkän vertauksen keksit. Syntymäpäivälahjan toivominen on tietysti ihan sama asia kuin olla täysin miehen elätettävänä.
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä oli, mutta toi hauskasti mieleen miehen exän joka kuulemma ostatti myös lahjoja. Valkkasi netistä jotain ja pyysi välillä jo muutaman kuukauden etukäteen vaikka synttärilahjaksi... Kuka aikuinen (tässäkin tapauksessa yli kolmekymppinen) ihminen oikeasti PYYTÄÄ lahjoja? 😂
Varmaan siksi että heille on normaalia lapsuusperheestä ja ystäväpiiristä , että toisen ihmisen merkkipäivät huomioidaan. Sitten haksahtavatkin puolisoon, joka ei osta lahjoja, ei järjestä juhlia eikä huomioi - vaikka nainen ostaa miehelle lahjoja yms.. Nainen on ensin siinä luulossa että mies ei ymmärrä mitä lahjoja nainen haluaa ja siksi antaa vinkkejä.
Kunnes tajuaa, ettei mies arvosta ketään muuta kuin itseään. Sitten tuleekin jo ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viis lompakosta mutta sun mies
On pihi
Ilkeä
Ja ei pidä sua minkään arvoisena.En sinuna katselisi pidempään.
Tuossa toisessa keskustelussa kummastellaan Sofian rahanottamista Nikolta. Täällä kummastellaan ettei mies anna rahaa.
Mites tämä menee? Pitääkö miesten antaa rahaa vain rumille naisille?
Tämä.
Palstamammat haukkuvat Sofiat, Mintut, Maisat ja kaikki muut siipeilijöiksi, vaikka ovat itse täysiä lokkeja ja loisia.
Aivan. koska nuo naiset (ehkä) elävät miehen kustannuksella. Tässä puhutaan ihan normaaleista naisista, jotka elättävät itsensä ja vain kaipaavat jotain huomionosoitusta ja arvostusta mieheltään. Ei tässä ole tärkeää se lahjan rahallinen arvo, vaan se että mies tietää milloin on naisen syntymäpäivä, mistä nainen pitää ja että parisuhteeseen kuuluu huomioida toinen ihminen eikä vaan pitää tätä itsestäänselvyytenä, esineenä joka on kaapissa.
Ensin ajattelin että tuo ei voi olla totta. Mutta kertomasi perusteella uskoin tuon. Teillä on kovin erilaiset näkemykset toista kohtaan tehtävistä asioista. Mies ajattelee ettei hänen tarvitse ostaa sinulle lahjoja tai niihin ei ainakaan tuhlata. Mutta kaikki käyttää paljon rahaa tavaroiden ostamiseen ja vaikka niiden lahjojen ostamiseen. Mies tuskin muuttuu lyhyessä ajassa mihinkään, joten olisi syytä keskustella mitä teidän parisuhteeseen oikeasti kuuluu ja mitä siihen tarvitaan jotta se voisi toimia.
Mies on pihi eikä myöskään ymmärrä itse tuhlaavansa omiin juttuihinsa enemmän rahaa kuin antaa sinun ymmärtää olevansa vain taloudellinen.
Tämä ristiriita saisi kenet tahansa voimaan pahoin. Sinä haluat lahjoja kun taas mies ei anna niitä sinulle.
Mies kuluttaa säästetyt rahat omiin tarpeisiin ja väittää silti käyttävänsä sen yhteisiin tarpeisiin.
Nopea ratkaisu olisi kerätä kamat kasaan ja häipyä ennen aamunkoittoa.
Ei nopea mutta ratkaisu on puhua pelisäännöt ja odotukset selviksi ja että niitä myös noudatetaan.
Jos se ei onnistu palataan kohtaan ratkaisu numero 1
Ratkaisu numero kolme on että näillä mennään kunnes joku päivä on sitten katkeroituneena valmis jättämään kaiken.
Ratkaisu numero neljä on testata radikaalisti kuinka paljon sitä kiintymystä oikeasti on.
Jos katoat kuukaudeksi jälkeäkään jättämättä saat selville asian oikean laidan.
Muita ratkaisuja ei ole näistä on valittava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloittajan kirjoittama jo kuvaa kaiken oleellisen suhteesta: Mies sanoi, että saan maksaa itse omat juhlanai ja SAAN kutsua muutaman oman kaverini. Mies kutsuu 10 omaa kaveriaan.
Mies siis määrää, vaikka maksat itse ja ovat sinun juhlasi keitä saat itse kutsua? 😮 ja mitä ne miehen 10 omaa jätkäkaveria yleensäkään tekevät sinun kustantamilla juhlilla?
Tuo myös kiinnitti huomiota kun kerroit muussa kohdassa, että keittiön pöydässä SAA syödä kunhan siivoaa jälkensä ja pyyhkii pöydän.
Onko asunto kokonaan miehen ja määrääkö hän kaiken mitä siellä saa ja ei saa tehdä? Missä ihmeessä sitten SAISI syödä ellei keittiön pöydässä? Jossain nurkassako niinkuin ennen ruotimummot ja -vaarit? Syökö mies siis yksin keittiönpöydässä ja sinä saat siinä syödä mainituilla ehdoilla?
Omistusasunto on miehen hankkima ja osallistumme kuluihin 50/50. Mies on tarkka sisustuksesta ja puhtaudesta on ollut alusta saakka. Mies haluaa kutsua enemmistön koska asuntoon ei mahdu kaikkia kavereitani ja sukulaisia, samalla mies haluaa esitellä minulle kaksi uutta kaveriaan. Olen sanonut miehelle etteikö uusia kavereita voisi esitellä muulloin kuin minun syntymäpäivänä, mutta miehen mielestä juhlat ovat hyvä syy kilistellä rennosti. Mies ei halua asuntoon kavereitani ilman hänen lupaansa eli kaikesta pitää kysyä ensin mieheltä. Kun muutimme yhteen pieni vierashuone oli tyhjillään joten sen olen sisustanut kokonaan itse. Mies syö keittiönpöydässä samoin minäkin, mutta helposti nalkuttaa tiskeistä ja muruista vaikka olisin vasta valmistamassa ateriaa. En sotke ja siivoan aina jälkeni mutta mies on hemmetin tarkka kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä trollaus, mutta meni pilalle tuosta "10 hengen jätkäporukasta".
Ap 'saa' kutsua muutamia omia ystäviä😂 Tästä jo Eccon kuva persuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloittajan kirjoittama jo kuvaa kaiken oleellisen suhteesta: Mies sanoi, että saan maksaa itse omat juhlanai ja SAAN kutsua muutaman oman kaverini. Mies kutsuu 10 omaa kaveriaan.
Mies siis määrää, vaikka maksat itse ja ovat sinun juhlasi keitä saat itse kutsua? 😮 ja mitä ne miehen 10 omaa jätkäkaveria yleensäkään tekevät sinun kustantamilla juhlilla?
Tuo myös kiinnitti huomiota kun kerroit muussa kohdassa, että keittiön pöydässä SAA syödä kunhan siivoaa jälkensä ja pyyhkii pöydän.
Onko asunto kokonaan miehen ja määrääkö hän kaiken mitä siellä saa ja ei saa tehdä? Missä ihmeessä sitten SAISI syödä ellei keittiön pöydässä? Jossain nurkassako niinkuin ennen ruotimummot ja -vaarit? Syökö mies siis yksin keittiönpöydässä ja sinä saat siinä syödä mainituilla ehdoilla?Omistusasunto on miehen hankkima ja osallistumme kuluihin 50/50. Mies on tarkka sisustuksesta ja puhtaudesta on ollut alusta saakka. Mies haluaa kutsua enemmistön koska asuntoon ei mahdu kaikkia kavereitani ja sukulaisia, samalla mies haluaa esitellä minulle kaksi uutta kaveriaan. Olen sanonut miehelle etteikö uusia kavereita voisi esitellä muulloin kuin minun syntymäpäivänä, mutta miehen mielestä juhlat ovat hyvä syy kilistellä rennosti. Mies ei halua asuntoon kavereitani ilman hänen lupaansa eli kaikesta pitää kysyä ensin mieheltä. Kun muutimme yhteen pieni vierashuone oli tyhjillään joten sen olen sisustanut kokonaan itse. Mies syö keittiönpöydässä samoin minäkin, mutta helposti nalkuttaa tiskeistä ja muruista vaikka olisin vasta valmistamassa ateriaa. En sotke ja siivoan aina jälkeni mutta mies on hemmetin tarkka kaikesta.
Oikeasti. Siis kyse SINUN 30v. juhlista ja miehesi haluaa kutsua sinne enemmistön HÄNEN omia kavereitaan ja rajoittaa niitä keitä sinä saat kutsua!? Ei luoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh, kylläpäs lompakkoloiset ovat aktivoituneet! Lisäksi kuka ...ttu edes ostaa lahjoja yli 15v lapsille?? Saati sitten odottaa saavansa mitään yli tuon iän.
Minun mieheni ostaa. Jouluna, syntymäpäivänä, ystävänpäivänä, naistenpäivänä. Ainoastaan nimipäivää hän ei yleensä muista. Mutta tapaamisemme kuukausipäivänäkin hän muistaa joka kerta toivottaa hyvää kuukausipäivää. Ja yhdessä ollaan sentään jo oltu muutama vuosi.
Ja koska kohta kuitenkin kysyt sitä niin: Kyllä, tottakai minäkin muistan häntä lahjoilla.
Samaa minäkin haluaisin, vaikka ajatus ja rakkauden tunne ovat tärkeimmät. Haluaisin miehen, joka on romanttinen ja sanoo rakastavansa eikä pidä minua itsestäänselvyytenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloittajan kirjoittama jo kuvaa kaiken oleellisen suhteesta: Mies sanoi, että saan maksaa itse omat juhlanai ja SAAN kutsua muutaman oman kaverini. Mies kutsuu 10 omaa kaveriaan.
Mies siis määrää, vaikka maksat itse ja ovat sinun juhlasi keitä saat itse kutsua? 😮 ja mitä ne miehen 10 omaa jätkäkaveria yleensäkään tekevät sinun kustantamilla juhlilla?
Tuo myös kiinnitti huomiota kun kerroit muussa kohdassa, että keittiön pöydässä SAA syödä kunhan siivoaa jälkensä ja pyyhkii pöydän.
Onko asunto kokonaan miehen ja määrääkö hän kaiken mitä siellä saa ja ei saa tehdä? Missä ihmeessä sitten SAISI syödä ellei keittiön pöydässä? Jossain nurkassako niinkuin ennen ruotimummot ja -vaarit? Syökö mies siis yksin keittiönpöydässä ja sinä saat siinä syödä mainituilla ehdoilla?Omistusasunto on miehen hankkima ja osallistumme kuluihin 50/50. Mies on tarkka sisustuksesta ja puhtaudesta on ollut alusta saakka. Mies haluaa kutsua enemmistön koska asuntoon ei mahdu kaikkia kavereitani ja sukulaisia, samalla mies haluaa esitellä minulle kaksi uutta kaveriaan. Olen sanonut miehelle etteikö uusia kavereita voisi esitellä muulloin kuin minun syntymäpäivänä, mutta miehen mielestä juhlat ovat hyvä syy kilistellä rennosti. Mies ei halua asuntoon kavereitani ilman hänen lupaansa eli kaikesta pitää kysyä ensin mieheltä. Kun muutimme yhteen pieni vierashuone oli tyhjillään joten sen olen sisustanut kokonaan itse. Mies syö keittiönpöydässä samoin minäkin, mutta helposti nalkuttaa tiskeistä ja muruista vaikka olisin vasta valmistamassa ateriaa. En sotke ja siivoan aina jälkeni mutta mies on hemmetin tarkka kaikesta.
Mies ei siis pidä kavereistasi? Onko hänellä myös tapana haukkua heitä ja yrittääkö hän eristää sinua heistä?
Vierailija kirjoitti:
0/5 provo
Kukaan normaali ihminen ei vaatisi tuolla tavalla puolisoa ostamaan kallista turhaketta.
Itse olet provo vääristelevällä kommentillasi. En minä ole mitään vaatinut vaan esitin toiveen ja perustelin miksi lompakko olisi mieluinen ja käytännöllinen. Taidan juhlia eroa samalla kun juhlin pyöreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloittajan kirjoittama jo kuvaa kaiken oleellisen suhteesta: Mies sanoi, että saan maksaa itse omat juhlanai ja SAAN kutsua muutaman oman kaverini. Mies kutsuu 10 omaa kaveriaan.
Mies siis määrää, vaikka maksat itse ja ovat sinun juhlasi keitä saat itse kutsua? 😮 ja mitä ne miehen 10 omaa jätkäkaveria yleensäkään tekevät sinun kustantamilla juhlilla?
Tuo myös kiinnitti huomiota kun kerroit muussa kohdassa, että keittiön pöydässä SAA syödä kunhan siivoaa jälkensä ja pyyhkii pöydän.
Onko asunto kokonaan miehen ja määrääkö hän kaiken mitä siellä saa ja ei saa tehdä? Missä ihmeessä sitten SAISI syödä ellei keittiön pöydässä? Jossain nurkassako niinkuin ennen ruotimummot ja -vaarit? Syökö mies siis yksin keittiönpöydässä ja sinä saat siinä syödä mainituilla ehdoilla?Omistusasunto on miehen hankkima ja osallistumme kuluihin 50/50. Mies on tarkka sisustuksesta ja puhtaudesta on ollut alusta saakka. Mies haluaa kutsua enemmistön koska asuntoon ei mahdu kaikkia kavereitani ja sukulaisia, samalla mies haluaa esitellä minulle kaksi uutta kaveriaan. Olen sanonut miehelle etteikö uusia kavereita voisi esitellä muulloin kuin minun syntymäpäivänä, mutta miehen mielestä juhlat ovat hyvä syy kilistellä rennosti. Mies ei halua asuntoon kavereitani ilman hänen lupaansa eli kaikesta pitää kysyä ensin mieheltä. Kun muutimme yhteen pieni vierashuone oli tyhjillään joten sen olen sisustanut kokonaan itse. Mies syö keittiönpöydässä samoin minäkin, mutta helposti nalkuttaa tiskeistä ja muruista vaikka olisin vasta valmistamassa ateriaa. En sotke ja siivoan aina jälkeni mutta mies on hemmetin tarkka kaikesta.
Kuulostaa erittäin huonolta diililtä sun kannalta. Koko suhde ja asumiskuvio.
Mies kasvattaa omaisuuttaan, sinä taas vaan menetät rahaa.
Lisäksi mies ei näe että asuntonne on sinunkin kotisi, vaan hänen. Sinä olet pelkkä häiritsevä vieras siellä. Tämä lienee tavallaan symbolinen kuvio miehen näkökulmasta koko suhteestanne.
Miehelle tärkeää on hän itse ja hänen omaisuutensa, hänen auktoriteettinsä - et sinä.
Surullista. Mitä kauemmin jäät tuohon suhteeseen noilla ehdoilla, sitä enemmän tulet katumaan asiaa loppuelämäsi. Älä missään nimessä hanki lapsia tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloittajan kirjoittama jo kuvaa kaiken oleellisen suhteesta: Mies sanoi, että saan maksaa itse omat juhlanai ja SAAN kutsua muutaman oman kaverini. Mies kutsuu 10 omaa kaveriaan.
Mies siis määrää, vaikka maksat itse ja ovat sinun juhlasi keitä saat itse kutsua? 😮 ja mitä ne miehen 10 omaa jätkäkaveria yleensäkään tekevät sinun kustantamilla juhlilla?
Tuo myös kiinnitti huomiota kun kerroit muussa kohdassa, että keittiön pöydässä SAA syödä kunhan siivoaa jälkensä ja pyyhkii pöydän.
Onko asunto kokonaan miehen ja määrääkö hän kaiken mitä siellä saa ja ei saa tehdä? Missä ihmeessä sitten SAISI syödä ellei keittiön pöydässä? Jossain nurkassako niinkuin ennen ruotimummot ja -vaarit? Syökö mies siis yksin keittiönpöydässä ja sinä saat siinä syödä mainituilla ehdoilla?Omistusasunto on miehen hankkima ja osallistumme kuluihin 50/50. Mies on tarkka sisustuksesta ja puhtaudesta on ollut alusta saakka. Mies haluaa kutsua enemmistön koska asuntoon ei mahdu kaikkia kavereitani ja sukulaisia, samalla mies haluaa esitellä minulle kaksi uutta kaveriaan. Olen sanonut miehelle etteikö uusia kavereita voisi esitellä muulloin kuin minun syntymäpäivänä, mutta miehen mielestä juhlat ovat hyvä syy kilistellä rennosti. Mies ei halua asuntoon kavereitani ilman hänen lupaansa eli kaikesta pitää kysyä ensin mieheltä. Kun muutimme yhteen pieni vierashuone oli tyhjillään joten sen olen sisustanut kokonaan itse. Mies syö keittiönpöydässä samoin minäkin, mutta helposti nalkuttaa tiskeistä ja muruista vaikka olisin vasta valmistamassa ateriaa. En sotke ja siivoan aina jälkeni mutta mies on hemmetin tarkka kaikesta.
Mies ei siis pidä kavereistasi? Onko hänellä myös tapana haukkua heitä ja yrittääkö hän eristää sinua heistä?
Eipä oikeastaan. Mies ei nyt suoraan hauku kavereitani, mutta ei halua heitä kylään ilman lupaansa. Mies ilmoittaa jos joku hänen tuttunsa on tulossa käymään mutta ei kysy minun mielipidettä vierailuun. Mies haluaisi että olisin mukana hänen ja kavereidensa jutuissa ja tapaisin miehen kavereiden puolisot. Kesällä ehdotti, että olisin osallistunut yhteiseen mökkiviikonloppuun ja tullut kokkailemaan, mutta kieltäydyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että kannattanee juhlia tupareita omassa kämpässä samalla kuin synttäreitä. Ihan hirvee tilannehan tuo on, miehen kämppä, miehen tavarat, joihin saat koskea miehen luvalla ja lupaa tarvit kavereiden kutsumiseenkin. Lisäksi maksat vielä puolet kaikesta?? Parempi vuokralla kuin vieraana miehen asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että kannattanee juhlia tupareita omassa kämpässä samalla kuin synttäreitä. Ihan hirvee tilannehan tuo on, miehen kämppä, miehen tavarat, joihin saat koskea miehen luvalla ja lupaa tarvit kavereiden kutsumiseenkin. Lisäksi maksat vielä puolet kaikesta?? Parempi vuokralla kuin vieraana miehen asunnossa.
En usko että kukaan nainen elää tollasen miehen kanssa.
Tuolla asumisesta maksamallasi summalla miehelle plus nyt tälläkin hetkellä maksamasi muut omat kuusi pystyt ihan varmaan asumaan omassa asunnossasi, joko vuokralla tai omassa.
Mies pitää sinua hyödykkeenä joka maksaa puolet miehen asumiskuluista ja olettuja myös kotiapulainen ja kokkaaja. Sekä palvelet myös häntä seksissä. Et ole mitään kantilta katsoen tasavertainen kumppani saatikka rakastettu.
Olet jo nyt menettänyt suhteellisuustajusi ja myönnyt miltei kaikkeen mitä mies määrää ja keksii. Se on miehen tarkoituskin. Mitä kauemmin olette yhdessä ja asut miehen luona sitä pahemmaksi tämä menee, saattaa jopa tulla fyysistä väkivaltaa jos hiukankin olet eri mieltä ta et taivusko miehen tahtoon. Henkistä väkivaltaa suhteessanne jo onkin. Tuo, että mies myös määrää kuka on kelvollinen ystävä ja täytyy pyytää mieheltä lupa tavata ystäviäsi on eristiin huono merkki. Sekin määräily pahenee aikaa myöten.
Mies on hyvä manipuloimaan, tunteeton itsekeskeinen ihminen, erittäin huono yhdistelmä.
Mieti tarkkaan haluatko jatkaa miehen kanssa. Mieti myös miten ihan oikeasti haluat elää jatkossa.
Minusta kyseisessä tilanteessa vikana ei välttämättä ole juuri se, että mies ei osta kyseistä lompakkoa ap:lle. Ongelma on se, ettei mies pidä ap:n toiveita/tarpeita kovinkaan tärkeinä ja tämä on vain esimerkki siitä. Mikäli siis käytös on toistuvaa. Yhdessä kannattaa olla sellaisten ihmisten, joiden odotukset kohtaavat. Jos ap:n mielestä hemmottelu, huomionosoitukset kuten lahjat on tärkeitä suhteessa ja miehen mielestä ei, on soppa valmis. Mikäli oma kumppani ei pidä toisen haluja tärkeänä, niin kannattaa miettiä onko suhteella tulevaisuutta.
Nimim. Kokemusta on. Olen aina pitänyt suhteessa huomion- ja hellyydenosoituksia ja jopa niitä lahjoja ja vaivannäköä tärkeenä siinä missä mies oli sitä mieltä että ei niillä ollu merkitystä kunhan yhdessä saatiin olla. Johti tunteeseen siitä ettei minun tarpeilla ollu merkitystä ja ero tuli.
Parempi jos mies jättäisi sinut. Olet itsekäs .. Minä ainakin haluan itse valita lahjat mitä ostan. Ei tulis mieleenkään vaatia omaa aviomiestäni ostelemaan mulle lahjaksi yhtään mitään. Joululahjaksi hän ostaa mulle kirjan jonka itse haluaa lukea. Kukkia en oo saanut häneltä koskaan. Hyvä niin. Kerran toi ulkomailta lahjaksi vaatteen josta en tykännyt, ja siihen loppui lahjat.
Hyvä niin. Itse ostellaan lahjat itsellemme, rakkautta ei rahalla osteta vaan se osoitetaan muulla tavalla.
Naimisissa 20 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta oikea lahjan tulee olla yllätys, eikä sellainen että toinen sen vaatii tai vihjaa.
Eihän sellanen ole lahja jonka tietää etukäteen.
Entä jos etukäteen tietää, ettei saa mitään?
Toki voi sopia ettei osteta lahjoja. Kuten meillä. Ei osteta joululahjoja eikä muitakaan lahjoja ja suhde voi hyvin. Eikä siitä tarvitse muistuttaa koska se on pysynyt.
No, sinä sitten olet miehellesi se oikeanlainen kumppani. Kyllä me ainakin miehen kanssa kysytään toisten merkkipäivinä ja jouluna, että onko jotain lahjatoivetta erityisesti. Monesti ollaan myös päätetty, että ei osteta nyt lahjoja, vaan ostetaan yhdessä joku matka tms.