Lue keskustelun säännöt.
Poikaystävä ei suostu ostamaan toivomaani syntymäpäivälahjaa. Onko mies nyt yksinkertaisesti itsekäs vai mitä tämä on?
02.02.2020 |
Täytän 30 vuotta kuun lopussa ja tämän ainoan kerran esitin nätisti toiveen että haluaisin lahjaksi 100 euron lompakon mitä olen toivonut pitkään. Lompakko on tarjouksessa joten voin itsekin ostaa mutta eihän se ole sama asia. Poikaystävä ei ole koskaan tuonut ruusuja hyvässä hengessä vaan kerran lepytteli kun oli riitaa rahasta. Joululahjaksi osti viiden euron alepokkarin ja yhdessä ostettiin elektroniikkaa. Käy kateeksi ja olen surullinen kun ystävien miehet ostelevat kukkia, muistavat ystävänpäivänä ja syntymäpäivänä jne. mutta minä en saa mitään. Miehen kommentti lompakkotoiveeseen oli että ei ole syytä ostaa turhaketta, rahat voi käyttää yhteiseen hyvään.. mutta kun sitä ei koskeen tule. Miehen mielestä minun pitäisi itse maksaa ja järjestää syntymäpäiväjuhlat, joihin saan kutsua muutaman naispuolisen ystävän ja mies kutsuu 10 hengen jätkäporukan mutta eihän tämä "yhteinen hyvä" ole oikein. Olemme molemmat töissä ja tienaamme omat rahat eikä yhteistä käyttötiliä ole. Olenko lapsellinen vai onko mies vain ilkeä ja pihi?
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta toivottu lahja on tylsä. Pidän mieluummin yllätyksistä ja ostan itse, jos haluan jonku tietyn lahjan.
Tylsä? Nyt ei ollut kyse sinun syntymäpäivistä. Lompakko tulisi tarpeeseen ja on hyödyllinen, toisin kuin miehen itselleen ostama turha uusi puhelin kun entiselläkin olisi pärjännyt.
Niin minusta on tylsää toivoa tiettyä lahjaa. Sanon miehelle ettei tarvitse ostaa mitään, mutta aina on yllättänyt oikein mukavalla lahjalla. Ja en tosiaan pahastuisi vaikka ei ostaisi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta oikea lahjan tulee olla yllätys, eikä sellainen että toinen sen vaatii tai vihjaa.
Eihän sellanen ole lahja jonka tietää etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Ja tätä naislasta av-mammat komppaa?
Mikä tekee minusta naislapsen? En elä miehen siivellä ja esitin toiveen käytännöllisestä lahjasta syntymäpäiväksi. Ostin marraskuussa 25 euroa maksavan aidon nahkalompakon, mutta se hajosi eikä markettituotteita korvata kun ostohetkestä on kulunut aikaa. Toivomani lompakko olisi mieleinen ja sille olisi tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta oikea lahjan tulee olla yllätys, eikä sellainen että toinen sen vaatii tai vihjaa.
Eihän sellanen ole lahja jonka tietää etukäteen.
Entä jos etukäteen tietää, ettei saa mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole jatkossakaan valmis käyttämään rahaa sinuun. Eikä lapsiin, jos sellainen tulisi.
Miksi miehen pitäisi käyttää rahaa, jos ap:llä on itselläkin rahaa? Lapsi maksetaan tietysti yhdessä.
Eikö ole koskaan kuullut esimerkiksi lahjojen ostosta? Lajan ostaja normaalisti huom! maksaa sen lahjan eikä se lahjan saaja. Silloin jos oman lahjansa maksaa itse se ei ole lahja vaan itse ostettu tavara. Yleensä siis joskus käytetään rahaa muuhunkin kuin omaan napaansa.
"Lapsi maksetaan tietysti yhdessä". Tässäkin näkee, että et lainkaan tajua millaisia nämä pihit ja itsekkäät miehet ovat.
Ensiksikin aloittajan mies on ilmoittanut ettei halua lapsia. Mutta jon lapsi kuitenkin tässä perheessä olisi se ei olisi "perhe" vaan aloittaja maksaisi omat ja lapsen kulut ja mies vain omansa. Tai kovan kinaamisen ja vänkäämisen jälkeen jotain ehkä.
Rakastavassa suhteessa ostetaan toisilleen lahjoja, sitä ei pohdita ja järkeillä onko se nyt kannattavaa, järkevää, tarpeellista jne. Myös lahjan saajan toiveet yleensä otetaan huomioon, nii paljon kuin mahdollista. Kun ei ole viimeiset sentit menossa, niin ostetaan se satasen lompakko eikä 10 euron halpisversiota. Myös ei ajatella ensimmäiseksi, että jos ostan nyt tämän niin sitten se vaatii jatkossa kalliimman, jos ajattele kin niin kuvaa jotain (eikä välttämättä hyvää) sen ajattelijat omasta luonteesta.
Lahja annetaan vilpittömässä mielessä ja mielellään ja tässä tapauksessa lompakko ei ole kohtuuton tai vilpillinen pyyntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta aloittaja se lompakko itse ja järjestä mahtavat juhlat, MUTTA älä anna miehen kutsua sinne kavereitaan. Itse asiassa voisit pyytää miestä poistumaan paikalta juhlien ajaksi, koska kyseessä on sinun merkkipäiväsi ja juhlasi. Eihän miehesi liity niihin mitenkään. Suosittelen myös erittäin lämpimästi eroa, koska tuo ukko ei arvosta sinua pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta toivottu lahja on tylsä. Pidän mieluummin yllätyksistä ja ostan itse, jos haluan jonku tietyn lahjan.
Tylsä? Nyt ei ollut kyse sinun syntymäpäivistä. Lompakko tulisi tarpeeseen ja on hyödyllinen, toisin kuin miehen itselleen ostama turha uusi puhelin kun entiselläkin olisi pärjännyt.
Niin minusta on tylsää toivoa tiettyä lahjaa. Sanon miehelle ettei tarvitse ostaa mitään, mutta aina on yllättänyt oikein mukavalla lahjalla. Ja en tosiaan pahastuisi vaikka ei ostaisi mitään.
Kyllä pahastuisit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt perhettä ainakaan perusta hänen kanssa
Sekin on iso ongelma jonka takia olen miettinyt eroa. Mies ei halua lapsia vaikka seurustelun alussa sanoi haluavansa ja minä haluan perheen ja naimisiin.
Itsekkyys miehessä on kamalaa, mutta tämä on kyllä erityisen hyvä syy lähteä suhteesta!!! Usko kun sanon, että hänen kanssaan ei lapsia ikinä tule ja sinä jäät lapsettomaksi ja tulet siksi katkeraksi ja alat halveksua miestä. ja itseäsi.
Itse jäin lapsettomaksi, koska mies empi ja jossitteli. Suru on suuri ja olen todella katkera. Olin niin typerä kun jäin.
Oikeasti. Nyt eroat. Et tuommoisessa mitään menetä.
Mä olen kanssa jäänyt itse lapsettomaksi miehen "takia", enkä ole katkeroitunut. Mutta väitän, että tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että mies on täysi helmi muuten. Ei nyt täydellinen, mutta esim. ilahduttaa kukilla ihan random-päivinä kun tietää mun huomioinnista tykkäävään, osoittaa tosi usein ihan pienillä arkipäivän asioilla että huomioi mut ja välittää. Pitää suhteesta huolta omalta osaltaan, on opetellut puhumaan ikävistäkin asioista ym.
Totta kai välillä surettaa kun en lapsia saanut kun tämän miehen valitsin, mutta elämä on niin hyvää miehen kanssa että se "hyvittää" tilanteen. AP.lla taas on mies joka estää lapsihaaveet eikä tämän lisäksi tunnu kovin ihanalta tyypiltä muutenkaan. Ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh, kylläpäs lompakkoloiset ovat aktivoituneet! Lisäksi kuka ...ttu edes ostaa lahjoja yli 15v lapsille?? Saati sitten odottaa saavansa mitään yli tuon iän.
Onko sinulla vaimoa tai tyttöystävää? Jos on/olisi, kuinka ilahdutat häntä? Muistatko jotenkin juhlapäivinä?
Näillä lompakkoloisista jauhavilla ei yhdelläkään ole, ole ollut eikä tule olemaan tyttöystävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei oo tapana ostaa lahjoja miehen kanssa vaan käydään esim syömässä/tehdään yhdessä jotain kivaa synttäreillä. Joskus jouluna ollaan yhteinen lahjakin ostettu. Alussa yritettiin ostaa lahjoja toiselle, mutta kun piti kuitenkin kysellä, että mitä tahtoo, etc niin siitä luovuttiin.
Kuitenkin tämä on yhdessä sovittu juttu ja käy meille kummallekin. Kukillekin olen allerginen. Ostatko sinä kalliita lahjoja miehellesi ja saat vitosen pokkarin? Siinä ei ole mitään järkeä. Ja mikä tuo synttärijuttu on? Ei minun mies puutu siihen ketä tänne kutsun, jos haluan isot synttärit ja todellakin ruokatarjoilu menee yhteisistä.(mieluummin juhlin kyllä nykyään kaksin).
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä haluat päättää, minkä lahjan joku toinen antaa sinulle, ja jos et saa tahtoasi läpi, niin se toinen on sitten itsekäs. Ymmärsinkö oikein?
Ymmärsit väärin. Mies ei ollut aikonutkaan ostaa minulle mitään ja esitin lahjatoiveen lompakosta perustellen, että sille on käyttöä koska nykyinen lompakko meni rikki ja toivomani olisi mieleinen. Miehen mielestä "yhteinen hyvä" on ainoa oikea tapa eli mies ostaa itselleen ja jätkilleen juomat ja minä kustannan ja järjestän kaiken muun ihan itse. Reiluako? Mielestäni ei. Riidan kehittyessä kysyin mieheltä kuka kustantaisi häämme, niin siihen mies sanoi että häät pidettäisiin pienimuotoisesti maistraatissa, puvun ja sormuksen saisin valita ja kustantaa itse. Lopuksi mies muistutti ettei halua mennä koskaan naimisiin, joten turha sitä on miettiä. Mies ihmettelee miksi olen pahoittanut mieleni ja olen itkuinen, miehen mielestä riitaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä aloittajan kirjoittama jo kuvaa kaiken oleellisen suhteesta: Mies sanoi, että saan maksaa itse omat juhlanai ja SAAN kutsua muutaman oman kaverini. Mies kutsuu 10 omaa kaveriaan.
Mies siis määrää, vaikka maksat itse ja ovat sinun juhlasi keitä saat itse kutsua? 😮 ja mitä ne miehen 10 omaa jätkäkaveria yleensäkään tekevät sinun kustantamilla juhlilla?
Tuo myös kiinnitti huomiota kun kerroit muussa kohdassa, että keittiön pöydässä SAA syödä kunhan siivoaa jälkensä ja pyyhkii pöydän.
Onko asunto kokonaan miehen ja määrääkö hän kaiken mitä siellä saa ja ei saa tehdä? Missä ihmeessä sitten SAISI syödä ellei keittiön pöydässä? Jossain nurkassako niinkuin ennen ruotimummot ja -vaarit? Syökö mies siis yksin keittiönpöydässä ja sinä saat siinä syödä mainituilla ehdoilla?
Vierailija kirjoitti:
Ohhoh, kylläpäs lompakkoloiset ovat aktivoituneet! Lisäksi kuka ...ttu edes ostaa lahjoja yli 15v lapsille?? Saati sitten odottaa saavansa mitään yli tuon iän.
Oletko joko 1. sinkku etkä ole parisuhteessa tai 2. hemmetin pihi ja tunteeton ihminen, joka ei osoita välittämistä rakkaitaan kohtaan. Sinulle onnitteluviestin lähettäminen facebookissa tai whatsapissa on liikaa ja turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sinä haluat päättää, minkä lahjan joku toinen antaa sinulle, ja jos et saa tahtoasi läpi, niin se toinen on sitten itsekäs. Ymmärsinkö oikein?
Ymmärsit väärin. Mies ei ollut aikonutkaan ostaa minulle mitään ja esitin lahjatoiveen lompakosta perustellen, että sille on käyttöä koska nykyinen lompakko meni rikki ja toivomani olisi mieleinen. Miehen mielestä "yhteinen hyvä" on ainoa oikea tapa eli mies ostaa itselleen ja jätkilleen juomat ja minä kustannan ja järjestän kaiken muun ihan itse. Reiluako? Mielestäni ei. Riidan kehittyessä kysyin mieheltä kuka kustantaisi häämme, niin siihen mies sanoi että häät pidettäisiin pienimuotoisesti maistraatissa, puvun ja sormuksen saisin valita ja kustantaa itse. Lopuksi mies muistutti ettei halua mennä koskaan naimisiin, joten turha sitä on miettiä. Mies ihmettelee miksi olen pahoittanut mieleni ja olen itkuinen, miehen mielestä riitaa ei ole.
Provoissa ei kannata vetää överiksi. 0/5
JOS aloittaja on todellinen, niin mieti kahdesti haluatko jatkaa miehen kanssa. Teillä ei ole lapsia eikä yhteistä omaisuutta, oletan. Nyt on vielä helppo erota, helppo siis niin, että ei ole mitään juridisia asioita hoidettavana.
Älä anna esimerkiksi hienon asunnon tai mukavien sukulaisten vaikuttaa päätökseen. Asunnon saat kun sinulla on omat tulot. Saat olla siellä vapaasti ja sisustaa oman mielen mukaan. Mukavia sukulaisia on ehkä myös tulevalla miehellä. Voit elää myös sinkkuna jos siltä tuntuu, ainakin jonkin aikaa.
Mies on tunteeton, pihi ja pitää sinua itsestäänselvänä.
Ero lompakon takia. Miksikäs ei. Kertoo kaiken mahdollisen nykynaisten rakkaudesta
Vakka aloittaja olisikin provo, niin ihan hyviä kannanottoja täällä on. Ajattelemisen aihetta ja silmiä avaavaa monelle tämäntyylisessä suhteessa elävälle, niitä on kuitenkin aika paljon.
Että saisivat aikaiseksi lähteä ja jättää nämä vastaavat miehet nauttimaan omasta erityisyydestään.
Meillä ostellaan lahjoja puolin ja toisin ja nimenomaan kumpikin kysyy toiselta mitä haluaa ja näin ollen sitten ostetaan mitä toinen haluaa/tarvitsee. On vähän sellainen tunne tuosta ap:n miehestä, että on tahallaan ilkeä ja tekee kiusaa, koska A) ei halua olla enää suhteessa B) on vain k*sipää, koska voi... Ja jos tämän miehen mielestä se yhteishyvä on jotain hänelle ja hänen kavereilleen eikä teille kahdelle, niin uskomatonta!
Vierailija kirjoitti:
Minusta oikea lahjan tulee olla yllätys, eikä sellainen että toinen sen vaatii tai vihjaa.
Eihän sellanen ole lahja jonka tietää etukäteen.
Paras yllätys on juhlissa tuleva pahamieli, seuraavana päivänä krapulainen mies, nolo keksitty vastaus kun ystävät kysyvät mitä sait mieheltä lahjaksi, unohtamatta lovea omaan lompakkoon. Tuntisitko olevasi rakastettu?
Onko tässä vaatimalla vaadittu? En tiedä etkä todellakaan tiedä sinäkään. Ehkäpä aloittajalta on kysytty mieleistä lahjaa jonks aloittaja on kertonut. Tai, mikä on erittäin todennäköistä, aloittajan mies on niin pälli että jos ei tarkkaan kerro mitä haluaa niin lahjaksi tulee a) ei yhtään mitään tai b) jotain älytöntä kuten puukauha tai ruuvimeisseli.
Mulla on parisuhteessa tapana kuulostella mkä kumppania ilahduttaisi ja todellakin odotan samaa takas. Jos ei mitään muuta itse osaa niin kukkakimpun saa cittarista tai huoltsikalta. Ap ei saa eded sitä...