Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7615)
Vierailija kirjoitti:
Väsyttää Estonian tuominen esimerkiksi siitä että itsekkyydellä pärjää. Aiheesta on täällä pitkä keskustelu jossa asiaa on vatvottu ja todettu ettei oikeastaan kukaan tullut sieltä ulos ilman joko uskomatonta tuuria tai muiden apua. Tämä keskustelu kuitenkin käsittelee preppaamista ja survivalismia. Vaikeinta on varautua juuri sellaisiin sattumanvaraisesti tapahtuviin onnettomuuksiin tai vaikka ammuskeluun. Kuinka paljon tästä saa keskustelua aikaiseksi? No, aina on hyvä olla fyysisesti hyvässä kunnossa ja terävä mieli, ja kantaa ensiapuvälineitä mukana? Mutta siitä eteenpäin kaikki onkin niin tapauskohtaista, etten näe sitä keskustelun kannalta kovin hedelmällisenä.
Jos jotakuta kiinnostaa tilastot, niin kyllä, niistä yllättävistä lyhytkestoisista onnettomuuksista selviää suurimmalla todennäköisyydellä nuoret fyysisesti hyvässä kunnossa olevat miehet. Tietysti. Mutta kun puhutaan pitkäaikaisista kriiseistä niin tilastoyllättäjäksi nousee äidit. Syyksi on esitetty sitä että heillä on laaja valikoima elämisen perustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, sekä kyky organisoida asiat prioriteettien mukaan. Itsekin yllätyin tästä, mutta se käy järkeen. Suomessakin Martat pelasti tavallisen kansan nälkäkuolemalta opettamalla perustaitoja kuten puutarhassa viljelyä jne..
Mammat ovat tosiaan olleet neuvokkaita kautta historian. Myös parantajana toimiminen on historiallisesti ollut naisten heiniä, luonnonyrttien keräämisen ja niistä rohtojen valmistamisen muodossa, kunnes se leimattiin noituudeksi ja lääkärin ammatti rajattiin vain miesten oikeudeksi. Mikä taas johti vähintään mielenkiintoisiin tulkintoihin siitä miten sairauksia hoidetaan, mutta ei siitä sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsyttää Estonian tuominen esimerkiksi siitä että itsekkyydellä pärjää. Aiheesta on täällä pitkä keskustelu jossa asiaa on vatvottu ja todettu ettei oikeastaan kukaan tullut sieltä ulos ilman joko uskomatonta tuuria tai muiden apua. Tämä keskustelu kuitenkin käsittelee preppaamista ja survivalismia. Vaikeinta on varautua juuri sellaisiin sattumanvaraisesti tapahtuviin onnettomuuksiin tai vaikka ammuskeluun. Kuinka paljon tästä saa keskustelua aikaiseksi? No, aina on hyvä olla fyysisesti hyvässä kunnossa ja terävä mieli, ja kantaa ensiapuvälineitä mukana? Mutta siitä eteenpäin kaikki onkin niin tapauskohtaista, etten näe sitä keskustelun kannalta kovin hedelmällisenä.
Jos jotakuta kiinnostaa tilastot, niin kyllä, niistä yllättävistä lyhytkestoisista onnettomuuksista selviää suurimmalla todennäköisyydellä nuoret fyysisesti hyvässä kunnossa olevat miehet. Tietysti. Mutta kun puhutaan pitkäaikaisista kriiseistä niin tilastoyllättäjäksi nousee äidit. Syyksi on esitetty sitä että heillä on laaja valikoima elämisen perustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, sekä kyky organisoida asiat prioriteettien mukaan. Itsekin yllätyin tästä, mutta se käy järkeen. Suomessakin Martat pelasti tavallisen kansan nälkäkuolemalta opettamalla perustaitoja kuten puutarhassa viljelyä jne..Mammat ovat tosiaan olleet neuvokkaita kautta historian. Myös parantajana toimiminen on historiallisesti ollut naisten heiniä, luonnonyrttien keräämisen ja niistä rohtojen valmistamisen muodossa, kunnes se leimattiin noituudeksi ja lääkärin ammatti rajattiin vain miesten oikeudeksi. Mikä taas johti vähintään mielenkiintoisiin tulkintoihin siitä miten sairauksia hoidetaan, mutta ei siitä sen enempää.
Samaa olen miettinyt. Mummelit ja perheenädit on usein todella keksiliäitä ja tietävät uskomattoman paljon ihan kaikenlaisesta yleishyödyllisestä. Miehillä ei tällaista samanlaista yleensä ole: osataan kyllä tietyt osa-alueet tarkasti (esim. konehommat ja korjaukset), mutta joku kotivararuokakaapin ylläpito voi osoittautua aivan mahdottomaksi hommaksi, itse ruoanlaitosta puhumattakaan. Näin jopa ihan maaseudullakin.
Meistä kaikkia on joskus jollakin tavalla autettu, samoin esi-vanhempiamme, niin että olemme tänne asti päässeet, ja voimme esimerkiksi kirjoittaa tänne nettipalstalle.
Mutta minulla olisi myös kysymys, sähkölämmitykseen liittyvä. Tulevaa talvea ajatellen olen pohtinut, että kuinka alas lämmityksen voi säätää asteina, ettei tule rakenteisiin haittoja?
Olisiko jollakulla tietoa, että mistä lähtisin selvittämään? Kiitos, jos joku voisi vastata tähän kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Meistä kaikkia on joskus jollakin tavalla autettu, samoin esi-vanhempiamme, niin että olemme tänne asti päässeet, ja voimme esimerkiksi kirjoittaa tänne nettipalstalle.
Mutta minulla olisi myös kysymys, sähkölämmitykseen liittyvä. Tulevaa talvea ajatellen olen pohtinut, että kuinka alas lämmityksen voi säätää asteina, ettei tule rakenteisiin haittoja?
Olisiko jollakulla tietoa, että mistä lähtisin selvittämään? Kiitos, jos joku voisi vastata tähän kysymykseen.
Kesäasunnoista joku ns asiantuntija puhui telkussa, että tyhjillään olevan asumuksen lämpötila pitöisi olla n 10 astetta, niinei pitäisk tulla kosteusvaurioita.
Tarkoitti normirakenteita. Hirsirakennuksen voi jättää ilman lämmitysyätä.
Tietoni mukaan asuttu rakennus pitäisi olla lämpimämpi, koska asumisesta syntyy kosteutta. Varmaan minimi joku 18 astetta.
Tiedän, että, joku yrittänyt taloaan pitää n 14 asteessa ja alkoi kyllä haista oudolta.
Kuntien rakennuvalvonnastakin voisi mahd saada tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meistä kaikkia on joskus jollakin tavalla autettu, samoin esi-vanhempiamme, niin että olemme tänne asti päässeet, ja voimme esimerkiksi kirjoittaa tänne nettipalstalle.
Mutta minulla olisi myös kysymys, sähkölämmitykseen liittyvä. Tulevaa talvea ajatellen olen pohtinut, että kuinka alas lämmityksen voi säätää asteina, ettei tule rakenteisiin haittoja?
Olisiko jollakulla tietoa, että mistä lähtisin selvittämään? Kiitos, jos joku voisi vastata tähän kysymykseen.Kesäasunnoista joku ns asiantuntija puhui telkussa, että tyhjillään olevan asumuksen lämpötila pitöisi olla n 10 astetta, niinei pitäisk tulla kosteusvaurioita.
Tarkoitti normirakenteita. Hirsirakennuksen voi jättää ilman lämmitysyätä.
Tietoni mukaan asuttu rakennus pitäisi olla lämpimämpi, koska asumisesta syntyy kosteutta. Varmaan minimi joku 18 astetta.
Tiedän, että, joku yrittänyt taloaan pitää n 14 asteessa ja alkoi kyllä haista oudolta.
Kuntien rakennuvalvonnastakin voisi mahd saada tietoa.
Kiitos paljon! Tuota kosteus-asiaa itsekin pohdin. Itse pystyn kyllä selviytymään kylmässäkin pukemalla vaatekerroksia. Talolla voi olla vaikempaa. Myös vesiputkista täytyy pitää huolta, etteivät pääse jäätymään.
18 asteeseen lämmittäminenkin vie melko paljon sähköä, jos tulee ankara pakkanen.
Täytyy selvitellä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon miettinyt että pistäisin jääkaapin ja pakastimen kokonaan pois päältä ajatuksella että ruokaa on säilötty ennenkin ilman. Se on varmasti yksi suurimmista sähkösyöpöistä, vaikka en hirveämmin säilytä siellä mitään. Paljonko maksan sähköstä jolla hilloan jotain mustikoita pakastimessa koko talven vs. jos maksaisinkin sen tuotteen nousseen hinnan kaupan säilyttämästä. En käytä eläinperäisiä tuotteita jotka pilaantuisi huoneenlämmössä hetkessä, ja esim. ne kasvikset jotka pitäisi säilyttää jääkaapissa menee käyttöön yleensä samana päivänä.
Mietin muita säilytysratkaisuja. Talvella voisi varmaan rakentaa ulos jonkinlaisen hätävara jääkaappi-pakastimenkin, kunhan lämpötila pysyy tasaisena.
Ihan samat ajatukset on minulla. Minä laitoin pakastimen jo pois kokonaan tältä vuodelta. Jääkaappia itsekin pohdin, että se on seuraavana poistolistalla. Rajoittaahan se toki elämää, mutta minkäs teet, kun nyt kävi näin. Pitää miettiä koko arki uusiksi, ei taida minulla pienet säästöt auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Onpas ihan huikea ja ajankohtainen ketju!
Mahtoiko ap tajutakaan minkälaisen pandoran lippaan avasi :D
Ap tässä, kiitos! Tulin pitkästä aikaa katsomaan onko ketju vielä käynnissä. Onhan se. Sanoin juuri äsken miehelleni, ettenpä aloitusta tehdessäni arvannut kuinka ajankohtaiseksi tämä aihe osoittautuu tulevina vuosina.
Itse olen viime aikoina hajauttanut rahavarat useampaan eri pankkiin/sijoituskohteeseen ja lisännyt käteisen määrää (vuosia tuli kuljettua käytännössä ilman käteistä rahaa). Lisäksi kiinnitän erityistä huomiota suihkussa viettämääni aikaan, aiemmin tuli suihkuteltua kovin huoletta, nyt se on nopea pesu ja pois. Kotivara ruuan osalta on täsmentynyt, ns. turhat ovat karsiutuneet kokemuksen myötä. Olen kerännyt isohkon määrän täysjyväriisiä, vehnä- ja kaurajauhoa, kuivahiivaa, kaurahiutaleita, pastaa, nuudeleita, erilaisia papuja ja linssejä sekä säilöttyinä että kuivattuina, soijatuotteita, öljyjä, mausteita, tonnikalaa, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, kauramaitoa, marja- ja viherjauheita, idätettäviä siemeniä, vissyä, vitamiineja. Koirille ruokaa. Koska kyseessä on se mitä jokapäiväisessä elämässä päivittäin käytämme, varasto kiertää ja päivittyy tasaisesti. Lisäksi olen pyrkinyt kohentamaan omaa fyysistä kuntoani ja opiskellut kasvien hyödyntämistä lääkinnässä.
Kiitos kun olette pitäneet keskustelun käynnissä, ja asiallisena! Tsemp meille kaikille tässä pandemian, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin keskellä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostalossa asuvana ehkä pääasiallinen riski olisi, että tulisi hallitsematon pidempi sähkökatko talvella. Muuten ei tule varmastikaan, mutta jos joku energiaa tuottava laitos hajoaa tms. Mulla on perustarvikkeet sitä varten, taskulamppu, kynttilöitä, vettä, ämpäri ja muovipusseja, retkikeitin, pattereita, makuupussi. Eiköhän niiden avulla selviäisi pahimman yli.
Mielestäni aivan älytön juttu kenenkään alkaa sammutella jääkaappeja talveksi sähkönsäästömielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon miettinyt että pistäisin jääkaapin ja pakastimen kokonaan pois päältä ajatuksella että ruokaa on säilötty ennenkin ilman. Se on varmasti yksi suurimmista sähkösyöpöistä, vaikka en hirveämmin säilytä siellä mitään. Paljonko maksan sähköstä jolla hilloan jotain mustikoita pakastimessa koko talven vs. jos maksaisinkin sen tuotteen nousseen hinnan kaupan säilyttämästä. En käytä eläinperäisiä tuotteita jotka pilaantuisi huoneenlämmössä hetkessä, ja esim. ne kasvikset jotka pitäisi säilyttää jääkaapissa menee käyttöön yleensä samana päivänä.
Mietin muita säilytysratkaisuja. Talvella voisi varmaan rakentaa ulos jonkinlaisen hätävara jääkaappi-pakastimenkin, kunhan lämpötila pysyy tasaisena.Ihan samat ajatukset on minulla. Minä laitoin pakastimen jo pois kokonaan tältä vuodelta. Jääkaappia itsekin pohdin, että se on seuraavana poistolistalla. Rajoittaahan se toki elämää, mutta minkäs teet, kun nyt kävi näin. Pitää miettiä koko arki uusiksi, ei taida minulla pienet säästöt auttaa.
Jääkaappien ja pakastimien laittaminen pois tuntuu älyttömältä. Nykyisillä, korkeilla sähhkönhinnoilla molemmat (erilliset) vievät multa yhteensä 350 e vuodessa. Se alle euro päivässä on varsin ok siitä, että säästän ruokamenoissa noin satasen joka kuukausi pelkän pakastimen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi ohjeistaa talven sähkökatkosten varalle: pystytä teltta sisälle
Ruotsin energiavirasto neuvoo, mitä tehdä, jos sähköt katkeavat pakkasella. Varautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Tärkeintä on pysyä rauhallisena ja pikkuhiljaa kerätä tavaroita ja varastoa tulevaksi talveksi. Ei kannata panikoitua, vaan ajatella järkevästi mikä on olennaista ja tärkeää.
Itselläni on ruokaa noin vuodeksi, lääkkeitä reiluksi puoleksi vuodeksi, vedenpuhdistusjärjestelmä, kaasua ruuan valmistukseen ja lämmitysjärjestelmä sähkökatkojen varalle. Tarvittaessa pystyn asumaan puulämmitteisessä talossa. Tiedän missä on lähde ja mitä kaivoa saisin käyttää. Bensaa on muutama kymmenen litraa ja tankit täynnä. Toimiva akku löytyy ja varavirtalähteet.
Nyt kannattaa hankkiutua velattomaksi ja pankissa pitämisen sijaan kannattaa vaihtaa varallisuutta konkreettisiin asioihin, kuten ruokaan, kultaan, hopeaan ja muihin hyödykkeisiin joita tietää varmasti tarvitsevansa tulevaisuudessa.
Kannattaa opetella myös uusia taitoja, kuten metsästämistä, kalastamista, neulomista, ompelua jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meistä kaikkia on joskus jollakin tavalla autettu, samoin esi-vanhempiamme, niin että olemme tänne asti päässeet, ja voimme esimerkiksi kirjoittaa tänne nettipalstalle.
Mutta minulla olisi myös kysymys, sähkölämmitykseen liittyvä. Tulevaa talvea ajatellen olen pohtinut, että kuinka alas lämmityksen voi säätää asteina, ettei tule rakenteisiin haittoja?
Olisiko jollakulla tietoa, että mistä lähtisin selvittämään? Kiitos, jos joku voisi vastata tähän kysymykseen.
10 astetta riittää ylläpitolämmitykseen. Jos sinulla on mahdollista niin suosittelen tehokkaan ilmalämpöpumpun hankintaa.esim. mitsubishi rw25 saa säädettyä vaikka siihen 10 asteeseen ja taloudellisesti lämmittää kovallakin pakkasella. Säästää itsensä takaisin näillä hinnoilla hyvin äkkiä.
Rakennan kellarista omavaraisen asuntovaunua vastaavan systeemin akkuineen ja aurinkopaneeleineen
Puukiuas löytyy
Padan joku hävittänyt. Pitää korjata tilanne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakennan kellarista omavaraisen asuntovaunua vastaavan systeemin akkuineen ja aurinkopaneeleineen
Puukiuas löytyy
Padan joku hävittänyt. Pitää korjata tilanne
Esim Motonetistä saa kaikkea asuntovaunuvarusteita 12v systeemejä ja inverttereitä.
Ja jos oikeen kriisilinjalle läheteeän niin moottorikelkka varusteista lisää lämpöpukuja
Olen ostanut vanhan ja halvan asuntovaunun pihaan. Hätätilassa siinä voi kokkailla ja majoittua. Ja saahan sen hinattua minne vaan jos sellainen tilanne tulee. Minulla siis "pakovaunu" hommattuna.
Vierailija kirjoitti:
Olen ostanut vanhan ja halvan asuntovaunun pihaan. Hätätilassa siinä voi kokkailla ja majoittua. Ja saahan sen hinattua minne vaan jos sellainen tilanne tulee. Minulla siis "pakovaunu" hommattuna.
Sama täällä (matkailuauto)
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ohjeistaa talven sähkökatkosten varalle: pystytä teltta sisälle
Ruotsin energiavirasto neuvoo, mitä tehdä, jos sähköt katkeavat pakkasella. Varautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Jos olet jo tutustunut Suomen ohjeisiin sähkökatkojen varalle, niin siellähän se teltta lukee myös tai vaihtoehtoisesti tehdään peitoista teltta keittiönpöydän avulla ja nukutaan pöydän alle. Kannattaa tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon miettinyt että pistäisin jääkaapin ja pakastimen kokonaan pois päältä ajatuksella että ruokaa on säilötty ennenkin ilman. Se on varmasti yksi suurimmista sähkösyöpöistä, vaikka en hirveämmin säilytä siellä mitään. Paljonko maksan sähköstä jolla hilloan jotain mustikoita pakastimessa koko talven vs. jos maksaisinkin sen tuotteen nousseen hinnan kaupan säilyttämästä. En käytä eläinperäisiä tuotteita jotka pilaantuisi huoneenlämmössä hetkessä, ja esim. ne kasvikset jotka pitäisi säilyttää jääkaapissa menee käyttöön yleensä samana päivänä.
Mietin muita säilytysratkaisuja. Talvella voisi varmaan rakentaa ulos jonkinlaisen hätävara jääkaappi-pakastimenkin, kunhan lämpötila pysyy tasaisena.Ihan samat ajatukset on minulla. Minä laitoin pakastimen jo pois kokonaan tältä vuodelta. Jääkaappia itsekin pohdin, että se on seuraavana poistolistalla. Rajoittaahan se toki elämää, mutta minkäs teet, kun nyt kävi näin. Pitää miettiä koko arki uusiksi, ei taida minulla pienet säästöt auttaa.
Jääkaappien ja pakastimien laittaminen pois tuntuu älyttömältä. Nykyisillä, korkeilla sähhkönhinnoilla molemmat (erilliset) vievät multa yhteensä 350 e vuodessa. Se alle euro päivässä on varsin ok siitä, että säästän ruokamenoissa noin satasen joka kuukausi pelkän pakastimen avulla.
Kuvittele maksavasi 350€/vuodessa turhan takia. Tässä olikin kyse tilanteesta jossa jääkaappi-pakastin löytyy ja se on päällä vaikka siellä ei säilytä oikeastaan mitään. Silloin pärjää ilmankin.
Uskon että pärjäämme suhteellisen hyvin vähän pidemmänkin sähkökatkon yli talvella. Pieni asunto jossa yksi ikkuna. Löytyy tarpeet ovien ja ikkunoiden tilkitsemiseen. Kivitalo joka varastoi lämpöä jonkin verran pidempään. Parisängyn päälle saa pystytettyä talviteltan. Löytyy talvimakuupussit, -alustat ja -patjat joilla pärjää hyvin -20C, lämpimät peitot ja tyynyjä. Sekä ekstralämpimät talvitakit ja ulkohousut, plus muut vaatteet. Kokkaamiseen löytyy 3 eri metodia. Vettä on varastoitu. Aurinkopaneeli ja 8h varavirtalähde.
Väsyttää Estonian tuominen esimerkiksi siitä että itsekkyydellä pärjää. Aiheesta on täällä pitkä keskustelu jossa asiaa on vatvottu ja todettu ettei oikeastaan kukaan tullut sieltä ulos ilman joko uskomatonta tuuria tai muiden apua. Tämä keskustelu kuitenkin käsittelee preppaamista ja survivalismia. Vaikeinta on varautua juuri sellaisiin sattumanvaraisesti tapahtuviin onnettomuuksiin tai vaikka ammuskeluun. Kuinka paljon tästä saa keskustelua aikaiseksi? No, aina on hyvä olla fyysisesti hyvässä kunnossa ja terävä mieli, ja kantaa ensiapuvälineitä mukana? Mutta siitä eteenpäin kaikki onkin niin tapauskohtaista, etten näe sitä keskustelun kannalta kovin hedelmällisenä.
Jos jotakuta kiinnostaa tilastot, niin kyllä, niistä yllättävistä lyhytkestoisista onnettomuuksista selviää suurimmalla todennäköisyydellä nuoret fyysisesti hyvässä kunnossa olevat miehet. Tietysti. Mutta kun puhutaan pitkäaikaisista kriiseistä niin tilastoyllättäjäksi nousee äidit. Syyksi on esitetty sitä että heillä on laaja valikoima elämisen perustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, sekä kyky organisoida asiat prioriteettien mukaan. Itsekin yllätyin tästä, mutta se käy järkeen. Suomessakin Martat pelasti tavallisen kansan nälkäkuolemalta opettamalla perustaitoja kuten puutarhassa viljelyä jne..