Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen arka, pelokas ja jännittäjä, mutta yllätyksekseni....

Vierailija
01.02.2020 |

....tiukan paikan olen pystynyt toimimaan hyvinkin kylmähermoisesti ja johdonmukaisesti. Hämmästelen itsekkin että mistä tämä muutos tulee yhtä-äkkiä?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihana :)

Vierailija
2/12 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen samanlainen. Olen todella ujo jännittäjä ja minulla on paniikkihäiriö. Yllättävässä tilanteessa, esim. ensiapua vaativassa tilanteessa, toimin silti kylmähermoisesti, rauhallisesti ja järkevästi. Yksi kaverini taas ottaa normaalitilanteessa kaikki tilanteet haltuun, on reipas, ei jännitä ja on sellainen johtajatyyppi, mutta menettää toimintakykynsä kokonaan äkillisessä tilanteessa ja valahtaa ihan heikoksi ja kalpeaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen samanlainen. Olen todella ujo jännittäjä ja minulla on paniikkihäiriö. Yllättävässä tilanteessa, esim. ensiapua vaativassa tilanteessa, toimin silti kylmähermoisesti, rauhallisesti ja järkevästi. Yksi kaverini taas ottaa normaalitilanteessa kaikki tilanteet haltuun, on reipas, ei jännitä ja on sellainen johtajatyyppi, mutta menettää toimintakykynsä kokonaan äkillisessä tilanteessa ja valahtaa ihan heikoksi ja kalpeaksi.

Juuri näin minullekin käynyt muutaman kerran. Itse en ymmärrä miten pystyin toimimaan pahassa tilanteessa niin johdonmukaisesti. Jännitys ja pelko katosivat ja rohkeus ja toimintakyky tuli tilalle.

Ap.

Vierailija
4/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännittäjä on ehkä mielessään tullut varautuneeksi erilaisiin hätätilanteisiin, ja pystyy sitten toimimaan ikään kuin olisi valmistautunut.

Itselläni on tuo sama. Ahdistunut jännittäjä, joka kuitenkin toimii rauhallisesti ja johdonmukaisesti onnettomuustilanteissa ja muissa vastaavissa.

Vierailija
5/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan mahtava juttu! 👍

Vierailija
6/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen ihmisten kanssa varautunut ja ujo, mutta jos tulee se hetki kun joku alkaa hankalaksi... tosissaan pelkään etten sano ihan kaikkea mitä ajattelen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

❤️

Vierailija
8/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama juttu. Esim. onnettomuustilanteissa pystyisin toimimaan nopeasti ja kylmähermoisesti. Näin uskoisin.

Sitten minua saattaa alkaa ahdistamaan vaikka ruokakaupassa.

Ihan hassua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jännittäjä on ehkä mielessään tullut varautuneeksi erilaisiin hätätilanteisiin, ja pystyy sitten toimimaan ikään kuin olisi valmistautunut.

Itselläni on tuo sama. Ahdistunut jännittäjä, joka kuitenkin toimii rauhallisesti ja johdonmukaisesti onnettomuustilanteissa ja muissa vastaavissa.

👆

Vierailija
10/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on vähän niinkuin meidän secret weapon. Loppuosalla ihmisistä ei varmasti ole hajuakaan. Tositilanteessa kun niillä "vahvemmilla" menee pskat housuun, on meidän aikamme astua esiin. Real heroes!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pystyn pitämään hermoilematta luennon vaikka 100 hengen yleisöllä, mutta annapa olla jos on sellainen tilanne, että vuorotellen pitää ryhmässä vastata tai kertoa jotain muille, niin sydän pampppailee, kun oma vuoro alkaa lähestyä! :)

Vierailija
12/12 |
02.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oltiin kerran kävelyllä yhden sukulaisen kanssa korkealla vaaralla talvella. Mentiin sellaista avonaista rinnettä alaspäin, oli hiukan satanut lunta ja minä luiskahdin yhtä-äkkiä selälleni ja aloin luisua alaspäin, tajusin heti että allani oli täysi jäätikkö, kauhistuin sillä koko rinne alaspäin oli jäätikköä, mutta silmänräpäyksessä tulin hyvin rauhalliseksi ja näin alempana sellaisen ranteenvahvuisen männyn ja sen vieressä kiven ja päätin että tuohon täytyy pysähdyttää liukuminen, vielä mielessä oli että sitten ei jalat suorana törmäyksessä kohti puuta ja kiveä vaan polvilla joustoa ettei tärähdä pahasti. Suunitelma onnistui ja liuku pysähtyi mäntyyn ja kiveen ja samalla näin että oikealla vähän alempana muutama metri oli sellainen jäätön kohta jossa kasvoi jotain puskaa ja pientä mäntyä ja päätin että sinne ja se onnistui pienellä liulla poikittain ja sain kiinni oksista ja siitä sitten sain itseni pois jäätiköitä kun tämä varvikko jatkui pois aina jäätikön reunalle asti. Katsoin sitten tätä jäärinnettä kun pääsin tukevalle maaperälle ja silloin vasta huomasin miten jyrkkä rinne oli ja se olisi alaosassa päättynyt äkkiputoukseen ja kivilouhikkoon. Nousin sitten takaisin sinne mistä luiskahtanut jäätikölle ja tämä sukulainen seisoi vain lamaantuneena yhdessä paikkaa tuijottaen minuun. Sitten lähdettiin kävelemään takaisin autolle ja vasta silloin alkoi pieni tärinä koko kropassa ja pakokauhu hiipi mieleen että miten olisi minulle käynyt jos olisin panikoinut ja alkanut vain vaikka huutamaan ja laittanut silmät kiinni siinä jäätiköllä selälleni liukuessa?

Ap.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme viisi yhdeksän