Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
01.02.2020 |
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi varmaan hyvä ostaa kartta. Sellainen paperinen, tai parikin. Nykyisin kaikki ovat riippuvaisia kännykän karttapalveluista ja -opastuksista. Entä jos virta loppuu? Kartta, kompassi ja jonkinlainen suunnistustaito.
Entäpä kännykän lataaminen, on toki olemassa vara-akkuja, mutta onko jotain aurinkovoimalla tai kammella väännettäviä latureita olemassa?
Kartat ja kompassi ovat varmasti sinulle tarpeellisia hankintoja, enkä väheksy niitä yhtään. Mutta esitän kuitenkin oman näkökantani tähän. Ensin minäkin nimittäin mietin paperikarttojen ja kompassin ostamista, mutta sitten kysyin itseltäni: missä tilanteessa tarvitsisin niitä? Eniten ne olisivat avuksi tuntemattomassa maastossa liikkuessa, jos älylaitteiden virta olisi vähissä tai lopussa, mutta missä vaaratilanteessa pakenisin kotoa tuntemattomaan maastoon? Varsinkin kun asun kaupungissa. Toki kaupungissakin voi kartta olla hyvinkin tarpeellinen, mutta kysyin kuitenkin taas itseltäni, että kannattaako minun varautua juuri nyt tällä hetkellä siihen skenaarioon, että joudun jonain päivänä suunnistamaan paikasta a paikkaan b kartan ja kompassin avulla, vai olisiko tärkeämpää varautua ensin muihin todennäköisempiin tilanteisiin? Päätin lopulta, että kaupunkilaiselle paperikartta ja kompassi eivät ole ensisijaisen tärkeitä hankintoja, mutta tietysti sitten kun kaikki tärkeämpi varautuminen alkaa olla kunnossa, sen jälkeen nämä voisivat ehkä kenties olla minullekin seuraava askel. Haja-asutusalueella asuville kartat ja kompassi luonnollisesti voivat olla tarpeellisempia, koska siellä voi joutua suuremmalla todennäköisyydellä kotiansa ympäröiviin maasto-olosuhteisiin kriisitilanteen sattuessa. Ja vielä tähän loppuun kommentti edellisen viestin kirjoittajalle, että en tietenkään tiedä mihin tarpeeseen paperikartat ja kompassi tulisivat sinulla, joten tämä kaikki oli ihan vain oman tilanteeni pohdintaa.
Jos päätyisin asumaan vaikkapa erämaassa.
Jos pitäisi kävellen kulkea teitä vältelleen kohteeseen B.
Jos minut olisi siirretty Siperiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa on näkynyt passipaniikkia. Tiesittehän, että 32 maata sallii suomalaisille matkustamisen ilman passia?
28 maata, joihin suomalaiset voivat matkustaa matkustusoikeudellisella henkilökortilla, eli passia ei tarvita: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Unkari, Viro, sekä Yhdistynyt kuningaskunta (EU-erosopimuksen mukaisesti).
4 maata, joihin ei tarvitse ollenkaan matkustusasiakirjaa, kuten passia tai matkustusoikeudellista henkilökorttia, mutta joissa henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja pohjoismaan kansalaisuus: Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Onko ajokortti = henkilökortti? Koska ei monellakaan ole muuta kuin ajokortti.
Käviskö puskurirahastolla kauas lämpimiin maihin? Olen kuullut huhun, että eräissä valtioissa tämä on käypä taktiikka, kun omaan valtioon hyökätään tai on muu konflikti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi varmaan hyvä ostaa kartta. Sellainen paperinen, tai parikin. Nykyisin kaikki ovat riippuvaisia kännykän karttapalveluista ja -opastuksista. Entä jos virta loppuu? Kartta, kompassi ja jonkinlainen suunnistustaito.
Entäpä kännykän lataaminen, on toki olemassa vara-akkuja, mutta onko jotain aurinkovoimalla tai kammella väännettäviä latureita olemassa?
On, ainakin aurinkoenergialla toimivia. En tisin tiedä tekeekö niillä mitään. Varavirtapankitkin toimivat hetkellisesti (ilmeisesti niisdä pysyy virta aika pitkään), mutta jos ei voi ladata kännykkää, ei voi ladata varavirtaakaan.
Kampilatureita puhelimille löytyy kyllä, mutta kännykän käyttö on pitkässä sähkökatkotilanteessa lyhytaikanen ilo ja loppuu siihen kun linkkien/mastojen vara-akut tyhjenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaikki kallisarvoiset korut pakkaukseen, jonka saa teipattua vatsan ympärille tms. tai ommeltua vaatteisiin. Passi kaikille perheenjäsenille ja tarvittavat dokumentit esim. syntymätodistukset, vihkitodistukset ym. vedenkestävään pakkaukseen.
Jos oikein kunnolla haluaa varustautua niin ompelee ne jalokivet vaatteisiin, esim. rintaliivien sisälle. Seteliraha menee näppärästi alushousujen haarasaumaan jossa on kaksinkertainen kangas. Kenkien ja pohjallisten väliin saa rahaa. Terveyssiteisiin voi piilottaa rahaa. Repun vuoren voi avata, täyttää litteäksi ja ommella kiinni.
Koska joissain tilanteissa sinut voidaan myös ryöstää, ja rintaliiveihin ommeltu koru on paljon mukavampi kuin nielaistu. Sekin metodi kyllä toimii, vähän korusta riippuen.
Muuten hyviä vinkkejä, mutta kunnon kriisitilanteessa vähänkin keskimääräistä fiksummat ryöstäjät tarkastaa kyllä vaatteet ja muut helpot piilot rahan ja arvotavaroiden varalta. Siksi kannattaa hankkia sopivan kokoinen putkilo, jossa setelit voi piilottaa peräsuoleen.
..rahalla ja koruilla voi heittää sorsaa siinä vaiheessa, kun yhteiskunta kaatuu. Näillä ei ole enää siinä vaiheessa mitään arvoa. Arvoa on käsityötaidolla ja kyvyllä hankkia omat sapuskansa+lämmikkeet kylmän varalta.
Koruilla voi käydä vaihtokauppaa toisella olevista itselle tärkeistä tarvikkeista. Niitä voisi ehkä tarvittaessa käyttää myös lahjontaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa on näkynyt passipaniikkia. Tiesittehän, että 32 maata sallii suomalaisille matkustamisen ilman passia?
28 maata, joihin suomalaiset voivat matkustaa matkustusoikeudellisella henkilökortilla, eli passia ei tarvita: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Unkari, Viro, sekä Yhdistynyt kuningaskunta (EU-erosopimuksen mukaisesti).
4 maata, joihin ei tarvitse ollenkaan matkustusasiakirjaa, kuten passia tai matkustusoikeudellista henkilökorttia, mutta joissa henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja pohjoismaan kansalaisuus: Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Onko ajokortti = henkilökortti? Koska ei monellakaan ole muuta kuin ajokortti.
Ei ole. Ajokortti ei ole todistus kenenkään henkilöllisyydestä tai kansallisuudesta, vaan vain dokumentti ajo-oikeudesta. Ainoat viralliset henkilöllisyystodistukset ovat passi tai henkilökortti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:
Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.
Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.
Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.
Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.
6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.
Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.
Tässä on lähes kaikki pielessä ja jos yhteiskuntaa meinaa, niin kaikki loppuu paljon aiemmin. Luonnonlääkkeidenkin kohdalla opiskelu kannattaa aloittaa melkoisen paljon aikaisemmin, koska kenttä ei ole mitenkään suppea tai tietomäärä vähäinen. Liha on tosiaan parempi säilöä raakana ja marjat parempi kuivata. Kuin myös pikkuisen myöhäistä opetella kalastmaaan enää siinä vaiheessa kun sille kalalle on tarve. Tai ylipäätään kuvitella, että taitoja voisi opetella tuosta vaan sitä mukaa kuin tarve ilmenee. Kyllä ne taidot pitää olla olemassa ennalta. Keinoja voi kyllä keksiä sit lennosta.
Kanojen, kasvien tai minkään kasvatus ei käynnisty tuosta vaan hetkessä, kannattaa nyt kuitenkin ottaa vähän selvää asioista.
Tai ehkä et itse ymmärtänyt pointtia. Kyseessä ei ollut kaiken kattava listaus, vaan esimerkinomainen aikataulu ja periaate, jota voi soveltaa oman tilanteensa mukaan. Sehän siinä juuri on idea, että koska kaiken käynnistäminen ottaa aikaa, pitää olla varastoja käytettäväksi kunnes saa omavaraisuuden järjestettyä. Kukaan ei voi osata kaikkea ennalta, ellei ole jo siirtynyt omavaraisuuteen (sellaisia ei Suomessa kyllä monta ole). Voi myös keskittyä omiin vahvuuksiinsa, itse olen kokonaisuuksien ihminen ja luotan, että yksityiskohdat kyllä ratkeavat ajan kanssa. Mikäli resurssit on rajalliset, asiat pitää tehdä oikeassa järjestyksessä eikä lamaantua tai sinkoilla vähän joka suuntaan. Kaikkien ei tarvi osata kaikkea, mutta mitä useampi perehtyy mahdollisimman moneen asiaan, sitä paremmin yhteisönä selviydytään.
Esim. Luonnonlääkkeissä pääsee hyvään alkuun parilla adaptogeenisella peruskasvilla ja niiden käyttäminen on oikeasti äärimmäisen helppoa. Myöhemmin voi oppia lisää meiltä, jotka niistä tiedämme. Eikä nytkään kaikki ihmiset tiedä lääkkeistä mitään ja silti he yhteisön turvin pysyvät hengissä. Yhteisö kuitenkin tarvitsee tätä osaamista. Joidenkin on osattava.
Itse ainakin syön marjat mieluummin tuoreena tai hillona. Hillo säilyy parikin vuotta ja marjoja saa joka vuosi metsästä ja pensaista lisää. Pieni kasvimaa pihalla on helppo laajentaa isommaksi tarvittaessa. Siemeniä on helppo varastoida ja vaihtaa muiden kanssa. Kanat ovat helppoja pitää muuten, mutta lämpöä tarvivat. Tällä hetkellä aika usein saisi kukonpoikia ihan ilmaiseksikin tutuilta. Yleensä päätyvät pataan. Ihan varmasti jatkossakin kanoja ja kukkoja saa vaihtamalla johonkin muuhun, koska ne onneksi lisääntyvät. Kotitarpeiksi kalastus ei mielestäni myöskään ole mitään ihmeellistä.
Kauhean pessimististä lytätä kaikki kauhean vaikeana ketjussa, jossa ajatus on nimenomaan keskustella varautumisesta. Pakon edessä sitä oppii monia asioita, tai itkee ja oppii. Tai kuolee. Itse ajattelin oppia ihan hymyssä suin. Ei me kaikki olla betonilähiöissä kasvaneita teini-ikäisiä kännykkäkyborgeja. Saatetaan jotain osata ja älytä jo valmiiksikin, ja mielellään opetetaan niille nuorille kaupunkilaisillekin. Lisäksi hyllystä voi löytyä vaikka mitää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, vaikkei niihin vielä olisi ollut aikaa tai mielenkiintoa tutustua.
Jokainen varautumiseen liittyvä teko, oli se sitten varastojen, työkalujen ja materiaalien tai tiedon hankintaa, taitojen opettelua tai muiden neuvomista aiheessa, on hyvä asia kaikille. Asenteella on myös vaikutusta, niin omalla kuin sillä mitä välittää muille.
Ei vittis tätä ketjua sotkea inttämisellä. Mun pointti oli se, että ei pidä tuudittautua siihen, että kaikki ehtii kyllä oppia ja huolehtia myöhemmin. Suunnitelma on toki hyvä olla ja jonkinlainen käsitys siitä, minkä verran mikäkin vie aikaa.
Ja mä olen mm. diplomi-fytoterapeutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi varmaan hyvä ostaa kartta. Sellainen paperinen, tai parikin. Nykyisin kaikki ovat riippuvaisia kännykän karttapalveluista ja -opastuksista. Entä jos virta loppuu? Kartta, kompassi ja jonkinlainen suunnistustaito.
Entäpä kännykän lataaminen, on toki olemassa vara-akkuja, mutta onko jotain aurinkovoimalla tai kammella väännettäviä latureita olemassa?
Kartat ja kompassi ovat varmasti sinulle tarpeellisia hankintoja, enkä väheksy niitä yhtään. Mutta esitän kuitenkin oman näkökantani tähän. Ensin minäkin nimittäin mietin paperikarttojen ja kompassin ostamista, mutta sitten kysyin itseltäni: missä tilanteessa tarvitsisin niitä? Eniten ne olisivat avuksi tuntemattomassa maastossa liikkuessa, jos älylaitteiden virta olisi vähissä tai lopussa, mutta missä vaaratilanteessa pakenisin kotoa tuntemattomaan maastoon? Varsinkin kun asun kaupungissa. Toki kaupungissakin voi kartta olla hyvinkin tarpeellinen, mutta kysyin kuitenkin taas itseltäni, että kannattaako minun varautua juuri nyt tällä hetkellä siihen skenaarioon, että joudun jonain päivänä suunnistamaan paikasta a paikkaan b kartan ja kompassin avulla, vai olisiko tärkeämpää varautua ensin muihin todennäköisempiin tilanteisiin? Päätin lopulta, että kaupunkilaiselle paperikartta ja kompassi eivät ole ensisijaisen tärkeitä hankintoja, mutta tietysti sitten kun kaikki tärkeämpi varautuminen alkaa olla kunnossa, sen jälkeen nämä voisivat ehkä kenties olla minullekin seuraava askel. Haja-asutusalueella asuville kartat ja kompassi luonnollisesti voivat olla tarpeellisempia, koska siellä voi joutua suuremmalla todennäköisyydellä kotiansa ympäröiviin maasto-olosuhteisiin kriisitilanteen sattuessa. Ja vielä tähän loppuun kommentti edellisen viestin kirjoittajalle, että en tietenkään tiedä mihin tarpeeseen paperikartat ja kompassi tulisivat sinulla, joten tämä kaikki oli ihan vain oman tilanteeni pohdintaa.
Jos päätyisin asumaan vaikkapa erämaassa.
Jos pitäisi kävellen kulkea teitä vältelleen kohteeseen B.
Jos minut olisi siirretty Siperiaan.
Sanotaanpa, että teidän molempien pitäisi päästä autolla Helsingin keskustasta Loimaan kautta (haet anopin siskon mukaan) Vaasaan. Ilman, että sinulla on käytössäsi gps:ää ja tiekyltit on poistettu, jottei ulkopuolinen osaisi kulkea...?
Tai jos olet Loimaalta kotoisin, niin käydä Karstulan kautta.
Enpä enää viitsi antaa vinkkejä ja neuvoja, tai ruokaohjeita, hyvää tarkoittaen.
Vastaukseksi tulee vain v*ttuilia ja vähättelyä.
Pitäkää tunkkinne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi saada vinkkejä kaikesta, mikä on mahdollisimman monikäyttöistä ja soveltuu useisiin eri käyttötarkoituksiin. Muitakin kuin sveitsiläinen linkkari ja kaiken pelastava jeesusteippi.
Tässähän tuota on n. satakunta sivua aika paljon kaikenlaista, että siitä vaan lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Enpä enää viitsi antaa vinkkejä ja neuvoja, tai ruokaohjeita, hyvää tarkoittaen.
Vastaukseksi tulee vain v*ttuilia ja vähättelyä.
Pitäkää tunkkinne!
Tunkki pitää olla autossa ja myös vararengas
Muuten on tunkki tarpeeton.
No saa sillä kyllä kammettua aitan remontissa jääneen appiukon parrujen alta pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa on näkynyt passipaniikkia. Tiesittehän, että 32 maata sallii suomalaisille matkustamisen ilman passia?
28 maata, joihin suomalaiset voivat matkustaa matkustusoikeudellisella henkilökortilla, eli passia ei tarvita: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Unkari, Viro, sekä Yhdistynyt kuningaskunta (EU-erosopimuksen mukaisesti).
4 maata, joihin ei tarvitse ollenkaan matkustusasiakirjaa, kuten passia tai matkustusoikeudellista henkilökorttia, mutta joissa henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja pohjoismaan kansalaisuus: Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Ei ole passi paniikkia, passini vain vanhenee ihan kohta ja kesällä pitäisi päästä reissuun. Olisin kyllä uusinut sen koronan aikaankin jos olisi sattunut vanheneminen osumaan silloin. Tosin mun ei tarvinne jonotella toimipisteeseen kun ehdin uusia ennen vanhenemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko leipää kuivata niin, ettei homehdu, jos laittaa reikäleipiä keppii kattoon ja vaika paahtoleivän viipaleita naruun katosta roikkumaan ihan perushuoneessa? Kauanko ne voivat olla siellä roikkumassa, ennen kuin menevät pilalle, eikä voi enää syödä?
Kaikkea leipää voi kuivata - ja myös pullaa. Kannattaa viipaloida valmiiksi, niin syöminen on helpompaa... Ja jos on oikein rasvainen leivonnainen (joku voisarven tyylinen) niin säilyvyys on heikompaa. Mutta kuivattu leipä säilyy. Jokainen on varmaan kuullut tarinoita sota-ajan vanikasta, jota syötiin intissä vielä 70-luvullakin...
Mutta leipä kuivuu helposti, kunhan se on riittävän ohuina viipaleina. Siellä katonrajassa sitä ei kyllä kannata säilyttää, se vain kerää pölyä ja kuolleita kärpäsiä (nooo, niistä saa proteiinia). Mielummin kuitenkin jossain rasiassa tai astiassa tai vaikka paperipussissa, mutta ei siis paljaaltaan.
Hatara muisto, että ruislimput olisi voideltu munanvalkuaisella? kun ennen mentiin Lapin kämpälle kesäksi. Estikö valkuaiskuori leivän kuivumisen paperipussissa, eihän sitä voinut muovipussissa homehduttaa. Kyllä niitä limppuja muutamia viikkoja syötiin.
Kellään muistia/tietoa tällaisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa on näkynyt passipaniikkia. Tiesittehän, että 32 maata sallii suomalaisille matkustamisen ilman passia?
28 maata, joihin suomalaiset voivat matkustaa matkustusoikeudellisella henkilökortilla, eli passia ei tarvita: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tšekki, Unkari, Viro, sekä Yhdistynyt kuningaskunta (EU-erosopimuksen mukaisesti).
4 maata, joihin ei tarvitse ollenkaan matkustusasiakirjaa, kuten passia tai matkustusoikeudellista henkilökorttia, mutta joissa henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja pohjoismaan kansalaisuus: Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Ei ole passi paniikkia, passini vain vanhenee ihan kohta ja kesällä pitäisi päästä reissuun. Olisin kyllä uusinut sen koronan aikaankin jos olisi sattunut vanheneminen osumaan silloin. Tosin mun ei tarvinne jonotella toimipisteeseen kun ehdin uusia ennen vanhenemista.
Joka toisella kerralla pitää käydä tunnistautumassa. Saat tietää hakuvaiheessa pitääkö mennä käymään. Alkaisin sinuna hoitaa asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi saada vinkkejä kaikesta, mikä on mahdollisimman monikäyttöistä ja soveltuu useisiin eri käyttötarkoituksiin. Muitakin kuin sveitsiläinen linkkari ja kaiken pelastava jeesusteippi.
Hyvä kysymys ja toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu.
Mieleen tulee ainakin:
- nippusiteet
- pressut (tavarat suojaan säältä, maastossa suojaa ihmisille, näkö- ja sääsuojaa erilaisiin rakennelmiin, esim. tilapäisvessa, pihasuihku, telttasauna)
- naru (kiinnitys, pyykkinaru, kasvien kuivaus, nosto, viimeinen ratkaisu :P)
- alkoholi (pää täyteen, valuutta, kasviuutteet, desinfiointi)
- retkipatjat ja styroksi (käy monenlaiseen eristämiseen ihmisille, eläimille tai kasveille, ja hieman pehmikkeeksi)
- muovipussit (jätteet, keräily, tilapäisvessa, hätäjalkineet, sadesuoja, kuljetus, hätätilassa jopa vettä voi kuljettaa pussissa, jos se on ehjä)
-tuikut (valo, lämpö, ruuanvalmistus)
- ämpärit :D (veden haku, peseytyminen, ämpäriperunat, kuljetus, säilytys, puolukan säilöntä, marjastus, sadon keruu, mullan kuljetus, siivoaminen, oksennus, hätävessa, suosittelen värikoodausta...)
- saviruukut (kasvien kasvatus, lämmitys ja ruuanvalmistus tuikkujen kanssa)
- tyhjät kananmunakennot (kananmunien keruu/osto, sytyke, taimien kasvatus, lasten askartelu, pikkutavaroiden lajittelu)
- isot muovipullot (pestynä tai vielä täynnä sitä mitä niissä on)
- niittipyssy ja paljon niittejä (ei paineilmalla, vaan perinteinen)
- kiinnitysremmit ja tarranauhat
- muovikanisterit
- tyhjät, kannelliset muovirasiat, esim. oivariini
- tyhjät lasipurkit (hillot, säilöntä, muu säilytys, sekoitusastia, varjostamaton tuikkukippo)
- monenlaiset pikkutilpehöörit: klemmarit, kumirenksut, avainrenkaat, soljet, napit...
Hienoa, kiitos listan aloituksesta, lisään heti yhden tuotteen mukaan:
- kondomit (sp-taudeilta suojautumisen ja raskaudenehkäisyn lisäksi: vedenkantoväline, kuivapussi esim. tulitikuille tai puhelimelle, hätäsukka, kumihanska, kiristysside, sytyke, ongenkoho, huomiomerkki, pullonkorkki, ritsa-kuminauha, kiinnitysnauha, kannenavaaja, uimapäähine, kasvonaamari, jne jne)
Lentolippu kaakkois-aasiaan, shortsit, sandaalit, aurinkolasit, pari paitaa ja kalsarit.
Kai on jo naamioitumisvaatteet valmiina, kaupunginharmaa ja metsänvihreä?
Vierailija kirjoitti:
Lentolippu kaakkois-aasiaan, shortsit, sandaalit, aurinkolasit, pari paitaa ja kalsarit.
Maansa puolustusvelvollisuuden väistäneiltä kansalaisuus pois. Sinne saa jäädä jos huolivat.
Pari erikokoista virkkuukoukkua. Silmäneuloja.
Etukäteen voi virkata jostain narusta vaikka pussukan, siitä voi sitten helposti purkaa narua tarpeen mukaan.
Ketju on lukittu.
Hyvä kysymys ja toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu.
Mieleen tulee ainakin:
- nippusiteet
- pressut (tavarat suojaan säältä, maastossa suojaa ihmisille, näkö- ja sääsuojaa erilaisiin rakennelmiin, esim. tilapäisvessa, pihasuihku, telttasauna)
- naru (kiinnitys, pyykkinaru, kasvien kuivaus, nosto, viimeinen ratkaisu :P)
- alkoholi (pää täyteen, valuutta, kasviuutteet, desinfiointi)
- retkipatjat ja styroksi (käy monenlaiseen eristämiseen ihmisille, eläimille tai kasveille, ja hieman pehmikkeeksi)
- muovipussit (jätteet, keräily, tilapäisvessa, hätäjalkineet, sadesuoja, kuljetus, hätätilassa jopa vettä voi kuljettaa pussissa, jos se on ehjä)
-tuikut (valo, lämpö, ruuanvalmistus)
- ämpärit :D (veden haku, peseytyminen, ämpäriperunat, kuljetus, säilytys, puolukan säilöntä, marjastus, sadon keruu, mullan kuljetus, siivoaminen, oksennus, hätävessa, suosittelen värikoodausta...)
- saviruukut (kasvien kasvatus, lämmitys ja ruuanvalmistus tuikkujen kanssa)
- tyhjät kananmunakennot (kananmunien keruu/osto, sytyke, taimien kasvatus, lasten askartelu, pikkutavaroiden lajittelu)
- isot muovipullot (pestynä tai vielä täynnä sitä mitä niissä on)
- niittipyssy ja paljon niittejä (ei paineilmalla, vaan perinteinen)
- kiinnitysremmit ja tarranauhat
- muovikanisterit
- tyhjät, kannelliset muovirasiat, esim. oivariini
- tyhjät lasipurkit (hillot, säilöntä, muu säilytys, sekoitusastia, varjostamaton tuikkukippo)
- monenlaiset pikkutilpehöörit: klemmarit, kumirenksut, avainrenkaat, soljet, napit...