Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7622)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakollisen kotivaran lisäksi minusta olisi hyvä olla jonkinlainen pakollinen kansalaistaitokurssi, vaikka sitten palauttaa se osaksi peruskoulua. Kurssiin kuuluisi uimataidon lisäksi ensiapu jne.. Nythän EA-kursseista pitää maksaa erikseen (ja paljon) vaikka se on yleishyödyllinen taito.
Sellaista kansalaistaitokurssia sanotaan aepalvelukseksi! Sellainen on jo olemassa, joskin se on nykyisellään käytännössä vapaaehtoinen.
Oletteko ajatelleet, miten suuri asia onnettomuus- tai kriisitilanteessa on jo pelkästään se, että käytännössä kaikki suomalaismiehet ovat saaneet varsin kattavan ensiapukoulutuksen? Sellaisesta ei muissa Euroopan maissa osata edes uneksia!
Lisäksi Puolustusvoimat opettaa surkeimmallekin city boylle ainakin perusteet maastossa liikkumusesta, yöpymisestä, ruokailusta, itsehuollosta maastossa yms.
Jos olette katsoneet joutuubin survivaalivideoita, olette varmaan hämmästyneet nähdessänne, miten täysi-ikäiset ulkomaalaissedät kertovat totisina sellaisista ulkoiluasioista, jotka meillä tiedettiin jo kouluiässä, osa aiemminkin! Asepalvelus on tähän sellainen lisä, joita ei muissa maissa ole.
Vaikka onkin hienoa että ainakin osa suomalaisista miehistä (ainakin teoriassa) oppii miten penkka pedataan, niin asepalvelus ei vastaa kansalaistaitokurssia, vaikka se pitääkin sisällään ihan hyviä taitoja jotka kuuluisi opetettavaksi kaikille. Ensiapuosaaminen on kansalla tavallisesti vajavaista siitä huolimatta. Lisäksi olin kauhistunut kun juttelin aiheesta veljeni kanssa ja hän kertoi että armeijassa harjoiteltiin kiristyssiteen laittamista ja sen veitsellä leikkaamista - mutta toisilla varusmiehillä. Kiristyssidettä ei saa koskaan laittaa turhaan, eikä poistaa ilman ammattilaista (= käytännössä sairaalaolosuhteissa). Onko halu ns. karaista että tältä se tuntuu ja samalla altistaa muut riskille, vai liekö pelkkää tietämättömyyttä. Joka tapauksessa todella vastuutonta.
Ps. Tämä on silkka mielipiteeni, mutta en viitsi ylpistyä siitä jos suomalaisena tiedän enemmän kuin joku joka tulee maasta jossa peruskoulutuksen taso on todella huono ja kouluttautuminen ei ole kaikkien saatavilla. City boy tai pönde, suomalaiset ajavat kaaralla metsän ohi useammin kuin käyvät siellä seikkailemassa. Monet luonnossa liikkuvatkaan eivät ymmärrä miten esim. mikäkin ekosysteemi toimii vaan mennään sinne paskomaan kaikki kuin mitkäkin metsän kuninkaat. En nyt sano tätä haukkuakseni meitä suomalaisia periaatteesta, vaan puhtaasta halusta että motivoituisimme tekemään yhdessä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Miten varauduttu tilanteeseen, jossa pitäisi lähteä väestö suojaan? Tiedätkö oman lähialueesi suojan tai onko sellaista? Mitä mukaan sinne?
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on mahdoton, eikä ole välineitä selvitä, joskus on parempi tietää toinen tai kolmas paikka johon mennä - joka toimii. Ja sitä kautta voi auttaa muita, jos alueelle on jäänyt ihmisiä ongelmiin. Tai kyytejä ja järjestelyitä kaikille, jos on paikat mihin pääsee. Kylmällä säällä on tärkeä toimia äkkiä ja auttaa ihmiset lämpimään.
Itse pidän lapsuudenkotiani maalla ns. varapaikkana, jos jotain oikein mojovaa sattuisi asuinpaikassani kaupungissa ja pitäisi paeta. Sen verran aina käteistä mukana, että pääsee bussilla hurauttamaan lapsuuden kuntaan. Ja pikkuevästä ym.
Olen aika ex tempore joskus lähtenyt etelästä Lappiin junalla, ilman mitään kokemusta yksin reissaamisesta. Selkäreppu oli piukassa tavaraa, mutta sillä menin ja pärjäsin.
Kaikkivaltias seurana, varjeluksena ja apuna. 🙌
Bussilla ei kyllä hurautella mihinkään jos käy niin kuin viimeksi, että liikkumista rajoitetaan / teitä suljetaan.
Kriisitilanteissa mökille meneminen ei aina auta. Vaikka miten luulee, että siellä pärjää omavaraisesti poimimalla metsästä marjat ja sienet, sekä kalastelemalla, niin nälkä tulisi ennen pitkää. Marjoja ei montaa viikkoa siellä ole saatavana, lopun aikaa pitäisi syödä lunta, puun kaarnaa ja juuria. Ja jos vedet saastuvat, niin kalatkin jäävät syömättä.
Suurmaatilallakaan ei hyvin mene. Eläimet lopetettava suurimmaksi osaksi koska ei ole rehua, lämpöä, valoa, ei voi lypsää ja hoitaa ilman koneita. Koneet ei käy ilman polttoainetta ja varaosia. Vaikka voisi kylvää, ei voi käsitellä viljaa. Ei myöskään ole ensimmäiseen vuoteen satoa tulossa vaikka onnistuisi kylvämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakollisen kotivaran lisäksi minusta olisi hyvä olla jonkinlainen pakollinen kansalaistaitokurssi, vaikka sitten palauttaa se osaksi peruskoulua. Kurssiin kuuluisi uimataidon lisäksi ensiapu jne.. Nythän EA-kursseista pitää maksaa erikseen (ja paljon) vaikka se on yleishyödyllinen taito.
Sellaista kansalaistaitokurssia sanotaan aepalvelukseksi! Sellainen on jo olemassa, joskin se on nykyisellään käytännössä vapaaehtoinen.
Oletteko ajatelleet, miten suuri asia onnettomuus- tai kriisitilanteessa on jo pelkästään se, että käytännössä kaikki suomalaismiehet ovat saaneet varsin kattavan ensiapukoulutuksen? Sellaisesta ei muissa Euroopan maissa osata edes uneksia!
Lisäksi Puolustusvoimat opettaa surkeimmallekin city boylle ainakin perusteet maastossa liikkumusesta, yöpymisestä, ruokailusta, itsehuollosta maastossa yms.
Jos olette katsoneet joutuubin survivaalivideoita, olette varmaan hämmästyneet nähdessänne, miten täysi-ikäiset ulkomaalaissedät kertovat totisina sellaisista ulkoiluasioista, jotka meillä tiedettiin jo kouluiässä, osa aiemminkin! Asepalvelus on tähän sellainen lisä, joita ei muissa maissa ole.
Vaikka onkin hienoa että ainakin osa suomalaisista miehistä (ainakin teoriassa) oppii miten penkka pedataan, niin asepalvelus ei vastaa kansalaistaitokurssia, vaikka se pitääkin sisällään ihan hyviä taitoja jotka kuuluisi opetettavaksi kaikille. Ensiapuosaaminen on kansalla tavallisesti vajavaista siitä huolimatta. Lisäksi olin kauhistunut kun juttelin aiheesta veljeni kanssa ja hän kertoi että armeijassa harjoiteltiin kiristyssiteen laittamista ja sen veitsellä leikkaamista - mutta toisilla varusmiehillä. Kiristyssidettä ei saa koskaan laittaa turhaan, eikä poistaa ilman ammattilaista (= käytännössä sairaalaolosuhteissa). Onko halu ns. karaista että tältä se tuntuu ja samalla altistaa muut riskille, vai liekö pelkkää tietämättömyyttä. Joka tapauksessa todella vastuutonta.
Ps. Tämä on silkka mielipiteeni, mutta en viitsi ylpistyä siitä jos suomalaisena tiedän enemmän kuin joku joka tulee maasta jossa peruskoulutuksen taso on todella huono ja kouluttautuminen ei ole kaikkien saatavilla. City boy tai pönde, suomalaiset ajavat kaaralla metsän ohi useammin kuin käyvät siellä seikkailemassa. Monet luonnossa liikkuvatkaan eivät ymmärrä miten esim. mikäkin ekosysteemi toimii vaan mennään sinne paskomaan kaikki kuin mitkäkin metsän kuninkaat. En nyt sano tätä haukkuakseni meitä suomalaisia periaatteesta, vaan puhtaasta halusta että motivoituisimme tekemään yhdessä paremmin.
Olet väärässä. Sinä et nyt ymmärrä, mistä tässä on oikeasti kyse.
Nuotiolla kokkaamista varten kannattaa hankkia valurautainen dutch oven pata (ja kolmijalka tai muu millä ripustaa sen nuotion ylle). Käyvät toki myös kotikeittiössä kokatessa, mutta jos nyt mietitään skenaariota ettei ole sähköä ja siten uunia. Varaa lämpöä pitkään, kypsentää tasaisesta, ja yleensä näissä pystyy paistamaan jopa leipää.
Vierailija kirjoitti:
Nuotiolla kokkaamista varten kannattaa hankkia valurautainen dutch oven pata (ja kolmijalka tai muu millä ripustaa sen nuotion ylle). Käyvät toki myös kotikeittiössä kokatessa, mutta jos nyt mietitään skenaariota ettei ole sähköä ja siten uunia. Varaa lämpöä pitkään, kypsentää tasaisesta, ja yleensä näissä pystyy paistamaan jopa leipää.
Valurautapata... kestää aika helvetin kauan että lämpenee edes nuotiolla. Trangian alumiiniastia vain hiilloksille, ja avot. Mutta ei siinä, jokainen tallaa tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Suurmaatilallakaan ei hyvin mene. Eläimet lopetettava suurimmaksi osaksi koska ei ole rehua, lämpöä, valoa, ei voi lypsää ja hoitaa ilman koneita. Koneet ei käy ilman polttoainetta ja varaosia. Vaikka voisi kylvää, ei voi käsitellä viljaa. Ei myöskään ole ensimmäiseen vuoteen satoa tulossa vaikka onnistuisi kylvämään.
Suolaat kunnolla ja laitat ripustumaan, niistä elikoista elää monta vuotta, jos vain hiilaria on saatavilla kylkeen, ja sitähän saa vaikka petäjästä, ei siitä ole kauaakaan kun pettuleipää syötiin.
Kävin juuri keräämässä kasvimaan antimia. En ole ehtinyt hoitaa kasvimaata enkä edes kasvihuoneita tänä vuonna kastelua lukuunottamatta, on kitkemiset ja harventamiset jääneet väliin. Silti minulla on käsissäni ennätyssato monessa kasvissa. Mansikkaa tuli vähänlaisesti, kesäkuussa oli liian kuivaa ja heinäkuussa liian kylmää.
Keräsin puoli ämpärillistä, eli noin 5 litraa, herneitä. Osa niistä jää siemeniksi ensi kevääksi, osa menee ryöppäyksen jälkeen pakastimeen, mutta osan kuivaan soppaherneiksi. Olen jo pari kertaa kerännyt herneitä, ne on syöty tai laitettu pakastimeen, joten ihan hyvä sato on siitä tullut. Härkäpavut ovat aika mahdottomia, pitäisi saada kerättyä ahkerammin... Ja leikkopapuja näyttää puskevan sitä mukaa kun ehdin kerätä. Osan niistäkin päästän tuleentumaan siemeniksi, kuten viime vuonnakin. Kesäkurpitsaa tulee tasaisesti, ja peruskurpitsaa näyttää olevan useampi alku. Niitä ei kovin montaakymmentä kannata tullakaan, ei kukaan saa säilytettyä niitä koko talvea...
Tänään saan koko päivällisen kasvimaan ja metsän antimista. Perunoita (paras sato koskaan), porkkanoita, herneitä, papuja ja sieniä. Jos lisään ruisleipää, niin aterian valkuaiskoostumus on sopiva (papuja kannattaa täydentää viljalla). Mausteetkin löytyvät omasta takaa, yrttejä ja valkosipulia. Porkkanat ja kumina sopivat yhteen, minulla on sitäkin tuolla. Ensi vuonna pitää kylvää lisää.
Eihän tällä minun takapihan viljelmällä vielä koko perhettä ruokita läpi vuoden, mutta kyllä se minulle tuo rauhaa. Tiedän, että jos olisi pakko, niin voisin oikeasti pitää perheeni hengissä omalla tuotannolla ja metsän antimilla - ei välttämättä missään triathlon- kunnossa, mutta hengissä. Ehkä pitäisi miettiä sitten seuraavaksi sitä, että pitäisikö opetella umpioimaan säilykkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuotiolla kokkaamista varten kannattaa hankkia valurautainen dutch oven pata (ja kolmijalka tai muu millä ripustaa sen nuotion ylle). Käyvät toki myös kotikeittiössä kokatessa, mutta jos nyt mietitään skenaariota ettei ole sähköä ja siten uunia. Varaa lämpöä pitkään, kypsentää tasaisesta, ja yleensä näissä pystyy paistamaan jopa leipää.
Valurautapata... kestää aika helvetin kauan että lämpenee edes nuotiolla. Trangian alumiiniastia vain hiilloksille, ja avot. Mutta ei siinä, jokainen tallaa tavallaan.
Padoilla ja tulella sitä on muinoinkin ruokaa valmistettu. Dutch ovenin pointti onkin että se toimii tavallaan uunina ja käy leipomiseenkin. Pikanuudelit voi sitten keittää niillä trangioilla tai muilla keinoin.
Vierailija kirjoitti:
Onpa turhan pitkä ketju. Vinkkejä on jo niin paljon, ettei jaksa edes lukea niitä läpi.
Itse olen kesäaikana pikkuhiljaa hakenut taloustarvikkeita, vettä, hygieniatarvikkeita, lääkkeitä ja vähän säilykeruokaa ja paristoja, että selviää talvesta ilman, että tarvitsee hätäpäissään heti rynnätä kauppaan, jos tulee pulaa jostain tai muuta kriisiä.
Koitan myös leipää pitää pakkasessa aina vähän ylimääräistä ja miettiä, mitä syödä tilalla, jos jotain tavanomaista elintarviketta ei jostain syystä saakaan.
Olen käynyt kaikki mahdolliset peruselintarpeeni läpi ja kirjoittanut paperille (vihkoon) listan kotivarasta ym., mitä itselläni on oltava, etten joudu paniikkiin tai hätään heti ensimetreillä.
Ns. lähtöreppuun olen laittanut jotain perusjuttuja valmiiksi, kuten heijastimen, istuinalusen, avaruuspeitteen, yms. pientä oleellista, jos tulee peräti lähtö kotoa. Myös hygieniatarpeita ja lääkkeitä olen pussittanut valmiiksi käyttötarkoituksen mukaan (kuten peseytymiseen tarvittavat tuotteet, wc-hätään tarvittavat tuotteet jne.), ettei tarvi mahdollisessa poistumisessa muuta kuin napata ne valmiiksi kootut tuotepussit reppuun. Tuotteita ostan aina niin, että uusin on lähtövalmiina ja varalla pussissa, vanhempi on aina arkikäytössä. Eli kierrätän niitä käytössä kuten elintarvikkeitakin.
Vähän se vaatii kirjanpitoa, ettei mikään vanhene kaappeihin, mutta aika rutiinilla sekin on jo mennyt. Esim. ruokakaapin ovessa minulla on sisäpuolella lapussa tänä vuonna vanhenevat elintarvikkeet yms., josta seuraan varstotilannetta. Myös hygienia- ym. em. tuotteista on kirjoitettu lappu, josta näen, milloin mikäkin vanhenee. Ei sitten tarvi aina kaivella kaikkea läpi, kun tarkistaa asian vain siitä lapusta. Ja se kirjanpito tietysti old school-menetelmällä eli kynällä ja paperilla, eikä mihinkään laitteisiin muistiin, jotka voivat olla hyödyttömiä pitkissä sähkökatkoissa yms. kriiseissä.
Itse en omista kuin fllarin ja paikkakuntani julkiset ovat onnettomia, joten tällaisia olosuhteita ajatellen olen koittanut varustaa itseni selviämään. Yksiössä kun asun, niin mitään suurvarastoa en voi pitää, mutta monipuolista varastoa kyllä mahtuu pitämään.
Ja tottakai sitä kuuluisaa wc-paperia löytyy myös varastosta. 😂 En meinaan aio fillarilla kelata pitkin kaupunkia etsimässä, mistä mahdan löytää vessapaperia, jos kriisi iskee. Autolliset kun tyhjentävät hyllyt aika altayksikön kriiseissä. Ne on siis hankittava ennen sitä. Ja muitakin sellaisia tuotteita on, joita todella kannattaa jo etukäteen hankkia pikkuhiljaa. Se pikkuhiljaa hankinta säästää omaa budjettia, eikä tyhjennä kauppojenkaan hyllyjä.
Kannattaa hiukan myös tarkkailla, kuinka paljon mitäkin tuotetta kuluttaa ja sitten osaa ostaa sen mukaan varastoon sopivan määrän tuotteita, ettei mene överiksi.
Onko kellään polkupyörään sellaista perässä vedettävää pikkuvaunua, ovatko ne painavia? Sellaisessa voisi kuljettaa enemmän tavaraa, mutta jos se tekee polkemisen raskaaksi, niin ei tietenkään kannata.
Hyvä kun on pitkä letju. Ainakin itselläni on elämäntilannekin muuttunut niin ketjun kuluessa, että varautuminen pitää suunnitella ihan erilaisiin lähtökohtiin sopivaksi.
Ensinnäkin myin pois mökin, joten pitää keskittää varautuminen kerrostaloon kaupungissa.
Toisekseen aloitin työt, jotka sitovat kriisitilanteessakin moneksi vuodeksi niin, ettei voi edes teoriassa ajatella lähtemistä minnekään mökille. Päinvastoin pahassa tilanteessa pitäisi muuttaa varmaan majailemaan sinne työpaikalle. Jos jotain yhtäkkiä tapahtuisi keskellä päivää, niin ei tarvittaisi mitään ongenkoukkuja tms reppuun, vaan pitäisi olla jonkinlaiset yöpymisvälineet etc, joilla selviää laitostyyppisissä oloissa.
Kolmanneksi lapseni meni armeijaan. Aiemmin pääajatukseni oli saada kuljetettua lapsi turvaan jonnekin ulkomaille eli suojella lasta, mutta nythän hän varmaan joutuisi palvelukseen heti vähänkin isomman kriisin tullen. Eipä enää tarvita mitään "kauas turvaan"- suunnitelmia enää kenenkään osalta.
Pahempaa pandemiaa varten olen hamstrannut hengityssuojaimia. Niin korona kuin lintuinfluenssakin tarttuvat pääosin hengitysilmasta. Perus kotivara on hyvä olla yhä tietenkin.
Talven yllättäviä sähkökatkoja varten pitää vielä hankkia alesta lämmin makuupussi.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun on pitkä letju. Ainakin itselläni on elämäntilannekin muuttunut niin ketjun kuluessa, että varautuminen pitää suunnitella ihan erilaisiin lähtökohtiin sopivaksi.
Ensinnäkin myin pois mökin, joten pitää keskittää varautuminen kerrostaloon kaupungissa.
Toisekseen aloitin työt, jotka sitovat kriisitilanteessakin moneksi vuodeksi niin, ettei voi edes teoriassa ajatella lähtemistä minnekään mökille. Päinvastoin pahassa tilanteessa pitäisi muuttaa varmaan majailemaan sinne työpaikalle. Jos jotain yhtäkkiä tapahtuisi keskellä päivää, niin ei tarvittaisi mitään ongenkoukkuja tms reppuun, vaan pitäisi olla jonkinlaiset yöpymisvälineet etc, joilla selviää laitostyyppisissä oloissa.
Kolmanneksi lapseni meni armeijaan. Aiemmin pääajatukseni oli saada kuljetettua lapsi turvaan jonnekin ulkomaille eli suojella lasta, mutta nythän hän varmaan joutuisi palvelukseen heti vähänkin isomman kriisin tullen. Eipä enää tarvita mitään "kauas turvaan"- suunnitelmia enää kenenkään osalta.
Pahempaa pandemiaa varten olen hamstrannut hengityssuojaimia. Niin korona kuin lintuinfluenssakin tarttuvat pääosin hengitysilmasta. Perus kotivara on hyvä olla yhä tietenkin.
Talven yllättäviä sähkökatkoja varten pitää vielä hankkia alesta lämmin makuupussi.
Kokemuksesta sanon että hyvään makuupussiin kannattaa satsata. Tuppaavat olemaan tyyriitä, mutta alesta voi toisinaan saada hieman halvemmalla.
Nyt monet liikkeet joutuvat myymään varastojaan tyhjiksi, rohkeimmat jopa tappiolla. Joten jos on jotain hankintaa pidempään harkinnut, esim. retkeilyvälineitä, niin kannattaa pitää silmät auki.
Padoilla ja tulella sitä on muinoinkin ruokaa valmistettu. Dutch ovenin pointti onkin että se toimii tavallaan uunina ja käy leipomiseenkin. Pikanuudelit voi sitten keittää niillä trangioilla tai muilla keinoin.
Kyllä, mutta patarautapannu on kyllä muulle tehty kuin leiritulille. Sitä paitsi muinoin käytettiin, ennen alumiinia, kuparipannuja ja patoja hyvinkin paljon, koska lämpeävät nopeasti. Kysehän oli leiritulien/hiillosten eikä puuhellan tai uunin ääressä työskentelystä. 1,5 litran alumiiniastialla keittää vaikka perunat ja tekee ihan saman mitä valurautapadalla. On vain huomattavasti nopeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Padoilla ja tulella sitä on muinoinkin ruokaa valmistettu. Dutch ovenin pointti onkin että se toimii tavallaan uunina ja käy leipomiseenkin. Pikanuudelit voi sitten keittää niillä trangioilla tai muilla keinoin.
Kyllä, mutta patarautapannu on kyllä muulle tehty kuin leiritulille. Sitä paitsi muinoin käytettiin, ennen alumiinia, kuparipannuja ja patoja hyvinkin paljon, koska lämpeävät nopeasti. Kysehän oli leiritulien/hiillosten eikä puuhellan tai uunin ääressä työskentelystä. 1,5 litran alumiiniastialla keittää vaikka perunat ja tekee ihan saman mitä valurautapadalla. On vain huomattavasti nopeampaa.
Jokaisella kokkausvälineellä on käyttötarkoituksensa. Leipurina teen leivät mieluummin dutch ovenissa tulisijalla kuin väkertäisin jotain jossain alumiinikipossa (jopa mieluummin kuin sähköuunissa koska lopputulos on ihan eri), tai tikun nokassa nuotiolla vaikka sekin on nopeampi tapa tehdä jotain leipää muistuttavaa. Samoin ruoan jota tarvitsee pitää lämpimänä pidempään.
Olette vakavasti mielenterveysongelmaisia.
Harhaluuloisuushäiriö on vakava psykoosisairaus (ICD-tautiluokitus F22.0). Harhaluuloisuushäiriöissä ilmenee yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan erilaisia harhaluuloja. Harhaluuloisuushäiriötä kutsutaan myös paranoiaksi tai paranoidiseksi psykoosiksi
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun on pitkä letju. Ainakin itselläni on elämäntilannekin muuttunut niin ketjun kuluessa, että varautuminen pitää suunnitella ihan erilaisiin lähtökohtiin sopivaksi.
Ensinnäkin myin pois mökin, joten pitää keskittää varautuminen kerrostaloon kaupungissa.
Toisekseen aloitin työt, jotka sitovat kriisitilanteessakin moneksi vuodeksi niin, ettei voi edes teoriassa ajatella lähtemistä minnekään mökille. Päinvastoin pahassa tilanteessa pitäisi muuttaa varmaan majailemaan sinne työpaikalle. Jos jotain yhtäkkiä tapahtuisi keskellä päivää, niin ei tarvittaisi mitään ongenkoukkuja tms reppuun, vaan pitäisi olla jonkinlaiset yöpymisvälineet etc, joilla selviää laitostyyppisissä oloissa.
Kolmanneksi lapseni meni armeijaan. Aiemmin pääajatukseni oli saada kuljetettua lapsi turvaan jonnekin ulkomaille eli suojella lasta, mutta nythän hän varmaan joutuisi palvelukseen heti vähänkin isomman kriisin tullen. Eipä enää tarvita mitään "kauas turvaan"- suunnitelmia enää kenenkään osalta.
Pahempaa pandemiaa varten olen hamstrannut hengityssuojaimia. Niin korona kuin lintuinfluenssakin tarttuvat pääosin hengitysilmasta. Perus kotivara on hyvä olla yhä tietenkin.
Talven yllättäviä sähkökatkoja varten pitää vielä hankkia alesta lämmin makuupussi.
Elämäntilanne muuttunut? Eli olet päässyt pois suljetulta osastolta.
Käykää oikeassa Lapissa (alkaa noin sata kilomteria Rovaniemen yläpuolelta) ja kysykää tekeekö ne valurautaseteillä nuotiolla kahvit tai mitään muutakaan 😂
Hirveetä paskaa olette kirjoittaneet kaksi sivua (miinus ehkä kaksi kommentoijaa). Trollitkin löysi taas paikalle.