Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7615)
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä ketju luettavaksi niin kysyn suoraan: aikomus ostaa trangia. Kumpi parempi sprii vai kaasu, kumpi edullisempi käytössä? Kuinka kauan yksi "patruuna" kestää eli montako niitä kannattaa hankkia varuiksi kun rivarissa ei ole mitään tulisijoja ei edes grilliä. Miten ne olis turvallisinta säilyttää?
Sama kysymys varavirtalaitteista? Yhtä kännykkää varten minkälainen kannattaa hankkia? Riittääkö yksi? Kuinka kauan yhdestä virtaa riittää jos ahkerasti käyttää?
Eli retkikeitin.
Jos et ole intohimoinen retkeilijä, ehdottomasti kaasu. Esim rocket pocket noin neljällä kympillä. Ehdottomasti asuinhuoneistossa käytettäväksi miellyttävämpi vaihtoehto ja se nopeus+teho ihan eri luokkaa kuin spriikeittimessä. Isolla patruunalla olen pärjännyt metsäoloissa miltei viikon, mut vaikea suhteuttaa kotikäyttöön, keitettävät ruoan raaka-aineet niin erilaisia (retkiruoka johon vain kiehautetaan vesi vs spagetti jota keitetään useampi min, jne.).
Kaasukeitin on pelastusalankin implisiittinen ehdotus, jos katsotaan 72h -oppaan kuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä ketju luettavaksi niin kysyn suoraan: aikomus ostaa trangia. Kumpi parempi sprii vai kaasu, kumpi edullisempi käytössä? Kuinka kauan yksi "patruuna" kestää eli montako niitä kannattaa hankkia varuiksi kun rivarissa ei ole mitään tulisijoja ei edes grilliä. Miten ne olis turvallisinta säilyttää?
Sama kysymys varavirtalaitteista? Yhtä kännykkää varten minkälainen kannattaa hankkia? Riittääkö yksi? Kuinka kauan yhdestä virtaa riittää jos ahkerasti käyttää?
Kannattaisiko harkita aurinkokennoa varavirran lisäksi. Niitä saa nyt retkeilykäyttöön 70-80 eurolla. Itse harkinnut sellaisen hankkimista.
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä ketju luettavaksi niin kysyn suoraan: aikomus ostaa trangia. Kumpi parempi sprii vai kaasu, kumpi edullisempi käytössä? Kuinka kauan yksi "patruuna" kestää eli montako niitä kannattaa hankkia varuiksi kun rivarissa ei ole mitään tulisijoja ei edes grilliä. Miten ne olis turvallisinta säilyttää?
Sama kysymys varavirtalaitteista? Yhtä kännykkää varten minkälainen kannattaa hankkia? Riittääkö yksi? Kuinka kauan yhdestä virtaa riittää jos ahkerasti käyttää?
Jos varustaudut siihen skenaarioon että yhteiskunta romahtaa ja ettei kaasua ole saatavilla niin sprii keittimeen saat keiteltyä spriit eli pontikat itse
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan hankkinut kirjoja osaksi preppaustaan?
Itse luen siis tosi paljon, mutta ostan joitakin kirjoja jotka koen hyväksi pitää kotikirjastossa niiden informaatioarvon takia. Kaikki kun ei millään voi pysyä muistissa ja joistakin kirjoista muistiinpanojen kirjoittaminen veisi ikuisuuden.
Täältä löytyy mm. villiyrtti- ja sienikirja, luonnon lääkekasvit, ja yksi Suomen luonnosta yleisesti. Yksi survivalisti tyylinen retkeilykirja. Ensiapukirja ja toinen tilanteisiin jolloin lääkäriä ei ole saatavilla. Ja päälle vielä Marttojen kodinhoitokirja nikseineen, heh. Etsinnöissä hyvä kotiviljelijän opas. Mielessä on muitakin aiheita joista haluaisin lukea, uusia taitoja joita oppia.
Kannatusta omalle pikkukirjastolle täältäkin! Minkä niminen on mainitsemasi kirja tilanteisiin, jolloin lääkäriä ei ole saatavilla? Tai jos muilla keskustelijoilla on vinkkejä aihealueen kirjallisuudesta, niin otan vinkkejä mielelläni vastaan. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Harjotelkaa käytännön taitoja , jos oikeasti tulis tilanne missä me palattais ihan lähtökuoppiin , niin sun käden taidoilla , ensiaputaidoilla, metsästys taidoilla , kalastus taidoilla , tulen tekemis taidoilla yms ois kommuunissa paljon suurempi merkitys kun sillä et sulla on vessapaperia
opetelkaa nukkuu ulkona
opetelkaa liikkuu metsässäkäytännön taidot ihmiset , ne tuppaa nykypäivän unohtuu tosi monelta , meilllä oli aikoinaa intissä helsingin jätkä kuka ei tienny miten kirvestä käytetään .... nää tulee 30v miehen alulta .
Näen jo tulevaisuuden, missä yhdyssanoilla ja oikeinkirjoituksella ei ole mitään merkitystä. Kunhan vain tuo haukia ja affenia pöytään kalastus taidoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari sataa laukussa, pari tonnia kotona.
Tuo on ihan pska puhetta ettei Suomessa muka saa itsepuolustusta harrastaa. En voi kertoa sinulle mitään mikä auttaisi pelkoihisi enemmän kuin se että tarttuisit lakikirjaan ja perehtyisit oikeuksiisi. Tai terapia jos sekään ei auta. Hätävarjelun liioittelusta puhutaan nimenomaan silloin jos tyyliin nirhaat jonkun laukkurosvon. Omaa harkintaa voi käyttää siinäkin miten ja kuinka kovaa vastaa hyökkääjälle, ja onko potentiaalinen syyte parempi kuin vaikka oman hengen menettäminen.
En nyt oikein tiedä pelosta, ennemminkin lähinnä epätietosuudesta mitä kannattaa/voi tehdä. Lähinnä tälleen rauhanaikana. Mutta siinähän tulikin hyviä vastauksia. Tosin sitten kun SHTF niin mitkään lait ei enää päde tai niitä ei ainakaan noudateta.
On kuitenkin hyvä muistaa että vastoin katastrofi fiktion kuvastoa, oikeaan elämään perustuvien tutkimusten perusteella ihmiset pyrkivät pitämään kiinni tietyistä säännöistä kriisitilanteissakin, esim. ettei muita tapeta huvikseen. Kun puhutaan vaikka jostain luonnonmullistuksen jälkeisestä talojen ryöstöstä niin kyse ei ole siitä että opportunistit vievät jotain taulutelkkareita naapurilta, vaan siitä että epätoivoiset ihmiset etsivät vettä, ruokaa ja lääkkeitä hylätyistä taloista.
Nyrkkisääntönä: Jos luulee että voi SHTF tilanteessa tehdä ihan mitä vain ja päästä kuin koira veräjästä, niin se on nopein tapa tulla itse lynkatuksi.Sota-ajan aikalaiset kyllä kertovat, että lähimmäisenrakkaus loppui ekana ja jokainen huolehti vain omasta pärjäämisestään.
Samoin eräs estonialta pelastunut kertoi, että siinä oli ritarillisuus kukana. Jokaisella oli tekemistä omassa pelastautumisessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari sataa laukussa, pari tonnia kotona.
Tuo on ihan pska puhetta ettei Suomessa muka saa itsepuolustusta harrastaa. En voi kertoa sinulle mitään mikä auttaisi pelkoihisi enemmän kuin se että tarttuisit lakikirjaan ja perehtyisit oikeuksiisi. Tai terapia jos sekään ei auta. Hätävarjelun liioittelusta puhutaan nimenomaan silloin jos tyyliin nirhaat jonkun laukkurosvon. Omaa harkintaa voi käyttää siinäkin miten ja kuinka kovaa vastaa hyökkääjälle, ja onko potentiaalinen syyte parempi kuin vaikka oman hengen menettäminen.
En nyt oikein tiedä pelosta, ennemminkin lähinnä epätietosuudesta mitä kannattaa/voi tehdä. Lähinnä tälleen rauhanaikana. Mutta siinähän tulikin hyviä vastauksia. Tosin sitten kun SHTF niin mitkään lait ei enää päde tai niitä ei ainakaan noudateta.
On kuitenkin hyvä muistaa että vastoin katastrofi fiktion kuvastoa, oikeaan elämään perustuvien tutkimusten perusteella ihmiset pyrkivät pitämään kiinni tietyistä säännöistä kriisitilanteissakin, esim. ettei muita tapeta huvikseen. Kun puhutaan vaikka jostain luonnonmullistuksen jälkeisestä talojen ryöstöstä niin kyse ei ole siitä että opportunistit vievät jotain taulutelkkareita naapurilta, vaan siitä että epätoivoiset ihmiset etsivät vettä, ruokaa ja lääkkeitä hylätyistä taloista.
Nyrkkisääntönä: Jos luulee että voi SHTF tilanteessa tehdä ihan mitä vain ja päästä kuin koira veräjästä, niin se on nopein tapa tulla itse lynkatuksi.Sota-ajan aikalaiset kyllä kertovat, että lähimmäisenrakkaus loppui ekana ja jokainen huolehti vain omasta pärjäämisestään.
Samoin eräs estonialta pelastunut kertoi, että siinä oli ritarillisuus kukana. Jokaisella oli tekemistä omassa pelastautumisessaan.
Se oli se sen hetken akuutti, hengenvaarallinen tilanne. TIlanne, jossa joko kuoli tai antoi jonkun toisen kuolla. Tottakai sen aallon harjalla tilanne on tuo. Mutta se hetki menee ohitse, ja sen jälkeenkin on elettävä.
Ja minun suvullani on muuten erilainen tarina sota-ajasta ja sitä seuranneesta pula-ajasta. Siinä tarinassa kuljettiin kilometritolkulla imettämään naapurin vauvaa, kun äitinsä ei siihen pystynyt. Siinä tarinassa ruokittiin naapurin lapset, kun heillä kotona ei ollut edes niitä paleltuneita perunoita. Siinä tarinassa tehtiin koteja talkoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä ketju luettavaksi niin kysyn suoraan: aikomus ostaa trangia. Kumpi parempi sprii vai kaasu, kumpi edullisempi käytössä? Kuinka kauan yksi "patruuna" kestää eli montako niitä kannattaa hankkia varuiksi kun rivarissa ei ole mitään tulisijoja ei edes grilliä. Miten ne olis turvallisinta säilyttää?
Sama kysymys varavirtalaitteista? Yhtä kännykkää varten minkälainen kannattaa hankkia? Riittääkö yksi? Kuinka kauan yhdestä virtaa riittää jos ahkerasti käyttää?Jos varustaudut siihen skenaarioon että yhteiskunta romahtaa ja ettei kaasua ole saatavilla niin sprii keittimeen saat keiteltyä spriit eli pontikat itse
No ihan niin synkkiä ei ollut mielessä vaan esim talvella pidempi sähkökatko. Vaikka aika epätodennäköistä, piuhat maan alla, joten talvimyrskykään ei katko sähköjä. Eri asia jos sähkö loppuu.
Minulle selvisi nyt, mihin meillä menee eniten sähköä. Kyllä sitä kului eniten talon lämmittämiseen, muu on aivan marginaalista. Kodin kylmälaitteet kuluttivat toiseksi eniten sähköä talon lämmityksen lisäksi. Aivan perusasioihin se sähkö siis kului. Jääkaappi ja pakastin ovat kuitenkin tärkeitä ja merkittäviä 1900-luvun keksintöjä, jotka ovat pelastaneet lukemattomia ihmisiä ruokamyrkytyksiltä ja tartuntataudeilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä ketju luettavaksi niin kysyn suoraan: aikomus ostaa trangia. Kumpi parempi sprii vai kaasu, kumpi edullisempi käytössä? Kuinka kauan yksi "patruuna" kestää eli montako niitä kannattaa hankkia varuiksi kun rivarissa ei ole mitään tulisijoja ei edes grilliä. Miten ne olis turvallisinta säilyttää?
Sama kysymys varavirtalaitteista? Yhtä kännykkää varten minkälainen kannattaa hankkia? Riittääkö yksi? Kuinka kauan yhdestä virtaa riittää jos ahkerasti käyttää?Eli retkikeitin.
Jos et ole intohimoinen retkeilijä, ehdottomasti kaasu. Esim rocket pocket noin neljällä kympillä. Ehdottomasti asuinhuoneistossa käytettäväksi miellyttävämpi vaihtoehto ja se nopeus+teho ihan eri luokkaa kuin spriikeittimessä. Isolla patruunalla olen pärjännyt metsäoloissa miltei viikon, mut vaikea suhteuttaa kotikäyttöön, keitettävät ruoan raaka-aineet niin erilaisia (retkiruoka johon vain kiehautetaan vesi vs spagetti jota keitetään useampi min, jne.).Kaasukeitin on pelastusalankin implisiittinen ehdotus, jos katsotaan 72h -oppaan kuvia.
Kiitos neuvoista. Sinkkutalous ja pärjään ilman lämmintä ruokaa viikonkin tai syön samaa risottoa/makaroonia viikon, joten ehkä se yksi patruuna varuiksi riittää.
Talot tuottamaan itse energiaa, tämä on hyvä pidemmän aikavälin tavoite. Aurinkopaneelit ja muut keinot, joilla talo voisi kuluttamisen sijaa tuottaa energiaa. Uskon että tällaisia keksintöjä tullaan tekemään pian, joilla asuintaloista tuleekin omavaraisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan hankkinut kirjoja osaksi preppaustaan?
Itse luen siis tosi paljon, mutta ostan joitakin kirjoja jotka koen hyväksi pitää kotikirjastossa niiden informaatioarvon takia. Kaikki kun ei millään voi pysyä muistissa ja joistakin kirjoista muistiinpanojen kirjoittaminen veisi ikuisuuden.
Täältä löytyy mm. villiyrtti- ja sienikirja, luonnon lääkekasvit, ja yksi Suomen luonnosta yleisesti. Yksi survivalisti tyylinen retkeilykirja. Ensiapukirja ja toinen tilanteisiin jolloin lääkäriä ei ole saatavilla. Ja päälle vielä Marttojen kodinhoitokirja nikseineen, heh. Etsinnöissä hyvä kotiviljelijän opas. Mielessä on muitakin aiheita joista haluaisin lukea, uusia taitoja joita oppia.
Kannattaa varata kirjastoonsa myös kaunokirjallisuutta, yhteiskunnallisesti tärkeitä teoksia ja lakiteoksia. Koskaan ei tiedä vaikka kävisi niin, että joku maailmanlaajuinen sähkökatkos tai netin kaatuminen syystä jos toisesta, hävittäisi myös kaiken sinne kerätyn tiedon. Kirjoja on hyvä pitää jemmassa, jos jonain päivänä taas kirjaroviot palavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä Ida Aukenin artikkelista " Welcome to 2030:
"My biggest concern is all the people who do not live in our city. Those we lost on the way. Those who decided that it became too much, all this technology. Those who felt obsolete and useless when robots and AI took over big parts of our jobs. Those who got upset with the political system and turned against it. They live different kind of lives outside of the city. Some have formed little self-supplying communities. Others just stayed in the empty and abandoned houses in small 19th century villages."
https://www.forbes.com/sites/worldeconomicforum/2016/11/10/shopping-i-c…
Tämä on ollut monen unelmoijan ja tulevaisuudenennustajan kuvitelma, että Al ja robotit voisivat korvata kaikki työpaikat. Kuitenkin tiedetään nyt, ettei monia ihmisläheisiä työtehtäviä voi hoitaa joku robotti, ei edes kaikkia käsin tehtäviä töitä. Siivousrobotin äly ei vielä riitä sängyn petaamiseen ja asiakkaalle puhumiseen samaan aikaan tai vaikeiden nurkkien siivoukseen. Nyt on vuosi 2022 joten kahdeksassa vuodessa ei tosiaan tule tuo visio toteutumaan. Eipä tuossa 2016 kirjoituksess osattu ennakoida edes Ukrainan sotaa. Usein nämä lähitulevaisuuteen menevät ennustukset olettavat liian nopeaa kehitystä lyhyessä ajassa.
Eikä kyllä maailma tule lämpenemään kahta astetta vuoteen 2030 mennessä. Ehkä 2050-2100 mennessä.
Maalla tullaan aina tarvitsemaan työvoimaa, eikä kaikki mahtuisikaan asumaan kaupungeissa. Mutta ehkä tuossa Aukenin visiossa puhutaan Yhdysvalloista. Suomessa nyt ei olekaan kuin kolme suurempaa kaupunkia.
Ei pidä olla liiaksi rajoittunut. Kyllähän robo siivoo joka paikan jo nyt. Ja se nurkka ei ole mikään välttämätön paha asunnossa. Barseloonassa olen käynyt kerrostalossa jossa ei ollut yhtä ainutta nurkkaa. Rakennettu jo 1900 luvun alussa. Ja oli muuten aikasen mukava, jopa kerrosten portaat oli vaan jännän pyöreitä. Maatalous voi muuttua todella paljon kun siirrytään hyönteistalouteen. Ruokintakustannukset vallan edulliset eikä mitään rehupeltoa edes tarvita. Kasvatus tapahtuu tehdasaleissa ja täysin automatisoitavissa. Tuotantokokeiluja tehdään jo nyt. Kehitystä arvailtaessa pitää muistaa kun ensimmäiset junat tulivat Englantiin pelättiin ihmisen kuolevan ja naisten saavan keskenmenoja kun vauhti nousi yli 50km per tunti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkä ketju luettavaksi niin kysyn suoraan: aikomus ostaa trangia. Kumpi parempi sprii vai kaasu, kumpi edullisempi käytössä? Kuinka kauan yksi "patruuna" kestää eli montako niitä kannattaa hankkia varuiksi kun rivarissa ei ole mitään tulisijoja ei edes grilliä. Miten ne olis turvallisinta säilyttää?
Sama kysymys varavirtalaitteista? Yhtä kännykkää varten minkälainen kannattaa hankkia? Riittääkö yksi? Kuinka kauan yhdestä virtaa riittää jos ahkerasti käyttää?Eli retkikeitin.
Jos et ole intohimoinen retkeilijä, ehdottomasti kaasu. Esim rocket pocket noin neljällä kympillä. Ehdottomasti asuinhuoneistossa käytettäväksi miellyttävämpi vaihtoehto ja se nopeus+teho ihan eri luokkaa kuin spriikeittimessä. Isolla patruunalla olen pärjännyt metsäoloissa miltei viikon, mut vaikea suhteuttaa kotikäyttöön, keitettävät ruoan raaka-aineet niin erilaisia (retkiruoka johon vain kiehautetaan vesi vs spagetti jota keitetään useampi min, jne.).Kaasukeitin on pelastusalankin implisiittinen ehdotus, jos katsotaan 72h -oppaan kuvia.
Kiitos neuvoista. Sinkkutalous ja pärjään ilman lämmintä ruokaa viikonkin tai syön samaa risottoa/makaroonia viikon, joten ehkä se yksi patruuna varuiksi riittää.
Osta kaksi patruunaa. Murphyn laki tekisi siitä ainoasta käyttökelvottoman (vuoto, rikkinäinen ventiilli jne.) tosipaikassa, joten hyvä olla varapatruuna varmuuden vuoksi. Itse ottaisin tästä syystä mieluummin kaksi pientä patruunaa kuin yhden ison: ei ole kaikki munat samassa korissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari sataa laukussa, pari tonnia kotona.
Tuo on ihan pska puhetta ettei Suomessa muka saa itsepuolustusta harrastaa. En voi kertoa sinulle mitään mikä auttaisi pelkoihisi enemmän kuin se että tarttuisit lakikirjaan ja perehtyisit oikeuksiisi. Tai terapia jos sekään ei auta. Hätävarjelun liioittelusta puhutaan nimenomaan silloin jos tyyliin nirhaat jonkun laukkurosvon. Omaa harkintaa voi käyttää siinäkin miten ja kuinka kovaa vastaa hyökkääjälle, ja onko potentiaalinen syyte parempi kuin vaikka oman hengen menettäminen.
En nyt oikein tiedä pelosta, ennemminkin lähinnä epätietosuudesta mitä kannattaa/voi tehdä. Lähinnä tälleen rauhanaikana. Mutta siinähän tulikin hyviä vastauksia. Tosin sitten kun SHTF niin mitkään lait ei enää päde tai niitä ei ainakaan noudateta.
On kuitenkin hyvä muistaa että vastoin katastrofi fiktion kuvastoa, oikeaan elämään perustuvien tutkimusten perusteella ihmiset pyrkivät pitämään kiinni tietyistä säännöistä kriisitilanteissakin, esim. ettei muita tapeta huvikseen. Kun puhutaan vaikka jostain luonnonmullistuksen jälkeisestä talojen ryöstöstä niin kyse ei ole siitä että opportunistit vievät jotain taulutelkkareita naapurilta, vaan siitä että epätoivoiset ihmiset etsivät vettä, ruokaa ja lääkkeitä hylätyistä taloista.
Nyrkkisääntönä: Jos luulee että voi SHTF tilanteessa tehdä ihan mitä vain ja päästä kuin koira veräjästä, niin se on nopein tapa tulla itse lynkatuksi.Sota-ajan aikalaiset kyllä kertovat, että lähimmäisenrakkaus loppui ekana ja jokainen huolehti vain omasta pärjäämisestään.
Samoin eräs estonialta pelastunut kertoi, että siinä oli ritarillisuus kukana. Jokaisella oli tekemistä omassa pelastautumisessaan.
Oliko tuo pelastunut yksi tanssijoista? Hän antoi hyvin provosoivan haastattelun muutama vuosi sitten, jossa väitti että piti olla itsekäs ja olla auttamatta ketään jos halusi pelastua. Jutusta kävi vaan kuitenkin ilmi, että hän pelastui vain ja ainoastaan sen vuoksi että muut auttoivat häntä useaan otteeseen. Täälläkin oli asiasta pitkä ketju.
Jopa Estonian kaltaisessa katastrofissa ihmiset organisoitui toimimaan ja auttoivat muita parhaansa mukaan. Ei tietenkään kaikki, mutta osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä Ida Aukenin artikkelista " Welcome to 2030:
"My biggest concern is all the people who do not live in our city. Those we lost on the way. Those who decided that it became too much, all this technology. Those who felt obsolete and useless when robots and AI took over big parts of our jobs. Those who got upset with the political system and turned against it. They live different kind of lives outside of the city. Some have formed little self-supplying communities. Others just stayed in the empty and abandoned houses in small 19th century villages."
https://www.forbes.com/sites/worldeconomicforum/2016/11/10/shopping-i-c…
Tämä on ollut monen unelmoijan ja tulevaisuudenennustajan kuvitelma, että Al ja robotit voisivat korvata kaikki työpaikat. Kuitenkin tiedetään nyt, ettei monia ihmisläheisiä työtehtäviä voi hoitaa joku robotti, ei edes kaikkia käsin tehtäviä töitä. Siivousrobotin äly ei vielä riitä sängyn petaamiseen ja asiakkaalle puhumiseen samaan aikaan tai vaikeiden nurkkien siivoukseen. Nyt on vuosi 2022 joten kahdeksassa vuodessa ei tosiaan tule tuo visio toteutumaan. Eipä tuossa 2016 kirjoituksess osattu ennakoida edes Ukrainan sotaa. Usein nämä lähitulevaisuuteen menevät ennustukset olettavat liian nopeaa kehitystä lyhyessä ajassa.
Eikä kyllä maailma tule lämpenemään kahta astetta vuoteen 2030 mennessä. Ehkä 2050-2100 mennessä.
Maalla tullaan aina tarvitsemaan työvoimaa, eikä kaikki mahtuisikaan asumaan kaupungeissa. Mutta ehkä tuossa Aukenin visiossa puhutaan Yhdysvalloista. Suomessa nyt ei olekaan kuin kolme suurempaa kaupunkia.
Ei pidä olla liiaksi rajoittunut. Kyllähän robo siivoo joka paikan jo nyt. Ja se nurkka ei ole mikään välttämätön paha asunnossa. Barseloonassa olen käynyt kerrostalossa jossa ei ollut yhtä ainutta nurkkaa. Rakennettu jo 1900 luvun alussa. Ja oli muuten aikasen mukava, jopa kerrosten portaat oli vaan jännän pyöreitä. Maatalous voi muuttua todella paljon kun siirrytään hyönteistalouteen. Ruokintakustannukset vallan edulliset eikä mitään rehupeltoa edes tarvita. Kasvatus tapahtuu tehdasaleissa ja täysin automatisoitavissa. Tuotantokokeiluja tehdään jo nyt. Kehitystä arvailtaessa pitää muistaa kun ensimmäiset junat tulivat Englantiin pelättiin ihmisen kuolevan ja naisten saavan keskenmenoja kun vauhti nousi yli 50km per tunti.
Maalla tullaan aina tarvistemaan käsipareja sadonkorjuuseen. Vilja, hedelmät ja kasvikset ja peruna ovat tärkeä osa ruokavaliota Suomessa ja Euroopassa.
Sadonkorjuu on hyvin mekaanista ja koneistettua jo nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari sataa laukussa, pari tonnia kotona.
Tuo on ihan pska puhetta ettei Suomessa muka saa itsepuolustusta harrastaa. En voi kertoa sinulle mitään mikä auttaisi pelkoihisi enemmän kuin se että tarttuisit lakikirjaan ja perehtyisit oikeuksiisi. Tai terapia jos sekään ei auta. Hätävarjelun liioittelusta puhutaan nimenomaan silloin jos tyyliin nirhaat jonkun laukkurosvon. Omaa harkintaa voi käyttää siinäkin miten ja kuinka kovaa vastaa hyökkääjälle, ja onko potentiaalinen syyte parempi kuin vaikka oman hengen menettäminen.
En nyt oikein tiedä pelosta, ennemminkin lähinnä epätietosuudesta mitä kannattaa/voi tehdä. Lähinnä tälleen rauhanaikana. Mutta siinähän tulikin hyviä vastauksia. Tosin sitten kun SHTF niin mitkään lait ei enää päde tai niitä ei ainakaan noudateta.
On kuitenkin hyvä muistaa että vastoin katastrofi fiktion kuvastoa, oikeaan elämään perustuvien tutkimusten perusteella ihmiset pyrkivät pitämään kiinni tietyistä säännöistä kriisitilanteissakin, esim. ettei muita tapeta huvikseen. Kun puhutaan vaikka jostain luonnonmullistuksen jälkeisestä talojen ryöstöstä niin kyse ei ole siitä että opportunistit vievät jotain taulutelkkareita naapurilta, vaan siitä että epätoivoiset ihmiset etsivät vettä, ruokaa ja lääkkeitä hylätyistä taloista.
Nyrkkisääntönä: Jos luulee että voi SHTF tilanteessa tehdä ihan mitä vain ja päästä kuin koira veräjästä, niin se on nopein tapa tulla itse lynkatuksi.Sota-ajan aikalaiset kyllä kertovat, että lähimmäisenrakkaus loppui ekana ja jokainen huolehti vain omasta pärjäämisestään.
Samoin eräs estonialta pelastunut kertoi, että siinä oli ritarillisuus kukana. Jokaisella oli tekemistä omassa pelastautumisessaan.
Oliko tuo pelastunut yksi tanssijoista? Hän antoi hyvin provosoivan haastattelun muutama vuosi sitten, jossa väitti että piti olla itsekäs ja olla auttamatta ketään jos halusi pelastua. Jutusta kävi vaan kuitenkin ilmi, että hän pelastui vain ja ainoastaan sen vuoksi että muut auttoivat häntä useaan otteeseen. Täälläkin oli asiasta pitkä ketju.
Jopa Estonian kaltaisessa katastrofissa ihmiset organisoitui toimimaan ja auttoivat muita parhaansa mukaan. Ei tietenkään kaikki, mutta osa.
Toisaalta pelastuneiden porukkaa katsomalla karu totuus selviää: enimmäkseen nuoria tai fyysisesti vahvoja miehiä. Ei juurikaan vanhuksia, lapsia. Naisia vähemmän ja heistäkin suurin osa nuoria. Olikohan vielä niin, että aika paljon henkilökuntaa verrattuna matkustajiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari sataa laukussa, pari tonnia kotona.
Tuo on ihan pska puhetta ettei Suomessa muka saa itsepuolustusta harrastaa. En voi kertoa sinulle mitään mikä auttaisi pelkoihisi enemmän kuin se että tarttuisit lakikirjaan ja perehtyisit oikeuksiisi. Tai terapia jos sekään ei auta. Hätävarjelun liioittelusta puhutaan nimenomaan silloin jos tyyliin nirhaat jonkun laukkurosvon. Omaa harkintaa voi käyttää siinäkin miten ja kuinka kovaa vastaa hyökkääjälle, ja onko potentiaalinen syyte parempi kuin vaikka oman hengen menettäminen.
En nyt oikein tiedä pelosta, ennemminkin lähinnä epätietosuudesta mitä kannattaa/voi tehdä. Lähinnä tälleen rauhanaikana. Mutta siinähän tulikin hyviä vastauksia. Tosin sitten kun SHTF niin mitkään lait ei enää päde tai niitä ei ainakaan noudateta.
On kuitenkin hyvä muistaa että vastoin katastrofi fiktion kuvastoa, oikeaan elämään perustuvien tutkimusten perusteella ihmiset pyrkivät pitämään kiinni tietyistä säännöistä kriisitilanteissakin, esim. ettei muita tapeta huvikseen. Kun puhutaan vaikka jostain luonnonmullistuksen jälkeisestä talojen ryöstöstä niin kyse ei ole siitä että opportunistit vievät jotain taulutelkkareita naapurilta, vaan siitä että epätoivoiset ihmiset etsivät vettä, ruokaa ja lääkkeitä hylätyistä taloista.
Nyrkkisääntönä: Jos luulee että voi SHTF tilanteessa tehdä ihan mitä vain ja päästä kuin koira veräjästä, niin se on nopein tapa tulla itse lynkatuksi.Sota-ajan aikalaiset kyllä kertovat, että lähimmäisenrakkaus loppui ekana ja jokainen huolehti vain omasta pärjäämisestään.
Samoin eräs estonialta pelastunut kertoi, että siinä oli ritarillisuus kukana. Jokaisella oli tekemistä omassa pelastautumisessaan.
Oliko tuo pelastunut yksi tanssijoista? Hän antoi hyvin provosoivan haastattelun muutama vuosi sitten, jossa väitti että piti olla itsekäs ja olla auttamatta ketään jos halusi pelastua. Jutusta kävi vaan kuitenkin ilmi, että hän pelastui vain ja ainoastaan sen vuoksi että muut auttoivat häntä useaan otteeseen. Täälläkin oli asiasta pitkä ketju.
Jopa Estonian kaltaisessa katastrofissa ihmiset organisoitui toimimaan ja auttoivat muita parhaansa mukaan. Ei tietenkään kaikki, mutta osa.
Toisaalta pelastuneiden porukkaa katsomalla karu totuus selviää: enimmäkseen nuoria tai fyysisesti vahvoja miehiä. Ei juurikaan vanhuksia, lapsia. Naisia vähemmän ja heistäkin suurin osa nuoria. Olikohan vielä niin, että aika paljon henkilökuntaa verrattuna matkustajiin.
Voisko johtua osittain siitäkin että matkustajista ja miehistöstä iso osa taisi olla työikäisiä miehiä? Rekkakuskeja, merimiehiä, liikemiehiä jne. Eihän tuo reitti 90-luvulla mikään perhe- tai eläkeläismatkustajien suosima varsinaisesti ollut, varsinkaan syksyisenä arkipäivänä.
Totta, koska anarkia käy kaikkien hermoille ja on vaaraksi kaikille. Hyvin nopeasti kokoontuu ihmisiä, jotka alkavat pistää "paikkoja kuntoon" ja lakia ja järjestystä. Tietty se laki voi olla toisenlainen kuin nykyään, mutta alkupaniikin jälkeen ihmiset haluavat rauhalliset olot. Ei kukaan ole niin vahva, että pärjäisi anarkistisissa olosuhteissa kauaa. Sota voi tottakai tulla eri porukoiden kesken, mikä pitkittää anarkiavaihetta.