Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja viikon kuluttua Ruotsin katkosta pimeni Italia (28.9.2003). On erikoinen sattuma tosiaan.

Muistikuvissa on että myös Etelä-Suomessa oli laajempi sähkökatko loppukesästä tai alkusyksystä. Muistanko väärin?

Pitää paikkansa, 24.8.2003. Kesto tosin vain 40min mutta oli ennenkuulumattoman laaja. Kummallinen epidemia tosiaan ollut kun joka puolella pätki samoihin aikoihin...

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/laaja-sahkokatkos-etela-suomessa/19…

Vierailija kirjoitti:

Hätätilassa koira puolustaa ihmistä ja selviää sitten vaikka ilman sitä asetta. Esim. puree sinua ilkeää ihmistä nilkkaan kun hiippailet kuola poskella koirapaistia etsimässä.

Tavallinen seurakoira ei noin tee. Pitää olla erikseen koulutettu koira, joka on ihmiselle oikeasti vaarallinen. Jos siis hyökkäävä ihminen on aggressiivinen ja hänellä on kirves tms. ase niin tavallinen koira kyllä kuolee.

Meillä "tavallinen" osittain metsästysrotuinen, osittain sohvanvaltaajarotuinen koira kyllä puolusti omistajiaan kynsin hampain mielenterveyspotilaan kirveshyökkäykseltä. Koira sai ikuiset traumat, mutta säily fyysisesti vammoitta. Toinen omistajista sai päähän pintahaavoja kirveestä ja käsiin ruhjeita potilaan leuasta. Koiran puolustustoimet toivat siis meille aikaa kaataa potilas lepikkoon ja pinkoa suoraan tietä sisälle (koira edellä). Ovi lukkoon ja poliisit puhelimen päähän. Oikeusvaltiossa poliisit totesivat, että tilanteen vakavuuteen nähden asianmukaista voimankäyttöä itsepuolustukseksi, potilas pääsi pakkohoitoon noin vuodeksi ja sen jälkeen vihdoin kunnolliseen avohoitoon.

Ei sen koiran tarvitse sitä hyökkääjää syödä tai edes tappaa, riittää, kun aiheuttaa hämmennystä tai edes hetkellisen häiriön.

Polkupyörä voi olla kova sana, jos bensaakaan ei saisi. Pitääkin hankkia, vanha hajosi aikoinaan. Joku peräkärry siihen, niin voisi kuljettaa tavaraakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet aika naiivi.

Sähkönsiirron infrastruktuurin voi tuhota niin, ettei sitä helposti saa korjattua, eikä ainakaan niin nopeasti, ettei vahinkoa ehtisi tapahtua.

No ei todellakaan voi. Sähköinfra on käytännössä globaali, vaikka yhdestä maasta häviäisi jokainen voimala kartalta jonkin taikaiskun voimasta voi naapurimaat syöttää tarvittavan sähkön perusinfran ylläpitoa varten. Noin muuten ovat runkoverkot täysin redundantteja ja vikasietoisia, useammankin keskusksen tai muuntamon hävittäminen ei aiheuta kuin paikallisen ja tilapäisen katkoksen.

No, paikallinen se tietysti oli tuo USA/Kanada-alueenkin katkos, vaikutusalueella asui yli 50 miljoonaa ihmistä. Kaikki on suhteellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet aika naiivi.

Sähkönsiirron infrastruktuurin voi tuhota niin, ettei sitä helposti saa korjattua, eikä ainakaan niin nopeasti, ettei vahinkoa ehtisi tapahtua.

No ei todellakaan voi. Sähköinfra on käytännössä globaali, vaikka yhdestä maasta häviäisi jokainen voimala kartalta jonkin taikaiskun voimasta voi naapurimaat syöttää tarvittavan sähkön perusinfran ylläpitoa varten. Noin muuten ovat runkoverkot täysin redundantteja ja vikasietoisia, useammankin keskusksen tai muuntamon hävittäminen ei aiheuta kuin paikallisen ja tilapäisen katkoksen.

No, paikallinen se tietysti oli tuo USA/Kanada-alueenkin katkos, vaikutusalueella asui yli 50 miljoonaa ihmistä. Kaikki on suhteellista.

Italian katkoksessa meni pimeäksi koko Italia, muistaakseni Sardiniaa lukuunottamatta. Mutta paikallinen mikä paikallinen. Ei mennyt koko maapallo, ei edes koko Eurooppa.

Miten olette suojanneet mökillä olevat polttopuunne? Siinä vaiheessa kun lähdette kaupungista maalle, on varkaat / naapurit voineet käydä nyysimässä ne polttopuunne. 

Muutama vuosi sitten joiltakin asiantuntijoilta kysyttiin, miten ja mihin itänaapuri hyökkäsi, jos päättäisi hyökätä Suomea vastaan. He vastasivat, että todennäköisesti sähkö- ja vesijohtoverkostoon, koska ne lamauttamalla saa koko Suomen polvilleen. Suomalaisethan ovat mitä suurimmassa määrin riippuvaisia sähköstä ja vesijihtoverkostosta. Olen itse asunut jo viisi ja puoli vuotta sähköttömässä hirsitorpassa ilman vesi- ja viemäriverkostoa. Tavoitteena kasvattaa mahdollisimman monipuolisesti juureksia ja kasviksia sekä säilöä niitä. Minulla on lähdekaivo ja tietotaitoa puhdistaa vesi juomakelpoiseksi. Lisäksi olen kehittänyt systeemiä, jolla talviaikaan saan kännykän, aurinkoenergialamput sekä matkalaturi ladattua ilman sähkövirtaa. Metsästä saa sieniä ja marjoja ja luonnonvaratuottajana osaan hyödyntää villiyrttejä ja puita lääkinnällisesti. Esim. flunssa, päänsärky, nuvelsörky ja kuume ovat pysyneet poissa jo pidempään. Ennen söin buranaa, kun sairastelun todella paljon. Rakensin kuistille kompostivessan eli kierrätän wc-tuotokset. Valmistan omat puutarhamullat puiden tiputtamista lehdistä. Olen opetellut rakennustaitoja ja minua kiinnostaa todella paljon omavaraisempi elämä. Ensi kesänä hankin kanoja ja hieman myöhemmin kuttuja. Olen opetellut valmistamaan voita ja erilaisia juustoja. Leivät leivon itse. Tavoitteena on se, että tulevaisuudessa ostan kaupasta ainoastaan suolan, jauhot, sokerin ja kahvin. Lihaa en syö, tosin kalaa kyllä, mutta sitä saan ongittua läheisestä järvestä. Elämä on muuttunut paremmaksi ja helpommaksi, kun nykypäivän stressitekijät ovat poissa. Olen onnellinen, että joudun näkemään vaivaa ruohonjuuritasolla elämiseni eteen.

Vierailija kirjoitti:

Mietin edesmennyttä virolaista äitiäni, jonka eläke oli noin 300 euroa kuussa. Hän sanoi, että kaikki hyvätuloisetkin sukulaiset valittivat hänelle rahavaikeuksista, mutta hän itse sai aina jostain syystä rahat riittämään ja antoi vielä lastenlapsillekin silloin-tällöin satasen. Hänen vihannesmaa ei ollut kovin iso, mutta tuotti perunaa-juureksia-papuja. Syksyllä hän kuivatti valtavasti omenia, sieniä, kesäkurpitsaa, yrttejä. Vuohenputki, mikä kasvaa joka paikassa rikkaruohona, on yllättävän maukas. Kuivattuna se säilyy pitkään. Jos rahat on vähissä, keitän halpaa spagettia ja sekoitan joukkoon vuohenputkipestoa. Hienonnan sauvasekoittimella litran nuoria vuohenputkia (talvella se ei tietenkään onnistu), puoli desiä auringonkukansiemeniä, puolitoista desiä öljyä ja maun mukaan suolaa ja pippuria. Ei maksa paljon mitään ja on terveellistä. Vielä åidistäni - hän käytti aina kaiken ruuan loppuun - jos jäi pala pullaa tai leipää, hän kuutioi ja kuivatti sen. Hänen kaapit olivat täynnä kaikkea kuivattua. Itse kävin Suomessa hakemassa EU-apupaketteja ja vein hänelle niitä - puurohiutaleita, maitojauhetta, jauhoja. Niistä aineksista hän teki lettuja, sämpylöitä ym. Kaupassa hän kävi hyvin harvoin.

Vuohenputki voisi hyvin olla survivalistien nimikkokasvi, niin elinvoimainen se on. Kevällä se on ensimmäisiä syötäviä kasveja ja pelasti ihmisiä nälkäkuolemalta vuosisatojen ajan. Siitä lukee historiankirjoistakin - kun vuohenputki ilmestyi talven jälkeen, niin virolaiset eivät kuolleet enää nälkään. Yksinkertaisin pula-ajan ruoka oli vihreä liemi, "peal ei piimapiisakesta, sees ei rasvaraasukesta" - siinä ei ollut maitotippaakaan eikä rasvamurustakaan. Myös professori Toivo Rautavaara kehotti ihmisiä 40-luvun Suomessa keräämään ja kuivattamaan vuohenputkea talven varalle.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän voidaan todeta piristyksenä, että Suomesta puuttuu sähkön tuotantokapasiteettia huippukulutus hetkellä parin Olkivoimalan kuvitellun kolmos reaktorin verran jos kaikki varavoima saadaan tilanteen tullessa käyntiin. Tuota puuttuuvaa osuutta tuodaan Venäjältä - mikähän lie toimitusvarmuus ja Ruotsista, joka on ajanut omaa sähkäntuotantoaan alas. Toki virta liikkuu johtoa pitkin etempääkin, mutta toimitukset ovat muutaman kaapelin varassa. 

MIkäli jokin suuri syöttölinja tai voimalaitos vaurioituu huippukulutuksen aikana, niin saattaa tulla jännät ajat. Jos tuollaisessa tilanteessa runkoverkko joutuu hallitsemattomaan ylikuormitustilaan, niin se voi aiheuttaa dominoilmiön, joka kaataa koko verkon ja sen ylösajaminen ei tapahdu katkaisinta kääntäen hetkessä. 

Sitä on sitten lueskeltu Remestä...

Tai Remes samoja dokkareita kuin edeltävä kirjoittaja

Monta kiloa iloa suklaasta ja hernekeitto purkkeja mehua pähkinäpusseja , vesipullo ja jos ehtii ottaa mukaan leivän tai pullaa. Siis jos joutuu jonnekin . Mutta YouTube videoilla näkyy maanjäristyksiä niin ihmiset syöksyy joko ulos taloista tai pöydän alle piiloon eikä ne mitään ehdi ottaa mukaan . Esim.kroatian maanjäristyksestä on videoita englanniksi otsikko.

Tampereen amuriss puutalossa oli koko alueella yhteiset puiset paskahuussit pihalla missä rivissä istui ihmiset asioilla . Oli kovat hajut . Nyt siinä on kivitaloja . Vanha laulu maailma hukkuu paskaan ja me vain luemme lehtiä tulee mieleen . Voihan se olla entinen suurvessa mihin joku rakentaa mökkinsä . Tai peltoon työnnetty navetasta ulosteet joku vetää siihen talonsa päälle . Kyllä nämä puhtaan luonnon unelmat vähän ontuu. Aavikolta tulleet on saanut Suomessa uuden rahan turnaus lähteen lumitöissä . Pitääkö meidän mennä aavikolle hiekkaa lapioimaan että yhdenvertaisuus pysyy . Mitä ruokaan tulee kriisissä riittää ananaspurkki .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin edesmennyttä virolaista äitiäni, jonka eläke oli noin 300 euroa kuussa. Hän sanoi, että kaikki hyvätuloisetkin sukulaiset valittivat hänelle rahavaikeuksista, mutta hän itse sai aina jostain syystä rahat riittämään ja antoi vielä lastenlapsillekin silloin-tällöin satasen. Hänen vihannesmaa ei ollut kovin iso, mutta tuotti perunaa-juureksia-papuja. Syksyllä hän kuivatti valtavasti omenia, sieniä, kesäkurpitsaa, yrttejä. Vuohenputki, mikä kasvaa joka paikassa rikkaruohona, on yllättävän maukas. Kuivattuna se säilyy pitkään. Jos rahat on vähissä, keitän halpaa spagettia ja sekoitan joukkoon vuohenputkipestoa. Hienonnan sauvasekoittimella litran nuoria vuohenputkia (talvella se ei tietenkään onnistu), puoli desiä auringonkukansiemeniä, puolitoista desiä öljyä ja maun mukaan suolaa ja pippuria. Ei maksa paljon mitään ja on terveellistä. Vielä åidistäni - hän käytti aina kaiken ruuan loppuun - jos jäi pala pullaa tai leipää, hän kuutioi ja kuivatti sen. Hänen kaapit olivat täynnä kaikkea kuivattua. Itse kävin Suomessa hakemassa EU-apupaketteja ja vein hänelle niitä - puurohiutaleita, maitojauhetta, jauhoja. Niistä aineksista hän teki lettuja, sämpylöitä ym. Kaupassa hän kävi hyvin harvoin.

Vuohenputki voisi hyvin olla survivalistien nimikkokasvi, niin elinvoimainen se on. Kevällä se on ensimmäisiä syötäviä kasveja ja pelasti ihmisiä nälkäkuolemalta vuosisatojen ajan. Siitä lukee historiankirjoistakin - kun vuohenputki ilmestyi talven jälkeen, niin virolaiset eivät kuolleet enää nälkään. Yksinkertaisin pula-ajan ruoka oli vihreä liemi, "peal ei piimapiisakesta, sees ei rasvaraasukesta" - siinä ei ollut maitotippaakaan eikä rasvamurustakaan. Myös professori Toivo Rautavaara kehotti ihmisiä 40-luvun Suomessa keräämään ja kuivattamaan vuohenputkea talven varalle.

Tähän vielä nokkonen ja voikukka! Ja monet muut luonnon antimet. 

Kannattaa opetella luonnosta kerättävät kasvit jonkin kokeneemman seurassa. Suurin osahan on ihan helposti tunnistettavia, mutta vuohenputkea muistuttavia onkin jo sitten useampia, joista osa on myrkyllisiä. 

Olen ajatellut trangian ostamista. Sillä voisi tehdä ruokaa parvekkeella. (Asun kerrostalossa)

Noita makuupusseja ja nukkuma-alustoja vois alkaa keräillä alennusmyynneistä. Samoin isot reput.

Lämpökynttilöistä ja kukkaruukuista voi tehdä lämmittimen, jos sähkö loppuu. Koko perhe majoittumaan pienimpään makuuhuoneeseen ja ovi kiinni. Läheisyys lämmittää.

Selviytyminen Helsinkiläisessä kerrostalossa olisi kyllä haasteellista. Vettä voisi hätätilassa hakea vaikka joesta ja keittää. Talvella sulattaa lunta.

Kotivaraa mulla ei kummoista ole, mutta jääkaapissa ja pakasteessa on kyllä aina ruokaa muutamaksi päiväksi sekä kuiva-aineita.

up

Uusin vinkkini on tämä: pysy sellaisessa painossa, että toppahousut mahtuvat jalkaan kun kovat pakkaset iskevät (tai ne sähköt menevät). Eilen -30 ja toiset varastosta haetuista toppahousuista eivät menneet kiinni 🙄

Meillä dogo argentino, tyttären halinalle, mun jalkojen lämmitin sohvalla ja yleisesti väsymätön pusukone kotona. Mutta ulkona ei päästä humalaisia, huumepäisiä tai muita epäilyttävinä pitämiään, kuten huppupäässä meitä kohti juoksevia ihmisiä 10m lähemmäs. Silloin alkaa kamala örinä (tällä kaljabassolla pääsisi death metal bändiin laulajaksi, vaikka tyttökoira onkin 😀). Yritän aina ennakoida vaarattomat tilanteet, ettei kukaan pelästyisi, mutta arvostan suuresti koiran rohkeutta ja lojaalisuutta. Ikävä kyllä haaveet erämökistä eivät ole meille kolmelle vielä toteutuneet, elikä elämme ison kaupungin kupeessa. Kiitos huippu mielenkiintoisesta topicista. 🌻❤🌻

up

72 tunnin varautumissuositus

Suomessa on voimassa viranomaisten antama varautusmissuositus, jonka mukaan yhteiskunnan häiriötilanteessa jokaisen tulisi selvitä kotona itsenäisesti ilman viranomaisapua vähintään 72 tuntia. Kolmen vuorokauden aikaraja on minimisuositus, johon jokaisen kansalaisen pitäisi vähintään päästä. Suosituksen aikarajasta ei kuitenkaan toivota tulevan maksimia, joten kotitaloudet voivat varautua myös pidemmäksi ajanjaksoksi, omat olosuhteet ja resurssit huomioon ottaen.

Miksi suositus on pituudeltaan juuri 72 tuntia?

Selvityksissä on todettu kolmen vuorokauden riittävän useimmissa kriisitilanteissa siihen, että viranomaiset saavat omat varajärjestelynsä toimintakuntoon. Väestönsuojelun näkökulmasta 72 tunnin suositus on yhdenmukainen nykyisen pelastuslain kanssa, jonka mukaan väestönsuojat, esimerkiksi taloyhtiöissä, tulisi saada käyttökuntoon 72 tunnissa. Kotitalouksien varautumiseen tähtäävä 72 tuntia -suositus on myös käytössä useammassa muussakin maassa. Lisäksi varautumistutkimuksissa on havaittu, että liialliset vaatimukset varautumisesta on koettu kansalaisten keskuudessa luotaantyöntäviksi.

Miksi jokaisen toimintakykyisen kansalaisen olisi tärkeää noudattaa viranomaisten antamaa suositusta?

Laajan häiriötilan aikana viranomaisten resurssit eivät riitä siihen, että kaikkien kansalaisten hyvinvointi käydään tarkastamassa kotona ja heille tuodaan apua paikan päälle. Viranomaiset joutuvat asettamaan apua tarvitsevat kotitaloudet tärkeysjärjestykseen ja tällöin monet erityisryhmät ovat etusijalla. Olosuhteista riippuen viranomaisilla voi myös kestää useita päiviä ennen kuin apu löytää perille. Kotien omavaraisuudella kevennetään viranomaisten taakkaa tilanteissa, joissa heillä on muutenkin paljon autettavia.